KURSSISELOSTEET 2015-2016



Samankaltaiset tiedostot
RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Simon lukio Aikuisten lukiokoulutus

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

KURSSINIMI VANHA ENGLANTI A-OPPIMÄÄRÄ LOPS 2016 PAKOLLINEN

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

LUKION OPPIAINEIDEN LYHENTEET

5.9 FYSIIKKA OPETUKSEN TAVOITTEET

Matematiikan pitkä oppimäärä

EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat

Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.

Matematiikka yhteinen MAY1 MAY1 Luvut ja lukujonot Otava

Tarkista listasta, miten uuden opetussuunnitelman kurssit korvaavat vanhan opetussuunnitelman kurssit. Vanha ops. Kurssin nimi.

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja

PAKOLLISTEN JA SYVENTÄVIEN KURSSIEN SISÄLLÖT

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit:

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet

KURSSISELOSTEET Syventävät ja soveltavat kurssit OPS 2005

LAITILAN LUKION OPPIKIRJAT LV

PITKÄ MATEMATIIKKA. Pakolliset kurssit

LUKION OPPIAINEET. Tietotekniikka Biologia Englanti, pitkä Elämänkatsomustieto Filosofia Fysiikka Maantiede Harrastuskurssi Historia Luova ilmaisu

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

KURSSIEN VASTAAVUUSTAULUKKO Kurssien järjestys on tehty OPS2016 mukaan

HALU:N OPPIKIRJAT JA DIGITAALINEN MATERIAALI

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Matematiikan pitkä oppimäärä

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Vanhaa opetussuunnitelmaa noudattavat kurssit on merkitty G:llä.

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

Ruoveden Yhteiskoulun lukion kirjalista

Uusi LOPS. Kirjalista [lv ]

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN. BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 2014) Sanoma Pro

FYSIIKKA Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta

HALU:N OPPIKIRJAT JA DIGITAALINEN MATERIAALI

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT (OPS 2003(2.-, ) KOODI KOODI PAKOLLISET KURSSIT (OPS

LEPPÄVIRRAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA ÄIDINKIELI ENGLANTI. Kustantaja Kirjasarja Oppikirja ja kurssinumero

Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Oppi- ja digikirjat ovat samansisältöiset.

5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä

Kurssien suorittamisen ajoitus

Pateniemen lukion kirjalista lukuvuosi

K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT

FYSIIKKA. Opetuksen tavoitteet

6: Idän filosofia 7: Logiikan kurssi 8: Omakohtainen filosofia KURSSITARJONTA

MATEMATIIKKA. MAA Matematiikan pitkä oppimäärä

IITIN LUKIO OPPIKIRJAT LV

Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus Digikirja. OPS ISBN )

KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT

HANKASALMEN LUKION OPPIKIRJAT LV Sarake vsl: vuosiluokka, jonka aikana kurssi tavallisimmin opiskellaan BIOLOGIA.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

ILTA-, MONIMUOTO- JA VERKKO-OPETUS

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen)

Oppikirjat lukuvuonna

BIOLOGIA Vsl kurssi oppikirja kustantaja ISBN paino-vuosi. 1. BI1 BIOS 1 Elämä ja evoluutio Sanomapro

ÄIDINKIELI ISBN KUSTANTAJA LUOKKA KURSSI Särmä, suomen kieli ja OTAVA

Jukola Kielikirja & Jukola Tekstioppi. Tehtävävihkon ostamisesta. Jukola Kielikirja & Jukola Tekstioppi. Tehtävävihkon ostamisesta

Uusi LOPS. Kirjalista [lv ] Alkajat ja Jatkajat eli uuden Lops:n mukaan opiskelevat

HUOM.! TEHTÄVIÄ SISÄLTÄVIEN OPPIKIRJOJEN ON OLTAVA PUHTAITA!

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Pomarkun lukion kirjat

Kurssien suorittamisen ajoitus

KURSSISELOSTEET. Opetussuunnitelma Ainekohtainen osa

IISALMEN LYSEO OPPIKIRJALISTA

Sonkajärven lukion oppikirjat

ÄI 6: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (pakollinen / suoritusvuosi 3)

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄI1 ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus (pakollinen) - ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti (pakollinen) ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (pakollinen)

A-oppimäärä B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B2-oppimäärä A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 B3-oppimäärä A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2.

ILTA-, MONIMUOTO- JA VERKKO-OPETUS

HAUKIPUTAAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA

Huom. Oppilas voi valita kustakin kurssista joko paperikirjan tai digikirjan, jos sellainen on tarjolla.

KURSSIEN VASTAAVUUSTAULUKKO OPETUSSUUNNITELMIEN VÄLILLÄ

Pitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka MATEMATIIKKA, PITKÄ, LUKIO-OPETUS

RIIHIMÄEN LUKION OPPIKIRJAT

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2013/2014

Oppikirjat lukuvuonna

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä

KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013

5.4. Toinen kotimainen kieli

Vääksyn Yhteiskoulun lukion kirjalista lukuvuodelle Kirja ja ISBN-numero BIOLOGIA ENGLANTI FILOSOFIA FYSIIKKA HISTORIA KEMIA

LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET. osaamistavoitteita.

