Järkivihreä Forssan seutu vihreämmän liiketoiminnan puolesta



Samankaltaiset tiedostot
Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus Johanna Tanhuanpää

Järkivihreä Forssan seutu

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Tampere Toimitusjohtaja Immo Sundholm. LHJ Group. Esitelmän pitäjästä

Kestävää kehitystä myös matkailuun s. 4 Katso kiinnostavat esimerkit s. 8 11

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Tulevaisuuden energiaratkaisut - esimerkkinä Järkivihreä Forssan seutu Cleantech Avain -seminaari Lahti

MITÄ KAIKKI FORSSA TARVITSET

Envor Group - historiikki

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020

Järkivihreä Forssan seutu. vihreämmän liiketoiminnan puolesta

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Forssan seudun visio Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Ilmastonmuutoksesta ympäristöliiketoimintaan. Immo Sundholm Vastuullista Liiketoimintaa Kestävällä Kierrätyksellä seminaari Envi Grow Park

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

KIERTOTALOUS käytäntöön

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät , M/S Viking Grace

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Biovakan yritysesittely

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Täyskäännös kotimaiseen

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

FORSSA. Seutukaupungin sykkeessä

Kokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Ympäristöystävälliset infraselvitykset ja vihreä logistiikka

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

Kaavoitus ja jätehuolto

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Lahden seudun kierrätyspuisto

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT

Muovin kierrätyspalvelut yrityksille. Viivi Leiviskä

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa

Tiedotustilaisuus

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

JÄRKIVIHREÄSTI FORSSAAN. Ratasmäen ja Kiimassuon yritysalueet

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Kierrätys ja kompostointi

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

Lähienergialiiton kevätkokous

Ympäristöpalveluja naapureille Lassila&Tikanoja Oyj, Pertti Tammivuori Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus Jari Kangasniemi

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

Bioenergian lähteillä seminaari Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Transkriptio:

Järkivihreä Forssan seutu vihreämmän liiketoiminnan puolesta 1

enemmän ympäristöalan osaamista ja nyt ympäristötoimiala on Forssan seudun vahvinta antia. Forssan Envitech-alueella on oltu alan kehityksen kärjessä jo vuosia ja siellä on otettu käyttöön useita kierrätysteknologioita ensimmäisenä Suomessa, Euroopassa ja maailmalla. Vaikka Forssan seudulla ympäristöliiketoiminta on menestyksekästä ja vilkasta jo nyt, ympäristö- ja energiaalan osaajille on täällä paljon kysyntää. Uusia mahdollisuuksia löytyy mm. ympäristöalan suunnittelussa ja konsultoinnissa sekä vaikkapa muovinjalostuksen, energiatehokkaan kasvihuonetoiminnan tai ekologisen matkailun parista. Kenties sinun yrityksesi on Forssan seudun seuraava uraauurtava yritys? Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Forssan seutu: Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Talousalueella n. 40 000 asukasta 55 % suomalaisista asuu 150 km säteellä Valtatiet 2, 9, 10 Turku Toijala Tampere-rautatie Kansainväliset lentokentät ja satamat n. tunnin päässä Kunnat räätälöivät tontteja tarpeiden mukaan Järkivihreä Forssan seutu kutsuu Forssan seudun eli Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän tuore elinkeinostrategia perustuu ympäristöystävälliseen sekä kestävää kehitystä tukevaan toimintaan, niin sanottuun järkivihreyteen. Tavoitteenamme on, että lähitulevaisuudessa asukkaat, yritykset, yhteisöt ja päättäjät tunnistavat toimintansa ympäristövaikutukset ja sitoutuvat niiden vähentämiseen. Vihreys kannattaa niin ympäristön kuin taloudenkin lähtökohdista sitä järkivihreys pohjimmiltaan tarkoittaa. Järkivihreät tavoitteet edellyttävät toki myös merkittäviä panostuksia. Seudun henkinen valmius konkretisoituukin ympäristöliiketoiminnan eduksi mm. liiketiloina, yritystukina, koulutustarjontana, työvoimana, osaamisena sekä vahvana asiantuntijaverkostona. Myös koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön satsataan: HAMK (Hämeen ammattikorkeakoulu), MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Faktia sekä seudun kehitys- organisaatiot ja yritykset edistävät osaltaan vihreää liiketoimintaa. Nämä kartoittavat seudun järkivihreän toiminnan mahdollisuuksia ja edellytyksiä useilla hankkeilla ja tutkimuksilla. Yritysten ja yhteisöjen kohdalla materiaali- ja energiatehokkuus sekä logistiikan ja jätehuollon ratkaisut ovat avainasemassa. Ympäristöliiketoiminnalla on Forssan seudulla pitkät perinteet, mm. metallin, paperin, pahvin ja lasin käsittelyä on täällä tehty jo vuosikymmeniä. Viimeisen 15 vuoden aikana seutu on houkutellut yhä PORI tampere hämeenlinna lahti forssa 10 JÄRKIVIHREÄ FORSSAN SEUTU 2010 ESITTEEN tekstit ja TAITTO: Place Marketing Oy alkuperäiskuvitus: Mainossatama Oy karttojen kuvitus (s. 3, 4): Place Marketing Oy ESITTEEN valokuvat: Kohdeyritykset, Shutterstock 9 2 RIIHIMÄKI 1 2 3 turku helsinki

