ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B 001 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: http://www.etla.fi/ Keskusteluaiheita Discussion papers No. 1123 Ville Kaitila Anni Nevalainen Mika Maliranta Reijo Mankinen TUOTTAVUUDEN MITTAAMINEN SUOMI KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA Kiitämme Tekesiä projektin (diaari 8/25/06) rahoittamisesta. Kiitämme avusta ja kommenteista Jari Hyväristä, Jukka Jalavaa, Jaakko Kianderia, Ville Tolkkia, Pekka Vanhalaa ja Pekka Ylä- Anttilaa. ISSN 0781-6847 27.02.08
KAITILA, Ville, NEVALAINEN, Anni, MALIRANTA, Mika, MANKINEN, Reijo. TUOTTAVUUDEN MITTAAMINEN SUOMI KANSAINVÄLISESSÄ VERTAI- LUSSA. Helsinki: ETLA, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, The Research Institute of the Finnish Economy, 08, 39 s. (Keskusteluaiheita, Discussion Papers ISSN 0781-6847; nro 1123). TIIVISTELMÄ: Tutkimuksessa vertaillaan työn tuottavuuden tasoja ja kehitystä maiden välillä. Tarkastelussa keskitytään erityisesti yrityssektoriin ja sen toimialoihin. Vertailuissa on käytetty useita eri aineistolähteitä, joihin kuuluvat Eurostatin tietokannat Structural Business Statistics ja Labour Costs Survey sekä EU KLEMS -hankkeen aineistot. Käyttämämme aineistokokoonpano tarjoaa mahdollisuuden vaihtoehtoisten tuottavuusmittojen laskemiselle. Vaihtoehtoisia tietoja käyttämällä saadaan parempi tuntuma tuottavuusvertailuihin liittyvistä epävarmuuksista kuin tukeuduttaessa vain yhteen aineistolähteeseen. Tulokset kertovat, että Suomi on noussut monella teollisuuden toimialalla kansainväliseen kärkijoukkoon. Myös monilla yksityisillä palvelualoilla on tapahtunut sangen myönteistä kehitystä muihin maihin verrattuna. Toisaalta Suomi on menettänyt merkittävän osan tärkeästä tuottavuuskasvunsa lähteestä, eli ns. perässätulijan edusta. Jatkossa on siten aikaisempaa vaikeampaa parantaa tuottavuutta muita maita nopeammin. Toisaalta suoritetut aineistoanalyysit kertovat tällaisiin tuottavuusvertailuihin sisältyvistä epävarmuuksista, jotka ovat sangen merkittäviä varsinkin yksityiskohtaista toimialajaottelua käytettäessä. AVAINSANAT: Tuottavuus, tuottavuuden mittaaminen JEL-koodit: O47 KAITILA, Ville, NEVALAINEN, Anni, MALIRANTA, Mika, MANKINEN, Reijo. MEASURING PRODUCTIVITY FINLAND IN AN INTERNATIONAL COM- PARISON. Helsinki: ETLA, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, The Research Institute of the Finnish Economy, 08, 39 p. (Keskusteluaiheita, Discussion Papers ISSN 0781-6847; No. 1123). ABSTRACT: We compare the levels and development of labour productivity in different countries, especially in the private sectors of the economies. We use several data sources, including the Eurostat Structural Business Statistics and Labour Costs Survey databases as well as the data available from the EU KLEMS project. This combination of data allows for a comparison of alternative productivity indicators. The calculations give us a better understanding of the uncertainties in productivity comparisons than if only one data source were used. The results indicate that Finland has joined the top league of countries in many sectors of manufacturing. There have also occurred favourable developments in many sectors of private services relative to other countries. On the other hand, Finland has thus by now lost most of its earlier source of productivity growth, i.e. its position as a catching-up country. Consequently, it will be more difficult to raise productivity faster than other industrialised countries in the future. Meanwhile, our separate analysis of available data sources indicates that cross-country comparisons of productivity involve a lot of uncertainties, especially when using data at very disaggregated sectoral levels. KEY WORDS: Productivity, measurement of productivity JEL codes: O47
1 JOHDANTO Tuottavuuden tasosta ja kehityksestä eri maissa sekä kansantaloudessa keskimäärin että yksittäisillä toimialoilla keskustellaan julkisuudessa paljon tällä hetkellä. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä työn tuottavuuden taso ja sen kehitys määräävät tulotason ja sen kehityksen. Muun muassa tästä syystä tuottavuuskeskustelu on tärkeää. Tässä tutkimuksessa tehdyssä tarkastelussa sivuutetaan muun muassa tuottaja- ja vientihintojen kehitys, mikä myös vaikuttaa monilla aloilla merkittävästi palkanmaksuvaraan. Tutkimuksessa esitetään tuottavuuskehitykseen liittyvän tilastoanalyysin tulokset ja niiden laskentatapa. Erityisen kattavaa keskustelua tieteellisen tutkimuksen nykytilasta ei käydä, mutta laskelmissa on käytetty uusimpia menetelmiä ja eräitä tilastollisia innovaatioita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarjota käytännönläheistä tuottavuustietoa julkista keskustelua varten. Tapahtunutta tuottavuuskehitystä ei tässä yhteydessä kuitenkaan pyritä varsinaisesti selittämään, vaan vain kuvaamaan. Tilastolähteinä ovat Eurostatin tilastoimat bruttokansantuotetilastot sekä sen keräämät Structural Business Statistics (SBS) -tietokanta ja Labour Costs Survey (LCS) tietokanta. Lisäksi on käytetty EU KLEMS (www.euklems.net) -hankkeessa 1 tehtyjä hintatasolaskelmia eri toimialoille. Tuottavuusluvuissa on siis otettu huomioon tuotannon hintaerot maiden välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuottavuuslukuihin on tehty hintatasokorjaus, eli paikallisessa rahayksikössä laskettuja tuotantolukuja on korjattu valuuttakurssin lisäksi hintatasokorjauksella. Kansantalouden tasolla korjaus lasketaan kuluttajahinnoista (ostovoimakorjaus, purchasing power parity, PPP) eli muun muassa välillisten verojen jälkeen. Toimialojen osalta asia on monimutkaisempi. Alempana on esitetty tarkemmin, kuinka tässä käytetty toimialoittainen hintatasokorjaus on tehty. Suomen bruttokansantuote (BKT) henkeä kohti on pitkällä aikavälillä kasvanut nopeammin kuin muissa teollisuusmaissa keskimäärin. Tätä on edesauttanut alhainen lähtötaso tarkastellun periodin alussa vuonna 1960. Toisaalta talous- ja tuottavuuskasvu on jatkunut voimakkaana näihin päiviin saakka. Monella teollisuuden toimialalla Suomi on noussut kansainvälisessä vertailussa kärkijoukkoon. Myös monilla yksityisillä palvelualoilla on tapahtunut myönteistä kehitystä muihin maihin verrattuna. Kun maailman tuottavuuskärki on (suunnilleen) saavutettu, on aiempaa vaikeampaa pystyä parantamaan tuottavuutta muita maita nopeammin. Tämä on haaste suomalaiselle yhteiskunnalle ja yrityksille tulevaisuudessa. Toisaalta aineistoanalyysit kertovat tällaisiin tuottavuusvertailuihin sisältyvistä epävarmuuksista, jotka ovat sangen merkittäviä varsinkin yksityiskohtaista toimialajaottelua käytettäessä. Luvussa 2 kuvataan lyhyesti tuottavuuskehityksen viimeaikaisia trendejä eri maissa ja toimialoilla. Luvussa 3 esitellään bruttokansantuotteen laskemisessa käytetty menetelmä ja BKT:n kehitys asukasta kohti vuosina 1960 06. Luvussa 4 on esitetty toimialakohtaisessa tarkastelussa käytetty menetelmä ja tulokset: teollisuuden ja yksityisten palvelualojen toimialojen tuottavuuden taso vuonna 04 sekä kehitys teollisuudessa vuosina 1975 06 ja yksityisillä palvelualoilla vuosina 1975 04. Koko kansantaloudelle on esitetty ostovoimakorjattu bruttokansantuote (eli arvonlisäys) asukasta kohti, kun taas toimialojen työn tuottavuus on laskettu jakamalla toimialan (hintatasokorjattu) arvonlisäys tehtyjen työtuntien lukumäärällä. 1 KLEMS-nimi viittaa tuotannossa käytettyihin panoksiin: K = pääoma, L = työvoima, E = energia, M = materiaalit ja S = palvelut. Tietokannan avulla voidaan laskea muun muassa kokonaistuottavuuden kehitys eri toimialoilla.