OSYKin oppikirjat lukuvuonna

Transkriptio:

1 KURSSISELOSTEET 2015-2016

2 Kurssit, joita ei tarjota joka vuosi Äidinkieli ÄI12 ja ÄI15 (1. ja 2. vsk) tarjotaan vuorovuosin; lv 2015-2016 vuorossa ÄI12 ÄI07 ja ÄI10 (2. ja 3. vsk) tarjotaan vuorovuosin; lv 2015-2016 vuorossa ÄI10 Ranska RAB301-RAB305 + RAB306-RAB308 tarjotaan vuorovuosin; lv 2015-2016 kurssit 1-5 Matematiikka, pitkä MAA05 ja MAA11 (1. ja 2. vsk) tarjotaan vuorovuosin; lv 2015-2016 vuorossa MAA05 Matematiikka, lyhyt MAB07 (1. ja 2. vsk) tarjotaan joka toinen vuosi; seuraavan kerran lv 2016-2017 Biologia BI03 (1. ja 2. vsk) ja BI04 (2. ja 3. vsk) + BI05 (2. + 3. vsk) tarjotaan vuorovuosin; lv 2015-2016 vuorossa BI05 Maantiede GE03 ja GE04 (2. ja 3. vsk) tarjotaan joka toinen vuosi; seuraavan kerran lv 2015-2016 Fysiikka FY03, FY04 ja FY05 (1. ja 2. vsk) + FY06, FY07 ja FY08 (2. ja 3. vsk) tarjotaan vuorovuosin; lv 2015-2016 vuorossa kurssit 3-5 FY09 (1. ja 2. vsk) tarjotaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran lv 2016-2017 Uskonto UE04 ja UE05 (2. ja 3. vsk) tarjotaan vuorovuosin; lv 2015-2016 vuorossa UE04 Historia HI05 (2. ja 3. vsk) tarjotaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran lv 2016-2017 Psykologia PS06 (2. ja 3. vsk) tarjotaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran lv 2016-2017 Kuvataide KU03 ja KU04 (1. ja 2. vsk) tarjotaan vuorovuosin; lv 2015-2016 vuorossa KU04 Musiikki MU03 ja MU04 (1. ja 2. vsk) tarjotaan vuorovuosin; lv 2015-2016 vuorossa MU04 Liikunta LI03 ja LI05 (1. ja 2. vsk) tarjotaan vuorovuosin; lv 2015-2016 vuorossa LI05 LI06 (2. ja 3. vsk) tarjotaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran lv 2016-2017 LI08 (2. ja 3. vsk) tarjotaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran lv 2015-2016 LI10 (2. ja 3. vsk) tarjotaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran lv 2016-2017 Tietotekniikka AT2 tarjotaan joka kolmas vuosi; seuraavan kerran lv 2016-2017

3 Sisältö Kurssit, joita ei tarjota joka vuosi 2 1. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 4 2. Englanti (A) 8 3. Toinen kotimainen kieli, ruotsi (B1) 10 4. Ranska (B2, B3) 11 5. Saksa (B2, B3) 13 6. Matematiikka 14 6.1. Matematiikan pitkä oppimäärä 14 6.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä 17 7. Biologia 19 8. Maantiede 20 9. Fysiikka 21 10. Kemia 23 11. Uskonto 24 11.1. Evankelis-luterilainen uskonto 25 12. Elämänkatsomustieto 26 13. Historia 27 14. Yhteiskuntaoppi 29 15. Filosofia 30 16. Psykologia 31 17. Terveystieto 32 18. Kuvataide 33 19. Musiikki 35 20. Liikunta 36 21. Opinto-ohjaus 38 22. Tietotekniikka 39 23. Kotitalous 40 24. Kansainväliset kurssit 41

4 1. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Kurssit voi suorittaa vapaassa järjestyksessä, mutta kuitenkin niin, että ÄI01 suoritetaan ensimmäisenä. Sitä ei myöskään suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Kurssit ÄI12 ja ÄI15 (1. ja 2. vsk) tarjotaan vuorovuosin, samoin kurssit ÄI07 ja ÄI10 (2. ja 3. vsk). Sekä pakolliset että syventävät kurssit arvioidaan arvosanoin 4 10. Koulukohtaisesta syventävästä kurssista voidaan antaa pelkkä hyväksymismerkintä, jos oppilas niin haluaa. Kunkin kurssin alussa sovitaan sisällöistä ja työtavoista johdettavat arviointiperusteet. PAKOLLISET KURSSIT 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tekstikäsitystään ja oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä tietoisena tulkintaansa ohjaavista seikoista. Tekstit opitaan ymmärtämään merkityskokonaisuuksina ja tarkastellaan niiden piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja viestintävälineen kannalta. Opitaan tarkastelemaan omaa kielenkäyttöä, lukemistapoja ja viestintää entistä tietoisemmin. Kirjoitettujen tekstien kieliasua opitaan huoltamaan. Kehitetään ryhmäviestintätaitoja ja opitaan arvioimaan itseä keskustelijana. Tekstitiedosta opiskellaan keskeisiä tekijöitä, joita ovat esimerkiksi tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi. Tarkastellaan, miten viestintätilanne ja -väline vaikuttavat tekstiin. Tekstikäsitystä syvennetään siten, että tutuksi tulevat puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit. Tarkastellaan erilaisten tekstien kieltä ja sisältöä perehtyen ymmärrettävyyteen, havainnollisuuteen ja eheyteen. Laaditaan referaatti ja opitaan kommentoimaan. Arvioidaan omia viestintätietoja ja -taitoja, -asenteita ja -motivaatiota ja vuorovaikutustaitoja. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI02) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä kokonaisuutena, joka muodostuu erilaisista merkityssuhteista. Opitaan tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja sovelletaan sitä omiin tuotoksiin. Opitaan viimeistelemään ja arvioimaan omia tuotoksia myös toisten opiskelijoiden antaman palautteen perusteella. Suunnitellaan ja laaditaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä välitetään sanoma vastaanottajille tavoitteiden mukaisesti. Opitaan käyttämään sekä painettuja että sähköisiä tietolähteitä. Tarkastellaan tekstuaalisia keinoja, esimerkiksi lausetyyppejä ja -rakenteita, sananvalintoja, kielen kuvallisuutta; jaksotusta, viittaussuhteita ja kytköksiä; fokusointia, aiheen rajausta ja näkökulman valintaa. Laaditaan tiedottava puheenvuoro, kohdennetaan ja esitetään se

