Rikos- ja prosessioikeuden perusteet

Rikos- ja prosessioikeuden perusteet Prosessioikeuden perusteet Reima Kukkonen, HTM, OTM, VT, PPVT Ma. käräjätuomari Pohjois-Karjalan käräjäoikeus Tohtorikoulutettava Yliopisto-opettaja Rikos- ja prosessioikeus Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto reima.kukkonen@uef.fi

Rikos- ja prosessioikeuden perusteet Luennot 12 tuntia: Rikosprosessi (12 luentotuntia) To. 29.11.2012 klo. 08.15 12.00 AU 100 Ti. 4.12.2012 klo. 08.15 12.00 C 2 Ke. 5.12.2012 klo. 12.15 15.45 AU 100 Tenttiin tästä osuudesta 2 kysymystä.

Rikos- ja prosessioikeuden perusteet Kurssin tavoite: Perustiedot keskeisistä rikos- ja prosessioikeuden periaatteista sekä kokonaiskuva rikos- ja prosessioikeuden järjestelmästä Oppimateriaali ja kirjallisuus prosessioikeuden osalta: - Havansi: Oikeudenkäynti ja pakkotäytäntö (2007) - Luennot

Prosessioikeus Taustaa AINEELLINEN OIKEUS Oikeusnormistot, jotka määrittävät abstraktilla tasolla mitä oikeuksia ja velvollisuuksia ihmisillä ja oikeushenkilöillä on erilaissa tilanteissa tai onko joku syyllistynyt rangaistavaan käyttäytymiseen PROSESSIOIKEUS Pääosin julkisoikeuden piiriin kuuluva oikeudenala, jossa säännellään niitä erilaisia menettelytapoja ja viranomaisorganisaatioita, joita käyttäen pyritään oikeussuojan antamisen tarkoituksessa soveltamaan ja toteuttamaan konkreettisesti aineellista oikeutta erilaisissa konfliktitilanteissa ja silloin, kun on tapahtunut rikos PeL 2.3 : Julkisen vallan perustuttava lakiin, PeL 21; oikeusturva EIS:n ja EIT:n mukaan valtion huolehdittava täytäntöönpanojärjestelmän tehokkuudesta (EIS 6 ja 13 artiklat)

OIKEUS Prosessioikeus Taustaa Julkisoikeus Valtionsisäinen julkisoikeus Kansainvälinen julkisoikeus Valtio-oikeus Rikosoikeus Prosessioikeus Valtiosääntöoikeus Hallinto-oikeus Yleishallinto-oikeus Erityishallinto-oikeus 27.11.2012 Reima Kukkonen 5

Prosessioikeus Taustaa Jaottelu: Siviiliprosessioikeus yksityisoikeudellisista oikeussuhteista johtuvien riitaisuuksien käsittely (myös hakemusasiat) Rikosprosessioikeus Lailla säännelty menettely, jossa väitetään, että on tapahtunut rikos ja jossa vastaajalle eli rikoksesta epäillylle vaaditaan rikoksesta rangaistusta Hallintoprosessioikeus Ratkaistaan hallinnossa eli julkisvallan käytössä hallintoviranomaisen ja kansalaisten välillä syntyneet hallintotoimen lainmukaisuutta koskevat erimielisyydet Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt Välimiesmenettely Erilaiset lautakunnat Sovittelu

Taustaa Prosessin tavoitteet Optimaalinen ratkaisu perustuu aineellisen totuuden selvittämiseen Perustuu aineellisen oikeuden oikeaan soveltamiseen Synnyttää oikeusrauhaa myös yleisemmällä tasolla Prosessin hinta / nopeus Tosiasiapuolen optimaalinen selvittäminen (näyttökysymykset) Oikeuskysymysten optimaalinen selvittäminen niiden seikkojen osalta, joita asianosaiset eivät itse ota esiin -> vaikuttaa asioiden luokitteluun vähäiset ja merkittävät -> prosessiekonomia, summaarisuus, dispositiiviset, indispositiiviset asiat

Rikosvastuun toteuttaminen Rikosprosessin vaiheet: Esitutkinta Syyteharkinta Oikeudenkäynti 1. asteessa Oikeudenkäynti muutoksenhakuasteessa Rangaistusten ja seuraamusten täytäntöönpano Rikosprosessin tavoitteet: Oikeussuojan antaminen Rikosoikeudellisten konfliktien ratkaiseminen eli rikosvastuun toteuttaminen Luottamuksen ylläpitäminen rikosoikeusjärjestelmään Käyttäytymisen ohjaaminen Oikeuden kehittäminen lainkäytössä Perustuslaki Rikoslaki yhteys Yhteiskuntasidonnaisuus

Rikosvastuun toteuttaminen Rikosprosessin riippumattomuuden takeet PeL 3 :n riippumattomat tuomioistuimet PeL 9 luku: Pysyvät tuomioistuimet Tuomarien virassa pysymisoikeus PeL 103 ; viran menettäminen vain tuomioistuimen tuomiolla Tuomarien valinnasta säädetty erillisellä lailla (205/2000) Syyttäjälaitoksen itsenäisyys, valtakunnansyyttäjä johtaa Poliisin puolueettomuus ja toimintaperiaatteet (PolL 1 luku)

Rikosprosessin toimijoita SUOMEN POLIISI SISÄASIAINMINISTERIÖ POLIISIHALLITUS 1) VALTAKUNNALLISET YKSIKÖT: Keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja liikkuva poliisi sekä Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisin tekniikkakeskus Liikkuva Poliisi on esitetty lakkautettavaksi ja henkilöstö poliisilaitoksiin. 2) PAIKALLISPOLIISI Poliisihallituksen alainen paikallishallintoviranomainen on poliisilaitos. Poliisilaitokset 24 kpl. 1.1.2009 alkaen ja 1.1.2014 poliisilaitoksia 10 kpl. Pääpoliisiasema, poliisiasemia, poliisin palvelupisteitä sekä yhteispalvelupisteitä (http://www.intermin.fi/download/38382_pora3_palveluverkkokartat_23112012.pdf) Laki poliisin hallinnosta (14.2.1992/110)

Rikosprosessin toimijoita SUOMEN POLIISI Henkilöstö 2011 Yhteensä 11000 henkilöä Niistä poliiseja 7 700 Naisten osuus poliisihallinnon henkilöstöstä 25,8 % Miehistöstä naisia oli 15 %, alipäällystöstä 6 %, päällystöstä 6 % ja päälliköistä 2 %. Vuonna 2011 asukkaita yhtä poliisia kohti oli 700 vuonna 2007 -> 690 vuonna 2006 -> 683 vuonna 2005 -> 678 vuonna 2004 -> 675 Kansainvälisesti vertaillen Suomessa on vähän poliiseja suhteessa asukaslukuun.