2 2 TEOLLISUUSMAIDEN TUOTTAVUUSKEHITYKSEN LYHYT KUVAUS Köyhien maiden alhainen tulotaso johtuu niiden alhaisesta työn tuottavuudesta. Vapaan kaupan ja vapaiden pääomavirtojen (suorien sijoitusten) oloissa voidaan odottaa, että köyhemmät maat kuitenkin kasvavat nopeammin kuin vauraat maat ainakin, jos maissa harjoitettu talous- ja muu politiikka on kasvua tukevaa. Kiinnikurontaa helpottaa se, että alemman tuottavuuden maat voivat hankkia itse tai houkutella maahan alempien työvoimakustannustensa ja nopeammin kasvavien markkinoidensa avulla kehittyneemmistä maista uudempaa ja aikaisempaa parempaa tuotantoteknologiaa ja liikkeenjohtamistaitoa. Näin maat voivat matkimalla kasvaa vauraampia maita nopeammin ja pienentää maiden välistä tulotasoeroa. Tuottavuuseron pienentyessä nopean kasvun ylläpitäminen vaikeutuu, koska maan on siirryttävä itse innovoimaan eikä matkiminen enää yksin riitä. Tällainen tulotasojen kiinnikuroutumiskehitys on tapahtunut Euroopan sisällä niin EU15-maiden ryhmässä ainakin 1960-luvulta alkaen kuin myös laajemmalla EU27-maat käsittävällä alueella 1990-luvulta alkaen. Lisäksi tuottavuuserojen supistumista tapahtui pitkään EU15-maiden ja näitä vauraamman Yhdysvaltojen välillä. EU15-maat kuroivat kiinni Yhdysvaltojen tuottavuusylivoimaa 1990-luvun puoliväliin asti ja keskimäärin ne saivat Yhdysvallat melkein kiinni. Sen jälkeen tuottavuus alkoi kuitenkin kasvaa Yhdysvalloissa nopeammin kuin EU15-maissa keskimäärin. Toisaalta tuottavuuskasvu on vaihdellut huomattavasti EU-maiden välillä. Pohjois-Eurooppa on pärjännyt tässä suhteessa paremmin kuin Etelä-Eurooppa. Syitä Yhdysvaltain Eurooppaa nopeampaan tuottavuuskasvuun on haettu muun muassa informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) tuotannosta ja käyttöönotosta, missä Yhdysvallat näyttää edenneen selvästi Eurooppaa nopeammin. Erityisesti kaupan ja rahoituksen alalla tuottavuuskasvu on ollut Yhdysvalloissa huomattavan nopeaa. Yhdysvaltain tuottavuuskasvu ylitti EU-maiden kasvun 1990-luvun puolivälin jälkeen erityisesti ICT-tuotteita valmistavassa teollisuudessa (radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden, elektronisten piirien sekä tietokoneiden valmistus) ja ICT:tä käyttävillä palvelualoilla (vähittäis- ja tukkukauppa, rahoitusta palveleva toiminta sekä muu liike-elämää palveleva toiminta) (ks. mm. van Ark ym., 03, sekä Koszerek ym., 07). EU-maat pärjäsivät sen sijaan hieman Yhdysvaltoja paremmin ICT:tä tuottavilla palvelualoilla (posti- ja teleliikenne) sekä rahoituksen välityksessä. Feldsteinin (03) mukaan kyse on kuitenkin myös muusta kuin vain ICT:stä. Hänen käsityksensä mukaan insentiivi- ja instituutiorakenteet ovat tukeneet tuottavuuskehitystä Yhdysvalloissa paremmin kuin Euroopassa. Tässä tutkimuksessa ei ryhdytä pohtimaan tuottavuuskehityksen eroja maiden välillä yksityiskohtaisesti.
3 3 KOKO KANSANTALOUS Koko kansantalouden tasolla on luontevaa tarkastella bruttokansantuotetta (BKT) asukasta kohti. Tämä kertoo keskimääräisestä tulotasosta koko väestön keskuudessa. Näin tarkasteltaessa ei oteta huomioon sitä, missä määrin varaus on synnytetty työn määrällä (tehtyjen työtuntien määrä asukasta kohti) ja missä määrin työn tuottavuudella (tuotos tehtyä työtuntia kohti). Maat poikkeavat toisistaan merkittävästi näissä suhteissa. Tilastot on otettu Eurostatin AMECO-tietokannasta, jossa BKT on tilastoitu käyvin ostovoimakorjatuin hinnoin EU-maissa sekä lisäksi joissakin EU:n ulkopuolisissa maissa. Ensimmäiset kuviot ovat eri vuosien poikkileikkausvertailuja kyseisen vuoden hintatasoilla mitattuna. Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty ostovoimakorjattu BKT asukasta kohti käyvin hinnoin vuosina 1960 ja 06 Suomessa ja muutamassa vertailumaassa. Nämä kuviot on esitetty indeksimuodossa siten, että Suomi = 1. Koska kuvioihin on valittu kulloinkin vaurainta maata tai aluetta, maajoukko vaihtelee hieman valittujen välillä. Yksittäisten maiden lisäksi on laskettu EU15-, EU25-, - ja OECD-maiden keskiarvot. OECD-maihin on tässä luettu mukaan EU15- maat, Australia,, Kanada, Meksiko (vuodesta 1970 alkaen), Turkki ja Yhdysvallat. Kuvioissa on käytetty muotoa OECD (x) korostamaan sitä, että joukosta puuttuu eräitä OECD-maita. Maiden väliset erot ovat kaventuneet vuosien 1960 ja 06 välisenä aikana huomattavasti. Tämä heijastaa lähentymis- eli konvergenssiprosessia, jossa vuonna 1960 taloudellisesti vähemmän kehittyneet maat ovat sittemmin kasvaneet nopeammin kuin alun perin niitä vauraammat maat. Suomi on noussut vuoden 1960 jälkeen EU15-maiden keskiarvon yli ja mennyt muun muassa n ja n ohi, mutta asema koko maajoukossa ei ole kovin merkittävästi muuttunut. Samalla Suomi on saavuttanut OECD-maiden keskiarvon. Laskelmassa on mukana niin BKT:n volyymikasvu kuin myös reaalisen valuuttakurssin muutokset. Jälkimmäinen vahvistuu tyypillisesti maissa, jotka kasvavat muita maita nopeammin. Kuvio 1 Ostovoimakorjattu BKT asukasta kohti vuonna 1960, Suomi = 1 Sveitsi Kanada OECD (x) EU15 Norja Kreikka Ostovoimakorjattu BKT per asukas, v. 1960 Suhteellinen taso, Suomi = 1 0 0.5 1.0 1.5 Lähteet: Eurostat, ETLAn laskelmat. Huom! Ostovoimakorjaus ko. vuoden hinnoin.
