R I K O S S E U R A A M U S L A I T O S Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 1/2011 Rikosseuraamuslaitoksen tilastollinen vuosikirja 2009 Vangit ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaat 1.2.2011
Rikosseuraamuslaitoksen tilastollinen vuosikirja 2009 Vangit ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaat Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 1/2011 Peter Blomster Henrik Linderborg Marja-Leena Muiluvuori Irja Salo Sasu Tyni Rikosseuraamuslaitos Keskushallintoyksikkö Albertinaktu 25 A 00180 Helsinki p. 010 36 88500, faksi 010 36 88446 (kirjaamo) kirjaamo.rise@om.fi / viestinta.rise@om.fi / etunimi.sukunimi@om.fi www.rikosseuraamus.fi
1 Esipuhe Rikosseuraamuslaitoksen tilastollinen vuosikirja 2009 Vangit ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaat julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Julkaisun tarkoituksena on yhteen dokumenttiin koottuna antaa vuosittain mahdollisimman monipuolisesti tietoja Rikosseuraamuslaitoksen asiakas- ja vankimääristä, asiakasrakenteesta sekä toiminnasta. Julkaisu välittää paitsi ajankohtaisen kuvan rikosseuraamusalasta myös mahdollisuuden seurata sen kehitystä viimeisen 10 vuoden aikana. Tilastojulkaisu jatkaa Tilastokeskuksen vuodesta 1967 lähtien julkaisemaa vankitilastoa, jonka viimeinen julkaisu ilmestyi vuonna 2009. Rikosseuraamuslaitoksen tilastojulkaisussa annetaan Tilastokeskuksen vankitilastoa yksityiskohtaisempi kuvaus vankeusrangaistuksesta sekä yhdyskuntaseuraamuksista. Vankirakenteen ja määrien muutosten lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen julkaisussa kuvataan muun muassa täytäntöönpanoon ja ajankäyttöön liittyviä tilastotietoja. Yhdyskuntaseuraamuksia koskeva osuus ilmestyy ensimmäisen kerran tässä laajuudessaan. Tilastotiedot perustuvat Rikosseuraamuslaitoksen käytössä oleviin tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmärajoitteiden vuoksi yhdyskuntaseuraamuksia koskevat aikasarjat eivät kaikilta osin ole täydellisiä. Tilasto on suunnattu lähinnä rikosseuraamusalan omalle organisaatiolle, mutta sen on ajateltu vastaavan myös muiden rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden ja organisaatioiden tavallisimpiin vankeja ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaita koskeviin kysymyksiin. Jatkossa Rikosseuraamuslaitoksen tilasto on tarkoitus julkaista vuosittain ja kehittää sitä niin, että säännöllisesti julkaistavien tietojen lisäksi julkaistaan myös ajankohtaisia erityiskysymyksiä käsitteleviä tilastoja. Tilastojulkaisua on tarkoitus kehittää myös siitä saatujen palautteiden pohjalta.
2 Sisällysluettelo Esipuhe...1 Sisällysluettelo...2 Taulukkoluettelo...3 Vankeinhoito...3 Yhdyskuntaseuraamukset...3 Kuvioluettelo...4 Käsitteet...5 1. Seuraamuksista...7 1.1. Seuraamusjärjestelmän kehittymisen yleispiirteitä...7 1.2. Seuraamusten täytäntöönpano...7 2. Vankeinhoito...8 2.1. Vankiluvun kehitys...8 2.2. Vankirakenne...9 2.3. Järjestys ja turvallisuus...11 2.4. Vankitoiminnot...12 2.5. Vapautuneiden vankeusvankien uusiminen...13 3. Yhdyskuntaseuraamukset...14 3.1. Yhdyskuntaseuraamusten asiakasmäärät...14 3.2 Yhdyskuntaseuraamusten asiakasrakenne...15 3.3 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sosiaalinen tilanne...16 3.4 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden osallistuminen toimintoihin...17 3.5 Yhdyskuntaseuraamuksissa käytetyt sanktiot...17
3 Taulukkoluettelo Vankeinhoito 1. Vuoden alussa ja lopussa rangaistuslaitoksissa olleet sukupuolen, vankiryhmän ja laitostyypin mukaan, 2009 2. Vankien päivittäinen keskimäärä vankiryhmittäin vuosina 2000-2009 3. Alle 21-vuotiaat tutkinta- ja vankeusvangit keskimäärin vuosina 2000-2009 4. Vuoden aikana vapaudesta rangaistuslaitokseen tulleet vankiryhmän ja sukupuolen mukaan laitostyypeittäin, 2009 5. Vapaudesta vankilaan tulleet vankiryhmittäin vuosina 2000-2009 6. Vuoden aikana vapautuneet vapautumisperusteen, sukupuolen ja laitostyypin mukaan, 2009 7. Vuoden aikana vapautuneet vankeusvangit rangaistuslaitoksessa suoritetun rangaistusajan, sukupuolen ja laitostyypin mukaan, 2009 8. Vuoden aikana päättyneiden sakon muuntorangaistusten pituus, 2009 9. Rangaistuslaitoksista vapautuneet vankilajin ja sukupuolen mukaan vuosina 2000-2009 10. Vapautuneiden vankeusvankien rangaistuslaitoksessa suorittama aika (%) vuosina 2000-2009 11. Ehdonalaisesti vapautuneet vuosina 2000-2009 12. Elinkautisvankien lukumäärä vuoden alussa vuosina 1980-2010 sekä vuoden aikana alkaneet elinkautisrangaistukset, vapautuneet elinkautisvangit ja suoritetun rangaistuksen keskipituus vuosina 1992-2009 13. Valvottu koevapaus vuosina 2007-2009 14. Vankeusvankien päärikos 1. toukokuuta vuosina 2000-2009 (%) 15. Vankeusvankien ikäryhmät 1. toukokuuta vuosina 2000-2009 (%) 16. Vankeusvankien ennakoidut laitoksessa oloajat 1. toukokuuta vuosina 2000-2009 (%) 17. Vankeusvankien laitoskertaisuus 1. toukokuuta vuosina 2000-2009 (%) 18. Ulkomaalaisten vankien keskimäärät vankilajeittain sekä osuus kaikista vangeista vuosina 2000-2009 19. Ulkomaalaisten vankeusvankien päärikokset 1. toukokuuta vuosina 2000-2009 20. Ulkomaalaisten vankien kansalaisuus 1. toukokuuta 2009 21. Poistumisluvat vuosina 2000-2009 22. Karkaamiset, karkuteillä olevat ja avolaitoksista luvatta poistuneet vuosina 2000-2009 23. Vankien ajankäyttö vuosina 2000-2009 (%) 24. Vangit ja vankilat 1974-2009 25. Vuonna 2004 vapautuneiden vankeusvankien uusiminen ensimmäiseen yhdyskuntapalveluun tai ehdottomaan vankeuteen johtaneeseen rikokseen viiden vuoden seuranta-aikana sukupuolen, iän ja vankeuskertaisuuden mukaan. Yhdyskuntaseuraamukset 26. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päivittäiset keskimäärät vuosina 2000-2009 27. Yhdyskuntapalvelun toimeenpano vuosina 2000-2009 28. Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta vuosina 2000-2009 29. Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta vuosina 2000-2009 30. Nuorisorangaistuksen toimeenpano vuosina 2005-2009 31. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päärikos 1. toukokuuta vuosina 2007-2009 (%) 32. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ikäjakauma 1. toukokuuta vuosina 2004-2009 (%) 33. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sukupuolijakauma 1. toukokuuta vuosina 2004-2009 34. Ulkomaalaisten yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä vuosina 2000-2009 35. Ulkomaalaisten yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kansalaisuus 1. toukokuuta 2009 36. Yhdyskuntapalvelua suorittavien sosioekonominen tausta 1. toukokuuta 2000-2009 (%) 37. Ehdonalaisesti vapautuneiden valvottavien sosioekonominen tausta 1. toukokuuta vuosina 2000-2009 (%)
4 38. Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvottavien sosioekonominen tausta 1. toukokuuta vuosina 2000-2009 (%) 39. Nuorisorangaistusasiakkaiden sosioekonominen tausta 1. toukokuuta vuosina 2004-2009 (%) 40. Ohjelmatoimintaan osallistuneet yhdyskuntaseuraamusasiakkaat vuosina 2007-2009 (Aloitetut yhdyskuntaseuraamukset) 41. Sanktioiden käyttö yhdyskuntaseuraamuksissa vuosina 2005-2009 Kuvioluettelo Kuvio 1. Vuoden aikana vapaudesta tulleet, vapautuneet ja vankien keskimäärä vuosina 2000-2009... 8 Kuvio 2. Vankeusvankien päärikos 1. toukokuuta vuosina 2005-2009 (%)... 9 Kuvio 3. Vankeusvankien ennakoitujen laitoksessaoloaikojen osuudet 1. toukokuuta vuosina 2000-2009... 10 Kuvio 4. Ulkomaalaisten rangaistus- ja tutkintavankien keskimäärä ja osuus yhteensä kaikkien vankien keskimäärästä vuosina 1995-2009... 11 Kuvio 5. Poistumisluvat vuosina 2000-2009... 11 Kuvio 6. Vankien ajankäytön jakautuminen arkipäivisin vuonna 2009 (N=3460 vankia keskimäärin/arkipäivä)... 13 Kuvio 7. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päivittäiset keskimäärät vuosina 2001-2009... 14 Kuvio 8. Rikosseuraamusasiakkaiden osuudet vuosina 2005-2009... 15 Kuvio 9. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päärikos 1. toukokuuta vuosina 2007-2009... 15 Kuvio 10. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ikäjakauma 1. toukokuuta vuosina 2002-2009... 16 Kuvio 11. Yhdyskuntapalvelussa käytetyt sanktiot suhteutettuna päättyneisiin toimeenpanoihin vuosina 2005-2009... 17