5 havainnollisesti. Harjoitellaan prosessikirjoittamista: haetaan ja valikoidaan lähdemateriaali, opiskellaan viittaustekniikkaa ja hiotaan kieliasua erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI03) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta sekä syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä. Kehitytään fiktiivisten tekstien analysoijina erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen. Opitaan perustelemaan omia tulkintoja sekä harjaannutaan käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja omassa ilmaisussa. Eritellään ja tulkitaan kirjallisuutta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen. Tutustutaan proosan ja lyriikan kerrontateknisiin keinoihin ja draamaan kirjallisuudenlajina. Harjaannutaan käyttämään kirjallisuuden keinoja omissa teksteissä. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla käydään teatterivierailulla. Kurssilla luetaan Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI04) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää medialukutaitoaan. Hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöön sekä yhteiskuntaan. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta. Osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta ja arvioida tekstejä myös eettisistä näkökohdista. Käsitellään suoraa ja epäsuoraa vaikuttamista. Tutustutaan suostuttelun, ohjailun ja manipuloinnin keinoihin. Käsitellään mainontaa ja propagandaa sekä ironiaa, satiiria ja parodiaa. Tutustutaan vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeihin, esimerkiksi yleisönosastokirjoitukseen, kolumniin, arvosteluun ja pääkirjoitukseen. Opiskellaan argumentointikeinoja ja esitetään kantaaottavia puheenvuoroja. Tarkastellaan tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta, tekstien ideologiaa, lähde- ja mediakritiikkiä. Pohditaan viestijän vastuuta; mediavalintoja ja verkkoetiikkaa. Kurssilla luetaan Väinö Linnan Tuntematon sotilas. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI05) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja tyylejä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan sekä fiktiivisiä että asiatekstejä niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin. Opitaan erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstikokonaisuuteen. Opiskelija pystyy laatimaan

6 pohdiskelevan tekstin itsenäisesti hankkien aineiston ja luoden siitä sekä rakenteeltaan että tyyliltään ehyen kokonaisuuden. Tarkastellaan eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta. Tarkastellaan tekstejä myös ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa. Harjoitellaan omien tuotosten tyylin hiontaa ja tutustutaan, miten tyylin ainekset vaikuttavat tekstiin. Kirjoitetaan itse valitusta näkökulmasta pohdiskeleva essee. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI06) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen. Opiskelija arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle. Opitaan tuntemaan suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja, ja arvioimaan niiden merkitystä oman kulttuurin näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. Tutustutaan teksteihin suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään. Tarkastellaan äidinkielen muotoutumista ja muuttumista sekä kielen ja kirjallisuuden merkitystä kansallisen identiteetin rakentamisessa. Luetaan keskeistä suomalaista kaunokirjallisuutta ja esitetään sekä kirjallisia että suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI07) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Tavoitteena on, että opiskelija kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvalmiuttaan esiintymistilanteisiin ja harjoittelee ryhmätyötaitoja. Oppii syventämään tietojaan vuorovaikutustilanteista ja puhekulttuuristamme. Osaa tunnistaa ja analysoida viestin luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutustutaan vuorovaikutustilanteiden osatekijöihin ja ominaispiirteisiin sekä verbaaliseen ja nonverbaaliseen viestintään. Harjoitellaan erilaisia esiintymistilanteita, kokous- ja neuvottelutaitoja työelämän vaatimusten mukaisesti. Tutustutaan suomalaiseen puhekulttuuriin ja viestintäkulttuurien eroihin. 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI08) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssi valmistaa ylioppilastutkinnon tekstitaidon kokeeseen. Tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa taitoja lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä. Lisäksi varmennetaan