4 Kuvio 2 Ostovoimakorjattu BKT asukasta kohti vuonna 06, Suomi = 1 Norja Sveitsi Kanada OECD (x) EU15 EU25 Ostovoimakorjattu BKT per asukas, v. 06 Suhteellinen taso, Suomi = 1 0 0.5 1.0 1.5 Lähteet: Eurostat, ETLAn laskelmat. Huom! Ostovoimakorjaus ko. vuoden hinnoin. Kuviossa 3 on esitetty asukasta kohti laskettu ostovoimakorjattu BKT tuhansina euroina kiintein vuoden 04 hinnoin vuodesta 1960 alkaen logaritmisella asteikolla. Asukasta kohti lasketun BKT:n taso on otettu nimellishintaisista tilastoista vuodelle 04 ja sitä on ketjutettu eteenpäin ja taaksepäin BKT:n volyymimuutoksella sekä korjattu asukasmäärän muutoksella. Logaritmisessa asteikossa kasvun kiihtyminen näkyy kulmakertoimen jyrkentymisenä, kun taas vakiovauhtinen kasvu näkyy lineaarisena suorana. Sen sijaan ei-logaritmisena esitetyissä aikasarjoissa tasaisesti kasvava BKT henkeä kohti näkyisi jyrkkenevänä käyränä. Tässä käytetty logaritminen esitystapa on siten parempi, koska se antaa kehityksestä oikeamman kuvan. Kuvio 3 Ostovoimakorjattu BKT asukasta kohti vuoden 04 hinnoin logaritmisella asteikolla BKT per asukas, ostovoimakorjaus 1 000 EUR, log. ast. 5 1960 1970 1980 1990 00 Suomi OECD (x) Lähteet: Eurostat, ETLAn laskelmat. Huom! Ostovoimakorjaus vuoden 04 hinnoin. Kuviossa on esitetty Suomi,,, Yhdysvallat ja OECD-keskiarvo. Kuviosta nähdään muun muassa Suomen 1990-luvun laman vaikutus asukasta kohti laskettuun
5 BKT:hen. Tämän kuopan voidaan suurin piirtein katsoa kuroutuneen umpeen vuoteen 06 mennessä. n tiedot on rakennettu siten, että kuvioissa on yhdistyneen n asukasta kohti laskettu BKT. Se on ketjutettu taaksepäin vuosille 1960 1990 Länsi- n talous- ja väestönkasvun mukaan. Siten n kohdalla ei nähdä pudotusta keskimääräisessä tulotasossa yhdistymisen yhteydessä 1990-luvun alussa. Samalla Länsi- n asukasta kohti laskettu BKT on näissä kuvioissa vuosina 1960 1990 alempi kuin se todellisuudessa oli. Kuviossa on esitetty BKT asukasta kohti eli käytännössä tulotaso. EU15-maiden ja Yhdysvaltojen välinen tulotasoero on seurausta yhtäältä siitä, että Yhdysvalloissa on korkeampi tuottavuus, ja toisaalta siitä, että Yhdysvalloissa työikäiset tekevät vuodessa enemmän töitä tunteina mitattuna. 4 TOIMIALATARKASTELU Tässä luvussa tarkastellaan toimialakohtaisia tuottavuuslaskelmia. Ensin kerrotaan, miten tuottavuus eli bruttoarvonlisäys tehtyä työtuntia kohti on laskettu eri toimialoilla. Sitten selitetään käytetty hintatasokorjausmenetelmä, joka poikkeaa bruttokansantuotteen laskemisessa käytetystä menetelmästä. Lopuksi tarkastellaan tuottavuuden tasoa ja kehitystä teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla Suomessa ja vertailumaissa vuosina 1975 06 kuvioiden avulla. Perusvuotena kuviossa on vuosi 04. Tuottavuus on esitetty euroissa Suomen vuoden 04 hintatasossa. Palvelualojen osalta tarkastelu päättyy vuoteen 04. 4.1 Laskentamenetelmä SBS ja KLEMS Toimialakohtaisessa tarkastelussa tuottavuus on laskettu bruttoarvonlisäyksenä tehtyä työtuntia kohti. Tämä on parempi menetelmä kuin arvonlisäyksen suhteuttaminen esimerkiksi työllisten lukumäärään, koska keskimäärin tehtyjen työtuntien määrä voi vaihdella maiden välillä merkittävästi muun muassa loma-aikojen pituuden ja osa-aikaisen työvoiman osuuden erilaisuuden vuoksi. Bruttoarvonlisäys vuoden 04 hinnoin on saatu seuraavalla tavalla (ks. myös kuvio 4). Vuoden 04 tasot on otettu Eurostatin keräämästä Structural Business Statistics (SBS) tietokannasta. Joissakin tapauksissa SBS:ssä ei ole tietoja vuodelle 04. Tällöin vertailu on tehty ensisijaisesti vuoden 03 ja toissijaisesti vuoden 02 tiedoilla. Vaikka tasot on otettu SBS:stä, käytetty toimialajako (ks. alaluku 4.3) on KLEMS:n mukainen. SBS:n tilastot perustuvat ns. homogeeniseen aineistoon eli tiedot arvonlisäyksestä ja työpanoksesta on kerätty aina yrityskohtaisesti samasta kohteesta. Aineiston toinen etu maiden välisen tuottavuusvertailun kannalta on siinä, että määritelmiä ja tilaston laadintamenetelmiä on harmonisoitu. Kun tuotos ja panos on saatu samasta lähteestä, niiden suhdeluvun eli tuottavuuden voidaan odottaa olevan luotettavampi kuin kansantalouden tilinpitoon perustuvasta KLEMS:stä saatu luku. 2 2 Tutkimuksessa Kaitila ym. (06) on muun muassa tarkasteltu eroja SBS:n ja kansantalouden tilinpidon mukaisissa tuloksissa yksityisten palvelualojen tuottavuudessa eri Euroopan maissa.
6 SBS:stä ei kuitenkaan saada pitkiä aikasarjoja. Tässä tutkimuksessa käytetään lähinnä vuoden 04 tasotietoja. 3 Muutosta koskevat tiedot on haettu kansantalouden tilinpidon mukaisista tilastoista (KLEMS:stä). Tässä yhteydessä on käytetty maaliskuun 07 versiota KLEMS:stä. Tässä on oletettu, että KLEMSin tiedot ovat kohtuullisen luotettavia tuottavuuden muutoksien laskemiseen. SBS:n heikkous on Yhdysvaltoja ja a koskevien tietojen puuttuminen. Näiden kahden maan osalta vertailu Suomeen on tehty KLEMS-aineiston avulla ja näiden maaparikohtaisen vertailun tulokset on siirretty SBS-vertailuun. Bruttoarvonlisäyksen taso vuodelle 04 on muutettu kansainvälisesti vertailukelpoisiin hintoihin. Tätä varten KLEMS-hankkeen tuloksena valmistuneet hintatasokorjausluvut vuodelle 1997 on päivitetty vuoteen 04 käyttämällä tuottajahintojen muutoksia vuosina 1997 04. Hintatason korjauslukuja on kuvattu tarkemmin seuraavassa alaluvussa. Työntekijöiden keskimääräinen vuosityöaika on saatu Labour Costs Surveystä (LCS) jakamalla tehtyjen työtuntien kokonaismäärä työntekijöiden lukumäärällä. Yhdysvaltojen ja n vastaavat tiedot on otettu KLEMS:stä. Kuvio 4 Kaaviokuva tuottavuuden laskemisesta toimialatasolla Lähteet ja työvaihe tuottavuuden mittaamiseksi SBS ja LCS: tuottavuuden taso toimialoittain vuonna 04 Kommentteja SBS:ssä (Structural Business Statistics) määritelmiä ja tilaston laadintamenetelmiä on harmonisoitu. Lisäksi aineisto on homogeeninen. Tehtyjen työtuntien lukumäärä on saatu LCS:stä (Labour Costs Survey). Käytetty toimialajako on KLEMS:n mukainen. KLEMS: tuotannon hintataso vuonna 04 Tuottavuuden taso tehdään vertailukelpoiseksi maiden välillä kertomalla SBS:stä saatu taso KLEMS-hankkeessa lasketuilla tuotannon hintatasoilla, jotka on päivitetty vuoteen 04 (ks. taulukko 1). KLEMS: muutos tuottavuudessa vuosina 1975 04 Tuottavuuden muutos ajassa on otettu kansantalouden tilinpitoon perustuvasta KLEMS:stä, koska SBS:ssä ei ole tarpeeksi historiatietoja. Eurostat: muutos teollisuuden tuottavuudessa vuosina 04 06 Mahdollisuuksien mukaan Eurostatista on haettu muutos teollisuuden tuottavuudessa vuonna 06. Tällöin on käytetty bruttotuotoksen muutosta, koska arvonlisäystä ei ollut saatavilla. Vuoden 04 tuottavuuden taso on laskettu jakamalla SBS:n työntekijäkohtainen arvonlisäys LCS:stä lasketulla keskimääräisellä työntekijäkohtaisella työtuntien lukumäärällä. Luvut on ketjutettu taaksepäin vuoteen 1975 käyttämällä KLEMS:in tuottavuuskasvulukuja. Luvut on lisäksi teollisuuden osalta ketjutettu eteenpäin vuoteen 06 Eu- 3 SBS ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1995. Tilastokanta ei kuitenkaan ole yhtä kattava ja yhdenmukainen alkuvuosien osalta kuin vuodesta 1999 alkaen.