Rikosprosessin toimijoita

Prosessioikeus Taustaa SYYTTÄJÄLAITOS; HENKILÖMÄÄRÄ 528, SYYTTÄJIÄ 351 Avainsyyttäjät Hoitavat erikoisosaamista vaativia juttuja, jotka liittyvät esimerkiksi ympäristö-, tietotekniikka-, huumausaine- ja kansainvälisiin rikoksiin. He voivat toimia oman erikoistumisalansa jutuissa syyttäjinä tarvittaessa koko valtakunnan alueella. Vuonna 2011: rikosasioita 87 300 tavanomaisia rikosasioita 50 500 erittelemättömiä 26 800 vaativia asioita 3 800 Syyteharkinnassa vuonna 2011 päättyneet asiat 80 600 syyte 59 300 rangaistusmääräys 900 seuraamusluontoinen syyttämättäjättäminen 4 200 prosessuaalinen syyttämättäjättäminen 5 600 Laki syyttäjälaitoksesta (439/2011)

Rikosprosessin toimijoita TUOMIOISTUIMET Tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa eli ratkaisevat, mikä yksittäisessä asiassa on oikein. Tuomioistuimet ovat riippumattomia: niitä sitoo ainoastaan voimassa oleva oikeus. Mikään ulkopuolinen taho ei voi puuttua niiden ratkaisuihin. Tuomioistuimen riippumattomuus taataan perustuslaissa. Käräjäoikeudet käsittelevät rikos-, riita- ja hakemusasioita. Alioikeuden ratkaisu voidaan yleensä saattaa ylemmän tuomioistuimen tutkittavaksi. Käräjäoikeuden ratkaisusta valitetaan hovioikeuteen. Hovioikeuden ratkaisuun taas voi hakea muutosta korkeimmasta oikeudesta, jos korkein oikeus antaa valitusluvan. Hallinto-oikeudet käsittelevät viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia. Hallinto-oikeuden päätökseen haetaan muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Erityistuomioistuimia ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus.

Rikosprosessin toimijoita KÄRÄJÄOIKEUDET Suomessa on nyt 27 käräjäoikeutta; käräjäoikeuden päällikkö on laamanni ja muut tuomarit ovat käräjätuomareita Käräjäoikeusuudistus valtioneuvoston 12.06.2008 antamalla asetuksella 1.1.2010 alkaen maakuntapohjaiseksi. Tuomioistuimet demokraattisessa oikeusvaltiossa: riippumattomia pysyviä tuomarit erottamattomia Tuomarit nimittää tasavallan presidentti

Rikosprosessin toimijoita Tuomarin kelpoisuusvaatimukset Yleiset: Suomen kansalaisuus OTK tai OTM Riittävä perehtyneisyys Tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet Erikseen säädetty suomen ja ruotsin kielen taito (eivät tietenkään koske lautamiestä) Erityiset: esteettömyys (koskee myös lautamiestä)

Rikosprosessin toimijoita Tuomarinvalintalautakunta Riippumaton tuomarinvalintalautakunta valmistelee ja tekee vakinaisten tuomareiden virkaan nimittämisestä perustellun esityksen valtioneuvostolle tasavallan presidentille esittelemistä varten. Esitykset mm. hovioikeuden presidentin, hovioikeudenlaamannin ja hovioikeudenneuvoksen, hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallintooikeustuomarin sekä käräjäoikeuden laamannin ja käräjätuomarin virkaan nimittämisestä. Myös erityistuomioistuinten tuomarinnimitykset. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet nimitetään kuitenkin asianomaisen tuomioistuimen esityksestä. Valtioneuvosto asettaa tuomarinvalintalautakunnan viideksi vuodeksi kerrallaan; 12 jäsentä edustavat tuomioistuinlaitosta, yleistä syyttäjälaitosta, asianajajakuntaa sekä oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta. Korkein oikeus valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja korkein hallinto-oikeus varapuheenjohtajan. Laki tuomareiden nimittämisestä 25.2.2000/205

Oikeudenkäynti Tuomarin esteellisyys Asianosaisena/avustajana läheinen, tuomari todistajana, tuomarin läheinen todistajana, erityinen hyöty tuomarille tai läheiselle (OK 13:4) Yhteisöjäävi - asianosaisena olevan oikeushenkilön tms. hallintoon kuuluminen (OK 13:5) Asianosainen on tuomarin tai hänen läheisensä vastapuoli muussa asiassa tai tuomarin puolueettomuus on vaarassa esim. palvelussuhteen perusteella - tämän kohdan perusteet eivät ole poikkeuksettomia (OK 13:6) Tuomari on käsitellyt asiaa aiemmin tuomarina, muuna viranomaisena tai välimiehenä tai tuomarilla on itsellään vireillä samanlainen asia ja tämä antaa perustellun aiheen epäillä puolueettomuutta tai tuomarilla on perusteltua aihetta olevan ennakkoasenne juttuun esim. hänen aikaisemmin tekemänsä ratkaisun vuoksi taikka on olemassa muu näihin rinnastettava syy epäillä puolueettomuutta (OK 13:7) Esteellisyyden toteaminen väitteen vuoksi tai TI:n omasta aloitteesta

Rikosprosessin toimijoita Lautamiehet maallikkotuomarit (Käräjäoikeuslaki 6 13 ) Käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikosten esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja taikka muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö. Kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakaumaa. Palkkio ja korvaus taloudellisesta menetyksestä valtion varoista Miksi lautamiehet: luottamuksen ylläpitämiseksi

Rikosprosessin toimijoita Oikeusavun antamista varten valtiolla on oikeusaputoimistoja. Valtion oikeusaputoimistoissa annetaan oikeusapuun oikeutetuille kaikenlaisia asianajopalveluja. Asianajotehtäviä suorittaessaan oikeusaputoimistojen julkiset oikeusavustajat ovat itsenäisiä ja riippumattomia. Oikeusaputoimistoja on 41 ja ne sijaitsevat yleensä käräjäoikeuspaikkakunnilla. Oikeusaputoimistolla voi tarvittaessa olla useampi kuin yksi toimipaikka. Valtion oikeusaputoimiston päällikkönä on johtava julkinen oikeusavustaja. Toimistoissa työskentelee noin 220 oikeusavustajaa ja saman verran toimistohenkilökuntaa. Asiakas voi kääntyä minkä hyvänsä oikeusaputoimiston puoleen, luontevinta on käyttää lähintä. Oikeusaputoimistot on jaettu kuuteen oikeusapupiiriin, joita johtaa oikeusaputoimen johtaja. Oikeusapupiirejä ovat Turun, Vaasan, Itä-Suomen, Helsingin, Kouvolan ja Rovaniemen oikeusapupiirit. Oikeusapupiirit on muodostettu oikeusapupalveluiden alueellisen tarpeen mukaan. Oikeusaputoimistoissa hoidetaan vuosittain noin 50.000 oikeusapuasiaa.

Rikosprosessin toimijoita OIKEUSAPU (Oikeusapulaki 5.4.2002/257) valtion varoin luonnolliselle henkilölle, joka tarvitsee oikeusapua, eikä kykene itse suoriutumaan siitä johtuvista menoista kotikunta Suomessa tai kyseessä on EU:n valtion kansalainen neuvonta, tarpeelliset toimenpiteet ja avustaja sekä vapautus tietyistä maksuista oikeusapua ei saa, jos oikeusturvavakuutus kattaa kulut (saa kyllä omavastuun kattamiseen) oikeusapua ei saa mm., jos asialla on hakijalle vähäinen merkitys tai jos kyse on oikeuden väärinkäyttämisestä oikeusavun hakeminen: miltä tahansa oikeusaputoimistolta; selvitys asiasta ja taloudellisista oloista avustajaa ei määrätä, jos kyseessä on yksinkertainen rikosasia, eikä oikeusturva erityisestä syystä edellytä avustamista

Rikosprosessin toimijoita Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista (voimaan 1.1.2013) 1 : Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään luvasta oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen sekä luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksista ja valvonnasta. Oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan kelpoisuusvaatimuksista oikeudenkäynnissä säädetään erikseen.

