Hälyri-sovellusprojektin 9. palaverin pöytäkirja Paikka: Tietotekniikan projektien kokoushuone, Agora AgC226.1 Aika: Tiistai 27.5.2014 klo 9.20 10.32 Läsnä Projektiryhmä Niko Mononen, puheenjohtaja Veli-Mikko Puupponen Atte Söderlund Ilkka Rautiainen, sihteeri Tietotekniikan laitoksen edustajat Vesa Lappalainen Tero Tuovinen Ohjaajat Jukka-Pekka Santanen (vastaava ohjaaja) Olli Kauppinen (tekninen ohjaaja) Jaakko Kosonen (tekninen ohjaaja) Pöytäkirja Laadittu: 27.5.2014 Muokattu: 3.6.2014 1. Palaverin avaus Puheenjohtajaksi valittiin Niko Mononen ja sihteeriksi Ilkka Rautiainen. Puheenjohtaja avasi palaverin. 2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus Palaveri todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 3. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin muutoksitta. 4. Edellisen palaverin pöytäkirjan tarkastus Tarkastettavana oli kahdeksannen palaverin ja tulosten esittelyn pöytäkirjat. Edellisessä palaverissa sovitut toimenpiteet: Projektiryhmä tarkastaa, ovatko huonon puheyhteyden tunnistus ja takaisinsoittomahdollisuus vaatimusmäärittelyssä riittävästi esillä (suoritettu). 1
Projektiryhmä sopii Helena Jäntin kanssa sopivan ajan esittelylle (suoritettu). Projektiryhmä suunnittelee järjestelmän koekäyttöä (ei suoriteta). Projektiryhmä suunnittelee sidosryhmien sähköpostilistalle ensimmäisenä lähetettävän projektin esittelyviestin (suoritettu). Santanen huomautti järjestelmän koekäytöstä, että varsinaista usean henkilön koekäyttöä ei tietojärjestelmälle tulla tekemään. Järjestelmälle kuitenkin suoritetaan vielä testausta järjestelmätestaussuunnitelman pohjalta, ja näistä testauskerroista tehdään testausraportit. Tulosten esittelyssä sovitut toimenpiteet: Projektiryhmä Lisää hätäkeskusohjelmaan mahdollisuuden sijainnin esittämiseen muodossa astekaariminuutti-kaarisekunti (kesken). Hioo hätäkeskusohjelman elementtien sijoittelua (suoritettu). Asettaa sovelluksen kaikki elementit oletuksena näkyviin ja lisää asetuksiin mahdollisuuden piilottaa ne automaattisesti, kun ne eivät ole käytössä (kesken). Lisää vaatimusmäärittelyn toimintaohjeiden lähetykseen liittyvään kokonaisuuteen maininnat ohjeiden tarkastelemisesta hätäkeskusohjelmassa sekä ohjeiden synkronisesta esittämisestä hätäkeskusohjelman ja älypuhelinsovelluksen kesken (suoritettu). Muokkaa hätäkeskusohjelman karttaa niin, että käyttäjän ilmoittamat ja GPS:llä saadut sijainnit erottuvat toisistaan (suoritettu). Hioo sijainnin esittämistapaa hätäkeskusohjelman tehtävälistassa (suoritettu). Tekee mobiilisovellukselle kuvakkeen (suoritettu). Tekee ei-kiireellisen yhteydenoton painikkeista näkyvämpiä (kesken). Muokkaa generoitua EKG-käyrää todenmukaisemmaksi (suoritettu). Kasvattaa mobiilisovelluksessa näytettävien ilmoitusten kokoa (kesken). Selvittää mahdollisuutta lisätä mobiilisovellukseen painike handsfree-kaiuttimen päälle- ja poiskytkemistä varten (suoritettu). Huomioi älypuhelinsovelluksen paikkatiedon tarkennuskartan kehittämismahdollisuudet sovellusraportissa (kesken). Suunnittelee ja suorittaa sovellukselle laajemman testauksen (suoritettu). Suunnittelee koekäyttöön käyttötapauksia (suoritettu). Tekee järjestelmän toiminnasta esittelyvideon (kesken). Santanen Koekäyttää järjestelmää ja antaa siitä palautetta 16.5. (suoritettu). Santanen muistutti, että 22.5. pidetyssä toisessa lähdekoodin katselmoinnissa päätettiin siirtää projektiryhmän keskeneräiset tehtävät jatkokehitykseen. Tehtävät joita ei ehditä projektin puitteissa tehdä, kirjataan siis ylös sovellusraporttiin. Tuovinen muistutti, että esittelyvideon saaminen valmiiksi on tärkeää ennen projektin päättymistä, ja sen laatuun tulee panostaa. Päätökset: Kahdeksannen palaverin pöytäkirja hyväksyttiin. Esittelyn pöytäkirja hyväksyttiin. 2