7 rostatin julkaisemilla bruttotuotoksen volyymi-indekseillä ja tehtyjen työtuntien lukumääräindekseillä. Nämä muuttujat ovat saatavilla Eurostatista useimmille maille, mutta joissakin tapauksissa vuoden 06 tietoja ei ollut saatavilla. Palvelualoilta Eurostatilla on liikevaihdon volyymisarjat vain kuin muutamalle maalle, joten näitä vertailuja ei ole tehty. Kuvioihin on valittu Suomen lisäksi EU15-maista,,,,,,,,, ja, uusista EU-maista, Tšekki, ja sekä EU:n ulkopuolta ja Yhdysvallat. Siten yksittäisistä EU15-maista puuttuvat Kreikka, Luxemburg ja Portugali. Lisäksi on kuitenkin laskettu euroalueen keskiarvo (). 4 Kuvio 5 havainnollistaa sitä, missä määrin SBS- ja KLEMS-aineistolähteet antavat toisistaan poikkeavan kuvan tuottavuudesta eri toimialoilla Suomessa, ssa ja ssa vuonna 04. Kun toimiala saa ykköstä suuremman arvon, SBS:n tuottavuusluku on korkeampi kuin KLEMS:n. Jos arvo alittaa ykkösen, tilanne on päinvastainen. Kuviossa näkyy vain poikkeama ykkösestä. n elintarviketeollisuudelle ei ole tilastotietoja, joten tätä tietoa ei ole esitetty. Koko yrityssektorin osalta SBS:n luku on kaikilla kolmella maalla korkeampi kuin KLEMS:n antama luku. Sen sijaan koko teollisuudessa SBS:n luku on Suomella korkeampi kuin KLEMS:n luku, kun taas n ja n kohdalla tilanne on päinvastainen. SBS antaa siis Suomen teollisuuden tuottavuustasosta paremman kuvan kuin KLEMS. Teollisuuden toimialoista SBS:n luku on Suomen kohdalla pienempi kuin KLEMS:n luku elintarviketeollisuudessa, paperiteollisuudessa, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä kulkuneuvojen valmistuksessa. n kohdalla SBS:n luku on melkein kaikilla teollisuuden toimialoilla pienempi kuin KLEMS:n luku. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on kuitenkin selvä poikkeus. Palvelualoilla SBS:n luku on KLEMS:n lukua suurempi kaikissa kolmessa maassa. Ero on suurin n luvuissa. SBS antaa KLEMS:iä paremman kuvan Suomesta erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä kaupan alalla, mutta myös liike-elämän palveluissa. Myös n ja n kohdalla SBS:n luku on KLEMS:iä suurempi majoitusja ravitsemistoiminnalle sekä kaupalle. 4 SBS:ssä ei ole Kreikalle riittävästi tilastoja, joten euroalueen keskiarvo on laskettu ilman Kreikkaa.
8 Kuvio 5 SBS:n mukaan suhteessa KLEMS:n antamaan lukuun, (poikkeama ykkösestä, missä SBS = KLEMS) 1.7 1.6 Suomi 1.5 1.4 1.3 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 0.7 D-K D 15-16 17-19 21 21-22 23-25 26 27-28 29 33-33 34-35 36-37 G H I 72 71-74 1.7 1.6 1.5 1.4 1.3 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 0.7 D-K D 17-19 21 21-22 23-25 26 27-28 29 33-33 34-35 36-37 G H I 72 71-74 1.7 1.6 1.5 1.4 1.3 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 0.7 D-K D 15-16 17-19 21 21-22 23-25 26 27-28 29 33-33 34-35 36-37 G H I 72 71-74 Huom. D-K = Koko yrityssektori; D = Teollisuus; 15 16 = Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus (DA); 17 19 = Tekstiilien ja tekstiilituotteiden sekä nahan ja nahkatuotteiden valmistus (DB, DC); = Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (DD); 21 = Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus (DE); 22 = Kustantaminen ja painaminen (DE); 23 25 = Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus; kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus; kumi- ja muovituotteiden valmistus (DF, DG, DH); 26 = Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (DI); 27 28 = Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (DJ); 29 = Koneiden ja laitteiden valmistus (DK); 33 = Lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valmistus (DL); 33 = Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (DL); 34 35 = Kulkuneuvojen valmistus (DM); 36 37 = Muu valmistus ja kierrätys (DN); G = Kauppa; H = Majoitus- ja ravitsemistoiminta; I = Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne; 72 = Tietojenkäsittelypalvelu (K); 71 74 = Vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liikeelämän palvelut (K).
9 ICOP vs. KLEMS Tässä käytetyt hintatasokorjausluvut on saatu ICOP (International Comparisons of Output and Productivity) -projektin 5 tuloksista. ICOP:n tilastot ovat teollisuuskyselyistä, joten tässä suhteessa ICOP on samanlainen kuin SBS. ICOP:ssä luotiin tietokanta, joka tuotti teollisuuden toimialoille kansainvälisesti vertailukelpoiset suhteelliset hintatasotiedot (yksikköarvosuhteet, Unit Value Ratio, UVR) eri teollisuusmaissa. Nämä UVR-luvut perustuvat tuottajahintatasoihin. Toimialoittaisessa vertailussa niiden käyttö on perustellumpaa kuin kuluttajahintapohjaisen vaihtoehdon käyttö (ks. alaluku 4.2). Kuviossa 6 on esitetty 26 teollisuuden toimialan tuottavuus Suomessa suhteessa Yhdysvaltoihin ICOP:n ja KLEMS:n mukaan vuonna 1997 samassa valuutassa ilmaistuna. Pisteet sijaitsevat 45 asteen suoralla, kun molemmat lähteet antavat saman tuloksen. ICOP:n luvut antavat suurimmassa osassa toimialoja Suomelle korkeamman suhteellisen tuottavuuden tason kuin KLEMS:stä saatavat luvut. Joitakin poikkeuksia kuitenkin on. Ne kaikki ovat sellaisia toimialoja, joissa Suomella on molempien lähteiden mukaan suhteellisen alhainen hintatasokorjaamaton tuottavuus Yhdysvaltoihin verrattuna. Kuvio 6 Suomen ja Yhdysvaltojen välinen suhteellinen tuottavuus ICOP:n ja KLEMS:n mukaan vuonna 1997 ilman hintatasokorjausta 2.0 32 (tietoliik.laitteet) 351 21 ICOP 1.5 1.0 0.5 352 33 (tieteelliset kojeet) 25 17 22 31 (pl. 313) 29 26 18 36-37 15-16 313 353 28 19 24 33 (muut kojeet) 34 27 32 (radio- ja tvlaitteet) 321 0.0 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 KLEMS Huom. 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus (DA); 17 Tekstiilien valmistus (DB); 18 Vaatteiden valmistus; turkisten muokkaus (DB); 19 Parkitseminen ja muu nahan valmistus; laukkujen ja jalkineiden valmistus (DC); Sahatavaran, puutuotteiden sekä korkki- ja punontatuotteiden valmistus pl. huonekalut (DD); 21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus (DE); 22 Kustantaminen, painaminen ja tallenteiden jäljentäminen (DE); 24 Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus (DG); 25 Kumi- ja muovituotteiden valmistus (DH); 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (DI); 27 Metallien jalostus (DJ); 28 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet (DJ); 29 Koneiden ja laitteiden valmistus (DK); Konttori- ja tietokoneiden valmistus (DL); 31 (pl. 313) Muu sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. 313) (DL); 313 Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus (DL); 32 (tietoliikennevälineet) (DL); 32 (radio- ja tv-välineet) (DL); 321 Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus (DL); 33 (tieteelliset kojeet) (DL); 33 (muut kojeet) (DL); 34 Autojen ja perävaunujen valmistus (DM); 351 Laivojen ja veneiden valmistus ja korjaus (DM); 352 Raideliikenteen kulkuneuvojen valmistus ja korjaus (DM); 353 Ilma-alusten valmistus (DM); 36 37 Huonekalujen valmistus; muu valmistus; kierrätys (DN). 5 http://www.ggdc.net/index-dseries.html.