Vihreä liiketoimintaympäristö vailla vertaa Forssan seudun ympäristöalan yritysten ja julkisten organisaatioiden yhteisö Envitech muodostaa yhden Euroopan monipuolisimmista ympäristöosaamisen keskittymistä. Forssan seudulla toimii useita ympäristö- ja energiaalan yrityksiä, jotka ovat ympäristöteknologian, -konsultoinnin ja -palvelujen huippuosaajia. Ne tarjoavat ympäristöhuollon ratkaisuja kierrätyksen, jätteiden käsittelyn, uusioraaka-aineiden, tutkimuksen, suunnittelun ja asiantuntemuksen muodossa. Envitech-alue onkin nopeasti kasvanut merkittäväksi materiaalivirtojen keskukseksi Pohjois-Euroopassa. Yritysten ja julkisten tahojen yhteisö Envitech-klubi valvoo ympäristöalan etuja sekä edistää alan kehittymistä ja yhteistyötä seudulla. 4 Ylivoimaisia menestystekijöitä Ympäristöliiketoiminnan näkökulmasta Forssan seudulla on tarjota vihreille yrityksille ideaalit puitteet. Yritysten toimintaa täällä tukevat toimiva infrastruktuuri, osaava asiantuntijaverkosto, vahva ympäristöalan yritysten muodostama yhteisö, uusiokäyttöön soveltuvan materiaalin saatavuus, osaava ja motivoitunut työvoima, alan koulutustarjonta, monipuoliset toimialan tukipalvelut, yritystuet, erinomaiset ja silti kustannustehokkaat tilat sekä oivallinen sijainti keskellä Etelä-Suomea vain tunnin päässä Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Yhteisötoiminnan ansiosta yritykset voivat jakaa kustannuksia sekä hyödyntää toistensa materiaaleja, tietoa, tekniikoita, osaamista, tutkimustuloksia ja energiaa. Parhaillaan alueella toimii noin 20 yritystä ja työskentelee noin 200 ympäristöalan ammattilaista. Vaikka osaaminen alueella on huippuluokkaa, ympäristöliiketoiminta seudulla on vasta aluillaan. Kasvuvauhdista päätellen Forssan seudun ympäristöliiketoiminnan tulevaisuus näyttää kuitenkin erittäin vihreältä. www.brightgreen.fi 5