7 taitoa kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyt ja johdonmukainen teksitaidon vastausteksti. Kerrataan ja syvennetään ylioppilastutkinnon tekstitaidon kokeessa mitattavia asioita: tekstilajeja, tekstianalyysia ja siinä tarvittavia käsitteitä. Harjoitellaan tekstin rakentamista ja kielenhuoltoa. Käydään läpi tekstitaidon kokeen käytänteet. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI09) Kurssi antaa valmiudet ylioppilastutkinnon esseekokeeseen. Perehdytään median ajankohtaisaiheisiin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kriittinen lukutaito syvenee, ajattelutaito kehittyy ja kirjallinen ilmaisu kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia teemoja. Opitaan arvioimaan ja arvostelemaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja nähdään niiden merkitys osana yhteiskunnallista keskustelua. Tutustutaan nykykirjallisuuteen ja osoitetaan kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. Luetaan ajankohtaisia artikkeleita ja uutisia sekä seurataan yhteiskunnallista keskustelua. Tarkastellaan mediatekstien ilmaisukeinoja ja vaikutuksia. Tutustutaan nykykirjallisuuteen ja sen ilmiöihin. Kirjoitetaan pohtivia lukion päättökokeen vaatimuksen mukaisia esseitä ja käydään läpi esseekokeen käytänteet. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 10. Varmuutta kirjoittamiseen (ÄI10) Kurssin tavoitteena on löytää apua kirjoittamisen ongelmakohtiin sekä tutustua erilaisiin asiakirjamalleihin, esimerkiksi pöytäkirjaan, hakemukseen ja raporttiin. Kurssilla tehdään runsaasti kirjoitusharjoituksia. Harjoitellaan henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti kirjoittamisen ongelmakohtia. Harjoittelun kohteena ovat myös virkerakenteet, oikeakielisyys, tekstin jäsentely ja tyyliseikat. Harjoitellaan asiakirjojen kirjoittamista, esimerkiksi työpaikkahakemuksen ja kokouspöytäkirjan tekemistä. 12. Elokuva ja kirjallisuus (ÄI12) Opiskelijoiden käsitys elokuvan historiasta ja elokuvasta taiteenlajina monipuolistuu. Taidot analysoida ja tulkita elokuvaa vahvistuvat. SISÄLTÖ Tutustutaan elokuvan historiaan eri näkökulmista. Katsotaan eri aikakausien kotimaisia sekä ulkomaisia klassikkoelokuvia sekä elokuvauutuuksia, joita opetellaan tulkitsemaan ja analysoimaan. Tutustutaan tunnettuihin elokuvantekijöihin. Tarkastellaan elokuvan ja kaunokirjallisuuden kerronnan eroja. 15. Kalevala ja myytit meillä ja maailmalla (ÄI15) Opiskelija hahmottaa suomalaisen tarinaperinteen osaksi länsimaista tarinaperinnettä. Tutustutaan kansanperinteeseen ja luetaan Kalevalan tarinoita rinnan muiden eeppisten

8 runoelmien kanssa. Tavoitteena on, että opiskelija saa kattavan kuvan kansalliseepoksemme juonesta, kielestä ja taustoista. SISÄLTÖ Kurssilla luetaan Kalevala sekä tutustutaan länsimaisen kulttuurin ymmärtämisen kannalta keskeisiin tarustoihin ja tarinoihin, kuten kreikkalaiseen mytologiaan ja joihinkin Raamatun kertomuksiin. Tavoitteena on myös hahmottaa Kalevalan kokoamiseen johtaneet taustat ja syyt, sekä tutustua Lönnrotiin Kalevalan kokoajana ja kirjoittajana. 2. Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A), englanti Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien suoritusjärjestys on niiden numerojärjestys, lukuun ottamatta suullista kurssia 8. Kurssien suoritusjärjestyksestä voidaan poiketa sopimuksen mukaan. Kurssi EN01 tulisi kuitenkin suorittaa ensimmäisenä, koska se niveltyy välittömästi peruskoulun englannin A-oppimäärään. Kurssi EN09 suositellaan suoritettavaksi opintojen alussa. Itsenäinen suorittaminen on mahdollista sopimuksen mukaan. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan arvosanoin 4-10. Koulukohtaisista syventävistä kursseista saa suoritusmerkinnän. PAKOLLISET KURSSIT 1. Nuori ja hänen maailmansa (EN01) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. Viestintä ja vapaa-aika (EN02) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Opiskelu ja työ (EN03) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (EN04) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

9 5. Kulttuuri (EN05) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. 6. Tiede, talous ja tekniikka (EN06) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. 7. Luonto ja kestävä kehitys (EN07) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (EN08) Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla pareittain tai ryhmissä. Kurssi antaa valmiuksia osallistua ylioppilaskirjoituksiin, joiden tehtävätyypeissä on suullista kielitaitoa simuloivia tehtäviä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssin aikana suoritetaan Opetushallituksen tuottama suullisen kielitaidon koe, josta annetaan erillinen todistus. Koe arvostellaan asteikolla 4 10. Myös kurssi arvostellaan numeroin asteikolla 4 10. Kurssin arvosanaan vaikuttavat suullisen kielitaidon koe ja kurssin aikana annetut näytöt. Kurssista ei saa arvosanaa ilman suullisen kielitaidon kokeen suoritusta. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 9. Kielioppikertaus (EN09) Kurssilla kerrataan peruskoulun keskeiset kielioppikohdat. Kurssi suositellaan suoritettavaksi opintojen alussa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 10. Kakkosten ekstra (EN10) Kurssilla tutustutaan kaikkiin mahdollisiin ylioppilaskirjoitusten tehtävätyyppeihin: kuullunymmärtämisen ja tekstinymmärtämisen monivalintoihin, avoimiin kysymyksiin ja tiivistämiseen, kääntämiseen suomesta englantiin ja englannista suomeen, tekstin selittämiseen, monivalinta- ja produktiivisiin aukkotesteihin sekä kirjoitelmaan. Tarvittaessa kerrataan kielioppia. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 11. Abien ekstra (EN11) Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Tavoitteena on kielitaidon monipuolinen kehittäminen käytännön harjoittelun avulla. Kurssilla harjoitellaan haasteellisten tekstien ymmärtämistä, uudentyyppisiä kuunteluita ja erilaisten rekisterien mukaista kirjoittamista. Suullisia harjoituksia tehdään pareittain tai ryhmissä. Kielioppia kerrataan oppilaiden tarpeiden mukaan. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