4.2 Hintojen muuntaminen kansainvälisesti vertailukelpoisiksi toimialatasolla Toimialakohtaisessa tarkastelussa tarvitaan toimialakohtaisia hintatasokorjauslukuja. Nämä poikkeavat maan sisällä toimialoittain toisistaan ja koko kansantaloudelle lasketuista ostovoimakorjausluvuista. BKT:n ostovoimakorjaus on laskettu kuluttajahintojen pohjalta. Sen sijaan toimialakohtaisessa tuottavuusvertailussa pitäisi pystyä käyttämään tuotannon hintaan perustuvia suhteellisia hintatasoja. Tätä varten kuluttajahinnoista on puhdistettava kaupan ja kuljetuksen marginaalit, verot ja tukiaiset, vienti- ja tuontihinnat sekä välituotteiden hinnat. 6 Kunnollisten hintatasokorjausten laskemiseen tarvittavien kattavien tietojen heikko saatavuus asettaa kuitenkin käytännössä rajoja kunnollisten vertailujen suorittamiselle. Yleensä vain marginaalit ja nettoverot on käytännössä mahdollista ottaa huomioon. Lisäksi myös tuottajahintoihin pohjautuvissa hintatasokorjauksissa on ongelmia. Hinnat kerätään tuotekohtaisesti, mutta tuotteiden ja niiden laadun määrittelyssä on maakohtaisia eroja. Tässä tutkimuksessa käytetään EU KLEMS -hankkeen (ks. Timmer ym., 07) tuottamia hintatasokorjauslukuja (ks. taulukko 1). Niitä on käytettävissä 25 maasta ja 45 toimialasta vuodelta 1997. Nämä hintatasokorjaukset on laskettu joko tuotannon yksikköarvoihin perustuvista tuottajahinnoista tai kuluttajahintojen perusteella, kun edellisiä ei ole saatavilla kaikilta toimialoilta. Toisaalta joissain tapauksissa kuluttajahintojen perusteella tehdyt laskelmat ovat luotettavampia kuin tuottajahintoihin perustuvat laskelmat. Tilanne voi olla tällainen sellaisilla toimialoilla, joilla kulutusosuudet ovat korkeita ja tuontipanosten merkitys on vähäinen. Hintatasokorjaus perustuu kuluttajahintoihin rakentamisessa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, rahoitustoiminnassa, liike-elämän palveluissa ja kiinteistövälityksessä sekä teollisuudessa lähinnä osassa kestokulutustavaroiden tuotantoa ja sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa. Muilta osin on käytetty tuottajahintapohjaisia yksikköarvoja (ks. taulukon 1 viimeinen sarake). Kuten edellä todettiin, vuodelle 1997 KLEMS:stä saatuja hintatasokorjauslukuja on ketjutettu eteenpäin vuoteen 04 käyttäen kunkin toimialan bruttotuotannon hintaindeksiä. Näin tuottavuus voidaan esittää vuoden 04 hintaisena. 6 Sørensenin ja Schjerningin (07) mukaan erityisesti teollisuudessa ei pidä käyttää kulutukseen rakentuvia hintatasokorjauslukuja.
11 Taulukko 1 Hintatasokorjauslukujen valinta eri toimialoilla Toimiala TOL Laatu 1 Huomioita -luokka Kulutus- PPP Tuotanto-PPP Kulutus- PPP Tuotanto- PPP Lopullinen PPP-valinta Maatalous 01 05 0 5 Ei saatavilla.. Tuotanto Kaivostoiminta ja louhinta 14 0 4 Ei saatavilla.. Tuotanto Teollisuus 15 37 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus intensiivinen tuotanto 15, 16 3 4 Kauppa- Lähinnä.. Perustuotteet 2 17,, 1 4 Pieni Lähinnä.. 21, 23 28 kulutusosuus tuotanto Ei-kestokulutustavarat 3 18, 19, 2 4 Kauppaintensiivinen tuotanto Lähinnä.. 22, 36, 37 Kestokulutustavarat 4 29 35 2 2 Kauppaintensiivinen Laatuongelma Tuotanto/ kulutus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto, 41 3 2 Pieni kulutusosuus Määräongelma Kulutus/ tuotanto Rakentaminen 45 4 0 - Ei saatavilla Kulutus Tukku- ja vähittäiskauppa 50 52 0 2 Ei saatavilla Laatuongelma Tuotanto Majoitus- ja ravitsemistoiminta 55 4 0 Ei saatavilla Kulutus - Kuljetus 60 63 1 3 Pieni Laatuongelma Tuotanto kulutusosuus Tietoliikenne 64 2 3 Pieni Laatuongelma Tuotanto kulutusosuus Rahoitustoiminta 65 67 1 0 Referenssi- Ei saatavilla Kulutus PPP Kiinteistöpalvelut 70 4 0 - Ei saatavilla Kulutus Liike-elämän palvelut 71 74 1 0 Pieni Ei saatavilla Kulutus kulutusosuus Julkinen hallinto, maanpuolustus, 75, 80, 85 1 0 Perustuu Ei saatavilla Kulutus koulutus, ter- veydenhoito lähinnä panos-ppp:hen Muut palvelut 90 95 2 0 Pieni Ei saatavilla Kulutus kulutusosuus 1 Laatumääreet Timmerin ym. (07) mukaan: 0 = ei saatavilla, 1 = erittäin heikko, 2 = heikko, 3 = tyydyttävä, 4 = hyödyllinen, 5 = erittäin hyödyllinen. 2 Perustuotteita valmistaviin toimialoihin kuuluvat tekstiilien valmistus (TOL-luokka DB17), sahatavaran, puutuotteiden sekä korkki- ja punontatuotteiden valmistus pl. huonekalut (DD), massan, paperin ja paperituotteiden valmistus (DE21), koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus (DF23), kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus (DG24), kumi- ja muovituotteiden valmistus (DH25), ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (DI26), metallien jalostus (DJ27) sekä metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet (DJ28). 3 Ei-kestokulutustavaroita valmistaviin toimialoihin kuuluvat vaatteiden valmistus ja turkisten muokkaus (DB18), parkitseminen ja muu nahan valmistus sekä laukkujen ja jalkineiden valmistus (DC19), kustantaminen, painaminen ja tallenteiden jäljentäminen (DE22), huonekalujen valmistus ja muu valmistus (DN36) sekä kierrätys (DN37). 4 Kestokulutustavaroita valmistaviin toimialoihin kuuluvat koneiden ja laitteiden valmistus (DK29), konttori- ja tietokoneiden valmistus (DL), muu sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus (DL31), radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus (DL32), lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valmistus (DL33), autojen ja perävaunujen valmistus (DM34) sekä muu kulkuneuvojen valmistus (DM35). Lähde: Timmer ym. (07).