Rikosprosessin toimijoita Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 2 ; Luvan myöntämisen edellytykset Tässä laissa tarkoitettu lupa oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen myönnetään toistaiseksi henkilölle: 1) joka on suorittanut Suomessa oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon taikka ulkomailla vastaavan oikeustieteen tutkinnon, joka on tunnustettu Suomessa sen mukaan kuin erikseen säädetään; 2) joka on saavuttanut riittävän perehtyneisyyden oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään; 3) joka on rehellinen ja joka ei ole ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään; sekä 4) joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.

Rikosprosessin toimijoita 2 ; Luvan myöntämisen edellytykset Riittävä perehtyneisyys on henkilöllä, joka on: 1) suorittanut asianajajatutkinnon; 2) suorittanut tuomioistuinharjoittelun (auskultointi); 3) toiminut vähintään vuoden ajan syyttäjän tehtävässä; tai 4) toiminut tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään vuoden ajan muussa tehtävässä, joka perehdyttää oikeudenkäyntiasiamiehen ja avustajan toimeen. Tarkoitetulla tavalla rehellinen ei ole henkilö, joka on lainvoiman saaneella tuomiolla viiden viimeisen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, joka osoittaa henkilön olevan sopimaton toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja - avustajana. Jos erotettu asianajajayhdistyksestä, lupaa ei voida myöntää ennen kuin kolme vuotta on kulunut erottamisesta tai poistamisesta. Jos lupa peruutettu, ei voida myöntää uutta lupaa ennen kuin kolme vuotta on kulunut siitä, kun luvan peruuntuminen on alkanut.

Rikosprosessin toimijoita OK 15:2, voimaan 1.1.2013 (17.6.2011/718) Oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2011) tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Mutta myös asianosaiseen työ- tai virkasuhteessa oleva, oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Lisäksi palvelussuhdetta koskevassa tai siihen asiallisesti liittyvässä asiassa sekä työtuomioistuimessa asianosaisen oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia työmarkkinajärjestön palveluksessa oleva oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Mutta myös se, jonka laissa säädettyihin tehtäviin kuuluu avustaminen oikeudenkäynnissä. Lisäksi oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia mainitun viranomaisen palveluksessa oleva oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on tehtävään sopiva ja kykenevä ja joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Myös muita yksinkertaisia asioita koskevia poikkeuksia

Rikosprosessin toimijoita Keitä asianajajat ovat? Suomen Asianajajaliittoon kuuluu noin 2000 jäsentä. Vain jäsenillä on oikeus käyttää lailla suojattua ammattinimitystä asianajaja. Suomen noin 19 000 lakimiehestä kymmenen prosenttia on asianajajia eli Suomen Asianajajaliiton jäseneksi hyväksyttyjä, asianajajan kelpoisuusvaatimukset täyttäviä lakimiehiä. Vähintään neljän vuoden kokemus lakimiestehtävistä, joista vähintään kaksi vuotta asianajoalalla asianajajatutkinnon suorittaminen hyvän asianajajatavan noudattaminen ammatillinen valvonta asiakasta suojaava vastuuvakuutuspakko ja korvausrahasto henkilökohtainen vastuu myös toimittaessa osakeyhtiönä vuosittainen velvollisuus täydennyskouluttautua (väh. 18 tuntia) ehdoton salassapitovelvollisuus sekä lain ja Asianajajaliiton sääntöjen mukainen sopivuus tehtävään Laki asianajajista (12.12.1958/496)

Prosessioikeus Rikosprosessin toimijoita RIKOSSEURAAMUSLAITOS (RISE) Rangaistusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon organisaation muodostaa oikeusministeriön alainen rikosseuraamuslaitos ja sen alaisuudessa toimivat alueelliset yksiköt. Alueelliset yksiköt koostuvat vankiloista, yhdyskuntaseuraamustoimistoista ja muista rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavista yksiköistä. Alueilla voi olla myös arviointikeskus ja alueen yhteisistä tehtävistä vastaavia yksiköitä. Näistä säädetään laissa rikosseuraamuslaitoksesta (953/2009).

Prosessioikeus Rikosprosessin toimijoita OIKEUSREKISTERIKESKUS 1) toimii oikeushallinnon alaan kuuluvien tietojärjestelmien ja rekisterien rekisterinpitäjänä sekä välittää oikeushallinnon viranomaisten ilmoittamia tietoja muille viranomaisille; 2) huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä sekä käyttää valtion puhevaltaa näissä tehtävissä. Neljä yksikköä: Rekisterit, Täytäntöönpano, Kehittämispalvelut ja Hallintopalvelut. Virastossa ylläpidetään mm. seuraavia rekistereitä: eläintenpitokieltorekisteri konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri kuulutusrekisteri liiketoimintakieltorekisteri rikosrekisteri sakkorekisteri tuomiorekisteri velkajärjestelyrekisteri ylikuormamaksurekisteri

Esitutkinta ja pakkokeinot Esitutkinnalla tarkoitetaan selvityksen hankkimista epäillystä rikoksesta mahdollisen syyteharkinnan suorittamista ja rikosoikeudenkäynnin valmistelua varten. Rikoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä rangaistavaksi säädettyä tekoa. Esitutkinta on rikosprosessin ensimmäinen vaihe. Rikosprosessiin laajassa mielessä kuuluvat esitutkinnan jälkeen seuraava mahdollinen syyttäjän tekemä syyteharkinta, oikeudenkäynti tuomioistuimessa ja rangaistuksen täytäntöönpano. Poliisitutkinta on PolL 6 luvun 1 :n mukaan yleisnimitys useille muille poliisin tehtäviin kuuluviksi säädetyille tutkintamuodoille, jotka eivät ole esitutkintaa. - Tulee perustua lakiin - -kadonneen henkilön löytäminen, palonsyyn tutkinta, eräät riistavahingot ja järjestyksenvalvojan luvan peruuttaminen, kuolemansyyn selvittäminen, työtapaturmatutkinta jne.

Esitutkinta ja pakkokeinot Epäillyn rikoksen johdosta Suhde rikostorjuntaan ja rikostiedusteluun Poliisi ja muut esitutkintaviranomaiset (tulli, raja, sotilasviranomaiset) Syyttäjän esitutkintarooli: johtaa poliisirikoksissa; muutoin ohjaa ja valvoo; voi määrätä aloitettavaksi ja täydennettäväksi Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa syyttäjä lukuun ottamatta rikesakkoasiana ja rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä asioita. Säännös koskee poliisimiehen tekemäksi epäiltyjä rikoksia riippumatta siitä, onko rikos tapahtunut viranhoidossa tai sen ulkopuolella. ETL 2:4 Tuomioistuin esitutkinnassa: päättää tietyistä pakkokeinoista

Esitutkinta ja pakkokeinot Esitutkinnassa selvitetään ETL 1:2 1) asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat; 2) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanemiseksi; 3) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 3 luvun 9 :n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; ja 4) suostuuko asianomistaja ja aikooko rikoksesta epäilty suostua asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä. Esitutkinnassa asia on valmisteltava siten, että syyteharkinta ja asianosaisten etujen valvominen voidaan suorittaa asianmukaisesti ja että todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa tai asia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä.