5 Käsitteet Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan. Valvontaan määrätään, jos sen katsotaan edistävän tekijän sosiaalista selviytymistä ja ehkäisevän uusia rikoksia. Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta Vankeusrangaistuksesta suoritetaan vankilassa lähes poikkeuksetta vain määräosa. Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa ehdottomaan vankeusrangaistuksen tuomitun vangin päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksesta vapaudessa. Ehdonalaisesti vapautettu määrätään valvontaan silloin, kun koeaika on pitempi kuin yksi vuosi, rikos on tehty alle 21-vuotiaana tai kun vanki sitä itse pyytää. Laitoksessa oloaika Teoksessa on käytetty laitoksessa oloaikaa kahdessa eri yhteydessä: kertymätietona vuoden aikana vapautuneista ja poikkileikkaustietona 1. toukokuuta laitoksessa olevista. Tiedot poikkeavat toisistaan, koska kertymätiedoissa painottuvat lyhyet rangaistukset ja poikkileikkaustiedoissa pitkät rangaistukset. Nuorisorangaistus Vuonna 1997 aloitettu nuorisorangaistuskokeilu lopetettiin vuoden 2004 lopussa. Laki nuorisorangaistuksesta tuli voimaan 1.1.2005 ja nuorisorangaistus laajeni koko maahan. Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta, jos sakkoa on pidettävä riittämättömänä seuraamuksena, eivätkä painavat syyt vaadi ehdotonta vankeusrangaistusta. Nuorisorangaistusta tuomitaan vähintään neljä kuukautta ja enintään yksi vuosi. Nuorisorangaistus sisältää valvontatapaamisia, sosiaalista toimintakykyä edistävää ohjausta ja tukea sekä työelämään perehdyttämistä. Nuorisovanki Nuorisovangilla tarkoitetaan vankitilastossa vapausrangaistustaan nuorisovankilassa suorittavaa. Päätöksen nuorisovankilaan määräämisestä teki vankilaoikeus. Vankilaoikeus lakkautettiin ja nuorisovanki käsitteenä poistui laista vankeuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä 1.10.2006. Pakkolaitosvanki Pakkolaitosvangilla tarkoitetaan vankitilastossa vaarallista rikoksenuusijaa, jonka vankilaoikeus määräsi eristettäväksi pakkolaitokseen. Pakkolaitokseen tuomittua ei voitu päästää normaaliaikana ehdonalaiseen vapauteen, vaan hän suoritti rangaistuksen kokonaan vankilassa. Vankilaoikeus lakkautettiin ja pakkolaitos käsitteenä poistui laista vankeuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä 1.10.2006. Sakkovanki Sakon muuntorangaistusta suorittava on sakkovanki. Muuntorangaistus määrätään sakkoon tuomitulle, jolta sakkoa ei ole saatu perityksi. Tutkintavanki Tutkintavankeja ovat rikoksesta epäiltynä vangitut. Vangitsemisesta päättää tuomioistuin. Rikoksen johdosta vangittu on pääsääntöisesti vietävä heti yleiseen vankilaan tai oikeusministeriön tutkintavankien säilyttämistä varten hyväksymään laitokseen. Yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuorokauden kestänyt vapaudenmenetysaika vähennetään rangaistuksen täytäntöönpanossa. Uusintarikollisuus Vankien uusintarikollisuudella tarkoitetaan tässä julkaisussa sitä, että vanki tekee vapautumisen jälkeen uuden rikoksen (tai rikoksia), mistä seuraa uusi lainvoimainen ehdoton vankeusrangaistus
6 tai yhdyskuntapalvelu viiden seurantavuoden aikana. Uusimisaika lasketaan ensimmäisestä rikoksentekopäivästä vapautumisen jälkeen. Vankeusvanki Vankeusvankeja ovat vangit, jotka suorittavat tuomittua ehdotonta määräaikaista tai elinkautista vankeusrangaistusta, täytäntöönpantavaksi määrättyä ehdollista vankeusrangaistusta ja/tai jäännösrangaistusta menetettyään ehdonalaisen vapautensa. Yhdyskuntapalvelu Yhdyskuntapalvelulla tarkoitetaan enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeuden sijasta tuomittavaa palkatonta yleishyödyllistä työtä. Edellytyksenä on, että tuomittu soveltuu ja suostuu yhdyskuntapalveluun. Soveltuvuusselvityksen tekee rikosseuraamuslaitos ja lopullisen ratkaisun yhdyskuntapalveluun tuomitsemisesta tuomioistuin. Yhdyskuntapalvelua voidaan myös määrätä yli vuoden pituisen ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamuksena. Yhdyskuntapalvelun pituus on 20-200 tuntia.
7 1. Seuraamuksista 1.1. Seuraamusjärjestelmän kehittymisen yleispiirteitä Vankiluvulla mitattuna Suomi kuuluu nykyään maltillisen kriminaalipolitiikan maihin. Vankiluvun alentamiseen tähtäävä kriminaalipolitiikan suunnan muutos alkoi 1970-luvulla. Vankien määrä onkin 1970-luvulta lähtien alentunut kolmannekseen aikaisemmasta. Vaikka luku on välillä noussut olemme 1990-luvulta lähtien pysyneet muiden pohjoismaiden tasolla. Vankiluvun alenemiseen pyrittiin aluksi vaikuttamaan laajentamalla sakkojen ja ehdollisen rangaistuksen käyttöä. Yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen käyttöönotto 1990-luvulla merkitsivät muutosta rikosseuraamusalalle. Uusista seuraamuksista yhdyskuntapalvelu vakiinnutti alun kokeiluvaiheen jälkeen asemansa koko maassa. Nuorisorangaistuksen käyttö on sen sijaan jäänyt vähäiseksi. Mahdollisuus muuttaa korkeintaan kahdeksan kuukauden ehdoton vankeusrangaistus yhdyskuntapalveluksi vaikutti osaltaan vankilukujen alenemiseen. Tarve seuraamusjärjestelmän kehittämiseksi ja uusien vaihtoehtojen löytämiseksi kasvoi 1990- luvulta lähtien rikollisuuden ja sen taustalla olevien ongelmien muuttuessa haasteellisemmiksi. 2000-luvulle tultaessa tehtiin yksittäisiä seuraamuksia ja koko seuraamusjärjestelmää koskevia laajempia muutoksia ongelmien ratkaisemiseksi. Lakiin lisättiin mahdollisuus liittää yhden vuoden ylittävien ehdollisten vankeusrangaistusten tehosteeksi yhdyskuntapalvelua. Harkinnanvaraisuutta ehdollisesti rangaistujen nuorten valvontaan määräämisessä lisättiin. Sakon muuntorangaistusta koskevaa lainsäädäntöä lievennettiin. Uuden vankeuslain myötä siirryttiin suunnitelmalliseen ja yhtenäiseen täytäntöönpanoon. Vankeuslain yhteydessä uudistettiin myös ehdonalaiseen vapauteen liittyviä säädöksiä sekä otettiin käyttöön valvottu koevapaus, jolla mahdollistettiin vapauteen pääseminen ennen lakisääteistä määräaikaa. 1.2. Seuraamusten täytäntöönpano Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanemat seuraamukset jaetaan vankeusrangaistuksiin ja vapaudessa suoritettaviin yhdyskuntaseuraamuksiin. Yhdyskuntaseuraamuksia ovat ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta, yhdyskuntapalvelu, ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta sekä nuorisorangaistus. Vankilat vastaavat tuomioistuinten määräämien ehdottomien vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanosta. Lisäksi ne huolehtivat tutkintavankeuden toimeenpanosta yhdessä poliisin kanssa. Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanosta vastaavat yhdyskuntaseuraamustoimistot. Vuoden 2010 alussa Suomeen syntyi uusi rikosseuraamusalan viranomainen Rikosseuraamuslaitos, joka koostuu aiemmasta Rikosseuraamusvirastosta sekä sen alaisuudessa toimineista Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Vankeinhoitolaitoksesta. Uudistuksen jälkeen Suomi jakaantuu kolmeen rikosseuraamusalueeseen: Etelä-Suomen, Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Länsi-Suomen alueisiin. Rikosseuraamuslaitoksen perusyksiköitä ovat yhdyskuntaseuraamustoimistot sekä avovankilat ja suljetut vankilat. Koko maassa on uudistuksen jälkeen yhteensä 16 yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja 28 vankilaa. Suljettuja vankiloita on kaikkiaan 16, avovankiloita 12 ja hallinnollisesti jonkin suljetun laitoksen alaisuudessa toimivia avolaitososastoja on kolme.