12 4.3 Tarkastellut toimialat Tuottavuus eli bruttoarvonlisäys tehtyä työtuntia kohti on laskettu seuraaville 22 toimialakokonaisuudelle ja -luokalle (suluissa vastaavat TOL-pääluokat tai -välitasot): o koko yrityssektori keskimäärin (D, E, F, G, H, I, 71 74) eli yritystoiminta pl. kaivostoiminta ja louhinta (C), rahoitustoiminta (J) ja kiinteistöalan palvelut (70), o teollisuus keskimäärin (D) ja o yksityiset palvelualat keskimäärin eli tukku- ja vähittäiskauppa sekä moottoriajoneuvojen, henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus (G), majoitus- ja ravitsemistoiminta (H), kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I), kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vuokraus ilman käyttäjää sekä kotitaloustavaroiden vuokraus (71), tietojenkäsittelypalvelu (72), tutkimus ja kehittäminen (73) ja muu liike-elämää palveleva toiminta (74) sekä teollisuudessa o elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus (DA), o tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistus (DB) sekä nahan ja nahkatuotteiden valmistus (DC), o sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (DD), o massan, paperin ja paperituotteiden valmistus, kustantaminen ja painaminen (DE), o massan, paperin ja paperituotteiden valmistus (DE21), o koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus (DF), kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus (DG) sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (DH), o ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (DI), o metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (DJ), o koneiden ja laitteiden valmistus (DK), o elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (DL), o radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus (DL32), o lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valmistus (DL33), o kulkuneuvojen valmistus (DM) ja o muu valmistus (DN) ja palvelualoilla o tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen, henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus (G), o majoitus- ja ravitsemistoiminta (H), o kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I), o vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut eli kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vuokraus ilman käyttäjää sekä kotitaloustavaroiden vuokraus (71), tietojenkäsittelypalvelu (72), tutkimus ja kehittäminen (73) ja muu liike-elämää palveleva toiminta (74) ja o tietojenkäsittelypalvelu (72). Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto sekä rakentaminen ovat mukana koko yrityssektorissa, mutta niitä ei esitetä erikseen toimialoina. Rahoitustoiminta ei ole mukana lainkaan,
13 koska arvonlisäyksen laskeminen tällä toimialalla, erityisesti vakuutustoiminnassa, on hyvin hankalaa ja riippuu muun muassa finanssisijoitusten tuotoista. Myös kiinteistöalan palvelut (70) on tuottavuusmittauksen ongelmatoimiala. Siksi myös se on poistettu TOL:n K-pääluokasta. Kaivannaisteollisuus on luonteeltaan poikkeava toimiala, koska se riippuu maaperässä ja vesialueilla olevista mineraaleista. Tätäkään toimialaa ei ole otettu mukaan laskelmiin. 4.4 Toimialojen osuus kokonaistuotannosta Tässä alaluvussa katsotaan lyhyesti sitä, kuinka merkittävä rooli eri toimialoilla on koko kansantaloudessa eri maissa. Aggregoiduissa tilastoissa esimerkiksi koko teollisuuden osalta keskiarvoon vaikuttaa huomattavasti muun muassa teollisuuden toimialarakenne. Toisaalta myös aggregoitujen aikasarjojen esittäminen on perusteltua jo siksi, että mitä korkeampi tuottavuus kansantaloudessa on, sitä korkeampi tulotaso ja materiaalinen hyvinvointi siellä voidaan saavuttaa. Julkisen sektorin arvonlisäyksen mittaaminen on ongelmallista ja se tehdään tyypillisesti palkkasumman perusteella. Tässä tutkimuksessa onkin tarkasteltu vain yksityisen sektorin tuottavuutta. Toki esimerkiksi energiasektorilla tai postiliikenteessä on ollut valtion monopoleja eri maissa ja toisaalta esimerkiksi terveydenhoidossa toimii yksityisiä yrityksiä, mutta yleisesti ottaen tarkastellaan kuitenkin yksityistä sektoria edellä esitetyn toimialajaon mukaisesti. Taulukossa 2 on esitetty arvonlisäyksen rakenne talouden sektoreittain 12 maassa vuonna 04. Taulukko 2 Kansantalouden rakenne vuonna 04, % BKT:stä Sektori FI SE DE NL UK US FR IE IT EE HU PL Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 3,0 1,8 1,2 2,2 1,0 1,9 2,5 2,8 2,5 3,8 4,8 5,1 Kaivostoiminta ja louhinta 0,3 0,3 0,2 2,6 2,1 1,3 0,1 0,4 0,4 1,1 0,2 2,5 Teollisuus* 23,5 19,7 22,6 14,2 13,7 16,2 13,6 24,7 18,8 17,1 22,1 19,1 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto* 2,3 3,0 2,0 1,6 1,6 2,1 1,7 1,4 2,0 3,5 3,1 3,6 Rakentaminen* 5,4 4,5 4,1 5,5 6,2 4,8 5,5 11,0 5,8 6,5 4,9 5,5 Kauppa*,6,7,5 13,1 12,0 11,3,7 9,7 12,0 14,5 11,1 18,9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta* 1,5 1,5 1,6 1,9 3,1 2,3 2,3 1,8 3,7 1,5 1,7 1,2 Kuljetus ja varastointi* 7,2 5,6 3,6 4,6 4,6 2,7 4,3 2,9 5,4 8,8 4,4 4,5 Posti- ja teleliikenne* 3,6 2,3 2,2 2,8 2,8 2,4 2,2 1,9 2,3 3,5 3,4 2,9 Rahoitustoiminta 2,6 4,5 5,1 7,4 7,4 7,1 4,9 8,4 4,7 3,9 4,0 4,0 Kiinteistöalan palvelut,9 9,3 11,8 7,3 8,0 8,8 13,1 8,6,8 12,7 7,8 6,5 Vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liikeelämän palvelut* 7,2,5 12,4 12,1 13,9 11,9 13,5 8,7 11,0 6,2 9,1 7,0 Julkinen hallinto, koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 18,3 22,0 17,7,8 18,3 23,4 21,5 15,1 16,8 13,6 19,1 14,8 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 3,6 4,2 4,7 3,5 4,8 3,6 3,6 2,5 2,9 3,3 4,2 3,8 Työnantajakotitaloudet 0,1 0,0 0,3 0,4 0,5 0,1 0,5 0,1 0,9 0,0 0,0 0,6 Koko kansantalous 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tässä tutkimuksessa koko yrityssektorin osuus BKT:stä 61,3 57,9 59,0 55,7 58,0 53,8 53,8 62,1 61,0 61,6 59,9 62,7 * Koko yrityssektoriin kuuluvat sektorit on merkitty tähdellä. Huom. FI = Suomi, SE =, DE =, NL =, UK =, US = Yhdysvallat, FR =, IE =, IT =, EE =, HU =, PL =. Lähde: KLEMS. Tässä tutkimuksessa on määritelty koko yrityssektori siten, ettei se sisällä kaivostoimintaa ja louhintaa, rahoitustoimintaa eikä kiinteistöalan palveluja. Näin koko yrityssektori on taulukon maista Suomessa 61,3 prosenttia BKT:stä. Se on tätä hieman suurempi