Forssan seudun järkivihreitä huippuosaajia ENVOR GROUP Envor Group on valtakunnallisesti tunnettu alan edelläkävijä, osaava, monipuolisia ympäristö- ja kierrätyspalveluja tarjoava yrityskokonaisuus. Liiketoiminta keskittyy kokonaisvaltaiseen jätehuoltoon, materiaalien kierrätykseen, teollisuuden puhtaanapitoon, kaupan jätehuoltoratkaisuihin, kiinteistöhuoltoon sekä kuljetus- ja kuormauspalveluihin. Toimivien ympäristöhuoltopalveluiden taustalla on jätehuollon tilanteen kartoitus, ohjeistus, laiteratkaisut, koulutus, tehokkaat kierrätyspalvelut sekä raportointi. Palveluja kehitetään jatkuvasti vastaamaan paremmin kaupan, teollisuuden ja kiinteistöalan tarpeita. Toiminnassa noudatetaan sertifioituja ISO 9001 laatujärjestelmää sekä ISO 14001 ympäristöjärjestelmää. Envor Groupin muodostaa neljä yritystä: Envor Biotech Oy, Envor Recycling Oy, Envor Processing Oy ja Envor Palvelut. www.envor.fi Envor Biotech Oy Envor Biotech Oy on Forssan Envitech-alueella toimiva kotitalouksista ja kaupasta syntyvien biojätteiden, puhdistamolietteiden sekä erilaisten elintarviketeollisuuden sivutuotteiden käsittelijä. Käsittelyssä biohajoavista tuotteista jalostetataan korkealaatuisia ravinne- ja multatuotteita maatalouteen, kotitalouksiin ja viherrakentamiseen. Biohajoavia jätteitä käsiteltiin 52 000 tonnia vuonna 2009 ja määrät ovat koko ajan kasvussa. Uudesta biokaasulaitoksesta saatavaa biokaasua hyödynnetään lämmityksessä ja sähköntuotannossa. Lisäksi sähköä myydään valtakunnan verkkoon. Muita käyttömahdollisuuksia on kaasun myyminen energialähteenä lähialueen teollisuusyrityksille. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy ( ISOVER Forssan tehdas ) on jo aloittanut biokaasun hyötykäytön. Biokaasulla korvataan lasivillatuotannossa energialähteenä käytettyä nestekaasua. Myös kaasun käyttäminen puhdistettuna autojen polttoaineena on tulevaisuudessa mahdollista. Biokaasulaitoksen käsittelykapasiteetti on 56 000 tonnia vuodessa ja biokaasuntuotto noin 4 miljoonaa m, jonka energiasisältö 26 000 MWh vastaa noin 2000 omakotitalon energiakulutusta. Envor Biotech Oy rakentaa parhaillaan kolmatta reaktoria, jolloin vastaanottokapasiteetti kasvaa 84 000 tonniin. Bioenergian tuottaminen jäteperäisestä raaka-aineesta on kestävän kehityksen mukainen ratkaisu parhaimmillaan. Envor Biotech Oy:n osaomistaja on HKScan Oyj. www.envor.fi Envor Processing Oy Envor Processing Oy tarjoaa monipuolisia jätteenkäsittely- ja lajittelupalveluita. Se vastaanottaa pahvia, kartonkia, keräyspaperia ja sanomalehtiä. Lisäksi yrityksessä käsitellään tietoturvamateriaaleja. Laitoksessa käsitellyt materiaalit toimitetaan raaka-aineeksi kotimaiselle paperiteollisuudelle. Energiajätteen vastaanotto on aloitettu vuoden 2009 aikana. Näin pystytään palvelemaan asiakkaita entistä paremmin ja tehokkaammin. www.envor.fi Envor Palvelut Envor Palvelut tarjoaa kokonaisvaltaisia jätehuoltopalveluja. Envor Palvelut suunnittelee ja toteuttaa toimivan palvelukokonaisuuden vastaamaan asiakkaiden asettamia vaatimuksia, sekä tarjoaa käyttöönne sopivat jäte- ja ympäristöhuoltolaitteet. Tehokkaista logistiikkapalveluista vastaa oma ajojärjestelijä. Envor Palvelut tarjoaa erilaiset kuiva- ja märkäimupalvelut, raskaankaluston korjaamo- ja pesulapalvelut, kiinteistöhuolto- ja koulutuspalvelut sekä tilastoinnit ja raportoinnit asiakkaan tarpeiden mukaan. www.envor.fi Envor Recycling Oy Envor Recycling Oy on perustettu 1964 ja se vastaanottaa ja käsittelee eri metallilaatuja, jotka toimitetaan Suomen terästeollisuuden raaka-aineiksi. Purkupalvelu toteuttaa erilaisia teollisuuden konelinjojen ja metallirakenteisten purkuja. Metallien kierrätyksen ohella Envor Recycling Oy on pioneeri suomalaisessa lasinkeräyksessä. Se aloitti jo 1970-luvulla kierrätyslasin toimituksen lasivillateollisuuden raaka-aineeksi. Tänäkin päivänä Envor Recycling on johtava tasolasin uusiokäsittelijä Suomessa ja kehittää jatkuvasti eri lasilaatujen uusiokäyttömahdollisuuksia mm. yhteistyössä Tampereen teknisen yliopiston kanssa. Vuonna 2009 Envor Recycling käsitteli noin 17 000 tonnia eri lasilaatuja. www.envor.fi J. Syrjänen Oy J. Syrjänen Oy on hyötyjätteen käsittelykeskus Forssan Envitech-alueella Kiimassuolla täysin uusituissa tuotantoja toimistotiloissa. Yritys toimii puhtaamman luonnon puolesta, tavoitteenaan kaatopaikalle päätyvän jätteen vähentäminen ja uusiutumattomien luonnonvarojen säästäminen. J. Syrjänen vastaanottaa energia- ja uusiotuotteiksi käytettävää jätettä yrityksiltä. J.Syrjänen toimii yhteistyössä rakennus- ja kuljetusliikkeiden, rakennustarvikkeita valmistavien kauppojen sekä teollisuuslaitosten kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat myös alan viranomaiset ja kierrätystuotteiden valmistajat. J. Syrjänen Oy ottaa vastaan myös kierrätettävää materiaalia kotitalouksilta. J. Syrjänen vastaanottaa kaiken muun, paitsi ei ns. sekajätettä eli kotitalousjätettä. www.jsyrjanen.fi Watrec Oy Watrec Oy on suomalainen ympäristöalan asiantuntijayritys, jonka ydinosaamista on biokaasuteknologia, jäte- ja prosessivesien käsittely sekä ympäristö- ja energiaosaamiseen liittyvä konsultointi. Toimintaperiaatteena on räätälöidä asiakkaille kustannustehokkaita ratkaisuja ympäristön kannalta kestävän kehityksen keinoin, keskittyen erityisesti orgaanisen jätteen ja jätevesien käsittelyyn. Asiakkaiden on mahdollista tuottaa vihreää, uusiutuvaa energiaa Watrec Oy:n nykyaikaisilla huipputekniikan ratkaisuilla. Watrec Oy:n prosessien ja laitosten avulla uusiutuvaa energiaa (biokaasua) voidaan tuot- taa orgaanisista jätemateriaaleista sekä jätevesistä. Lisäksi nämä materiaalit käsitellään kustannustehokkaalla tavalla. Asiakkaita palvellaan usein pitkäkestoisissa asiakassuhteissa useilla toimialoilla alkutuotannosta raskaaseen teollisuuteen. Watrec Oy panostaa energiatehokkaiden ja uudistuvaa liiketoimintaa tukevien ratkaisujen kehittämiseen. Lisäksi se kehittää jatkuvasti huipputeknologian ratkaisuja ympäristön säästämiseksi. www.watrec.fi Uusioaines Oy Uusioaines Oy on Suomen johtava keräyslasin käsittelijä, joka palauttaa lasin kiertoon tehokkaasti. Uusioaines hoitaa kierrätyslasin (pakkauslasi, tasolasi) keräämisen, kuljetuksen ja puhdistamisen ja ohjaa lasin jälleen hyötyakäyttöön uusioraaka-aineena. Lasia kierrättämällä säästyy energiaa ja luonnonvaroja sekä hiilidioksidipäästöt ja kaatopaikkakuormitus vähentyvät. Uusioaineksen uusi lasinpuhdistuslaitos valmistui kesällä 2010 Forssaan. Modernin teknologian avulla saadaan entistä puhtaampia lasisirulaatuja, parempi sirujen värierottelutulos, pienempi kosteuspitoisuus, poistettua keraaminen eli tulenkestävä lasi, poistettua lyijylasi ja lisää kapasiteettia. Uuden laitoksen kapasiteetti on n. 120 000 tonnia vuodessa, jolloin se riittää koko Suomen tarpeisiin vuosiksi eteenpäin. Uusioaines Oy investoi 2010 vaahtolasin tuotantolaitokseen ja aloittaa vaahtolasin markkinoinnin ja myynnin. Uusi tuotantolaitos rakennetaan Forssaan nykyisen lasinpuhdistuslaitoksen alueelle. Vaahtolasi on kevyt murskemainen eristetuote, jota tullaan käyttämään mm. tie- ja talorakentamisessa ja yleensä maarakentamisessa eristävänä kerroksena, joka estää roudan tunkeutumisen maahan. Vaahtolasi sopii keveytensä puolesta käytettäväksi erinomaisesti myös kevennystä vaativissa maarakenteissa. www.uusioaines.fi vapo Oy Vapo toimii Suomen energiahuollossa, jonka hyväksi Vapo ja sitä edeltäneet organisaatiot ovat tehneet työtä jo 70 vuoden ajan. Niin Suomessa kuin muissakin toimintamaissa Vapon strategiana on tuottaa paikallista energiaa paikallisiin tarpeisiin ja samalla lisätä maiden energiaomavaraisuutta. Kaikessa toiminnassaan Vapo ottaa huomioon vastuullisen yritystoiminnan periaatteet, jotka ovat jatkuvan parantamisen kohteena. Paikallisten polttoaineiden tuottajana ympäristön tilan ja omien ympäristövaikutusten tunnistaminen sekä haittojen minimoiminen on keskeinen osa toimintaa. Vapo toimii Forssan seudulla Envitech-alueella, Kiimassuolla. Voimalaitos käyttää uusiutuvia biopolttoaineita. Se tuottaa noin 95 % Forssan kaupungin tarvitsemasta kaukolämmöstä ja noin 35 % alueen tarvitsemasta sähköstä. www.vapo.fi 6 7