Esitutkinta ja pakkokeinot Esitutkinnan aloittaminen: Poliisin (syyttäjän) aloitteesta Ilmoituksen johdosta Asianomistajan pyynnöstä Aloittamiskynnys: matala, on syytä epäillä rikosta (rikoksen mahdollisuutta ei voida sulkea pois) Esitutkinnan lajit: Täydellinen esitutkinta ja suppea tutkinta tutkinnanjohtaja päättää Yksinkertaisissa ja selvissä asioissa saadaan toimittaa suppea esitutkinta, jos teosta ei ole yleisen rangaistuskäytännön mukaisesti odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa - ei ole tutkinnanjohtajaa - lausuman pääsisältö kirjataan - ei ilmoitusta syyttäjälle - ei oikeutta kuulustelutodistajaan - ei vaadita sosiaaliviranomaisen tai vajaavaltaisen edustajaa - on ilmoitettava epäillylle se, mistä epäillään - aina oikeus käyttää avustaa, oikeudesta ei tarvitse ilmoittaa

Esitutkinta ja pakkokeinot ETL 4 luku: Esitutkintaperiaatteet ja esitutkintaan osallistuvien oikeudet 1 Tasapuolisuusperiaate Esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon sekä rikoksesta epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet. 2 Syyttömyysolettama Rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. 3 Oikeus olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen Rikoksesta epäillyllä on oikeus olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään.

Esitutkinta ja pakkokeinot ETL 4 luku: Esitutkintaperiaatteet ja esitutkintaan osallistuvien oikeudet 4 Suhteellisuusperiaate Esitutkintatoimenpiteen ja siitä aiheutuvan henkilön oikeuksiin puuttumisen on oltava puolustettavia suhteessa selvitettävään rikokseen, selvitettävän asian selvittämis-tarpeeseen sekä toimenpiteen kohteena olevan henkilön ikään, terveyteen ja muihin vastaaviin häneen liittyviin seikkoihin ja muihin asiaan vaikuttaviin seikkoihin nähden. 5 Vähimmän haitan periaate Esitutkinnassa ei kenenkään oikeuksiin saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä esitutkinnan tarkoituksen saavuttamiseksi. Esitutkintatoimenpiteellä ei saa aiheuttaa kenellekään tarpeettomasti vahinkoa tai haittaa. 6 Hienotunteisuusperiaate Esitutkinnan asianosaisia ja muita esitutkintaan osallistuvia on kohdeltava hienotunteisesti.

Esitutkinta ja pakkokeinot Tutkinnanjohtaja Tutkinnan yleisjohtaja Tutkija Tutkintasihteeri Tutkinnan hallinnollinen organisointi

Esitutkinta ja pakkokeinot Asianomistaja ETL 2 luvun 5 :n mukaan rikosasian asianosainen. Rikoksella välittömästi vaarannettu tai loukattu taho. Asianomistajan määrittelyn kriteerinä on rikollisella teolla loukattu oikeushyvä. Tarvittaessa joudutaan tulkinnalla selvittämään mihin oikeushyvään rikos kohdistuu ja miten asianomistajan asema oikeuskäytännössä on määräytynyt. Asianomistajan asema muodostuu henkilölle, joka on rikoksella välittömästi loukatun tai vaarannetun oikeushyvän haltija ja sille, jolle on välittömästi rikoksen kautta syntynyt yksityinen, oikeudellinen vaade. Prosessuaaliselta kannalta asianomistaja voidaan määritellä henkilöksi, jolla on oikeus vaatia tapahtuneen rikoksen johdosta rangaistusta.

Esitutkinta ja pakkokeinot Rikoksesta epäilty Rikoksesta epäillyllä on esitutkinnassa asianosaisen asema. Lainsäädännöstä ei löydy epäillyn määritelmää. Epäillyn asemaa on vaikea tyhjentävästi määritellä. Se, milloin henkilöön kohdistuu tarvittava epäily syyllistymisestä tutkittavana olevaan rikokseen ja milloin epäillyn asema muodostuu, jää esitutkintaviranomaisen yksittäistapauksittain harkittavaksi. Esitutkintaviranomaisella tulee kuitenkin olla tiedossaan seikkoja, jotka puhuvat kuulusteltavan henkilön syyllisyyden puolesta. Epäilty muuttuu syytetyksi silloin, kun hänelle oikeudenkäynnissä esitetään rangaistusvaatimus. Nimitystä rikosasian vastaaja tai vastaaja syytetystä käytetään hänen vastatessaan syyttäjän tai asianomistajan häneen kohdistamaan syytteeseen.

Esitutkinta ja pakkokeinot Muu henkilö, jonka oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin rikos ja sen selvittäminen voivat vaikuttaa. Asianosaisen huoltajaan tai edunvalvojaan, asianosaisena olevan oikeushenkilön lakimääräiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluvaan edustajaan taikka muun asianosaisen lailliseen edustajaan sovelletaan soveltuvin osin tämän lain asianosaisia koskevia säännöksiä. Tarvittaessa tutkinnanjohtaja päättää siitä, onko henkilöä pidettävä asianosaisena. Väliintulijat

Esitutkinta ja pakkokeinot Todistaja Todistaja ei ole rikosasian asianosainen. Todistajaa ei ole lainsäädännössä määritelty, mutta todistaja luonnehditaan oikeuskirjallisuudessa oikeudenkäynnin asianosaispiirin ulkopuoliseksi henkilöksi, jota kuullaan oikeudenkäynnissä asian kannalta relevanttien faktojen selvittämiseksi.

Esitutkinta ja pakkokeinot Asiantuntija Asiantuntija määritellään sellaiseksi oikeudenkäynnin ulkopuolella olevaksi henkilöksi, jota käytetään todistuskeinona selvittämään jutun ratkaisemiselle tarpeellisia kokemussääntöjä, jotka eivät kuulu tavallisen yleissivistyksen tai elämänkokemuksen piiriin. Asiantuntijana voi esitutkinnassa ja tuomioistuimessa olla joko virkamies tai yksityinen henkilö, jos hän asiantuntijaksi suostuu. OK 17 luvun 46 :n 2 momentin mukaan ketään ei voida vastoin tahtoaan määrätä asiantuntijaksi, ellei hän ole julkisen viran tai toimen taikka erityisen säännöksen nojalla siihen velvollinen. Yksityinen henkilö ei ole velvollinen antamaan sen enempää esitutkinnassa kuin tuomioistuinkäsittelyssäkään asiantuntijalausuntoa ilman suostumustaan. Asiantuntijaa voidaan kuulla ja käyttää ETL 11 luvun 4 :n mukaan jo esitutkinnassa.

Esitutkinta ja pakkokeinot Rikosprosessin kaikissa vaiheissa käytettävien rikosprosessuaalisten pakkokeinojen käytön keskeisimpiä tunnuspiirteitä ovat 1) Pakkokeinoilla puututaan tarvittaessa fyysistä pakkoa käyttäen yksilön lailla suojattuihin oikeushyviin. 2) Pakkokeinojen käyttäminen edellyttää tehtyä tai epäiltyä rikosta. 3) Pakkokeinojen käyttöön ryhdytään rikosprosessuaalisessa tarkoituksessa eli esimerkiksi epäillyn pakenemisen estämiseksi, todisteiden hankkimiseksi, rikollisen toiminnan jatkamisen estämiseksi tai rikoshyödyn poisottamiseksi taikka rikoksella aiheutettujen vahinkojen korvausten suorittamisen varmistamiseksi. Pakkokeinojen luonteeseen kuuluu, että ne voidaan tarvittaessa toteuttaa pakolla eli fyysistä voimaa käyttämällä.