5. Tilakatsaus Mononen esitteli projektin tilaa. Puuttuvia projektidokumentteja on laadittu ja keskeneräisiä dokumentteja viimeistelty. Myös lähdekoodeja on viimeistelty ja järjestelmätestaussuunnitelma tehty. Järjestelmätestaus on tehty suunnitelman pohjalta pari kertaa. Seuraavaksi projektiryhmä viimeistelee ja hyväksyttää laaditut dokumentit sekä luovuttaa tulokset tilaajalle. Näiden jälkeen projekti on valmis päätettäväksi. Santanen kysyi, onko sovellusraportin teko aloitettu. Tähän Mononen vastasi kyllä, ja sovellusraportin on tarkoitus valmistua parin viikon sisällä. Luokkadokumenttien palautteen Santanen palauttaa seuraavan viikon maanantaina, ja projektiraportin palautteen pian. Tilakatsauksen lopuksi esiteltiin projektin ajankäyttöä ja työtuntien jakautumista projektiryhmän jäsenten kesken. Tuovisen mukaan toteutukseen on saatu käytettyä ilahduttavan suuri osuus käytetystä ajasta. Santanen mainitsi, että toteutukseen on saatu käytettyä jopa yllättävän suuri osuus ajasta, ottaen huomioon projektin lähtökohdat. Santanen huomautti, että ajankäyttö projektin jäsenten kesken on jakautunut valitettavan epätasaisesti, sillä Puupposella on muihin verrattuna runsaasti enemmän työtunteja. 6. Tuloksien katselmoinnit Mononen ja Puupponen esittelivät tulosten katselmoinnissa uusinta laajaa vaatimusmäärittelyä, johon oli merkitty kunkin ominaisuuden toteutukseen tila. Mononen sanoi, että lähes kaikki prioriteeteille 1 (välttämätön), 2 (tärkeä) ja 3 (projektissa tärkeä, järjestelmässä mahdollinen) merkityt vaatimukset on jo toteutettu. Lappalainen kysyi, alkaako uusi älypuhelinsovelluksella otettu yhteys niin, että puhelimen HFkaiutin on päällä. Puupponen ja Söderlund vastasivat, että yhteyden alkaessa ääntä ei saa suoraan HF-kaiuttimeen. En voi puhua -toiminnosta Puupponen sanoi, että se tällä hetkellä lähettää ääntä puhelimesta hätäkeskukseen, mutta ääni hätäkeskuksesta puhelimeen kytketään silloin pois päältä. Lappalainen mainitsi, että toimintoa paremmin kuvaava nimi voisikin olla En voi kuunnella. Tuovinen ja Lappalainen eivät pitäneet tärkeänä toteuttamatta jäänyttä ja prioriteetille 2 merkittyä älypuhelinsovelluksen toimintoa Avoimen yhteyden aikana on mahdollista muuttaa prioriteettia. Hätäkeskusohjelmassa voidaan tätä prioriteettia muuttaa, joten toimintoa pidettiin yleisesti käytännössä tarpeettomana. Vaatimusmäärittelyn esittelyn lopuksi tilaajan edustajat, vastaava ohjaaja sekä projektipäällikkö hyväksyivät ja allekirjoittivat vaatimusmäärittelyn. Lappalainen kysyi, kauanko aikaa menee älypuhelinsovelluksella yhteydenotosta siihen, että yhteys näkyy hätäkeskusohjelmassa. Puupponen vastasi, että sovelluksen käynnistys vie noin yhden sekunnin, minkä jälkeen yhteyden saaminen riippuu yhteyden laadusta, mutta yleisesti ottaen se vie 2 6 sekuntia. Heikommalla yhteydellä yhteydenotto voi viedä kauemminkin. Lappalainen mainitsi, että viiveen tutkiminen kaikissa mahdollisissa olosuhteissa ja näiden vertailu vastaaviin soittoaikoihin voisi olla sopiva aihe esimerkiksi kandidaatin tutkinnolle. Lappalainen pohti, että huonollakin yhteydellä pitäisi olla mahdollista saada yhteys muodostettua nopeasti. Tulosten katselmoinnin lopuksi esiteltiin vielä palvelimen asennusohjetta. Rautiainen oli testannut 3