LHJ GROUP LHJ Group on monipuolinen ympäristöhuollon osaaja. Konserni tarjoaa edistyksellisiä palveluja yritysten, julkishallinnon ja tuottajavastuuorganisaatioiden tarpeisiin. LHJ Groupin tehtävä on huolehtia asiakkaan poistuvista materiaalivirroista vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti. Konsernin päätoimialoja ovat elektroniikkakierrätys, tietoturvakäsittely, teollisuusjätteet ja pilaantuneet maat, yhdyskuntajätehuolto sekä näihin liittyvät keräys- kuljetusja asiantuntijapalvelut. LHJ Group pystyy tarjoamaan myös kokonaisratkaisuja yhdessä laajan yhteistyöverkoston kautta. Konserniin kuuluu nykyään viisi yhtiötä: Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy sekä tytäryhtiöt Suomen Tietoturva Oy, Suomen Elektroniikkakäsittely Oy ja Suomen Erityisjäte Oy. Lisäksi LHJ on osaomistajana Cool Finland Oy:ssä ja Ekoport Turku Oy:ssä. www.lhjgroup.fi Cool-Finland Oy Cool Finland on kylmälaitteiden käsittelyyn ja materiaalien jatkojalostukseen erikoistunut yritys. Sen käsittelylaitos aloitti toimintansa vuonna 2005 elektroniikan kierrätysvastuun siirryttyä tuottajayhteisöille. Kylmälaitekäsittelyä on kehitetty jo vuosituhannen alusta. Yritys toimii Suomen lisäksi Baltiassa. LHJ Groupin lisäksi yrityksen taustalla on toisena omistajana luxemburgilais-saksalainen OSL SA, joka on alansa johtava käsittelytoimittaja. www.cool-finland.fi Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy huolehtii yhdyskuntajätehuollosta 16 omistajakuntansa alueella. Tyypillisimmät palvelut ovat jätteen vastaanotto- ja keräyspalvelut jäteasemilla, jätepisteissä ja tempauksissa. Yhtiön jätekeskus Forssassa tarjoaa runsaasti erilaisia kierrätys- ja käsittelyratkaisuja sekä kotitalouden että yritysten jätteiden käsittelyyn. Loimi-Hämeen Jätehuolto neuvoo ja kouluttaa sekä vastaa toimialueellaan jäteasioiden tiedotuksesta ja kehittämisestä. www.lhj.fi Suomen Elektroniikkakäsittely Oy Suomen Elektroniikkakäsittely tarjoaa kierrätyspalveluja kaikelle kodin, toimiston sekä tuotantoympäristön sähköja elektroniikkaromulle. Palvelut materiaalien keräyksestä ja kuljetuksesta aina hyötykäyttöön asti ovat tarjolla asiakkaille valtakunnallisesti. Yrityksen käsittelylaitos käyttää kierrätysprosesseissaan uusinta teknologiaa parhaan mahdollisen hyötykäyttöasteen saavuttamiseksi. www.sekoy.fi Suomen Erityisjäte Oy Suomen Erityisjäte on erikoistunut käsittelemään ongelmajätteiksi luokiteltuja kiinteitä jätteitä, pilaantuneita maita ja käsiteltävyydeltään ongelmallisia, voimakkaasti pilaantuneita maita. Yrityksen taustalla on vahvaa jätehuollon ja pilaantuneen maan käsittelyosaamista. Omistajayritykset ja käytössä oleva asiantuntijaverkosto mahdollistavat kattavan palvelutarjonnan erilaisiin kohteisiin. www.erityisjate.fi Suomen Tietoturva Oy Suomen Tietoturva on erikoistunut yritysten ja julkishallinnon tietoturvan parantamiseen. Paperien, arkistojen ja elektronisten tallenteiden lisäksi hoidetaan myös elektroniikkalaitteiden, epäkuranttien tuotantoerien, väärennettyjen tuotteiden ja muiden vastaavien materiaalien asianmukainen tietoturvakäsittely. Yrityksen palvelumalli perustuu kokonaisuuksien hoitamiseen. Suomen Tietoturva huolehtii kaikesta keräykseen, käsittelyyn, materiaalien hyödyntämiseen, raportointiin ja kehittämiseen liittyvästä toiminnasta asiakkaan tarpeen mukaan. Tuhotuille materiaaleille taataan hyötykäyttö joko materiaalikierrossa tai energiantuotannossa. www.suomentietoturva.fi Ekoport Oy Ekoport Turku Oy kerää laivojen öljy- ja pilssivesiä sekä erottelee niistä kehittämänsä prosessin avulla teollisuuden polttoja raaka-ainetta. Lopputuote on REACH-esirekisteröity raskaan polttoöljyn normeja vastaava polttoaine. Pilssivesien käsittely Turun käsittelylaitoksella on ympäristönsuojelullisesti merkittävää toimintaa. Valmistuessaan vuonna 2010 Ekoportin diesellaitos Forssan Kiimassuolla tulee olemaan Suomen ainoa laitos, joka tuottaa polttoainetta kotitalousjätteestä. Ekoport haluaa olla esimerkillinen yritys, joka toimii vastuullisesti ympäristöä kunnioittaen. www.ekoport.fi 8 9