14 vain ssa, Irlannissa ja ssa. Selvästi pienin, alle 54 prosenttia BKT:stä, se on Yhdysvalloissa ja ssa. Näistä molemmissa julkisen hallinnon, maanpuolustuksen, koulutuksen sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osuus BKT:stä on suuri. Bruttokansantuotteen toimialarakenne vaikuttaa kokoomalukuihin, jos erityisen korkean tuottavuuden toimialojen osuus maassa on suuri. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on suurin Irlannissa, Suomessa, ssa ja ssa, joissa se on 22 25 prosenttia. Selvästi pienempi, noin 14 prosenttia, se on ssa, Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa. Kaupan osuus vaihtelee taulukon maissa Irlannin 9,7 prosentin ja n 14,5 prosentin välillä BKT:stä. Kaupan arvonlisäykseen vaikuttaa muun muassa yksityisen kulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta. Kuljetuksen ja varastoinnin osuus on Suomessa toiseksi korkein n jälkeen, kun taas postin ja teleliikenteen osuus on Suomessa suurempi kuin yhdessäkään toisessa maassa. Sen sijaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan, rahoitustoiminnan sekä liike-elämän palvelujen osuudet BKT:stä ovat Suomessa suhteellisen alhaisia. Taulukossa 3 on suhteutettu kunkin sektorin arvonlisäyksen osuus BKT:stä sektorilla tehtyjen työtuntien osuuteen koko kansantaloudessa tehtyihin työtunteihin. Sektorikohtaista arvonlisäystä ei ole hintatasokorjattu. Jos suhdeluku on suurempi kuin yksi, sektorin osuus BKT:stä on suurempi kuin sen osuus työpanoksesta. Taulukko 3 Sektorin hintatasokorjaamattoman arvonlisäyksen osuus BKT:stä suhteessa sektorilla tehtyjen työtuntien osuuteen koko kansantaloudessa tehtyihin työtunteihin vuonna 04 Sektori FI SE DE NL UK US FR IE IT EE HU PL Koko kansantalous 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 0,42 0,61 0,44 0,49 0,52 0,59 0,43 0,32 0,43 0,60 0,85 0,14 Kaivostoiminta ja louhinta 1,24 1,89 0,77 19,94 8,03 2,67 1,12 1,00 2,28 0,83 0,56 1,91 Teollisuus* 1,36 1,15 1,12 1, 1,03 1,35 0,96 1,55 0,96 0,72 0,97 1,16 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto* 3,80 3,55 2,49 3,56 3,51 3,92 2,59 1,79 4,16 1,67 1,91 2,28 Rakentaminen* 0,66 0,74 0,64 0,81 0,76 0,69 0,77 0,89 0,81 0,81 0,58 1,58 Kauppa* 0,82 0,81 0,71 0,80 0,75 0,69 0,77 0,79 0,75 1,07 0,77 1,63 Majoitus- ja ravitsemistoiminta* 0,45 0,52 0,37 0,58 0,60 0,39 0,59 0,31 0,57 0,56 0,44 0,99 Kuljetus ja varastointi* 1,18 1,16 0,75 0,87 0,99 0,75 0,89 0,66 0,98 1,31 0,71 1,26 Posti- ja teleliikenne* 2,08 1,36 2, 2,01 1,52 2,34 1, 0,85 2,05 1,50 2,05 2,90 Rahoitustoiminta 1,71 2,26 1,48 2,05 2,04 1,55 1,62 1,86 2,18 3,12 1,95 2,25 Kiinteistöalan palvelut 6,76 6,99,56 7,57 5,17 6,06 12,,84 29,31 2,54 17,81 6,48 Vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut* 0,84 1,05 1,08 0,78 0,89 0,98 0,98 1,13 1,01 3,78 1, 1,54 Julkinen hallinto, koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 0,70 0,73 0,79 0,92 0,87 0,98 0,87 0,83 1,14 0,65 0,88 1,12 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 0,83 0,63 0,92 0,83 0,78 0,51 0,86 0,47 0,77 0,73 1,00 1,91 Työnantajakotitaloudet 0,31 1,03 0,32 0,18 1,57 0,21 0,45 0,23 0,16,,,,,, Tässä tutkimuksessa koko yrityssektorin osuus BKT:stä 1,05 1,02 0,92 0,90 0,89 0,92 0,90 1,01 0,90 1,01 0,91 1,45 Huom. Lukuja ei pidä verrata toimialojen ylitse vaan vain yhden toimialan sisällä maiden välillä. * Koko yrityssektoriin kuuluvat sektorit on merkitty tähdellä. FI = Suomi, SE =, DE =, NL =, UK =, US = Yhdysvallat, FR =, IE =, IT =, EE =, HU =, PL =. Lähde: KLEMS. Teollisuudessa suhdeluku on Suomessa Irlannin jälkeen korkein yhdessä Yhdysvaltain kanssa. Irlannin kohdalla arvonlisäykseen saattaa vaikuttaa nostavasti kansainvälisten yritysten siirtohinnoittelu. Kyse voi olla siitä, että voittoja halutaan näyttää Irlannissa,
15 missä niiden verotus on alempaa kuin muissa maissa. Siten arvonlisäyksen ja tuottavuuden tasot saattavat olla Irlannissa todellista korkeammat. Luultavasti Irlannin tuottavuus on joka tapauksessa hyvin korkea. Siirtohinnoittelu saattaa vaikuttaa myös joidenkin muiden maiden lukuihin, muttei luultavasti yhtä paljon kuin Irlannin kohdalla. Jos jollain toimialalla BKT-osuuden ja työpanososuuden välinen suhde on korkea, sen on oltava määritelmällisesti joillakin toisilla toimialoilla alhainen. Suomen osalta suhdeluku on kohtalaisen alhainen maataloudessa, kaivostoiminnassa, liike-elämän palveluissa sekä julkisessa hallinnossa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Kaikilla näillä toimialoilla on erilaisia tuottavuuden mittaamisongelmia. Taulukossa 4 on puolestaan esitetty teollisuuden rakenne bruttoarvonlisäyksen perusteella laskettuna. Suomi on keskittynyt elektroniikka- ja sähkötuotteisiin sekä massan, paperin ja paperituotteiden valmistukseen, kustantamiseen ja painamiseen. Muut maat ovat erikoistuneet Suomea enemmän erityisesti elintarviketeollisuuteen, kemianteollisuuteen ja kulkuneuvojen valmistukseen. Taulukko 4 Teollisuuden bruttoarvonlisäyksen rakenne vuonna 04, % Toimiala FI SE DE NL UK US FR IE IT EE HU PL Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 7,4 8,3 8,7 19,1 15,2,6 14,7 12,6,4 15,1 12,7 16,8 Tekstiilit ja tekstiilituotteet sekä nahka ja nahkatuotteet 1,7 1,1 1,9 2,0 2,8 2,2 4,1 0,8 11,7 14,2 4,0 6,0 Sahatavara ja puutuotteet 4,4 4,4 1,6 1,6 2,0 2,6 1,7 1,2 2,6 14,0 1,7 4,3 Massa, paperi ja paperituotteet; kustantaminen ja painaminen 19,3 13,5 6,9 11,9 13,9 11,7 8,3 13,5 6,2 8,3 5,3 7,7 Koksi, öljytuotteet ja ydinpolttoaine 3,1 0,6 1,1 4,2 1,6 3,9 2,0 0,2 1,6 0,6 5,9 3,0 Kemikaalit, kemialliset tuotteet ja tekokuidut 6,2 11,2,1 15,8,9 12,7 9,4 38,9 7,1 4,2 9,6 7,2 Kumi- ja muovituotteet 3,4 2,8 4,8 3,2 5,3 4,4 5,6 1,8 4,2 3,2 4,4 6,1 Ei-metalliset mineraalituotteet 3,2 2,3 3,1 3,2 3,9 3,2 4,0 2,3 5,9 5,9 4,0 7,2 Metallien jalostus ja metallituotteet 11,6 13,5 12,9 11,6,2 9,9 14,5 3,2 16,3 7,6 9,4 11,1 Koneet ja laitteet 11,3 13,1 14,9 9,1 8,3 8,4 8,9 2,7 13,4 4,5 6,4 7,7 Elektroniikka- ja sähkötuotteet 23,2 13,8 15,0 6,3,6 16,3 11,6 19,7,1 8,0 23,8 8,6 Kulkuneuvot 2,9 12,5 16,3 4,5 11,0,3 11,3 1,7 5,4 5,0,9 8,2 Muu valmistus ja kierrätys 2,3 2,7 2,5 7,5 4,4 3,6 3,8 1,6 5,0 9,4 2,0 6,1 Huom. FI = Suomi, SE =, DE =, NL =, UK =, US = Yhdysvallat, FR =, IE =, IT =, EE =, HU =, PL =. Lähde: KLEMS. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen merkitys n teollisuudelle on yhtä suuri kuin Suomessa. Paperiteollisuuden ja kustannustoiminnan merkityksessä seuraavina tulevat, ja ovat suhteellisen kaukana. Kustannustoiminnan osuus koko taulukossa olevan toimialan arvonlisäyksestä vuonna 04 oli Suomessa 31 prosenttia, ssa 42 prosenttia, Isossa-Britanniassa 82 prosenttia ja Irlannissa 93 prosenttia. Toimialan sisäinen rakenne on siis maissa aivan erilainen. Taulukossa 5 on verrattu teollisuuden toimialan hintatasokorjaamatonta BKT-osuutta toimialan osuuteen koko kansantaloudessa tehdyistä työtunneista. Suomen osalta suhdeluku on keskimääräistä korkeampi erityisesti öljytuotteiden kohdalla, mutta myös elektroniikka- ja paperiteollisuudessa. Nämä Suomen korkeimman suhteellisen tuottavuuden toimialat ovatkin juuri ne, joihin Suomi on erikoistunut viennissään. Tämä vastaa kansainvälisen kaupan suhteellisen edun periaatetta, jonka mukaan maa erikoistuu viennissään niihin tuotteisiin, jotka se pystyy tuottamaan suhteellisesti ottaen muita tehokkaammin.