8 2. Vankeinhoito 2.1. Vankiluvun kehitys Vankiluku kääntyi kasvuun 2000-luvun alussa ja oli korkeimmillaan vuosikymmenen puolivälissä, jolloin vankeja oli 36 prosenttia enemmän vuosituhannen alkuun verrattuna. Vuonna 2006 vankien määrä kääntyi jälleen laskuun. Vuonna 2009 vankien päivittäinen keskimäärä oli 3 492, mikä oli 10 prosenttia pienempi vuoteen 2005 verrattuna. Vankiryhmistä suhteellisesti eniten kasvoivat tutkinta- ja sakkovangit. Vuonna 2009 tutkintavankien päivittäinen keskimäärä oli 569, mikä on korkein lukumäärä tarkastelujakson aikana. Vuosituhannen alkuun verrattuna tutkintavankien määrä on yli kaksinkertaistunut ja heidän osuutensa kaikista vangeista on noussut 13:sta 16:een prosenttiin. Sakkovankien määrä sen sijaan on laskenut voimakkaasti viimeisten kolmen vuoden aikana. Vuonna 2009 sakkovankien päivittäinen keskimäärä oli 83, mikä on 58 prosenttia vähemmän vuoteen 2003 verrattuna, jolloin sakkovankien määrä oli korkeimmillaan. Naisvankeja oli vuonna 2009 keskimäärin 246. Naisten osuus vangeista on kasvanut 2000-luvun alun viidestä prosentista seitsemään prosenttiin. Vuonna 2009 vankilaan tuli vapaudesta 7 446 vankia. Vankilaan tulleista 3 838 eli runsaat puolet oli vankeusvankeja, 1 645 sakkovankeja ja 1 963 tutkintavankeja. Rangaistusvangeista noin seitsemän prosenttia sijoitettiin suoraan avolaitoksiin. Naisrangaistusvangeista avolaitoksiin sijoitettiin suoraan vain noin kaksi prosenttia. Vankiloista vapautui vuonna 2009 kaikkiaan 7 246 vankia. Vankeusvankeja vapautui 4 556, sakkovankeja 1 629 ja tutkintavankeja 1 061. Vapautuneista vankeusvangeista 2 170 eli vajaa puolet oli ollut vankilassa enintään kolme kuukautta. Yli kahden vuoden laitosajan jälkeen vapautui 355 vankia eli noin kahdeksan prosenttia. Kaikista vankeusvangeista noin kolmannes vapautui avolaitoksista ja yli kahden vuoden laitosajan suorittaneista 43 prosenttia. Kuvio 1. Vuoden aikana vapaudesta tulleet, vapautuneet ja vankien keskimäärä vuosina 2000-2009 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2 000 2 001 2 002 2 003 2 004 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 Vapaudesta tulleet Vapautuneet Vankeja keskimmärin Vuoden 2009 aikana sakon muuntorangaistuksen suoritti loppuun yhteensä 2 479 henkeä. Kaksi kolmesta sakon muuntorangaistusta suorittaneista suoritti pelkästään sakkorangaistusta. Loput sakon muuntorangaistusta suorittaneista olivat myös vankeus- tai tutkintavankeina.
9 Valvottu koevapaus on ollut käytössä lokakuusta 2006 lähtien. Valvottu koevapaus merkitsee uutta vaihetta asteittaisessa vapauttamisjärjestelmässä, ja sillä pyritään edistämään vankien sijoittumista yhteiskuntaan laitosajan loppuvaiheessa. Vuonna 2009 valvottuun koevapauteen sijoitettiin 356 vankia, mikä oli yli kolminkertainen määrä vuoteen 2007 verrattuna. Koevapauteen sijoitettujen määrän lisääntyessä myös peruutettujen koevapauksien osuus aloitetuista koevapauksista kasvoi, ollen 15 prosenttia vuonna 2009. Kaikki koevapauden peruutukset eivät johtuneet ehtojen rikkomisesta, vaan peruutuksen syynä saattoi olla myös, että koevapauden edellytykset eivät enää täyttyneet. Valvotussa koevapaudessa vuonna 2009 olevien vankien päivittäinen keskimäärä oli 85. 2.2. Vankirakenne Vankirakenne on muuttunut huomattavasti 2000-luvun aikana. Omaisuusrikoksista tuomittujen määrä on laskenut tasaisesti. Varkausrikoksista tuomittujen osuus on laskenut 18 prosentista 12 prosenttiin ja muista omaisuusrikoksista tuomittujen osuus seitsemästä prosentista neljään prosenttiin. Kaiken kaikkiaan kun vuosituhannen alussa lähes joka neljäs oli vankilassa omaisuusrikoksista, vuosikymmenen lopussa harvempi kuin joka kuudes oli vankilassa varkauksista, petoksista, kavalluksista, murroista ja muista vastaavista omaisuusrikoksista. Samanaikaisesti väkivaltarikosten - ennen kaikkea pahoinpitelyrikosten - osuus on noussut. Vuonna 2000 pahoinpitelyrikoksista oli tuomittu 13 prosenttia vangeista ja vuonna 2009 osuus oli jo 20 prosenttia. Henkirikoksista tuomittujen osuus on ollut keskimäärin viidennes kaikista vangeista. Yhteenvetona voidaan todeta, että kun vuosituhannen alussa lähes joka kolmannen päärikoksena oli väkivaltarikos, vuonna 2009 neljä vankia kymmenestä suoritti tuomiotaan väkivaltarikoksesta. Naisvangeista puolet suoritti tuomiota näistä rikoksista. Vuosituhannen alussa noin kaksi prosenttia oli tuomittu siveellisyysrikoksesta, ja nyt osuus on yli kolme prosenttia. Liikennejuopumuksista tuomittujen osuus on kasvanut 12 prosentista 14 prosenttiin. Huumerikoksista tuomittujen määrä on ollut hieman laskussa 2000-luvun. Kuvio 2. Vankeusvankien päärikos 1. toukokuuta vuosina 2005-2009 (%) 45 40 35 Prosenttia 30 25 20 15 2005 2006 2007 2008 2009 10 5 0 Ryöstö Väkivalta Omaisuusrikos Liikennejuopumus Huumausainerikos Muu Vankien ikärakenne on muuttunut 2000-luvulla kaksijakoisesti. Ensinnäkin nuorten alle 20- vuotiaiden vankeusvankien osuus on laskenut puoleen vuosituhannen alusta. Vuosituhannen alussa neljä prosenttia vankeusvangeista oli alle 20-vuotiaita. Nykyisin heitä on kaksi prosenttia. Toi-
10 seksi yli 50-vuotiaiden vankeusvankien määrä on kasvanut 2000-luvulla peräti viisi prosenttiyksikköä yhdeksästä prosentista 14 prosenttiin. Kaikkien vankien keski-ikä oli noin 36 vuotta. Naisvangit olivat noin vuoden miesvankeja vanhempia. 2000-luvulla pitkäaikaisvankien osuudet ovat kasvaneet ja alle vuoden vankilassa olevien osuudet on pienentyneet. Vuonna 2009 alle kolme kuukautta vankilassa olevien osuus oli noin 10 prosenttia. Vajaa neljännes vangeista oli vankilassa vuodesta kahteen vuotta. Yli kahdeksan vuoden vankilassaoloaika odotti noin seitsemää prosenttia vangeista. Osuus on kasvanut yli kahdella prosenttiyksiköllä vuosikymmenessä. Tämä johtuu ennen kaikkea elinkautisvankien määrän kasvusta. Kuvio 3. vankeusvankien ennakoitujen laitoksessaoloaikojen osuudet 1. toukokuuta vuosina 2000-2009 % 0 5 10 15 20 25 30 alle 3 kk 3 kk alle 6 kk 6 kk alle 1 v 1 v alla 2 v 2 v alle 4 v 2009 2000 4 v alle 8 v 8 v tai enemmän Useampikertaisten vankeusvankien osuus on laskenut hieman 2000-luvun aikana. Vähintään kahdeksatta kertaa vankilassa olevien osuus on laskenut 20 prosentista 18 prosenttiin ja 3-7 kertaisten osuus 40 prosentista 36 prosenttiin. Ensikertalaisten osuus on vaihdellut vuosittain 28 ja 32 prosentin välillä. Ulkomaalaisten vankien määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana ja heidän osuutensa kaikista vangeista on noussut vajaaseen 11 prosenttiin. Vuonna 2009 ulkomaalaisten vankien päivittäinen keskimäärä oli 370, mikä oli 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vankirakennekartoituksen 1.5.2009 mukaan ulkomaalaisista vangeista noin 46 prosenttia oli virolaisia tai venäläisiä. Pohjoismaalaisia oli noin kuusi prosenttia. Ulkomaalaisista lähes joka toinen on tuomittu huumausainerikoksista.