asennusta Windows 8.1:lle, ja tuossa asennuksessa havaitut ongelmat on lisätty ohjeeseen. Lappalainen ehdotti, että ohjeen WWW-osoitteet kirjoitetaan Courier New -kirjasimella, jotta ne erottuisivat paremmin tekstistä. Lappalainen ehdotti myös, että ohjeen alkuun lisätään arvioitu asennuksen kesto. Puupponen sanoi tekevänsä tämän ja loput korjaukset ohjeeseen vielä saman päivän aikana. Lopuksi tilaajan edustajat hyväksyivät palvelimen asennusohjeen. Päätökset: Vaatimusmäärittely hyväksyttiin. Palvelimen asennusohje hyväksyttiin. 7. Järjestelmätestauksien tulokset Projektiryhmä esitteli tuoretta järjestelmätestausraporttia. Yhteenvetona testistä Puupponen sanoi, että ongelmia löytyi vielä lähinnä joidenkin elementtien pinoutumisessa väärässä järjestyksessä, sekä katkaistun tai katkenneen yhteyden käsittelyssä. Ongelmia aiheuttaa ainakin puhelimen Windows-painikkeen painaminen kesken yhteyden, jolloin hätäkeskusohjelmaan asti ei tule näkyviin tietoa yhteyden katkeamisesta. Lappalainen kysyi, auttaisiko Windows Phone 8:n taustaajo tähän ongelmaan. Puupponen ja Kosonen vastasivat, että siitä ei ole apua. Kososen mukaan yhteyttä ei voi siirtää taustalle odottamaan. Puupponen lisäsi, että katkenneen yhteyden käsittelyä pyritään vielä parantamaan projektin puitteissa. Lappalainen ehdotti kirjaamaan jatkokehitysideana, että kun älypuhelinsovellus on lopetettu yhteyden ollessa auki, se ihannetilanteessa palaisi suoraan vanhaan yhteyteen ilman tarvetta painaa aloitussivun soittopainiketta. Tällainen sovelluksen toiminta olisi hädälle olevalle käyttäjälle huomattavasti selkeämpi. Lappalainen toivoi, että jos yhteys on katkennut ohjelmasta poistumisen vuoksi, niin uusi soitto tunnistettaisiin samaksi, aiemmin kesken jääneeksi, tehtäväksi hätäkeskuksessa. Testauksessa älypuhelinsovellus kuitenkin kaatui sovellukseen palatessa. Lappalainen mainitsi, että tällainen tilanne ei kyseisellä puhelimella ole kovinkaan harvinainen, joten sovelluksen pitäisi pystyä hoitamaan tilanne paremmin. Puupponen ehdotti, että näitä ongelmia korjataan vielä, mikäli ne eivät vie kohtuuttomasti aikaa. Lappalainen hyväksyi tämän ehdotuksen. Puupponen sanoi, että tällä hetkellä älypuhelinsovellus ei kerro käyttäjälle, mikäli puhelimen GPSlaite on kytketty pois päältä. Varoituksen näyttäminen tässä tapauksessa on mahdollista, mutta Söderlund sanoi, että GPS-laitetta ei suoraan varoitusdialogista voi kytkeä päälle. Söderlund mietti tämän ongelman kiertämistä niin, että avautuva dialogi tarjoaisi linkin asetuksiin, josta GPS:n voi kytkeä päälle. Kosonen sanoi, että tällaisen puhelimen asetuksiin vievän linkin voi dialogiin laittaa, vaikka suoraan GPS:ää ei päälle voi kytkeäkään. Lappalainen muistutti myös eräästä tavasta poistua sovelluksesta, jota ei ole vielä mainittu. Tällainen tapa on painaa yhteyden aikana Bing-hakupainiketta, sitten Windows-painiketta, jonka jälkeen palataan älypuhelinsovellukseen. Tällöin sovelluksen logiikan kannalta on selkeästi olemassa kesken oleva yhteys. Lappalainen kehotti kirjaamaan ylös tämän ja muut mahdolliset sovelluksen keskeytystavat sovellusraporttiin. Älypuhelinsovelluksen julkaisemisesta Microsoftin kauppapaikassa Lappalainen sanoi, että sovellus voitaisiin mahdollisesti julkaista rajoitettuna beeta-vaiheen sovelluksena. Kosonen muisteli, että kauppapaikan beeta-ohjelmaa käytettäessä sovelluksen käyttäjien Windows Live -tunnukset on syötettävä Microsoftin sivuille. Lappalainen kehotti projektiryhmää muistuttamaan häntä kysymään Microsoftilta, kuinka tällaista sovellusta heidän mielestään tulisi testata. 4