ympäristöliiketoiminnan edelläkävijö itä ja kehityksen kärkeä 1995 1996 1997 2009 2010 2010 Uusioaineksen vuonna 1995 perustettu lasinpuhdistuslaitos on Suomen ainoa ja tekniikaltaan Pohjois-Euroopan nykyaikaisin. Loimi-Hämeen Jätehuollon vuonna 1996 käyttöön otettu kaatopaikka oli ensimmäisenä Suomessa, joka täytti EU:n asettamat vaatimukset kaatopaikkojen pohjarakenteille. Envor Biotechin vuonna 1997 käyttöön otettu kompostointilaitos oli Suomen ensimmäisiä teollisen mittakaavan kompostointilaitoksia. Envor Biotechin vuonna 2009 valmistunut biokaasulaitos on Euroopan ensimmäisiä biokaasulaitoksia, joka pystyy käsittelemään pakattua elintarvikejätettä. Laitokseen on jo rakenteilla kolmas reaktori. Valmistuessaan vuonna 2010 Ekoportin diesellaitos tulee olemaan Suomen ainoa kyseistä teknologiaa käyttävä laitos. Vastaavia laitoksia on maailmalla vain muutamia. Uusioaines Oy vastaa lasiteollisuuden kasvaviin puhtausvaatimuksiin uudella pakkauslasin puhdistuslaitoksella, joka valmistui 2010. Modernin tekniikan avulla saadaan entistä puhtaampia lasi-sirulaatuja. Uusioaines investoi myös vaahtolasin tuotantolaitokseen 2010. Hanke on ainutlaatuinen Suomen oloissa ja kyseessä on aivan uusi tuote, kevyt murskemainen eristetuote. 1999 2003 2004 2010 2011 2011 - Loimi-Hämeen Jätehuollon REFlaitoksen integrointi voimalaitoksen kanssa vuonna 1999 oli kansainvälisessäkin mittakaavassa edistyksellistä. Vuoden 2003 Niska&Nyyssösen mobiili terminen käsittelylaitteisto pilaantuneille maille oli Suomen ensimmäinen. Suomen Elektroniikkakäsittely käytti vuonna 2004 ensimmäisenä lasertekniikkaa kuvaputkilasin kierrättämiseksi takaisin teollisuuden raaka-aineeksi. Laitos on edelleen ainoa Suomessa, joka pystyy kierrättämään kuvaputkilasin takaisin teollisuuden käyttöön. Vuonna 2010 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n (ISOVER) Forssan tehtaasta tulee maailman ensimmäinen lasivillatehdas, jossa perinteinen fossiilinen polttoaine korvataan uusiutuvalla energialla. ST1 energiayhtiön tuotantolaitos Jokioisissa aloittaa vuonna 2011 etanolin valmistuksen sokeritehtaan tärkkelysjätteestä. Tulevaisuus muotoutuu sähköautojen, aurinko- ja tuulienergian, ekologisesti kestävän ruuantuotannon, energiatehokkaiden kasvihuoneratkaisujen sekä jatkuvasti kehittyvien kierrätysmenetelmien ympärille. 10 11

Koulutus ja tutkimus Forssan seudulla ympäristö-, maatalous- ja elintarvikealan koulutus ja tutkimus on korkeatasoista ja erikoistunutta. Oppi- ja tutkimuslaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä seudun yritysten kanssa ja tukevat osaltaan niiden toimintaa. Faktia Ammatillinen aikuiskouluttaja Faktia tarjoaa monipuolista koulutusta mm. rakentamisen, ympäristönhoidon, teknologian, logistiikan, nostojen, hyvinvoinnin, liiketoiminnan ja tietojenkäsittelyn alalta. Erityinen ympäristöhuollon ammattitutkinto keskittyy jätteiden synnyn ehkäisyyn sekä syntyneiden jätteiden uudelleenkäyttöön, haitattomaan käsittelyyn ja sijoittamiseen. Faktiassa koulutetaan myös ekologisia rakentajia ja ekoneuvojia yrityksiin. Faktian koulutustarjonnassa on yli 50 ammatillista tutkintoa, yksilöllisiä valmennusohjelmia, lupa- ja korttikoulutuksia sekä henkilöstön täydennys- koulutuksia. Lisäksi Faktia tarjoaa palveluina mm. ammattitaitotestausta, työnohjausta ja osaamiskartoituksia sekä konsultoi koulutuksen rahoitusvaihtoehdoista. www.faktia.fi Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Seitsemällä paikkakunnalla toimiva HAMK on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista. Yli 40 koulutusohjelman ansiosta HAMK:ssa voi opiskella ympäristöalaa monipuolisesti. Forssan toimipisteessä kestävän kehityksen koulutusohjelmasta valmistuu ympäristösuunnittelijoita (AMK), jotka ovat opintojensa aikana perehtyneet luonnonvarojen kestävään käyttöön, elinkaariajatteluun, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestäviin toimintaperiaatteisiin, soveltavaan ympäristötekniikkaan ja -kemiaan sekä ympäristöhallintoon, -lainsäädäntöön, -liiketoimintaan ja -johtamiseen. Kestävän kehityksen opiskelijat pääsevät jo opiskeluaikanaan tekemään kiinteää yhteistyötä seudun ympäristöyritysten kanssa. Mustialassa (Tammela) järjestettävästä maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmasta valmistuu agrologeja sekä maaseutuelinkeinojen että hevostalouden koulutusohjelmista. Maatilatalouden suuntautumisvaihtoehto rakentuu kestävän kehityksen periaatteiden ympärille ja tarjoaa biologiset, tekniset ja taloudelliset valmiudet toimia maaseudun yritystoiminnan eri tuotantoaloilla. Hevostalouden koulutusohjelma taas perehdyttää erikoisalaan yrittäjyyden, harrastustoiminnan ja kansainvälisen kilpailutoiminnan näkökulmista. Suuntautumisvaihtoehto käsittelee hevostaloutta monipuolisesti hevosen hyvinvoinnin, yritystoiminnan kannattavuuden sekä ympäristövaatimustenkin osalta. www.hamk.fi Muita opiskelua tarjoavia organisaatioita ovat Eerikkilän Urheiluopisto, Forssan ammatti-instituutti ja Ypäjän Hevosopisto. MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) MTT on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tuotteita ovat uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvät innovaatiot ja ongelmanratkaisut. MTT on organisoinut tutkimustoimintansa tutkimusaloihin ja -ohjelmiin. Ohjelmapohjainen tutkimus mahdollistaa aidon monitieteisyyden, joka on tehokkaan ongelmanratkaisun edellytys. MTT tekee tutkimusta kahdeksassa läpi organisaation toimivassa tutkimusohjelmassa. Tutkimukset edistävät kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, luonnonvarojen kestävää käyttöä, tuotanto- ja elinympäristön laatua sekä maaseudun elinvoimaisuutta. MTT:ssä työskentelee noin 850 tutkijaa ja muuta asiantuntijaa 14 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Päätoimipaikka on Jokioisissa. www.mtt.fi 12 13