10 12. Perfect Abi (EN12) Kerrataan lukion aikaisempien kurssien aihepiirejä kurssikirjan monipuolisten tekstien avulla. Lisäksi käsitellään uusia aihepiirejä ja kasvatetaan näin sanavarastoa. Kurssilla kerrataan tärkeimmät kielioppiasiat ja tehdään niihin liittyviä tehtäviä. Kurssin aikana tehdään uusimmat ylioppilaskirjoitusten kuullunymmärtämistehtävät. Palautetaan mieleen erityyppisten kirjoitustehtävien ohjeisto ja kirjoitetaan aineita. Kurssin lopuksi tehdään preliminäärikoe. Kurssista saa suoritusmerkinnän. 3. Toinen kotimainen kieli, ruotsi Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien suoritusjärjestys on niiden numerojärjestys. Kurssien suoritusjärjestyksestä voidaan poiketa sopimuksen mukaan. RUB08 suositellaan suoritettavaksi opintojen alussa. Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kurssit 1-7 arvioidaan numeroin, kursseista 8-10 saa suoritusmerkinnän. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1) PAKOLLISET KURSSIT 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB01) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB02) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB03) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB04) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. 5. Elinympäristömme (RUB05) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.

11 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB06) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita, esimerkiksi reagointia ja täytesanoja sekä suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa, esimerkiksi kaupassa ja ravintolassa asioiminen sekä tien kysyminen ja neuvominen. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB07) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 8. Kielioppikertaus (RUB08) Kurssilla kerrataan ja syvennetään peruskoulussa opittuja asioita. Rakenteista kerrataan perusasiat substantiiveista, adjektiiveista, lukusanoista, pronomineista, verbeistä ja sanajärjestyksestä. Kurssi suositellaan suoritettavaksi opintojen alussa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 9. Kakkosten ekstra (RUB09) Kurssilla tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin (esim. kirjoitelma, kuullun- ja tekstinymmärtäminen, tiivistelmä, kääntäminen, avoimet kysymykset ja rakennetehtävät). Tarvittaessa kerrataan keskeisiä kielioppiasioita. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 10. Kirjallinen ja/tai suullinen ilmaisu (RUB10) Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin ja/tai suulliseen kielikokeeseen perehtymällä vanhoihin yo-tehtäviin ja/tai suullisiin kielikokeisiin. Tarvittaessa kerrataan kielioppia. Kurssin laajuus 0,5 kurssia. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 4. Ranska B2 ja B3 B2 perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä B3 lukiossa alkava B3-kieli. Kaikki kurssit ovat syventäviä. Yleensä numerojärjestys, itsenäinen suoritus on mahdollista sopimuksen mukaan. Ranskan opinnot voi aloittaa joka toinen vuosi. Kurssit arvioidaan arvosanoin 4-10. Kurssin suunnittelutunnilla sovitaan kurssin sisällöistä ja painopisteistä, jotka huomioidaan arvioinnissa. in vaikuttavat oppilaan työn laatu ja määrä, jatkuva näyttö ja tuntiosallistuminen sekä kurssikoe ja muut sovitut tehtävät. SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB301) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja

12 kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Rakenteet: artikkelin käyttö, tavallisimmat pronominit ja prepositiot, verbimuotojen alkeet 2. Näin asiat hoituvat (RAB302) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Rakenteet: adjektiivin taivutus ja paikka, lisää pronomineja ja prepositioita, partitiivi, säännöllisiä ja epäsäännöllisiä verbejä, passé composé 3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB201/RAB303) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Rakenteet: edellisten kurssien kielioppiaineksen kertausta, imperfekti, imperfektin ja passé composén käyttö, pluskvamperfekti, adjektiivien vertailu 4. Meillä ja muualla (RAB202/ RAB304) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Rakenteet: konditionaali, futuuri, ehtovirkkeet, relatiivipronominit, kysymyslauseiden sanajärjestys 5. Ennen ja nyt (RAB203 / RAB305) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Rakenteet: subjunktiivi, subjunktiivin ja indikatiivin käyttö, lisää relatiivipronomineja 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB204 / RAB306) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Rakenteet: passiivi, epäsuora kysymys, lisätietoa kysymyslauseista ja refleksiiviverbeistä 7. Kulttuuri (RAB205 / RAB307) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Rakenteet: passé simple, indefiniittipronominit, 2 konditionaali, aiemmin opittujen rakenteiden kertausta ja täydentämistä 8. Yhteinen maapallomme (RAB206 / RAB308) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Rakenteet: itsenäiset omistuspronominit, lauseenvastikkeet, aiemmin opittujen rakenteiden kertausta ja täydentämistä