Esitutkinta ja pakkokeinot Rikosprosessuaalisten pakkokeinojen käyttöön liittyvät periaatteet Esitutkintalain 4 luvun kaikkia periaatteita ei sijoitettu uudelleen pakkokeinolain yhteyteen 1) Kohtuuttoman pidättämisen ja vangitsemisen kielto (PKL 2:6 ja PKL 2:13) 2) Suhteellisuusperiaate (PKL 1:2) 3) Vähimmän haitan periaate (PKL 1:3) 4) Hienotunteisuusperiaate (PKL 1:4)

Esitutkinta ja pakkokeinot Rikosprosessuaalisten pakkokeinojen käytön edellytykset 1) Yleiset edellytykset - Tehty tai epäilty rikos ja siihen liittyvän epäilyn todennäköisyys - Rikosepäilyn osalta joudutaan arvioimaan rikoksen tunnusmerkistöön kuuluvia ulkoisia elementtejä ja tekijään kohdistuvia subjektiivisia edellytyksiä RL 21:5 (21.4.1995/578) Pahoinpitely Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 2) Erityiset edellytykset - laissa säädettyjä kutakin pakkokeinoa koskevia muita edellytyksiä.

Esitutkinta ja pakkokeinot Pakkokeinojen käytön edellytykset on kytketty näyttökynnykseen eli siihen todennäköisyyteen, jota vaaditaan: 1) Rikoksen tekemisestä, 2) Epäillyn syyllistymisestä siihen rikokseen tai 3) Jostakin muusta pakkokeinojen edellytyksenä olevasta seikasta.

Esitutkinta ja pakkokeinot Pakkokeinojen käyttöön liittyvä todennäköisyysporrastus 1) on syytä olettaa ja on syytä epäillä = objektiivisella tarkkailijalla on esitetyn näytön perusteella syytä uskoa epäillyn saattaneen tehdä rikoksen, eikä mikään seikka puhu tällaista epäilyä vastaan 2) on todennäköistä ja todennäköisin syin epäilty 3) erittäin painavin perustein voidaan olettaa 4) odotettavissa olevan lisäselvityksen vuoksi erittäin tärkeää 5) voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle 6) tutkimuksella on erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle 7) erittäin painavista syistä Todennäköisyysporrastus on hyvin yleisluonteinen ja käytännössä arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti kokonaisuus huomioon ottaen

Esitutkinta ja pakkokeinot PKL 2:5 ; Pidättämisen edellytykset Rikoksesta todennäköisin syin epäilty saadaan pidättää, jos: 1) rikoksesta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta; 2) rikoksesta on säädetty lievempi rangaistus kuin kaksi vuotta vankeutta, mutta siitä säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta ja epäillyn henkilökohtaisten olosuhteiden tai muiden seikkojen perusteella on syytä epäillä, että hän: a) lähtee pakoon taikka muuten karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa (paonvaara); b) vaikeuttaa asian selvittämistä hävittämällä, turmelemalla, muuttamalla tai kätkemällä todistusaineistoa taikka vaikuttamalla todistajaan, asianomistajaan, asiantuntijaan tai rikoskumppaniinsa (sotkemisvaara); taikka c) jatkaa rikollista toimintaa (jatkamisvaara);

Esitutkinta ja pakkokeinot PKL 2:5 ; Pidättämisen edellytykset 3) hän on tuntematon ja kieltäytyy ilmoittamasta nimeään tai osoitettaan taikka antaa siitä ilmeisesti virheellisen tiedon (identifiointitarkoitus); tai 4) hänellä ei ole vakinaista asuntoa Suomessa ja on todennäköistä, että hän poistumalla maasta karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa (kvalifioitu paonvaara). Kun henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, hänet saadaan pidättää, vaikka epäilyyn ei ole todennäköisiä syitä, jos pidättämiseen on muuten 1 momentissa säädetyt edellytykset ja epäillyn pidättäminen on odotettavissa olevan lisäselvityksen vuoksi erittäin tärkeää. Alle 15-vuotiaana tehdystä rikollisesta teosta epäiltyä ei saa pidättää.

Esitutkinta ja pakkokeinot Todistuskeinot: 1) Todistajat 2) Asianosaiset 3) Asiantuntijat 4) Kirjalliset todisteet 5) Katselmus VRT: 1) Ryhmätunnistus 2) Esinetunnistus 3) Katselmus 4) Rekontsruktio 5) Rikostekniset tutkimukset 6) Rekistereiden käyttö 7) Tietojen hankkiminen viranomaisilta tai yksityisiltä 8) Rikosten sarjoittaminen ja analysointi sekä rikostiedustelu 9) Kirjalliset todisteet

Esitutkinta ja pakkokeinot Esitutkintapöytäkirja (ETL 9:6 ) Esitutkinnan päätyttyä on siitä kertyneestä aineistosta laadittava pöytäkirja, jos se tarvitaan asian jatkokäsittelyä varten. Esitutkintapöytäkirjaan on otettava - kuulustelupöytäkirjat - selostukset tutkintatoimenpiteistä ja niiden yhteydessä tehdyistä esitutkinnassa selvitettäviä asioita koskevista havainnoista - liitettävä tutkinnassa kertyneet asiakirjat, tallenteet ja valokuvat, jos niillä voidaan olettaa olevan merkitystä asiassa ja jos laissa ei toisin säädetä. - Esitutkintapöytäkirjaan on merkittävä esitutkinnassa kuultujen henkilöiden kieli. Rikoksesta epäillylle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 :n nojalla määrätylle puolustajalle ja asianomistajalle mainitun luvun 1 a :n nojalla määrätylle oikeudenkäyntiavustajalle on lähetettävä jäljennös esitutkintapöytäkirjasta.

Esitutkinta ja pakkokeinot Esitutkinnan lopettaminen (ETL 3 ja 10 luku) Esitutkinnan valmistuttua asia on toimitettava syyttäjälle syyteharkintaa taikka rangaistusmääräyksen tai rikesakkomääräyksen antamista varten. Esitutkinta päätetään kuitenkin saattamatta asiaa syyttäjän käsiteltäväksi, jos tutkinnassa on selvinnyt, ettei rikosta ole tehty taikka ettei asiassa voida nostaa ketään vastaan syytettä tai esittää muuta rikokseen perustuvaa julkisoikeudellista vaatimusta. Jos esitutkinnassa ilmenee, ettei henkilöä, jolle on ilmoitettu hänen asemastaan rikoksesta epäiltynä, enää ole syytä epäillä rikoksesta, mutta ettei esitutkintaa kokonaisuudessaan voida päättää 2 :ssä säädetyllä tavalla, esitutkinta on ilman aiheetonta viivytystä päätettävä hänen osaltaan. Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta tai jo aloitettu esitutkinta lopettaa sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuutena arvostellen pidettävä ilmeisen vähäisenä, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia. Tässä tilanteessa poliisimies ja tutkinnanjohtajana toimiessaan syyttäjä voi antaa rikoksesta epäiltynä olleelle suullisen tai kirjallisen huomautuksen.