järkivihreät Hankkeet Forssan seudun ympäristöliiketoiminta on vilkasta ja alati kehittyvää. Seudulla uskotaan yhteistyöhön ja panostetaan tulevaisuuteen tavoitteena entistä järkivihreämpi, tehokkaampi ja käytännöllisempi toimintaympäristö. Alueella on parhaillaan käynnissä useita pitkäaikaisia hankkeita mm. vihreämmän logistiikan ja bioteollisuuden edistämiseksi. HEA humppila eco airport Humppila Eco Airport -lentokentän toiminta-ajatus perustuu sen maantieteellisen sijainnin hyödyntämiseen Euroopan ja Kaukoidän välisillä reiteillä. Lentokenttä täydentää myös metropoliseudun palveluja. Liiketoiminnan kannalta kentän tärkein tehtävä on rahtilentoliikenne, mutta se tarjoaa palveluja myös ilmailukoulutukseen sekä liikelentoyhtiöille. Ekologisuus ja kestävä kehitys ovat Humppila Eco Airportlentokentän vahvuus ja kilpailuetu. Lentoliikenne on suunniteltu nivoutumaan mahdollisimman tehokkaasti raideja maantieliikenteeseen, jolloin vältytään turhilta siirroilta sekä kuljetuksilta ja logistiikka voidaan toteuttaa mahdollisimman ekologisesti. Lentokentän suunnittelussa ympäristöystävällisyys on otettu huomioon myös mm. kenttärakennuksen energiatehokkuuden, jätehuollon, polttoaineen, meluhaittojen sekä alueen pohja- ja pintavesien suhteen. Lentokentän ja sen ympärille muodostuvan logistiikkakeskuksen lähtökohtana on Humppilan erinomainen sijainti Turku-Tampere ja Pori-Forssa-Helsinki -teiden solmukohdassa. Forssan seudun ympärillä asuu noin kaksi miljoonaa asukasta, mikä lisää logistisen sijainnin merkitystä. Ekologistiikka-alue ja lentokenttä merkitään Hämeen maakuntakaavaan, joka vahvistetaan 2011. www.hea.fi Hämeen ammattikorkeakoulun Toimitusketjujen Koulutusja Tutkimuskeskuksessa toteutetaan kolmea EU-projektia, joiden avulla kehitetään seudun vihreää logistiikkaa. 1. VELOG Vetovoimaa logistiikalla Hankkeessa edistetään Forssan seudun logistiikkaan liittyviä asioita. Hankkeen toimenpiteet voidaan jakaa seudun logististen yhteyksien kehittämiseen (tie, rautatie, lentoliikenne), uusien palvelujen ja sovellusten luomiseen sekä yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. www.hamk.fi/velog 2. VETOS Vetovoimaa toimitusketjujen osaamisella Hankkeessa parannetaan seudun yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia toimitusketjujen osaamista kehittämällä. Tavoitteena on edesauttaa yritysten verkostoitumista ja kansainvälistymistä. www.hamk.fi/vetos 3. ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kehittäminen Hankkeessa luodaan malli tulevaisuuden logistiikkakeskusalueesta, joka perustuu eri liikennemuotojen yhdistämiseen. Tulevalla ekologistiikka-alueella käytetään kestävän kehityksen toimintamalleja ja teknologioita. www.hamk.fi/ello ja www.ellohanke.fi Envi Grow Park Envitech-yritysalueelle suunniteltavan ainutlaatuisen ekoteollisuuspuiston tarkoituksena on toimia johtavana biomateriaalien ja -energian tuotantopaikkana, jossa otetaan ennakoiden huomioon ekologisuus niin tuotannossa, sivuvirtojen hyödyntämisessä, energiankäytössä, logistiikassa kuin markkinoinnissakin. Ekotehokkuus toteutuu kierrättämällä suljetun kierron periaatteella materiaaleja, energiaa ja huippuosaamista. Puiston toimintamallista kehitetään monistettava. Envi Grow Park on oivallinen toimintaympäristö esim. modernille suljetun kierron kasvihuoneelle, viherpinnoitteiden ja kasvualustojen tuotannolle sekä ylipäätään biopolttoaineiden, elintarvikkeiden, eläinravinnon ja biolannoitteiden synergiselle yhteistuotannolle. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia kehitetään tutkimustuloksiin pohjautuen kestävän elintarviketalouden ja uusiutuvien luonnonvarojen liiketoiminnan asiantuntijayritys Agropolis Oy:n johdolla. www.envigrowpark.fi LOCARUS Kestävän matalan hiilen maaseututaajama MTT:n vetämä tutkimus- ja kehittämishanke pyrkii selvittämään tyypillisen suomalaisen maaseututaajaman edellytyksiä toimia kestävän kehityksen periaatteiden sekä biotaloudellisen mallin mukaan niin, että se olisi mahdollisimman riippumaton fossiiliperäisistä materiaaleista, voisi hyödyntää omia alueellisia biomassavaroja tehokkaasti sekä pystyisi sulkemaan kaikki alueen läpi virtaavat materiaalivirrat mahdollisimman täydellisesti. Tutkimuksen aikana luodaan kokonaisvaltainen tarkastelumalli, jonka avulla erilaisia ratkaisuja voidaan simuloida ja arvioida ekologisista ja kustannustehokkaista näkökulmista. Forssan seutu on hankkeessa kohdealueena. www.mtt.fi LCA IN LANDSCAPING MTT:n vetämä ja mm. EU:n Life+ -ympäristörahoituksen tukema yhteishanke LCA IN LANDSCAPING kehittää elinkaariarviointia nurmikkoalueiden perustamista ja hoitoa varten sekä esittelee ja kehittää kierrätysmateriaalien hyödyntämistä kasvualustojen tuotannossa, viheralueiden perustamisessa ja hoidossa. Hanke alkaa syksyllä 2010 ja ensimmäiset esittelykohteet perustetaan kesällä 2011. www.mtt.fi 14 15