11 Kuvio 4. Ulkomaalaisten rangaistus- ja tutkintavankien keskimäärä ja osuus yhteensä kaikkien vankien keskimäärästä vuosina 1995-2009 390 360 330 300 270 240 210 180 150 120 90 60 30 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Rangaistusvankeja keskimäärin Ulkomaalaisten osuus kaikista vangeista Tutkintavankeja keskimäärin 2.3. Järjestys ja turvallisuus Vuonna 2009 anottiin 15 728 poistumislupaa. Myönteisen päätöksen sai 73 prosenttia. Myönnettyjen poistumislupien osuus anotuista poistumisluvista on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt melko vakiona. Poistumislupaehtoja rikkoneiden vankien osuus on sen sijaan pienentynyt puoleen. Vuonna 2009 lupaehtoja rikottiin 487 kertaa eli 4,3 prosentissa käytetyistä poistumisluvista. Kuvio 5. Poistumisluvat vuosina 2000-2009 Lukumäärä 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Anotut Myönnetyt Rikottu % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Prosenttia
12 Viimeisen kymmenen vuoden aikana karkaamisten lukumäärä on vaihdellut korkeimmillaan 44:stä vuonna 2000 matalimmillaan 8:aan vuonna 2007. Vuonna 2009 karkaamisia oli 17. Karkaamisista suurin osa tapahtui muualta kuin vankilan muurien sisäpuolelta, esimerkiksi työmaalta vankilan aidatun alueen ulkopuolelta, vankia saattavalta vartijalta ja muulta viranomaiselta. Vankilan muurien sisäpuolelta karkasi yksi vanki, kun edellisenä vuonna näitä karkaamisia oli kahdeksan. Avolaitoksesta luvatta poistuneiden määrä laski voimakkaasti 2000-luvun alkupuolella ja oli alhaisimmillaan 18 vuonna 2005. Tämän jälkeen luvatta poistuneiden määrä on jälleen lisääntynyt. Vuonna 2009 avolaitoksesta luvatta poistuneita oli 67. Avolaitoksesta luvatta poistumista ei pidetä karkaamisena. 2.4. Vankitoiminnot Vangeille työaikana järjestettävää toimintaa ovat työ, koulutus ja muu rangaistuslaitoksen järjestämä tai hyväksymä toiminta. Vankien työtoiminta jaetaan tuotannolliseen ja valmentavaan työhön. Valmentavan työn tavoitteet liittyvät työelämän perustaitojen harjoitteluun ja työssä oppimiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että 2000-luvulla työtoiminta on vähentynyt vankiloissa tasaisesti. Vuosituhannen alussa noin 45 prosenttia vangeista osallistui työtoimintaan. Nykyisin työtoimintoihin osallistuu 31 prosenttia eli vajaat kolmannes vangeista. Vankiluvun ollessa korkeimmillaan 2000-luvun puolivälissä päivittäin työtoimintaan osallistui lähes 1500 vankia. Viime vuonna työtoimintaan osallistuneita oli 1081. Vankiloissa järjestetään koulutusta yhteistyössä ulkopuolisten oppilaitosten kanssa. Tarjolla on sekä yleissivistävää (perusopetus ja lukio) että ammatillista toisen asteen koulutusta. Korkeakouluja yliopisto-opintoihin voidaan myöntää lupa etäopiskeluna. Koulutuksen osuus on vähentynyt 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa päivittäin opiskelevia oli keskimäärin 11 prosenttia päivittäisestä vankiluvusta. Vuosituhannen lopussa vastaava osuus on yhdeksän prosenttia. Valtaosa opinnoista kohdistuu ammattitaidon hankkimiseen tai lisäämiseen. Muihin aktiivitoimintoihin (päihdekuntoutusohjelmiin, uusintarikollisuutta vähentäviin toimintaohjelmiin sekä muihin sosiaalisen kuntoutuksen ohjelmiin) osallistuvien määrä on vaihdellut vuosittain kuuden ja kymmenen prosentin välillä. Vuosituhannen alussa hieman yli kolmannes vangeista oli toimintoihin sijoittamattomia. Nykyisin vastaava osuus on jo yli puolet. Toimintoihin osallistumisen esteet liittyvät vankimäärän nousuun, henkilöstöresurssien riittämättömyyteen, eräiden vankiloiden toimintatilojen puutteeseen, vankien moniongelmaisuuteen ja laitosturvallisuuteen. Toimintoihin osallistuminen on yleisintä työsiirtoloissa ja avovankiloissa ja vähäisintä tutkintavangeilla. Toisaalta osa muutoksesta selittyy tarkentuneesta laskentatavasta, jonka mukaan vajaata toimintapäivää (vähemmän kuin 7 tuntia) ei enää tilastoida yhtenä kokonaisena toimintapäivänä. Lisäksi on muistettava, että säännöllisestä työ- ja toiminta-ajasta keskimäärin 15 prosenttia on passiiviaikaa, kuten esimerkiksi siirtopäiviä, käräjämatkapäiviä, sairausaikaa tai poistumislupa-aikaa.
13 Kuvio 6. Vankien ajankäytön jakautuminen arkipäivisin vuonna 2009 (N=3460 vankia keskimäärin/arkipäivä) 9 % 17 % Tuotanto Kiinteistötoimi 37 % 5 % 6 % 9 % 5 % 3 % 9 % Työsiirtolatyöt ja siviilityö Taloushuolto Koulutus Muut aktiivitoiminnot Sairaus Toimintaan sijoittamatta Muu passiiviaika 2.5. Vapautuneiden vankeusvankien uusiminen Vuonna 2004 vapautuneista vangeista kaksi kolmasosaa (67%) syyllistyi viiden vuoden seurantaaikana vähintään yhteen uuteen rikokseen, mistä seurasi ehdoton vankeusrangaistus tai yhdyskuntapalvelu. Uusijoista lähes kaikki palasivat vankilaan. Yhdyskuntapalvelu jäi ainoaksi seuraamukseksi vain 5 prosentilla vapautuneista vangeista. Keskeisimmät uusimista ennustavat tekijät ovat vangin rikoshistoria ja ikä: moninkertaisilla vangeilla riski syyllistyä uusiin rikoksiin on suuri ja nuoret palaavat vankilaan todennäköisemmin kuin vanhat. Naiset uusivat miehiä harvemmin. Vapautuneista vangeista peräti 10 prosenttia kuoli viiden seurantavuoden aikana. Uusiminen on erittäin nopeaa heti vapautumisen jälkeen. Uusijoista 54 prosentilla ensimmäinen rikoksentekopäivä oli kuuden kuukauden ja 70 prosentilla ensimmäisen vuoden aikana seurannan aloittamisesta. Uusimisnopeutta kuvaa hyvin se, että 50 vankia teki seuranta-ajan ensimmäisen rikoksensa jo vapautumispäivänä.
14 3. Yhdyskuntaseuraamukset 3.1. Yhdyskuntaseuraamusten asiakasmäärät Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päivittäinen keskimäärä nousi yli 10 prosenttia vuoteen 2007 mennessä. Tämän jälkeen määrä kääntyi laskuun. Vuonna 2009 määrä (4307 asiakasta) oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2001. Yksittäisten seuraamusten kohdalla kehitys on poikennut hieman toisistaan. Vuonna 2009 ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonnassa oli 1208 asiakasta. Määrä on vähentynyt viidenneksellä vuoden 2001 tilanteesta. Nuorisorangaistuksessa alun alkaen vähäinen määrä on laskenut voimakkaasti vuoteen 2009 mennessä. Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonnassa määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena. Kahden viimeisen vuoden aikana määrä on jonkin verran laskenut. Vuonna 2009 ehdonalaisesti vapautuneiden valvonnassa oli 1532 asiakasta. Yhdyskuntapalvelussa olevien määrä nousi noin neljänneksellä vuoteen 2005 mennessä. Vuonna 2009 asiakkaita 1559, mikä on yli 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2005. Pyydettyjen soveltuvuusselvitysten määrä on ollut laskussa. Vuonna 2009 syyttäjä lähetti 6138 soveltuvuusselvityspyyntöä, mikä on yli 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000. Myönteinen lausunto on annettu noin 80 prosentissa soveltuvuusselvityspyynnöistä. Kuvio 7. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päivittäiset keskimäärät vuosina 2001-2009 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta Yhdyskunta-palvelu Vaikka yhdyskuntaseuraamuksissa olevien määrät ovatkin laskeneet on yhdyskuntaseuraamusten suhteellinen osuus kaikista rikosseuraamuksista pysynyt ennallaan. Yhdyskuntaseuraamukset muodostivat viime vuonna edelleen yli puolet kaikista Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöön panemista seuraamuksista.