Esitutkinta ja pakkokeinot Esitutkinnan lopettaminen (ETL 3 ja 10 luku) Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä päättää, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan, jos - Nuoruusperuste - Vähäisyysperuste - Konkurrenssiperuste - Kohtuusperuste eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä myös päättää, että esitutkinta lopetetaan; - kustannusperusteella - syyttäjä tulisi todennäköisesti jollakin muulla perusteella jättämään syytteen nostamatta eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi esitutkinnan jatkamista. Tarvittaessa esitutkinta on aloitettava uudelleen, jos siihen asiassa ilmenneiden uusien seikkojen vuoksi on perusteltua syytä.

Syyteharkinta syyttäjän tehtävä, syyttäjälaitos riippumaton (PL 104 ) hyvän syyteharkinnan pohja on toimiva esitutkintayhteistyö syyttäjä/poliisi kynnys esitutkinnasta syyteharkintaan: on syytä epäillä rikosta syytekynnys: todennäköiset syyt; syyllisyys selvästi todennäköisempää kuin syyttömyys; numeerisena lukuna ehkä 70-75 prosentin todennäköisyys syyteharkintaa ohjaavat periaatteet: rikosvastuun toteuttaminen, oikeusturva, yleinen etu, tasapuolisuus, joutuisuus, taloudellisuus

Syyteharkinta SYYTEHARKINNAN KULKU: a) onko juttu riittävästi selvitetty b) mahdolliset lisätutkinnat c) neuvottelu asianosaisten kanssa (harvoin) d) näytön arviointi (näyttökysymys) ja asian oikeudellinen arviointi (oikeuskysymys) e) Syyttämättäjättämispäätös (SJP) perusteella ei näyttöä, ei rikosta, syyteoikeus vanhentunut, f) syytekynnys ylittyy, jos todennäköisiä syitä: haastehakemus tai SJP seuraamusluontoisella perusteella (lähtökohtana syytepakkoperiaate) Itsenäinen harkinta; valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin ottaa asian ratkaistavakseen tai muuttaa kihlakunnansyyttäjän ratkaisua

Syyteharkinta ASIANOMISTAJAN YKSITYISOIKEUDELLISET VAATIMUKSET - Syyteasian yhteydessä voidaan ajaa syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta. Jos sellaista vaatimusta ajetaan erikseen, noudatetaan, mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään. (ROL 3:1) - Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajettava rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton. - Asianomistajan on esitettävä pyyntö esitutkinnassa tai syyttäjälle. Samalla hänen on ilmoitettava seikat, joihin vaatimus perustuu. (ROL 3:9)

Oikeudenkäynti Oikeudenkäynnillä rikosasioissa tarkoitetaan lailla säänneltyä menettelyä, jossa väitetään, että on tapahtunut rikos ja jossa vastaajalle vaaditaan rikoksesta rangaistusta. Rikosprosessiin laajassa mielessä kuuluvat esitutkinnan jälkeen seuraava mahdollinen syyttäjän tekemä syyteharkinta, oikeudenkäynti tuomioistuimessa ja rangaistuksen täytäntöönpano. Samalla voidaan käsitellä asianomistajien rikokseen perustuvat yksityisoikeudelliset vaatimukset joko syyttäjän ajamina tai asianomistajan itse ajamina.

Oikeudenkäynti Rikosprosessin keskeiset periaatteet Menettelyperiaatteet - Julkisuusperiaate (pääsääntönä julkisuus, kontrolloi TI:n toimintaa ja antaa luotettavuutta) - Asianosaisen kuulemisen periaate (audiatur et altera pars, PeL 21:2, rikosasiassa kuulemisvelvollisuus) - Suullisuus-, välittömyys- ja keskitysperiaatteet

Oikeudenkäynti Rikosprosessin keskeiset periaatteet Tavoiteperiaatteet - Varmuusperiaate (näytön ja oikeuskysymyksen kannalta oikea ratkaisu) - Prosessiekonomian periaate (nopeus ja halpuus) - Tarkoituksenmukaisuus/tehokkuusperiaate (varmuus, nopeus ja halpuus sovitetaan yhteen) Arvoperiaatteet - Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaate (mm., oikeudenkäynnin saavutettavuus, asianmukainen kohtelu, aineellinen totuus, ratkaisujen perusteltavuus) - Tasa-arvoisuuden periaate (equality of arms, osapuolilla tasa-arvoiset mahdollisuudet asiansa ajamiseen) - Yksilön suojan periaate (vastaajan ja asianomistajan suhde, TI vastaajan oikeuksia kunnioittaen suojelee asianomistajan ja muiden kuultavien oikeuksia) - Perus- ja ihmisoikeudet prosessissa (valtion ja yksilön suhde ja perus- ja ihmisoikeudet)

Oikeudenkäynti Rooliperiaatteet - Käsittely- ja tutkintamenetelmä (TI tutkii asiaa viran puolesta) - Määräämis- ja virallisperiaate (asianosaisten määräämisvalta / viran puolesta oikeussuojaa) - Syyttämismenetelmä (TI sidottu asianosaisten vaatimuksiin) - Muodollinen ja aineellinen prosessinjohto (PJ:n oikeudenkäynnin ulkonainen ohjaaminen, kuten puheenvuorot / materiaalisen sisällön valvonta, kuten asiaan kuuluvuus, aineiston täydellisyys / PJ:n puolueettomuus) - Syytesidonnaisuus (syyttäjän syytteen teonkuvaus sitoo, ei oikeudellinen luonnehdinta) - Oikeusvoimaoppi ja syytteen muuttaminen (lis pendens ja res judicata sekä ne bis in idem, syytettä ei saa muuttaa, ROL 5:17, syytteen tarkistaminen) - Lainvoima: ratkaisuun ei voi enää hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin - oikeusvoima: estää uuden oikeudenkäynnin jo kerran ratkaistussa asiassa

Oikeudenkäynti Ratkaisuperiaatteet - Puolustuksen suosimisen periaate (vastaajalla ei totuudessa pysymisvelvollisuutta, näyttö- ja vetoamistaakka syyttäjällä) - In dubio pro reo-periaate (näytön arvioinnissa epäselvissä tilanteissa ratkaistaan syytetyn eduksi) - In dubio mitius-periaate (laintulkinnassa johtaa lievempään lopputulokseen vastaajan kannalta) - Iura novit curia-periaate (TI tuntee lain ja soveltaa sitä omasta aloitteestaan) Vapaan todistusharkinnan periaate (OK 17:2) Perusteluvelvollisuuden periaate (PeL 21.2 ja ROL 11:4)

Oikeudenkäynti Prosessin edellytykset tuomioistuinta koskevat: kokoonpano, toimivalta (asiallinen, asteellinen, alueellinen) asianosaisia koskevat: asianosaiskelpoisuus, asiavaltuus, prosessitoimikelpoisuus ja valtuutus vireille panoa koskevat: haastehakemuksen lainmukaisuus, tiedoksiannon lainmukaisuus ja oikea-aikaisuus asiaa koskevat edellytykset: ei ennestään vireillä tai ratkaistu

Oikeudenkäynti Asian vireille tulo tuomioistuimessa (ROL 5 luku) Syyttäjän (poikkeuksellisesti asianomistajan) haastehakemuksella tai syyttäjän antamalla haasteella ROL 5 luku; Syytteen vireillepanosta 1 ; Haastehakemus Syyttäjä nostaa syytteen toimittamalla kirjallisen haastehakemuksen käräjäoikeuden kansliaan. Tuomioistuin voi määrätä siinä laajuudessa kuin se katsoo aiheelliseksi, että syyttäjä saa nostaa syytteen antamalla haasteen itse. Syyttäjä saa kuitenkin aina itse nostaa syytteen, jos asia on tarkoitus käsitellä 5 a luvun mukaisessa kirjallisessa menettelyssä. Rikosasia tulee vireille, kun haastehakemus saapuu kansliaan tai, jos syyttäjä antaa haasteen, kun haaste annetaan tiedoksi.