Santanen kysyi projektiryhmältä, vaihtaisiko se käytettyä alustaa Windows Phone 8:sta toiseen, jos saisi valita uudelleen. Puupponen arveli, että Android olisi ollut kokonaisuutena todennäköisesti helpompi. Kauppinen lisäsi, että projekti todistaa ainakin toteutuksen olevan mahdollista vaikeammallekin alustalle. Puupponen lisäsi vielä, että Androidista helpomman alustan tekee ainakin se, että valmiita ratkaisuja löytyy paljon enemmän verrattuna Windows Phoneen. Santanen kehotti lisäämään sovellusraporttiin osion, jossa eri alustoja verrataan projektissa saatujen havaintojen pohjalta. Vertailuksi riittää tiivis pohdinta lähtien jäsenten omista tietotaidoista ja kokemuksista. Mitään kattavaa tai järjestelmällisempää vertailua ei tule tehdä. Lappalainen kysyi, toimivatko projektissa toteutettu palvelin ja hätäkeskusohjelma suoraan, mikäli älypuhelinsovelluksen alustaa halutaan vaihtaa. Puupponen arvioi, että niiden pitäisi toimia, sillä toteutuksessa on käytetty SOAP-rajapintaa, jolle löytyy tuki eri alustoilla. Lisäksi on käytetty muun muassa SignalR-kirjastoa, jolle löytyy valmiina ainakin Android-toteutus. Lappalainen huomautti, että automaattisia testejä ei ole tehty, ja kysyi olisiko mitään testejä voinut automatisoida. Puupponen vastasi, että käyttöliittymiä ei voi kovin helposti automaattisesti testata, mutta joitakin toimintoja kyllä. Tällaisia olisivat voineet olla ainakin palvelimen eräät toiminnot, joita olisi voinut testata palvelimeen yhteydessä olevalla testiasiakasohjelmalla. Lappalainen huomautti, että automaattisten testien puutteen vuoksi olisi periaatteessa jokaisen muutoksen jälkeen ajettava järjestelmätestaus, joka vie melko paljon aikaa. Santanen tiivisti järjestelmätestauksesta, että testitapaukset ovat selkeästi onnistuneita, koska virheitä on löydetty. Lappalainen toivoi, että järjestelmän osat saataisiin vielä siihen kuntoon, että ne eivät tunnetuissa tilanteissa ainakaan kaadu. 8. Muut esille tulevat asiat Mononen ilmoitti, että tilaajan edustajan tulee tehdä lausunto projektista. Tuovinen lupasi hoitaa asian, ja toimittaa lausunnon Santaselle. Santanen lupasi tehdä projektiryhmän jäsenille henkilökohtaiset projektitodistukset. Tuovinen pyysi saada nämä projektitodistukset nähtäväksi ennen toimitusta projektiryhmän jäsenille. Santanen ei kuitenkaan tee henkilökohtaisia projektitodistuksia ilman projektiryhmän jäseniltä tulevia erillisiä pyyntöjä. Tuovinen suositteli projektiryhmän jäseniä ottamaan kaikki todistukset talteen. Santanen otti esille, että laskutuksesta tullaan sopimaan tilaajan edustajien kanssa jossakin vaiheessa. Santanen kysyi vielä, millä aikataululla projektiryhmä luovuttaa projektissa käytetyt laitteet ja projektihuoneen. Mitään ei vielä sovittu, mutta projektin jälkeen Puupponen jatkanee projektihuoneessa pro gradu -tutkielman tekemistä. Lappalainen sanoi ainakin nyt projektin käytössä olevan WP8-puhelimen voivan olla Puupposen käytössä. Tuovinen kysyi jälleen, onko kenelläkään projektiryhmän jäsenellä aikomuksia hyödyntää projektia jollain tavalla esimerkiksi pro gradu -tutkielmassa. Kukaan ei ilmoittanut aikomustaan. Söderlund tiedusteli, tulisiko luokkadokumentaatiosta tehdä versio, jossa private-metodit eivät ole näkyvillä. Lappalaisen ja Kososen mukaan private-metodit eivät kuulu luokkadokumentaatioon, ja protected-metodit ovat eräänlainen rajatapaus. Santanen kehotti kuitenkin jättämään laajemmankin luokkadokumentaatiokokonaisuuden projektin cd:lle, siten että hakemisto on nimetty eri tavalla. 5