13 5. Saksa B2 JA B3 B2 perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä B3 lukiossa alkava oppimäärä Kurssien suoritusjärjestys on yleensä numerojärjestyksen mukaan, itsenäinen suoritus on mahdollista sopimuksen mukaan. Kurssit arvioidaan arvosanoin 4 10. in vaikuttavat oppilaan työn laatu ja määrä, jatkuva näyttö ja tuntiosallistuminen sekä kurssikoe ja muut sovitut tehtävät. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB301) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat (SAB302) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB303 / SAB201) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla (SAB304 / SAB202) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt (SAB305 / SAB203) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB306 / SAB204) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri (SAB307 / SAB205) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

14 8. Yhteinen maapallomme (SAB308 / SAB206) Kurssilla valmistaudutaan yo-kirjoituksiin ja syvennetään aikaisemmin opittua. Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 6. Matematiikka Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen käytetään hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 ja MAA2 MAB1 ja MAB12, (MAB1-kurssin arvosanaksi tulee MAA1 ja MAA2 kurssien keskiarvo, MAB12-kurssista saa suoritusmerkinnän.) MAA3 MAB2, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4 ja MAA8 MAB3. Kurssin arvosana siirtyy samanlaisena, ellei opiskelija lisänäytöillä (kurssikokeeseen osallistumalla tai muulla lisänäytöllä) halua korottaa sitä. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Kurssit, joille ei ole vastaavuutta, luetaan koulukohtaisiksi syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Niillä voi olla oppimäärän arvosteluun positiivinen vaikutus, varsinaisesti oppimäärä arvioidaan oppimäärään kuuluvien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. 6.1. Matematiikan pitkä oppimäärä Kurssit on yleensä tarkoituksenmukaista suorittaa merkityssä järjestyksessä. Järjestyksestä voidaan kuitenkin poiketa seuraavasti: Kurssit Geometria (MAA03), Analyyttinen geometria (MAA04) ja Vektorit (MAA05) voidaan opiskella missä järjestyksessä tahansa. Kurssit Derivaatta (MAA07), Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA08), Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA09) ja Integraalilaskenta (MAA10) on syytä opiskella tässä järjestyksessä. Kurssi Todennäköisyys ja tilastot (MAA06) ei edellytä muiden kurssien pohjatietoja. Syventävä kurssi Lukuteoria ja logiikka (MAA11) sopii opiskeltavaksi ensimmäisenä lukiovuonna. Syventävän kurssin Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) voi ottaa opiskeltavaksi samaan aikaan kurssin Integraalilaskenta (MAA10) kanssa. Syventävän kurssin Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) voi ottaa opiskeltavaksi, kun kaikki pakolliset kurssit on opiskeltu. Koulukohtainen syventävä kurssi Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14) on tarkoitettu opiskeltavaksi, kun pakolliset kurssit MAA01 MAA10 on opiskeltu. Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti osallistumalla opetukseen, mutta itsenäinen opiskelu on mahdollista. Koulukohtaiset syventävät kurssit voi suorittaa vain osallistumalla opetukseen.

15 Kurssit MAA05 ja MAA11 järjestetään vuorovuosin. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroin 4-10. Koulukohtaisista syventävistä kursseista saa suoritusmerkinnän. PAKOLLISET KURSSIT 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA01) potenssifunktio potenssiyhtälön ratkaiseminen juuret ja murtopotenssi eksponenttifunktio 2. Polynomifunktiot (MAA02) polynomien tulo ja binomikaavat polynomifunktio toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin polynomiepäyhtälön ratkaiseminen 3. Geometria (MAA03) kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus sini- ja kosinilause ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 4. Analyyttinen geometria (MAA04) pistejoukon yhtälö suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen yhtälöryhmän ratkaiseminen pisteen etäisyys suorasta 5. Vektorit (MAA05) Kurssi järjestetään vain joka toinen vuosi. vektoreiden perusominaisuudet vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo suorat ja tasot avaruudessa 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA06) diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma jakauman tunnusluvut

16 klassinen ja tilastollinen todennäköisyys kombinatoriikka todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma diskreetin jakauman odotusarvo normaalijakauma 7. Derivaatta (MAA07) rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA08) juurifunktiot ja -yhtälöt eksponenttifunktiot ja -yhtälöt logaritmifunktiot ja -yhtälöt yhdistetyn funktion derivaatta käänteisfunktio juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA09) suunnattu kulma ja radiaani trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen trigonometristen funktioiden derivaatat lukujono rekursiivinen lukujono aritmeettinen jono ja summa geometrinen jono ja summa 10. Integraalilaskenta (MAA10) integraalifunktio alkeisfunktioiden integraalifunktiot määrätty integraali pinta-alan ja tilavuuden laskeminen SYVENTÄVÄT KURSSIT 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Kurssi järjestetään vain joka toinen vuosi. lauseen formalisoiminen lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit

17 suora, käänteinen ja ristiriitatodistus kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut aritmetiikan peruslause kokonaislukujen kongruenssi 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) absoluuttinen ja suhteellinen virhe Newtonin menetelmä ja iterointi polynomien jakoalgoritmi polynomien jakoyhtälö muutosnopeus ja pinta-ala 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä epäoleelliset integraalit KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 14. Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaisnäkemyksen lukion aikana opitusta matematiikasta ja oppii hallitsemaan entistä laajempia, useihin matematiikan osa-alueisiin liittyviä soveltavia tehtäväkokonaisuuksia. 15. Aikalisä 1 (MAA15) Opiskelija harjoittelee tehostetusti ensimmäisenä lukiovuonna opiskeltavien pakollisten kurssien sisältöihin liittyviä laskumenetelmiä ja sovelluksia. Hän oppii käyttämään monipuolisesti graafista laskinta apuvälineenä tehtävien ratkaisemisessa ja ratkaisujen tarkistamisessa. Kurssi opiskellaan hajautetusti ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. 6.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä Kurssit olisi hyvä suorittaa numerojärjestyksessä. Tarvittaessa kurssit MAB03 ja MAB05 voi kuitenkin suorittaa kurssin MAB1 jälkeen ja kurssin MAB06 kurssien MAB01 ja MAB03 jälkeen. Tällöin opiskelijan on opiskeltava tarvittavat laskumenetelmät aikaisemmilta kursseilta itsenäisesti (mm. logaritmilaskut kurssilta MAB03). MAB08 suoritetaan toisen ja MAB09 kolmannen opiskeluvuoden aikana. Kurssi MAB07 tarjotaan joka toinen vuosi. Kurssit 1-8 arvioidaan numeroin 4-10. Koulukohtaisista kursseista saa suoritusmerkinnän. PAKOLLISET KURSSIT 1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB01) ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöiden ratkaiseminen

18 lausekkeiden sieventäminen verrannollisuus sanallisten tehtävien ratkaiseminen yhtälöiden avulla ja ratkaisun oikeellisuuden arvioiminen 2. Geometria (MAB02) kolmioiden yhdenmuotoisuus suorakulmainen kolmio tasogeometria ja avaruusgeometria sanallisten geometrian ongelmien ratkaiseminen yhtälöiden ja koordinaatiston avulla 3. Matemaattisia malleja 1 (MAB03) lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin erot suoran yhtälö ja suoran piirtäminen potenssi- ja logaritmifunktiot ja niiden ratkaiseminen 4. Matemaattinen analyysi (MAB04) polynomifunktion derivaatta polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB05) todennäköisyyslaskennan perusteet tilastojen tulkitseminen erilaisten diagrammien piirtäminen ja tunnuslukujen laskeminen normaalijakauma 6. Matemaattisia malleja 2 (MAB06) yhtälöparin ratkaiseminen ja muodostaminen sanallisista tehtävistä epäyhtälöt ja epäyhtälöryhmät lineaarinen optimointi aritmeettinen ja geometrinen lukujono ja summa SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Talousmatematiikka (MAB07) talouselämässä käytettyjä käsitteitä oman talouden suunniteluun, yrittäjyyteen ja taloustiedon opiskeluun tarvittavia laskuja valuutta-, indeksi-, opintotuki-, verotus-, laina- ja muita laskelmia 8. Matemaattisia malleja 3 (MAB08) trigonometristen funktioiden (sini, kosini ja tangentti) määrittely yksikköympyrän avulla kulman toinen yksikkö radiaani trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen vektorilaskennan perusteet KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 9. Kertauskurssi (MAB09) kerrataan lukiossa opitut taidot ja opitaan yhdistämään eri kurssien asioita vanhojen ylioppilastehtävien laskeminen kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti

19 7. Biologia BI01 on suositeltavaa suorittaa ennen BI02 kurssia sekä molemmat ennen BI05-kurssia. BI03-kurssin ja BI04-kurssin voi suorittaa heti. Kurssit BI03 ja BI04 sekä BI05 tarjotaan vuorovuosin (katso s. 2). Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijan luonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eri osa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa huomioon. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin 4-10, soveltavasta kurssista saa suoritusmerkinnän. PAKOLLISET KURSSIT 1. Eliömaailma (BI01) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee elämän perusedellytykset ja tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan. Ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa sekä evoluution merkityksen sekä tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet. SISÄLTÖ Biologia tieteenä ja sen keskeiset tutkimusmenetelmät Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen lajien, ekosysteemien, eläinten käyttäytymisen ja geenien tasolla Evoluution merkitys elämälle ja sen kehitykselle Luonnossa toimivat vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteet eliöiden välillä sekä elottoman ja elollisen luonnon välillä eli Miten luonto toimii? 2. Solu ja perinnöllisyys (BI02) Kurssilla käydään läpi erilaisten solujen rakenne ja toiminta sekä solujen toiminnan ohjaaminen ja lisääntyminen. Lisäksi kurssilla tutustutaan geenien rakenteeseen ja toimintaan sekä tyypillisimpiin perinnöllisyyden lainalaisuuksiin. SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Ympäristöekologia (BI03) Kurssilla tarkastellaan sekä Suomen että koko maailman ympäristönsuojelua, luonnonvarojen käyttöä ja tulevaisuuden näkymiä ekologisesta näkökulmasta. Johtavana ajatuksena on, että oppija sisäistää sen, että kestävä kehitys edellyttää ihmisiltä kaikissa toimissa ekologisesti järkeviä ja pitkäjänteisiä ratkaisuja maapallon säilymisenä elinkelpoisena tulevillekin sukupolville. 4. Ihmisen biologia (BI04) Tarkka luotaus ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin = anatomiaan ja fysiologiaan. Sopii erityisesti terveydenhoitoalalle jatko-opiskelua suunnitteleville, mutta varsinkin henkilölle, joka on kiinnostunut aiheesta: "Miten minä olen rakentunut ja miten minä toimin?" Kurssi tukee myös terveystiedon opiskelua. 5. Bioteknologia (BI05)