Lasivillaa biokaasun voimin case: Envor Biotech ja saint-gobain Isover Yhden jäte on toisen polttoaine case: Ekoport ja St1 Forssan seudun ympäristöalan yritysten yhteistyö on kiistatta ollut yhtiöiden kehityksen kannalta erittäin hedelmällistä. Forssan seudulla sijaitsevien Envor Biotechin ja Isoverin yhteistyö on malliesimerkki siitä, miten yritykset voivat hyötyä toisistaan ja samalla kehittää toimintaansa vihreämmäksi. Envor Biotech Oy tuottaa Forssan Envitech-alueella sijaitsevalla biokaasulaitoksellaan yli neljä miljoonaa kuutiota biokaasua vuodessa. Biokaasussa on n. 60 70% metaania (eli maakaasua) ja 30 40% hiilidioksidia. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy puolestaan tuottaa Forssan tehtaallaan ISOVER-rakennuseristeitä, ISOTEC-teknisiä eristeitä ja ECOPHON-akustiikkatuotteita. ISOVER on maailman johtava lämmöneristebrändi ja energiatehokkaiden rakentamisratkaisujen edelläkävijä. Yritykset keksivät yhdistää voimansa ja seurauksena Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy (ISOVER) aloittaa 2010 biokaasun hyötykäytön Forssan tehtaallaan. Biokaasulla korvataan mineraalivillaeristetuotannossa energialähteenä käytettyä nestekaasua. Forssan tehtaasta tulee maailman ensimmäinen lasivillatehdas, jossa perinteinen fossiilinen polttoaine korvataan uusiutuvalla energialla, kertoo tehdaspäällikkö Matti Salo. Toiminta on myös logistisesti ekologista, sillä biokaasu mahdollistaa samalla paikallisen energian käytön tuotannossa. Envorin laitokselta onkin Isoverille matkaa ainoastaan 2,5 km ja kaasu toimitetaan kaasuputkea pitkin tehtaan tuotantoon. Ratkaisu tukee ekologista toimintaa ja on samalla liiketoiminnan edun mukaista, sanalla sanoen siis järkivihreää. Forssan seudulla on tuotettu biokaasun lisäksi kierrätyspolttoainetta voimalaitosten käyttöön jo pitkään. Ekoport Oy ja St1 ovat tuomassa seudulle kaksi uutta teknologiaa, joilla jätteestä jalostetaan entistä pidemmälle vietyjä polttoainetuotteita. Ekoport Turku Oy rakentaa Forssan Envitech-alueelle Pohjoismaiden ensimmäistä diesellaitosta, joka tuottaa polttoainetta kotitalousjätteestä. Ekoportin pilottilaitos hyödyntää vuodessa noin 15 000 tonnia yhdyskuntajätettä eli 30 000 kotitalouden jätteet ja jalostaa jätemassasta konversiolaitoksessaan dieseliä. Raakaaineeksi sopii periaatteessa kaikki hiiltä sisältävä aine. Prosessista ei vapaudu päästöjä ja sen sivutuotteena syntyvän tuhkan määrä on todella vähäinen. Siksi menetelmä on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin jätteiden poltto tai kompostointi. Laitoksen tuottama diesel tullaan jakelemaan liikennekäyttöön St1:n asemien kautta. Kun prosessi saadaan toimivaksi, on tuotantoa tarkoitus laajentaa pilottimittakaavasta. Myös energiayhtiö St1 toimii bioenergiamarkkinoilla. Yrityksen uusi tuotantolaitos Jokioisilla aloittaa etanolin valmistuksen Suomen Sokerin tehtaan tärkkelysjätteestä vuonna 2011. St1 etsiikin nyt ahkerasti uusia raaka-aineita etanolinvalmistukseen. Hyödyntämällä jätteitä polttoainetuotannossa yritykset lisäävät Suomen öljyomavaraisuutta ja auttavat Suomea saavuttamaan EU:n polttoainetavoitteen, jonka mukaan vuoden 2010 loppuun mennessä liikenteen käyttämästä polttoaineesta n. 6 % tulisi olla biopolttoaineita. 16 17