15 Kuvio 8. Rikosseuraamusasiakkaiden osuudet vuosina 2005-2009 2010 8 % 24 % 12 % 1 % 55 % 2009 7 % 25 % 11 % 1 % 55 % 2008 7 % 25 % 10 % 1 % 57 % 2007 6 % 26 % 10 % 57 % 2006 6 % 29 % 10 % 55 % 2005 6 % 29 % 10 % 55 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Suljetuissa laitoksissa TV Suljetuissa laitoksissa RV Avolaitoksissa Valvotussa koevapaudessa Yhdyskuntaseuraamuksissa 3.2 Yhdyskuntaseuraamusten asiakasrakenne Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonnassa yleisimpiä päärikoksia ovat olleet omaisuus- ja väkivaltarikokset sekä liikennejuopumukset. Omaisuusrikokset ovat vaihdelleet 30 ja väkivaltarikokset 20 prosentin molemmin puolin. Liikennejuopumukset muodostavat viidenneksen päärikoksista. Ehdonalaisen vapauden valvonnassa väkivalta- ja omaisuusrikokset muodostavat noin kaksi kolmasosaa päärikoksista. Huumausainerikokset ovat muodostaneet runsaat 10 prosenttia päärikoksista. Yhdyskuntapalvelussa yli puolet päärikoksista on liikennejuopumuksia. Omaisuusrikoksia päärikoksista on ollut vajaa viidennes. Kuvio 9. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päärikos 1. toukokuuta vuosina 2007-2009 50 45 40 35 Prosenttia 30 25 20 15 10 5 0 Henkeen ja terveyteen kohdistuva Huumausainerikos Liikennejuopumus Liikennerikos OmaisuusrikosSeksuaalirikos Muu 2007 2008 2009
16 Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonnassa kaksi kolmasosaa on 18-20-vuotiaita. Ehdonalaisen valvonnassa ja yhdyskuntapalvelussa runsas kaksi kolmasosaa on yli 30-vuotiaita. Näistä suurin ikäryhmä ovat 30-39-vuotiaat. Vuonna 2009 heitä oli lähes 30 prosenttia. Kuvio 10. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ikäjakauma 1. toukokuuta vuosina 2002-2009 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 40 v- 30-39 v 25-29 v 21-24 v 15-20 v 20 % 10 % 0 % 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonnassa naisten osuus on vaihdellut 10 prosentin molemmin puolin. Ehdonalaisen vapauden valvonnassa naisten määrä on ollut nousussa. Vuonna 2009 naisia oli seitsemän prosenttia. Naisten osuuden lisääntyminen on ollut selkeintä yhdyskuntapalvelussa, jossa heidän osuutensa lähes kaksinkertaistui vuodesta 2004 vuoteen 2009. Ulkomaalaisten asiakkaiden määrä kaksinkertaistui vuodesta 2000 vuoteen 2005 mennessä. Ulkomaalaiset ovat kuitenkin muodostaneet vähäisen osuuden kaikista yhdyskuntaseuraamusasiakkaista. Vuonna 2009 yhdyskuntaseuraamuksissa oli 92 ulkomaalaista. 3.3 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sosiaalinen tilanne Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden työttömyys on pysynyt korkeana. Keskimäärin yli puolet asiakkaista on ollut työttömänä. Työttömyys on ollut korkeinta ehdollisesti vapautettujen valvonnassa, jossa työttömiä on ollut noin kaksi kolmasosaa. Noin joka 10 yhdyskuntapalvelussa ja ehdonalaisen vapauden valvonnassa oleva oli eläkeläinen. Työssä olevien osuus vaihtelee seuraamuksittain. Ehdollisesti rangaistujen nuorten ja ehdollisesti vapautuneiden valvonnassa työssä olevien osuus on noin viidennes. Yhdyskuntapalvelussa työssä olevia on ollut vajaa kolmannes. Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonnassa opiskelijoita on keskimäärin neljännes. Yhdyskuntapalvelussa ja ehdonalaisen vapauden valvonnassa vakituisesti asuvien osuus on pysynyt tasaisena (noin 80-87 prosenttia). Ehdonalaisen vapauden valvonnassa vakituisesti asuvien on noussut noin puolesta runsaaseen kahteen kolmasosaan vuonna 2009. Vailla vakituista asuntoa olevien osuus on pysynyt silti suhteellisen korkeana. Asunnottomia oli noin 10 prosenttia ja tilapäisesti asuvia vajaa 20 prosenttia ehdonalaisen vapauden valvonnassa vuonna 2009.
17 3.4 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden osallistuminen toimintoihin Yhdyskuntaseuraamusasiakkailla on mahdollisuus osallistua lainvastaiseen käyttäytymiseen vaikuttaviin toimintaohjelmiin. Lisäksi yhdyskuntapalvelussa on mahdollista suorittaa 10 tuntia päihdehuollon jaksolla. Tällä hetkellä käytössä olevia ohjelmia ovat Cognitive Skills (CS), liikenneturvajakso, liikenneturvaohjelma, ohjauspyörä, suuttumuksen hallinta ja viisi keskustelua muutoksesta. Ohjelmatoiminnan sekä päihdehuollon osuus on kasvanut. Vuonna 2009 ohjelmatoimintaan osallistui kaikkiaan 567 asiakasta. Ohjelmista suosituimmaksi ovat nousseet liikenneturvaohjelma, päihdehuoltojakso sekä viisi keskustelua muutoksesta. Suurin osa näihin ohjelmiin osallistuneista suoritti yhdyskuntapalvelua. 3.5 Yhdyskuntaseuraamuksissa käytetyt sanktiot Ehdollisen vapauden valvonnassa käytettävät sanktiot ovat kirjalliset huomautukset ja varoitukset, noutopyyntö poliisille ja ilmoitus syyttäjälle. Sanktioiden käytössä ei ole havaittavissa merkittävää muutosta. Yhdyskuntapalvelussa käytettävät sanktiot ovat kirjalliset huomautukset, toimeenpanon aloittamiskielto, toimeenpanon jatkamiskielto ja toimeenpanon keskeytys. Kirjallisten huomautusten määrä on pysynyt vakiintuneena. Vuonna 2009 annettiin 1275 kirjallista huomautusta, joka on noin 37 prosenttia päättyneistä toimeenpanoista. Toimeenpanon keskeyttäminen on niin ikään pysynyt vakiintuneena. Vuonna 2009 keskeytettiin 543 yhdyskuntapalvelua eli noin 16 prosenttia päättyneistä toimeenpanoista. Kuvio 11. Yhdyskuntapalvelussa käytetyt sanktiot suhteutettuna päättyneisiin toimeenpanoihin vuosina 2005-2009 Prosenttia 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 Kirjalliset huomautukset Toimeenpanon keskeytys Muu sanktio
Taulukko 1. Vuoden alussa ja lopussa rangaistuslaitoksissa olleet sukupuolen, vankiryhmän ja laitostyypin mukaan, 2009 Laitostyyppi Vuoden alussa Laitoksen kirjoissa Yhteensä Naisia Vankeusvankeja Sakkovankeja Tutkintavankeja Naisia Naisia Naisia Kaikki laitokset 3240 217 2625 171 93 15 522 31 Suljetut laitokset 2467 148 1855 103 90 14 522 31 Avolaitokset 773 69 770 68 3 1 0 0 Vuoden lopussa Kaikki laitokset 3002 229 2463 183 31 3 508 43 Suljetut laitokset 2200 154 1662 108 30 3 508 43 Avolaitokset 802 75 801 75 1 0 0 0 Taulukko 2. Vankien päivittäinen keskimäärä vankiryhmittäin vuosina 2000-2009 Yhteensä Naisia Naisten osuus kaikista vangeista 2 000 2 279 121 376 58 21 2 855 144 5 2 001 2 441 149 457 66 22 3 135 159 5 2 002 2 674 190 478 69 23 3 434 204 6 2 003 2 805 198 492 60 23 3 578 205 6 2 004 2 928 81 473 72 23 3 577 206 6 2 005 3 104 179 519 63 23 3 888 242 6 2 006 3 126 189 463 - - 3 778 246 7 2 007 2 911 134 506 - - 3 551 244 7 2 008 2 845 121 559 - - 3 526 232 7 2 009 2 840 83 569 - - 3 492 246 7 Taulukko 3. Alle 21-vuotiaat tutkinta- ja vankeusvangit keskimäärin vuosina 2000-2009 Vankeusvankeja Sakkovankeja Tutkintavankeja Nuorisovankeja Pakkolaitosvankeja 15-17- vuotiaat 18-20- vuotiaat alle 21- vuotiaat yhteensä Kaikki Nuorten vangit osuus kaikista vangeista 2000 9 95 104 2 855 3,6 2001 9 121 130 3 135 4,1 2002 13 115 128 3 433 3,7 2003 7 116 123 3 578 3,4 2004 8 110 118 3 577 3,3 2005 6 93 99 3 888 2,5 2006 6 90 96 3 778 2,5 2007 5 82 87 3 551 2,5 2008 5 90 95 3 526 2,7 2009 6 87 93 3 492 2,7