20 Syventää oppijan tietoja solun rakenteesta ja toiminnasta sekä esittelee biotekniikan, erityisesti geenitekniikan nykyisiä mahdollisuuksia ja sovelluksia. KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI 6. Kertauskurssi (BI06) Kurssilla kerrataan kurssien 1-5 asioita ja valmistaudutaan ylioppilaskokeisiin. Kurssin laajuus 0,5 kurssia. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 8. Maantiede On suositeltavaa suorittaa kurssit GE01 ja GE02 ennen kursseja GE03 ja GE04. Kurssit GE03 ja GE04 tarjotaan joka toinen vuosi. Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Koulukohtaisesta syventävästä kurssista saa suoritusmerkinnän. PAKOLLISET KURSSIT 1. Sininen planeetta (GE01) Kurssin tavoitteena on, että oppilas osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. SISÄLTÖ Maantieteellinen ajattelu ja tutkimusmenetelmät Aurinkokunnan ja maapallon asema maailmankaikkeudessa Maan planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt maapallolla Maan rakenne ja sen pinnanmuotoja muuttavat ilmiöt Eroosio luonnonilmiönä ja ongelmana Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla 2. Yhteinen maailma (GE02) Kulttuurimaantieteen kurssi, joka käsittelee ihmisen toimintaa maapallolla sekä tästä toiminnasta johtuvia ongelmia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Riskien maailma (GE03) Tutustutaan erilaisiin ennalta arvaamattomiin tapahtumiin maapallolla, mutta myös niiden mahdolliseen hallittavuuteen ja ennakoitavuuteen. Kurssin aikana opiskelijat seuraavat tiedotusvälineitä ja kurssin aikana valmistetaan kooste uutisoinnin aiheista. Kurssi järjestetään vain joka toinen vuosi. 4. Aluetutkimus (GE04)

21 Aluemaantieteen kurssilla valitaan jokin alue maantieteelliseen kokonaistarkasteluun. Tutkimuskohteena on sen luonnonolot, ihmisen toiminta ja näiden vuorovaikutus. Tutkimustulokset esitetään erilaisin kartoin, diagrammein ja kuvin sekä tulkitaan tulokset myös sanallisesti. Koko kurssi käytetään tutkielman valmisteluun. Kurssi järjestetään vain joka toinen vuosi. KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI 5. Kertauskurssi (GE05) Kurssilla kerrataan kurssien 1-4 asioita ja valmistaudutaan ylioppilaskokeisiin. Kurssin laajuus 0,5 kurssia. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 9. Fysiikka Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kursseja FY09 ja FY10 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssit FY03, FY04 ja FY05 sekä FY06, FY07 ja FY08 tarjotaan vuorovuosin. Kurssi FY09 tarjotaan joka toinen vuosi. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Koulukohtaisista syventävistä kursseista saa suoritusmerkinnän. PAKOLLINEN KURSSI 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY01) fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi voima liikkeen muutoksen aiheuttajana liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten menetelmien avulla rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin. 2. Lämpö (FY02) kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen paine, hydrostaattinen paine kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde

22 lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia energiavarat 3. Aallot (FY03) harmoninen voima ja värähdysliike aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen valo, peilit ja linssit ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen 4. Liikkeen lait (FY04) liikkeen mallit ja Newtonin lait etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate värähdysliikkeen energia 5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY05) momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike pyörimisen liikeyhtälö pyörimismäärän säilyminen pyörimisliikkeen energia ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys gravitaatio ja gravitaation alainen liike heittoliike ja planeettojen liike satelliitit ja niiden käyttö 6. Sähkö (FY06) sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa jännitteen ja sähkövirran mittaaminen Ohmin laki Joulen laki vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä kondensaattori, kytkennät ja energia sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi 7. Sähkömagnetismi (FY07) magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä induktiolaki ja Lenzin laki induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio energian siirto sähkövirran avulla

23 tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä sähköturvallisuus energiateollisuus 8. Aine ja säteily (FY08) sähkömagneettinen säteily röntgensäteily mustan kappaleen säteily valosähköilmiö säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio atomiytimen rakenne radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus massan ja energian ekvivalenssi ydinreaktiot ja ydinenergia aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Energia ja ympäristö (FY09) KURSSIN SISÄLTÖ Suomen nykyinen energiajärjestelmä o energian kulutus Suomessa Maailman energiavarat o tärkein energialähteemme on aurinko o energiavara-arviot, öljy, maakaasu, hiili, ydinpolttoaine, kotimaiset energiavarat Energia ja ympäristö o energiantuotannon vaikutukset ympäristön tilaan ja ihmisten terveyteen Energian hinnanmuodostus Uudet energiamuodot o aurinkoenergia o bioenergia o tuulienergia o vety o maa- ja ilmalämpö Energia tulevaisuuden Suomessa Kotitalouksien energiansäästö 10. Kertauskurssi (FY10) Kurssilla kerrataan kurssien 1-9 asioita ja valmistaudutaan ylioppilaskokeisiin. Kurssin laajuus 0,5 kurssia. 10. Kemia Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Kurssia KE06 ei voi suorittaa itsenäisesti.