Oikeudenkäynti ROL 5:3 ; Haastehakemuksessa on ilmoitettava: 1) vastaaja; 2) asianomistaja; 3) syytteenalainen teko, sen tekoaika ja -paikka ja muut tiedot, jotka tarvitaan teon kuvailemiseksi; 4) rikos, johon syyttäjä katsoo vastaajan syyllistyneen; 5) rangaistus- ja menettämisvaatimus sekä muut vaatimukset ja lainkohdat, joihin ne perustuvat; 6) asianomistajan vaatimukset, joita syyttäjä 3 luvun 9 :n nojalla ajaa; 7) todisteet, jotka syyttäjä aikoo esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen; 8) syytteen nostamisen edellytyksenä oleva pyyntö taikka sitä koskeva määräys tai suostumus; sekä 9) seikat, joihin tuomioistuimen toimivalta perustuu, jollei toimivalta muutoin ilmene haastehakemuksesta. Syyttäjän on allekirjoitettava haastehakemus.

Oikeudenkäynti Kirjallinen valmistelu käräjäoikeudessa (ROL 5 luku) haastehakemuksen tutkiminen, mahdollinen täydennyttäminen tai esitutkinnan täydennyttäminen asianomistajan vaatimusten pyytäminen (jos syyttäjä ei aja niitä) haaste ja vastauspyyntö vaatimuksiin vastaajalta (ei yksinkertaisissa asioissa) täydennyspyynnöt vaatimuksiin tai vastaukseen uhkien harkinta ja käsittelypäivän määrääminen, suurehkoissa jutuissa istuntosuunnitelma asianosaisten ja todistajien kutsuminen (yksinkertaisissa asioissa haaste ja kutsu samalla kerralla) tuomari tai käräjäsihteeri/haastemies hoitaa valmistelutoimet

Oikeudenkäynti Istuntojen kokoonpanot Istunnon miehitys riippuu käsiteltävän jutun laadusta ja vaativuudesta. Keskeisiä vaihtoehtoja on kolme: yhden tuomarin istunto lautamieskokoonpano sekä kolmen tuomarin kokoonpano. Yhden tuomarin istunto on toimivaltainen esimerkiksi kanslia-asioissa, rikosjutuissa, joissa enimmäisrangaistus olisi lain mukaan enintään kaksi vuotta vankeutta, erikseen nimetyissä rikosasioissa sekä riita-asioiden valmistelevassa käsittelyssä ja välittömästi sen yhteydessä pidettävässä oikeudenkäynnissä. Lautamieskokoonpanossa on yksi lainoppinut puheenjohtaja ja kolme lautamiestä. Lautamieskokoonpanoa voidaan poikkeustapauksissa täydentää yhdellä lakimiehellä ja/tai yhdellä lautamiehellä. Lautamieskokoonpanossa ratkaistaan rikosjuttuja. Kolmen tuomarin eli lakimieskokoonpano ratkaisee riitajutut ja sellaiset rikosasiat, joissa asian laatu tai muu erityisen syy sitä puoltaa. Lainopillisesti kaikkein visaisimmat riidat ja rikokset menevät pääsääntöisesti kolmen lakimiestuomarin ratkaistavaksi.

Oikeudenkäynti Syyttäjä: suodatin, käynnistäjä ja dynamo Asianomistaja: rikoksella välittömästi loukatun oikeushyvän haltija, jolla on myös syyteoikeus (siis rikoksen uhri) - asianomistajarikokset/virallisen syytteen alaiset rikokset - asianomistajan syyteoikeus toissijainen (poikkeuksena väärä ilmianto ja virkarikokset) - Suomessa korvausvaatimukset yleensä rikosjutun yhteydessä - pääsääntöisesti syyttäjä ajaa asianomistajan vaatimuksia (jos se käy haitatta päinsä ja ellei vaatimus ole ilmeisesti perusteeton) - vajaavaltaisen asianomistajan puhevallan käyttö - asianomistajaa voidaan kuulla jutussa todistelutarkoituksessa - asianomistaja on velvollinen puhumaan totta; kieltäytymisoikeus kuten todistajalla - läsnäolo: henkilökohtaisesti (poissaolosakon uhalla), jos tarve kuulla todistelutarkoituksessa - asianomistajan puhevallan siirtyminen asianomistajan kuoleman johdosta

Oikeudenkäynti Vastaaja vastaajalle vaaditaan rangaistusta tai menettämisseuraamusta vastaajakelpoisuus: 15 vuoden ikä luonnollisella henkilöllä oikeushenkilö vastaajana, jos vaaditaan yhteisösakkoa (RL 9 luku) vajaavaltaisen vastaajan puhevallan käyttö läsnäolo: a) pääsääntöisesti henkilökohtaisesti (uhkasakon uhalla), b) uhalla, että asia voidaan poissaolosta huolimatta ratkaista; voidaan tuomita sakkoa tai enintään 3 kk vankeutta, suostumuksella jopa 6 kk vankeutta poissaoleva vastaaja (joka on haastettu hk) tuomitaan uhkasakkoon tai määrätään tuotavaksi istuntoon, joskus myös vangitaan vastaaja voidaan määrätä tuotavaksi jo 1. käsittelyyn, jos on aihetta olettaa vastaajan olevan poissa Kuultavat: perusturvalautakunta, huoltajat, vakuutusyhtiöt, omaisuuden omistaja eräissä tapauksissa

Oikeudenkäynti Avustajan kelpoisuus OK 15 luku vastaaja ja asianomistaja saavat käyttää avustajaa asianosainen saa näissä rajoissa valita avustajansa Oikeusapu (Oikeusapulaki 5.4.2002/257) valtion varoin luonnolliselle henkilölle, joka tarvitsee oikeusapua, eikä kykene itse suoriutumaan siitä johtuvista menoista kotikunta Suomessa tai kyseessä on EU:n valtion kansalainen (tietyin edellytyksin) neuvonta, tarpeelliset toimenpiteet ja avustaja sekä vapautus tietyistä maksuista oikeusapua ei saa, jos oikeusturvavakuutus kattaa kulut (saa kyllä omavastuun kattamiseen) oikeusapua ei saa mm., jos asialla on hakijalle vähäinen merkitys tai jos kyse on oikeuden väärinkäyttämisestä oikeusavun hakeminen: miltä tahansa oikeusaputoimistolta; selvitys asiasta ja taloudellisista oloista avustajaa ei määrätä, jos kyseessä on yksinkertainen rikosasia, eikä oikeusturva erityisestä syystä edellytä avustamista