JÄRKIVIHREÄSTI MYÖS TULEVAISUUDESSA muutupiksi Uuden sukupolven bioetanolitehdas Envor Group on aloittanut bioetanolitehdashankkeen Forssan Envitech-alueella. Bioetanolitehdas käyttää pääasiallisena raaka-aineenaan kotimaista viljaa, mutta myös biojätettä voidaan tuotannossa hyödyntää. Tehdas aiotaan toteuttaa niin, että etanolin valmistamisen sivutuotteena saadaan aikaan arvokasta kotieläinrehua, joka voidaan toimittaa liemirehuna lähialueen sika- ja nautatiloille. Lisäksi etanolitehtaaseen integroidaan biokaasulaitos, joka pystyy hyväksikäyttämään biohajoavan osan tehtaan sivutuotteista, tuottamaan tehtaan tarvitseman energian ja jalostamaan tehtaan raaka-aineiden ravinteet orgaanisiksi lannoitteiksi. Envor Groupin bioetanolitehdasmalli on ekologinen kasvihuoneilmiötä hillitsevä kokonaisuus, joka energiaomavaraisella tavalla muuttaa viljan ja jätteen hiilihydraatit biopolttoaineeksi ja kierrättää raaka-aineiden proteiiniin ja ravinteet takaisin hyötykäyttöön. Hanke on esimerkki uudesta ajattelutavasta, jossa tekniikoita innovatiivisesti yhdistämällä kyetään palvelemaan monipuolisesti sekä elinkeinoelämän että ympäristönsuojelun etuja. Tulevaisuus on bioteollisuutta Bioteollisuus ja hajautettu biotalous on aivan ehdottomasti kansainvälisesti kehittyvä tulevaisuuden ala, johon Forssan seudulla kehitetään ekoteollisuuspuiston huippuosaamisen kautta koko ajan uusia ratkaisuja. Urbaani, suljetun kierron suurkasvihuone, sekä kierrätysmateriaaleja käyttävä viherpinnoitteiden ja kasvualustojen sekä biologisten lannoitteiden tuotanto ovat lähivuosina jo arkea. Luonnollisesti bioteollisuuden prosessit tarjoavat jatkossa lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia mm. älykkäiden ohjausjärjestelmien kehittämisessä koko materiaalikierron arvoketjuun. Uutta liiketoimintaa syntyy bioenergiatuotannon hiilidioksidin hyödyntämisestä sekä bioenergiaa käyttävästä teollisesta vesiviljelystä, kuten myös elintarviketuotannon sivuvirtojen innovatiivisesta hyödyntämisestä. Voimavapriikki Oy suunnittelee merkittävää tuulivoimapuistoa Forssaan! Forssa-Tammelan Kiimassuon alueelle kaavaillaan merkittävän tuulivoimapuiston toteuttamista. Tämän johdosta alueella on aloitettu tuulimittaukset keväällä 2010. Mikäli mittaukset osoittavat alueen tuuliolosuhteet riittäviksi, on Voimavapriikki Oy:n tavoitteena rakentaa alueelle tuulivoimapuisto, jonka laajuudeksi on kaavailtu enintään 30 tuulivoimalan puistoa. Kukin voimala olisi kokoluokaltaan 2-3 MW, jolloin puiston kapasiteetiksi tulisi kaikkiaan 60-90 MW. Kukin tuulivoimala muodostuu 80-120 metriä korkeasta mastosta, konehuoneesta sekä turbiinin siivistä, jossa yksittäisen lavan pituus on 45-55 metriä. Puiston osalta on myös YVA-tarkastelu käynnistetty ja tavoitteena on saada puisto tuotantokäyttöön vuoteen 2013 mennessä. Materiaalien jatkojalostusta ja puhdasta teknologiaa Alueelle keskittyneet materiaalivirrat ja osaaminen luovat oivan pohjan kierrätysmateriaalien jalostusarvon nostamiseen. Lasin jalostamisen lisäksi alueelle voi sijoittua esimerkiksi muovien ja erilaisten komposiittien tuotantoa tai uudelleenkäyttöön liittyvää teollista toimintaa. Ympäristöteknologian tuotteiden ja palveluiden testaukseen ja valmistamiseen löytyy alueelta runsaasti synergiahyötyjä. Valmistava teollisuus hyötyy alueen tarjoamista edistyksellisistä kierrätyspalveluista, ympäristöosaamisesta ja uusiutuvasta energiasta omassa tuotantotoiminnassaan. Sähköautojen testirata Forssan seutu on tulevaisuudessa edelläkävijä myös sähköautojen testauksessa, kehittelyssä sekä käyttömahdollisuuksien laajentamisessa yhteistyössä kansainvälisten toimijoiden kanssa. EcoRing-yritysalue tarjoaa tähän monipuoliset mahdollisuudet ainutlaatuisen toimintaympäristönsä avulla, johon kuuluvat niin testiradat kuin osaajien verkostot. 18 19

Lähde mukaan järkivihreään kasvuun, TULE TUTUSTUMAAN JÄRKIVIHREISIIN YRITTÄMISEN MAHDOLLISUUKSIIN www.brightgreen.fi Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Toimitusjohtaja Timo Lindvall Koulukatu 13, 30100 Forssa gsm 0500 815 072 timo.lindvall@fskk.fi www.fskk.fi Forssan kaupunki Kaupunginjohtaja Tapani Venho Turuntie 18, 30100 Forssa gsm 050 564 0001 tapani.venho@forssa.fi www.forssa.fi Humppilan kunta Kunnanjohtaja Esko Tonteri Kisakuja 2, 31640 Humppila gsm 0500 482 320 esko.tonteri@humppila.fi www.humppila.fi Jokioisten kunta Kunnanjohtaja Jarmo Määttä Keskuskatu 29 A, 31600 Jokioinen gsm 0500 591 534 jarmo.maatta@jokioinen.fi www.jokioinen.fi Tammelan kunta Kunnanjohtaja Matti Setälä Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela gsm 050 569 4930 matti.setala@tammela.fi www.tammela.fi Ypäjän kunta Kunnanjohtaja Sinikka Malin Perttulantie 20, 32100 Ypäjä gsm 050 574 7730 sinikka.malin@ypaja.fi www.ypaja.fi 20