16 Taulukko 5 Toimialan osuus BKT:stä suhteessa toimialalla tehtyjen työtuntien osuuteen koko kansantaloudessa tehtyihin työtunteihin vuonna 04 Toimiala FI SE DE NL UK US FR IE IT EE HU PL Teollisuus 1,36 1,15 1,12 1, 1,03 1,35 0,96 1,55 0,96 0,72 0,97 1,16 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 1,09 1,14 0,73 1,45 1,18 1,34 0,83 0,95 0,95 0,69 0,76 1,03 Tekstiilit ja tekstiilituotteet sekä nahka ja nahkatuotteet 0,62 0,76 0,79 0,91 0,63 0,62 0,75 0,48 0,71 0,54 0,31 0,59 Sahatavara ja puutuotteet 0,84 0,90 0,69 0,88 0,73 0,70 0,63 0,54 0,63 0,65 0,38 0,95 Massa, paperi ja paperituotteet; kustantaminen ja painaminen 1,75 1,31 0,99 1,07 1,14 1,34 0,94 2,27 1,08 0,98 1,02 1,69 Koksi, öljytuotteet ja ydinpolttoaine 6, 1,72 4,05 5,82 2,27 6,60 2,44 1,04 3,04 0,59,37 5,07 Kemikaalit, kemialliset tuotteet ja tekokuidut 1,95 2,32 1,86 2,28 1,80 2,71 2,17 5,67 1,73 0,90 1,79 1,95 Kumi- ja muovituotteet 1, 0,95 1,01 0,94 0,87 1,07 0,89 0,61 0,98 0,80 0,95 1,29 Ei-metalliset mineraalituotteet 1,13 1,13 0,99 1,06 1,06 1,25 1,00 0,65 1,11 0,99 1,06 1,52 Metallien jalostus ja metallituotteet 1,13 0,96 1,01 0,96 0,79 1,15 0,84 0,63 0,90 0,74 0,79 1,08 Koneet ja laitteet 1,08 1,08 1,18 1,05 0,96 1,26 0,93 0,76 1,01 0,82 0,91 1,13 Elektroniikka- ja sähkötuotteet 2, 1,42 1,25 0,73 1,04 1,48 0,98 1,39 1,05 0,85 1,26 1,39 Kulkuneuvot 0,88 1,04 1,49 0,86 1,11 1,31 1,14 0,73 1,01 0,89 1,74 1,29 Muu valmistus ja kierrätys 0,72 0,55 0,78 0,55 0,69 0,90 0,68 0,50 0,71 0,67 0,35 0,87 Huom. Lukuja ei pidä verrata toimialojen ylitse vaan vain yhden toimialan sisällä maiden välillä. FI = Suomi, SE =, DE =, NL =, UK =, US = Yhdysvallat, FR =, IE =, IT =, EE =, HU =, PL =. Lähde: KLEMS. 4.5 Toimialoittainen tuottavuustarkastelu Tässä alaluvussa tarkastellaan tuottavuuslaskelmien tuloksia edellä luetelluilla toimialoilla. Tässä tarkastelussa on tehty edellä kuvattu hintatasokorjaus. on laskettu arvonlisäyksenä tehtyä työtuntia kohti Suomen euroissa (Suomen hintatasossa ilmaistuna) vuonna 04. Toisessa kuviossa on esitetty tuottavuuden kehitys euroissa Suomessa, Yhdysvalloissa, ssa, ssa ja euroalueella keskimäärin vuosina 1975 06 kiintein Suomen vuoden 04 hinnoin. Palvelualoilla aikasarja ulottuu vuoteen 04. Esitetyissä kuvioissa tuottavuuden taso on SBS-pohjainen muissa paitsi radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistuksessa (DL32), jossa se on KLEMSpohjainen.
17 Koko yrityssektori (D, E, F, G, H, I, 71 74) Koko yrityssektorin (pl. kaivostoiminta ja louhinta, rahoitustoiminta ja kiinteistöalan palvelut) työn tuottavuus Suomessa oli vuonna 04 Irlannin ja Yhdysvaltain jälkeen seuraavaksi korkein yhdessä n kanssa. Seuraavina tulivat, ja. Heikoimmat tässä tilastoidut EU15-maat ovat, ja. Uusissa EU-maissa, ssa, Tšekissä, ssa ja ssa yrityssektorin tuottavuus oli 23 38 prosenttia Suomen tasosta. BKT henkeä kohti on Itävallassa ja Isossa- Britanniassa vähän korkeampi kuin Suomessa, joten on hieman yllättävää, että yrityssektorin keskimääräinen tuottavuus on laskelmien mukaan selvästi alempi kuin Suomessa. Tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa selvästi nopeampaa kuin monissa muissa Euroopan maissa. ssa ja euroalueella keskimäärin työn tuottavuus on viimeksi kuluneena vuosikymmenenä kasvanut hitaammin kuin Suomessa tai ssa. Kasvu on kiihtynyt eniten Yhdysvalloissa. Kuvio 7 Yrityssektorin (pl. kaivostoiminta ja louhinta, rahoitustoiminta ja kiinteistöalan palvelut) työn tuottavuus vuonna 04 (yläkuva) sekä tuottavuuden kehitys 1975 04 (alakuva), molemmat euroissa Suomen vuoden 04 hintatasolla, v. 04 Yrityssektori* Tsekki 9 15 13 13 21 25 24 39 36 36 36 34 32 31 29 48 48 0 50 * pl. kaivostoiminta ja louhinta, rahoitustoiminta ja kiinteistöalan palvelut 50 Yrityssektori* EUR (FI 04)/h, log. ast. 1975 1980 1990 00 Suomi * pl. mineraalien kaivu, rahoitusta palveleva toiminta ja kiinteistöalan palvelut
18 Teollisuus (D) Vuonna 04 Irlannin teollisuuden työn tuottavuus oli selvästi korkeampi kuin missään muussa tarkasteltavana olevassa maassa. a nostavat erityisesti teollisuuteen luettava kustannustoiminta sekä kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus. Näiden toimialojen osuus Irlannin teollisuuden koko arvonlisäyksestä on noin 50 prosenttia. Selvästi alempana teollisuuden tuottavuudessa tulee Yhdysvallat, ja jälleen selvästi alempana ja Suomi. Teollisuuden osalta aikasarjakuvio on hyvin samankaltainen kuin edellä koko yrityssektorin kuvio. Kuvio 8 Teollisuuden työn tuottavuus vuonna 04 (yläkuva) sekä tuottavuuden kehitys 1975 06 (alakuva), molemmat euroissa Suomen vuoden 04 hintatasolla, v. 04 Teollisuus* Tsekki 8 15 15 13 42 38 38 35 34 34 33 31 31 31 28 47 46 61 84 0 60 80 * sis. NACE-luokan D EUR (FI 04)/h, log. ast. 60 50 Teollisuus* 1975 1980 1990 00 Suomi * sis. NACE-luokan D Lähteet: SBS, (KLEMS, Eurostat), ETLAn laskelmat.
19 Yksityiset palvelualat (G, H, I, 71 74) Yksityisiin palvelualoihin on tässä luettu tukku- ja vähittäiskauppa sekä moottoriajoneuvojen, henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus, majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne sekä vuokraus-, tutkimus- ja liikeelämän palvelut pl. kiinteistöalan palvelut. Palvelualoilla työn tuottavuutta on vaikeampi mitata kuin tuotannollisessa teollisuudessa. Laatuaspektin huomioiminen on usein vieläkin vaikeampaa kuin teollisuustuotteiden kohdalla. Yksityisillä palvelualoilla korkein työn tuottavuus oli vuonna 04 Yhdysvalloissa, ssa, Alankomaissa, ssa ja ssa. Suomi sijoittui hieman yli EU15- maiden keskiarvon. Näistä maista tuottavuuden taso oli alhaisin ssa ja Isossa- Britanniassa. Suomi on saavuttanut muita maita, mutta on ainakin aivan viime vuosina jäänyt jälkeen Yhdysvalloista. Kuvio 9 yksityisillä palvelualoilla vuonna 04 (yläkuva) sekä tuottavuuden kehitys 1975 04 (alakuva), molemmat euroissa Suomen vuoden 04 hintatasolla, v. 04 Yksityiset palvelut* Tsekki 13 13 11 16 22 21 31 31 29 27 34 34 33 39 39 38 37 43 0 * pl. rahoitustoiminta ja kiinteistöalan palvelut 50 Yksityiset palvelut* EUR (FI 04)/h, log. ast. 1975 1980 1990 00 Suomi * pl. rahoitusta palveleva toiminta ja kiinteistöalan palvelut