Oikeudenkäynti Puolustaja (ROL 2 luku) epäillylle pyynnöstä, jos kyseessä on vakava rikos tai, jos epäilty on pidätettynä tai vangittuna viran puolesta, jos epäilty ei kykene puolustamaan itseään tai on alle 18-vuotias (ellei ole ilmeistä, ettei tarvitse puolustajaa) puolustajan kulut ja palkkio valtion varoista jos syyte menestyy, tuomittu voi joutua korvaamaan puolustajalle valtion varoista maksetun määrän valtiolle Asianomistajan avustaja ja tukihenkilö tietyissä tapauksissa (ROL 2:1a ja 2:3) kulut ja palkkio valtion varoista

Oikeudenkäynti Suullinen valmistelu vain laajoissa rikosasioissa tarvetta vähentää hyvin toimitettu esitutkinta ja syyttäjän ja avustajien neuvottelut ennen asian vireille tuloa hahmotetaan todistelun tarvetta ja neuvotellaan istuntosuunnitelmasta: hallittavat kokonaisuudet, aikataulu, läsnäolo, uhat, todistelun vastaanottamisen aikataulu, asiaesittelyn ja loppukeskustelun aikataulu tuomari toimivaltainen ilman lautakuntaakin

Oikeudenkäynti Pääkäsittely on suullinen, välitön ja keskitetty. Asianosaiset eivät saa lukea eivätkä antaa tuomioistuimelle kirjallista lausumaa. He voivat kuitenkin lukea asiakirjasta vaatimuksensa ja viittaukset esimerkiksi paljon numerotietoja sisältäviin asiakirjoihin sekä käyttää muistinsa tueksi kirjallisia muistiinpanoja. -> Laillinen oikeudenkäyntiaineisto Pääkäsittely pidetään yhtäjaksoisesti. Jos käsittelyä ei ehditä pitää yhdessä päivässä, sitä jatketaan yleensä seuraavana päivänä. Pääkäsittelyn lykkääminen on mahdollista vain poikkeuksellisesti. Jutun käsittely päättyy tuomioon. Syyte joko hyväksytään tai hylätään osittain tai kokonaan

Oikeudenkäynti Pääkäsittely käräjäoikeudessa ROL 6 luku 7 ; 0. Esteet ja ohjeet 1. Vaatimukset (syyte ja korvausvaatimukset) ja vastaukset 2. Selostus asiasta (ensin syyttäjä, sitten tarpeen mukaan muut asianosaiset/avustajat) 3 Todistelu: kirjalliset todisteet ja henkilötodistelu 4. Loppukeskustelu: a) osapuolet arvioivat näyttöä ja oikeuskysymyksiä, b) seuraamuskeskustelu, c) mahdollinen vaatimus vangitsemisesta, d) vahingonkorvaukset ja e) oikeudenkäyntikulut 5. Tuomion julistaminen heti tai antaminen myöhemmin - ellei julisteta heti, annetaan normaalisti enintään 14 vrk:n kuluttua ellei erityistä syytä pidempään aikaan.

Oikeudenkäynti Rikosasian käsittely: Varsinaisen oikeudenkäynnin aluksi syyttäjä esittää rangaistusvaatimuksensa ja niiden perusteet. Rikoksen mahdollinen uhri, asianomistaja, on voinut pyytää syyttäjää esittämään myös hänen vaatimuksensa asiassa. Jos asianomistaja on kuitenkin itse paikalla, hän esittää omat vaatimuksensa. Sitten käräjäoikeus kuulee vastaajaa, joka esittää lyhyesti kantansa vaatimuksiin. Hän joko myöntää tehneensä syyttäjän väittämän teon tai kiistää niin tapahtuneen. Hän vastaa myös siihen, suostuuko hän maksamaan asianomistajan vaatimat korvaukset. Seuraavaksi syyttäjä ja asianomistaja perustelevat kantansa tarkemmin ja vastaaja lausuu oman näkemyksensä esitetyistä asioista. Tämän selvityksen jälkeen siirrytään todisteluun. Todistajien lisäksi myös asianomistajaa ja vastaajaa voidaan kuulla todistelutarkoituksessa. Samalla oikeus ottaa vastaan myös muun näytön, esimerkiksi kirjalliset todisteet. Loppulausunnoissaan asianosaiset esittävät käsityksensä oikeudenkäynnin aikana esitetyistä todisteista ja siitä, miten asia heidän mielestään pitäisi ratkaista. Ensimmäisenä loppulausuntonsa esittää syyttäjä, sitten rikoksen uhri ja sen jälkeen vastaajan avustaja tai vastaaja itse.

Oikeudenkäynti Oikeudenkäyntikulut rikosasiassa Syytetty vastaa kuluistaan, ellei hän täytä yleisen oikeusavun saannin edellytyksiä Jos syyte hylätään, oikeus kulujen korvaukseen valtion varoista, jos sitä pyytää Rikoksesta tuomittu vastaaja on yleensä velvollinen korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut Rikoksesta tuomittu velvoitetaan maksamaan valtiolle todistelukustannukset (voidaan jättää tuomitsematta, kun otetaan huomioon tuomitun taloudelliset olot) Ei käsittelymaksuja (vrt. siviiliprosessi)

Oikeudenkäynti Tuomio: julistetaan heti tai annetaan 2 viikon kuluessa kansliassa voi perustua vain pääkäsittelyssä esitettyyn oikeudenkäyntiaineistoon tuomion sisältö: antamispäivä, selostus vaatimuksista ja vastauksista perusteineen, luettelo todisteista, tuomiolauselma, perustelut, lainkohdat ja muut oikeusohjeet tuomiosta on ilmettävä, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu sekä millä perusteella riitainen seikka on katsottu näytetyksi tai jääneen toteen näyttämättä

Muutoksenhaku Käräjäoikeudesta hovioikeuteen: tyytymättömyyden ilmoitus viikon kuluessa käräjäoikeuden kansliaan valituskirjelmä käräjäoikeuden kansliaan 30 päivän kuluessa päätöspäivästä vastavalitus 2 viikon kuluessa valitusajan päättymisestä käsittely hovioikeudessa: kirjallinen käsittely tai pääkäsittely (jos on pyydetty tai kysymys on näytön arvioinnista) muutoin käsittely hovioikeudessa soveltuvin osin kuten käräjäoikeudessa hovioikeudessa juristikokoonpano (normaalisti 3 tuomaria, kirjallinen menettely esittelystä) Hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen: Valituslupajärjestelmä: a) ennakkopäätösperuste b) purkuperuste ja c) muu painava syy -> 60 päivän määräaika. noin 10 prosenttia valituslupahakemuksista asialliseen tutkintaan yleensä vain kirjallinen menettely, pääkäsittely (vielä) poikkeuksellinen jäseninä juristeja (normaalisti viisi jäsentä, ratkaisu esittelystä)

Muutoksenhaku OK 30a luku: Ennakkopäätösvalitus suoraan KKO:lle KKO:lta valituslupa Vastapuolen lupa, suostumus saadaan peruuttaa tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan kuluessa. KKO:lta lupa vain, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Jos valituslupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Muutoksenhakijan on ilmoitettava ennakkovalituksestaan ilmoittaessaan tyytymättömyyttä ratkaisuun ja samalla esitettävä vastapuolen suostumus. Tyytymättömyyden ilmoitukseen liittyvistä ratkaisuista saa kannella korkeimpaan oikeuteen. Määräaika ennakkopäätösvalitusta varten on 30 päivää siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Korkeimmalle oikeudelle osoitettu muutoksenhakukirjelmä on toimitettava käräjäoikeuden kansliaan.