Taulukko 4. Vuoden aikana vapaudesta rangaistuslaitokseen tulleet vankiryhmän ja sukupuolen mukaan laitostyypeittäin, 2009 Vankilaji Kaikki laitokset Suljetut laitokset Avolaitokset Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Vapaudesta tulleita kaikkiaan 6 460 599 7 059 6 083 589 6 672 377 10 387 Sakkovankeja 1 442 185 1 627 1 425 184 1 609 17 1 18 Vankeusvankeja 3 218 251 3 469 2 858 242 3 100 360 9 369 15-17 -v. 3 0 3 3 0 3 0 0 0 18-20 -v. 97 4 101 86 4 90 11 0 11 21- v. 3 118 247 3 365 2 769 238 3 007 349 9 358 Tutkintavankeja 1 800 163 1 963 1 800 163 1 963 0 0 0 15-17 -v. 31 1 32 31 1 32 0 0 0 18-20 -v. 135 13 148 135 13 148 0 0 0 21- v. 1 634 149 1 783 1 634 149 1 783 0 0 0 Taulukko 5. Vapaudesta vankilaan tulleet vankiryhmittäin vuosina 2000-2009 Vankeusvankeja Sakkovankeja Tutkintavankeja Yhteensä Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia 2000 3 312 129 1 581 130 1 668 108 6 561 367 2001 3 248 150 1 698 161 1 886 128 6 832 439 2002 3 452 202 2 156 221 1 843 125 7 451 548 2003 3 520 173 2 223 219 1 911 119 7 654 511 2004 3 863 213 867 84 1 845 137 6 575 434 2005 3 779 200 1 843 235 1 930 136 7 552 571 2006 3 496 212 2 098 264 1 698 132 7 292 608 2007 3 568 236 1 856 244 1 879 135 7 303 615 2008 3 539 217 1 852 229 1 930 143 7 321 589 2009 3 838 251 1 645 185 1 963 163 7 446 599
Taulukko 6. Vuoden aikana vapautuneet vapautumisperusteen, sukupuolen ja laitostyypin mukaan, 2009 Laitostyyppi Suljetut laitokset Avolaitokset Kaikki laitokset Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Laitoksista vapautuneet kaikkiaan 5 166 481 5 647 1 495 104 1 599 6 661 585 7 246 1. Rangaistuksen täysin suorittaneet 1 437 189 1 626 64 2 66 1 501 191 1 692 2. tasavallan presidentti armahtanut enemmälti kärsimästä 0 0 0 1 0 1 1 0 1 3. Päästetty ehdonalaiseen vapauteen 2 753 199 2 952 1 429 102 1 531 4 182 301 4 483 tasavallan presidentin armahduksella 0 0 0 1 0 1 1 0 1 rikosseuraamusviraston päätöksellä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 laitoksen johtajan päätöksellä 2 751 199 2 950 1 424 101 1 525 4 175 300 4 475 Helsingin hovioikeuden päätöksellä 2 0 2 4 1 5 6 1 7 Haagin sotarikostuomioistuimen päätöksellä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4. Tutkintavanki laskettu vapaaksi 969 92 1 061 0 0 0 969 92 1 061 syyte hylätty 1 0 1 0 0 0 1 0 1 käsittelyn lykkääminen 9 0 9 0 0 0 9 0 9 tuomittu ehdottomasti, mutta päästetty vapaalle jalalle 91 5 96 0 0 0 91 5 96 tuomittu ehdollisesti 160 20 180 0 0 0 160 20 180 muusta syystä 708 67 775 0 0 0 708 67 775 5. Muut perusteet 7 1 8 1 0 1 8 1 9 Kuolleet 8 0 8 0 0 0 8 0 8 Täytäntöönpano lykkäytynyt 1 0 1 0 0 0 1 0 1 Siirretty muuhun maahan 33 2 35 1 0 1 34 2 36
Taulukko 7. Vuoden aikana vapautuneet vankeusvangit rangaistuslaitoksessa suoritetun rangaistusajan, sukupuolen ja laitostyypin mukaan, 2009 Suoritettu Laitostyyppi rangaistusaika Suljetut laitokset Avolaitokset Kaikki laitokset Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Yhteensä 2 800 200 3 000 1 454 102 1 556 4 254 302 4 556-1 kk 518 57 575 129 5 134 647 62 709 yli 1 kk - 2 kk 633 46 679 291 14 305 924 60 984 yli 2 kk - 3 kk 301 11 312 156 9 165 457 20 477 yli 3 kk - 6 kk 423 38 461 267 17 284 690 55 745 yli 6 kk - 1 v 389 24 413 251 17 268 640 41 681 yli 1 v - 2 v 343 14 357 223 25 248 566 39 605 yli 2 v - 4 v 131 7 138 102 11 113 233 18 251 yli 4 v 62 3 65 35 4 39 97 7 104 Taulukko 8. Vuoden aikana päättyneiden sakon muuntorangaistusten pituus, 2009 Pelkästään sakon Sakon muuntorangaistuksen muuntorangaistuksen suorittaneet suorittaneet vankeusvangit ja tutkintavangit Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Enintään 10 päivää 573 80 653 118 8 126 11-30 päivää 585 65 650 374 35 409 31-60 päivää 230 38 268 183 17 200 61-90 päivää 50 8 58 110 5 115 Yhteensä 1 438 191 1 629 785 65 850 Taulukko 9. Rangaistuslaitoksista vapautuneet vankilajin ja sukupuolen mukaan vuosina 2000-2009 Vankeusvankeja Sakkovankeja Tutkintavankeja Kaikki yhteensä Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia 2000 3 984 164 1 428 128 915 162 6 327 454 2001 4 086 178 1 483 135 947 79 6 516 392 2002 4 410 231 1 944 204 891 72 7 245 507 2003 4 546 233 2 059 197 906 71 7 511 501 2004 4 637 244 900 85 785 90 6 322 419 2005 4 662 233 1 568 154 833 66 7 063 453 2006 4 844 301 2 016 264 812 67 7 672 632 2007 4 627 295 1 780 231 945 76 7 352 602 2008 4 484 297 1 717 218 995 77 7 196 592 2009 4 556 302 1 629 191 1 061 92 7 246 585
Taulukko 10. Vapautuneiden vankeusvankien rangaistuslaitoksessa suorittama aika (%) vuosina 2000-2009 Suoritettu 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 rangaistusaika - 1 kk 16 17 17 17 16 14 11 14 16 16 yli 1 kk - 2 kk 23 21 20 20 20 20 18 21 23 22 yli 2 kk - 3 kk 13 12 12 12 12 12 11 11 9 10 yli 3 kk - 6 kk 17 18 17 16 19 17 18 18 16 16 yli 6 kk - 1 v 14 15 15 16 15 15 17 15 15 15 yli 1 v - 2 v 10 11 11 11 12 13 15 14 13 13 yli 2 v - 4 v 5 4 5 5 5 6 7 5 5 6 yli 4 v 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 N 3984 4086 4410 4546 4637 4662 4844 4627 4484 4556 Taulukko 11. Ehdonalaisesti vapautuneet vuosina 2000-2009 Ehdonalaisesti vapautuneita yhteensä Vankilan johtajan/johtokunnan päätöksellä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 3 880 3 930 4 237 4 430 4 510 4 579 4 767 4 567 4 406 4 485 3 857 3 920 4 225 4 408 4 496 4 564 4 740 4 562 4 397 4 476 Oikeusministeriön/Rikosseuraamusviraston 13 6 7 13 9 7 16 0 0 0 päätöksellä Tasavallan presidentin 8 3 5 5 4 6 10 4 2 1 armahduksella Vankilaoikeuden päätöksellä 2 1 0 4 1 2 0 0 0 0 Helsingin hovioikeuden päätöksellä Korkeimman oikeuden päätöksellä Haagin sotarikostuomioistuimen päätöksellä 1 6 7 1 1 0 1 Valvontaan asetettu 852 865 878 895 1 013 977 1 167 1 140 925 856
Taulukko 12. Elinkautisvankien lukumäärä vuoden alussa vuosina 1980-2010 sekä vuoden aikana alkaneet elinkautisrangaistukset, vapautuneet elinkautisvangit ja suoritetun rangaistuksen keskipituus vuosina 1992-2009 Vuosi Elinkautisvankien lukumäärä vuoden alussa Vuoden aikana alkaneet elinkautisrangaistukset Vapautuneet elinkautisvangit Vapautuneiden elinkautisvankien suorittaman rangaistuksen keskipituus 1992 31 3 5 11,2 1993 28 4 4 8,9 1994 28 9 1 10,4 1995 34 5 1996 39 12 1 9,5 1997 46 10 1998 55 6 1999 59 3 2 12,3 2000 59 1 2 13,2 2001 60 9 2 13,7 2002 66 19 4 12,0 2003 74 24 2 13,6 2004 97 7 3 15,0 2005 104 21 2 11,8 2006 124 21 7 12,9 2007 136 13 3 13,5 2008 144 11 6 13,1 2009 151 13 8 14,3 Taulukko 13. Valvottu koevapaus vuosina 2007-2009 Aloitetut Päättyneet Peruutetut Peruutetut % aloitetusta Koevapaudessa keskimäärin päivässä 2007 103 78 5 5 22 2008 217 193 19 9 50 2009 356 322 55 15 85
Taulukko 14. Vankeusvankien päärikos 1. toukokuuta vuosina 2000-2009 (%) Ryöstö Varkaus-rikokset Muu omaisuusrikos Henkirikos Muu väkivaltarikos Siveellisyys-rikos Huumausainerikos Liikennejuopumus Muu rikos Yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yhteensä 7 8 7 7 7 6 7 5 6 7 Naisia 4 5 3 8 5 5 6 4 2 5 Yhteensä 18 17 17 17 16 16 15 14 13 12 Naisia 16 20 10 15 14 15 16 13 10 11 Yhteensä 7 7 7 6 5 5 4 4 3 4 Naisia 8 6 15 5 3 6 5 5 5 6 Yhteensä 20 19 19 19 18 19 19 20 20 20 Naisia 35 27 24 27 29 27 25 28 32 27 Yhteensä 13 14 14 16 17 18 20 19 20 20 Naisia 10 17 15 11 18 14 17 16 14 22 Yhteensä 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 Naisia 1 1 1 1 1 0 0 0 0 1 Yhteensä 16 17 18 17 18 16 15 15 16 14 Naisia 19 15 26 23 19 21 16 15 16 15 Yhteensä 12 12 11 12 12 13 12 14 13 14 Naisia 5 6 6 7 7 11 11 10 11 9 Yhteensä 5 5 5 5 4 4 4 6 6 6 Naisia 2 5 2 4 4 1 3 10 9 4 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Naisia 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 N Yhteensä 2402 2608 2762 2974 3107 3173 3186 2979 2865 2924 Naisia 119 109 156 146 170 169 197 184 167 190 Taulukko 15. Vankeusvankien ikäryhmät 1. toukokuuta vuosina 2000-2009 (%) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 15-20 v Yhteensä 4 4 4 3 3 3 2 2 1 2 Naisia 3 4 4 1 2 1 1 2 0 2 21-24 v Yhteensä 14 14 13 13 13 12 13 10 10 11 Naisia 11 5 10 14 8 8 11 8 6 8 25-29 v Yhteensä 20 20 21 21 20 21 20 21 18 18 Naisia 18 18 12 17 12 16 14 19 11 15 30-39 v Yhteensä 33 34 33 34 33 33 33 34 35 33 Naisia 40 46 42 35 41 37 38 35 38 30 40-49 Yhteensä 20 19 20 20 19 21 20 21 23 22 Naisia 18 14 26 24 25 23 24 25 30 32 50 v - Yhteensä 9 9 10 10 11 11 11 12 12 14 Naisia 9 13 6 10 12 15 12 12 14 13 Yht Yhteensä 100 100 100 101 100 102 99 101 100 99 Naisia 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 N Yhteensä 2402 2614 2764 2981 3107 3173 3186 2979 2865 2924 Naisia 120 111 156 147 170 169 197 184 167 190
Taulukko 16. Vankeusvankien ennakoidut laitoksessaoloajat 1. toukokuuta vuosina 2000-2009 (%) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 <3kk Yhteensä 10 9 9 9 9 8 8 10 10 10 Naisia 10 9 11 6 9 8 10 10 10 8 3<6kk Yhteensä 14 12 12 12 13 10 10 12 10 10 Naisia 7 14 12 12 11 10 9 11 8 14 6<12kk Yhteensä 17 19 18 18 17 18 17 18 16 15 Naisia 13 21 16 19 13 18 14 17 13 17 1<2v Yhteensä 22 24 23 23 23 24 25 23 24 25 Naisia 26 20 29 23 31 26 29 25 31 23 2<4v Yhteensä 17 18 19 20 20 20 20 18 19 19 Naisia 18 10 15 19 13 15 17 14 16 19 4<8v Yhteensä 15 14 14 14 13 14 14 14 15 14 Naisia 19 20 12 15 16 16 15 17 15 13 8v- Yhteensä 5 5 5 5 5 6 6 6 7 7 Naisia 7 7 5 6 7 8 5 7 7 7 Yht Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Naisia 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 N Yhteensä 2299 2519 2713 2982 3043 3092 3127 2932 2819 2892 Naisia 108 104 153 144 169 167 196 181 166 189 * Taulukosta puuttuvat vangit, joiden rangaistuksen pituuden laskeminen oli kesken tai vanki oli karkumatkalla Taulukko 17. Vankeusvankien laitoskertaisuus 1. toukokuuta vuosina 2000-2009 (%) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1.krt Yhteensä 28 27 31 31 32 29 31 30 30 31 Naisia 49 48 54 50 56 50 54 52 52 45 2.krt Yhteensä 13 13 14 14 14 13 14 14 14 15 Naisia 14 14 16 16 16 17 17 17 16 18 3-7.krt Yhteensä 40 40 36 37 36 38 37 37 37 36 Naisia 31 33 24 29 23 28 22 26 25 30 8.krt- Yhteensä 20 20 19 19 18 19 18 18 19 18 Naisia 6 5 6 5 5 6 8 5 7 7 Yhteensä Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Naisia 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 N Yhteensä 2378 2595 2731 2950 3079 3143 3162 2965 2854 2916 Naisia 120 111 156 147 170 169 197 184 167 190
Taulukko 18. Ulkomaalaisten vankien keskimäärät vankilajeittain sekä osuus kaikista vangeista vuosina 2000-2009 Yhteensä Kaikki vangit Ulkomaalaiset Rangaistusvangit Tutkintavangit Ulkomaalaisten osuus kaikista vangeista 2 000 115 54 169 2 855 6 2 001 150 90 240 3 135 8 2 002 189 102 291 3 433 8 2 003 187 104 291 3 578 8 2 004 194 90 284 3 577 8 2 005 171 111 282 3 888 7 2 006 200 106 306 3 778 8 2 007 208 99 307 3 551 9 2 008 202 123 325 3 526 9 2 009 216 154 370 3 492 11 Taulukko 19. Ulkomaalaisten vankeusvankien päärikokset 1. toukokuuta vuosina 2000-2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 ryöstö 5 5 4 5 4 8 9 7 9 7 varkaus 7 7 6 3 6 11 5 11 5 11 muu omaisuusrikos 8 7 7 8 6 4 5 0 4 2 henkirikos 12 11 9 10 8 9 13 14 14 12 muu väkivaltarikos 6 7 5 5 5 6 6 10 9 5 siveellisyysrikos 6 5 3 4 4 8 8 6 8 huumausainerikos 48 49 61 63 61 50 47 42 42 46 liikennejuopumus 3 1 1 1 0 1 2 2 4 5 muut rikokset 12 8 3 4 4 6 5 7 6 6 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 N 117 148 192 198 203 268 213 214 203 213
Taulukko 20. Ulkomaalaisten vankien kansalaisuus 1.toukokuuta 2009 N N Alankomaat 2 Marokko 5 Albania 2 Montenegro 1 Algeria 2 Myanmar 1 Azerbaidzhan 1 Nigeria 11 Australia 1 Norja 1 Bangladesh 1 Portugali 1 Bosnia-Hertsegovina 2 Puola 4 Brasilia 1 Ranska 2 Bulgaria 2 Romania 8 Chile 4 Ruanda 1 Espanja 1 Ruotsi 20 Etelä-Afrikka 1 Saksa 7 Etiopia 1 Serbia 2 Gambia 5 Serbia ja Montenegro 6 Ghana 1 Somalia 13 Intia 2 Sudan 1 Irak 16 Tansania 1 Iran 1 Tanska 1 Irlanti 1 Thaimaa 1 Iso-Brittannia 2 Turkki 4 Israel 1 Ukraina 1 Italia 1 Uzbekistan 1 Jugoslavia 5 Valko-Venäjä 2 Kanada 1 Venäjä 55 Kazakstan 1 Vietnam 9 Kiina 2 Viro 107 Kongon Dem Tv 2 Yhdysvallat 1 Latvia 4 Kansalaisuudet 9 Liberia 1 Ei tietoa 2 Liettua 11 Yhteensä 356
Taulukko 21. Poistumisluvat vuosina 2000-2009 Anottu Myönnetty Peruutettu Käytetty Lupaehdot Lupaehdot rikottu N N % N % N % N % N % 2 000 14 524 10 554 73 210 2 10 344 98 9 509 92 835 8 2 001 15 086 11 074 73 169 2 10 905 98 9 995 92 910 8 2 002 16 788 12 228 73 181 1 12 047 99 11 151 93 896 7 2 003 16 592 12 190 73 185 2 12 005 98 11 195 93 810 7 2 004 17 320 12 813 74 181 1 12 632 99 11 771 93 861 7 2 005 18 578 13 700 74 170 1 13 530 99 12 658 94 869 6 2 006 18 325 13 283 72 209 2 13 074 98 12 181 93 893 7 2 007 15 325 11 166 73 273 2 10 893 98 10 263 94 630 6 2 008 15 183 11 256 74 293 3 10 963 97 10 442 95 521 5 2 009 15 728 11 555 73 342 3 11 213 97 10 726 96 487 4 Taulukko 22. Karkaamiset, karkuteillä olevat ja avolaitoksista luvatta poistuneet vuosina 2000-2009 Karkaamisia Yhteensä Suljetuista laitoksista Vankilan muurien sisäpuolelta Avolaitoksesta luvatta poistuneet* 2000 44 40 14 56 2001 28 28 8 38 2002 37 34 19 41 2003 29 28 10 29 2004 22 19 1 27 2005 25 21 10 18 2006 14 13 0 43 2007 8 6 0 51 2008 16 14 8 55 2009 17 13 1 67 *Lisäksi v. 2006 kolme, v. 2007 9, v. 2008 9 ja v. 2009 4 hoitolaitoksesta luvatta poistunutta. Ennen 1.10.2006 hoitolaitoksesta luvatta poistuneet laskettiin karkaamisiksi.
Taulukko 23. Vankien ajankäyttö vuosina 2000-2009 (%) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tuotanto 21 22 19 19 19 18 19 17 17 15 Kiinteistötoimi 14 14 12 11 11 11 10 9 9 9 Työsiirtolatyöt 5 4 4 4 4 3 4 5 5 4 Taloushuolto 5 5 6 5 6 5 4 3 3 3 Työtoiminta yhteensä 45 45 41 39 40 37 37 34 34 31 Koulutus 11 11 10 10 10 8 9 9 9 9 Muut aktiivitoiminnot 8 7 8 8 8 9 10 6 6 7 TOIMINNOT YHTEENSÄ 64 63 59 57 58 54 56 49 49 47 Sairaus 7 6 6 6 5 5 5 5 5 5 Toimintaan sijoittamatta 13 14 17 18 18 21 28 37 37 38 Muu passiiviaika 16 17 18 19 19 20 11 9 9 10 EI TOIMINNOISSA YHTEENSÄ 36 37 41 43 42 46 44 51 51 52 Vankeja työtoiminnassa ka/pv 1263 1440 1461 1453 1450 1465 1448 1233 1199 1081 Vankeja toiminnoissa ka/pv 1817 1995 2031 2050 2071 2098 2125 1698 1760 1668 Vankeja yhteensä ka/pv 2855 3135 3433 3578 3577 3888 3777 3551 3526 3492
Taulukko 24. Vangit ja vankilat 1974-2009 Vankien päivittäinen keskimäärä Vapaudesta rangaistuslaitokseen saapuneet Rangaistuslaitoksista Vankiloita Vuosi Yhteensä Naisia Sakkovankejvankeja Tutkinta- Ulkomaa-laisia Yhteensä Vankeusvangiksi Sakko- Tutkintavangiksi vankeja vangiksi vapautuneet Yhteensä Alle 21- vuotiaita Yhteensä Alle 21- vuotiaita Vankipaikkoja käytössä Kaikissa rangaistuslaitoksissa Suljetuissa laitoksissa 31.12. % 1974 5 104 118 62 760 11 465 6 859 537 3 891 11 163 18 4 643 81 1975 5 452 115 120 808 24 13 453 7 750 1 004 4 529 12 969 18 4 451 77 1976 5 596 130 119 770 11 12 999 8 203 525 919 3 689 12 937 18 4 312 77 1977 5 555 132 118 734 14 11 939 6 966 501 1 068 3 709 526 12 179 18 4 414 75 1978 5 399 147 169 673 12 11 183 6 045 443 1 564 3 393 534 11 335 18 4 501 75 1979 5 216 146 152 638 10 10 577 5 621 365 1 614 3 193 484 10 860 18 4 483 75 1980 5 088 135 135 546 8 10 114 5 548 313 1 288 3 120 493 10 206 18 4 543 73 1981 4 883 142 135 553 8 9 840 5 080 291 1 470 3 117 447 10 197 18 4 618 73 1982 4 766 135 128 582 12 10 194 5 209 320 1 347 3 459 540 10 200 18 4 665 73 1983 4 709 161 150 571 8 10 132 4 966 360 1 595 3 327 588 10 183 19 4 629 73 1984 4 524 153 138 536 10 9 671 5 204 390 1 299 3 114 730 9 884 18 4 695 74 1985 4 411 137 113 500 15 9 307 5 277 408 1 161 2 846 672 9 516 18 4 693 74 1986 4 219 126 132 510 11 9 216 5 010 297 1 337 2 867 402 9 240 18 4 738 72 1987 4 175 127 66 468 12 9 467 5 392 285 1 429 2 646 438 9 744 19 4 716 75 1988 3 972 125 91 421 11 9 379 5 096 260 1 821 2 462 382 9 707 21 4 700 75 1989 3 389 112 98 350 11 8 648 5 237 292 1 720 1 691 205 9 272 21 4 739 75 1990 3 441 109 95 372 20 8 831 5 349 201 1 556 1 926 325 8 561 21 4 214 73 1991 3 467 110 137 293 28 8 874 5 411 232 2 016 1 447 247 9 183 22 4 210 71 1992 3 511 110 189 263 43 9 851 5 769 268 2 557 1 525 248 9 755 23 4 220 72 1993 3 421 119 245 248 48 9 435 5 055 234 2 944 1 436 274 9 593 24 4 286 73 1994 3 275 122 221 259 57 8 711 4 424 205 2 661 1 626 306 8 984 25 4 102 72 1995 3 248 133 173 289 73 7 755 3 910 169 2 273 1 572 298 7 661 24 4 095 69 1996 3 197 149 132 300 94 6 594 3 254 172 1 703 1 637 279 7 028 24 3 907 71 1997 2 974 144 119 295 116 6 201 2 937 134 1 671 1 593 205 6 314 24 3 827 71 1998 2 809 140 96 292 130 5 803 2 982 120 1 318 1 503 198 5 883 23 3 508 71 1999 2 743 126 102 354 138 5 838 2 858 113 1 391 1 589 145 5 972 23 3 494 71 2000 2 855 144 121 376 173 6 561 3 312 122 1 581 1 668 220 6 272 22 3 357 71 2001 3 135 159 149 457 248 6 832 3 248 184 1 698 1 886 278 6 516 22 3 399 71 2002 3 433 204 190 478 293 7 451 3 452 106 2 156 1 843 219 7 245 22 3 437 72 2003 3 578 205 198 492 291 7 654 3 520 123 2 223 1 911 211 7 511 21 3 286 76 2004 3 577 206 81 473 284 6 575 3 863 129 867 1 845 189 6 322 21 3 479 72 2005 3 888 242 179 519 282 7 552 3 779 95 1 843 1 930 178 7 063 21 3 460 73 2006 3 778 246 189 463 306 7 292 3 496 72 2 098 1 698 155 7 672 26 3 607 71 2007 3 551 244 134 506 307 7 303 3 568 57 1 856 1 879 177 7 352 26 3 540 71 2008 3 526 232 121 559 325 7 321 3 539 88 1 852 1 930 224 7 196 26 3 517 72 2009 3 492 246 83 569 370 7 059 3 469 104 1 627 1 963 180 7 246 26 3 298 70