Tuovinen toivoi projektin tulosten palautusta muistitikulla. Projektiryhmä voi pyytää muistitikkuja ja cd-levyjen aihioita Santaselta. Mononen sanoi suunnitelleensa projektiokansion rakennetta. Santanen kehotti Monosta tekemään rakenteen ja lisäämään valmiit dokumentit kansioon, minkä jälkeen rakenteen voi lähettää kommentoitavaksi Santaselle. Lappalainen kysyi, millä tavalla Helena Jänttiä tiedotetaan projektin tuloksista. Tuovisen mielestä Jäntillekin voisi toimittaa projektin tulokset muistitikulla. Jäntille menevässä versiossa projektin esittelyvideo voisi olla ensimmäisenä näkyvissä. Tuoviselle toimitettava muistitikku noudattaa cdlevyn kansiorakennetta. Lappalainen tiivisti tilaajan kantana, että projektin tulokset sisältävistä muistitikuista tehdään kaksi eri versiota. Koska tämä on projektin viimeinen palaveri, Santanen muistutti projektiryhmää varmistamaan, että tämän palaverin pöytäkirjasta tulee vielä hyväksyntä tilaajan edustajalta sekä Santaselta. Lappalainen kysyi, mikä on arvioitu projektin realistinen päättöpäivä. Mononen arvioi projektin päättyvän kesäkuun toisella viikolla. Tuovinen ehdotti, että projektin esittelyvideo laitetaan YouTubeen, jotta sitä on helpompi levittää. Projektiryhmä hyväksyi ehdotuksen. Esittelyvideoon Tuovinen ja Santanen kehottivat tekemään jonkinlaisen juonen. Tuovisen mielestä videon alkuosassa tulisi ilmetä välitettävät pääpointit, ja pidemmälle mentäessä voidaan siirtyä yksityiskohtien käsittelyyn. Päätökset: Projektiryhmän jäsenet voivat pyytää projektitodistuksia Santaselta. 9. Läsnäolijoille sovitut toimenpiteet Tässä palaverissa sovitut toimenpiteet: Puupponen tekee palvelimen asennusohjeeseen Lappalaisen ehdottamat muutokset. Projektiryhmä muistuttaa Lappalaista kysymään sovelluksen testaamisesta Microsoftilta. Lappalainen kysyy Microsoftilta sovelluksen testaamisesta. Projektiryhmä korjaa älypuhelinsovelluksen katkenneen yhteyden käsittelyn ongelmat, mikäli se ei vie kohtuuttomasti aikaa. Projektiryhmä kirjaa sovellusraporttiin jatkokehitysideana, että älypuhelinsovelluksen tulisi palata suoraan katkenneeseen yhteyteen ilman tarvetta painaa aloitussivun soittopainiketta. Projektiryhmä korjaa älypuhelinsovelluksen kaatumiseen johtavat ongelmat, mikäli se ei vie kohtuuttomasti aikaa. Projektiryhmä kirjaa sovellusraporttiin älypuhelinsovelluksen erilaiset keskeytystavat. Projektiryhmä tekee sovellusraporttiin osion, jossa eri alustoja verrataan toisiinsa projektista saatujen kokemusten pohjalta. Projektiryhmä kirjaa sovellusraporttiin tietojärjestelmän virheet tai puutteet, joita ei ehditä korjata projektissa. Tuovinen tekee lausunnon projektista ja toimittaa sen Santaselle. Santanen ja Tuovinen sopivat projektin laskutukseen liittyvistä asioista. Söderlund supistaa luokkadokumentaatiota. Mononen pyytää kansion rakenteesta kommentteja Santaselta. Projektiryhmä pyytää muistitikkuja ja cd-levyjen aihioita Santaselta. 6
Projektiryhmä tekee projektin tuloksista kaksi eri versiota muistitikuille. Ensimmäinen palautetaan Tuoviselle ja toinen Jäntille. Projektiryhmä laittaa projektin esittelyvideon YouTubeen. Edellisestä palaverin pöytäkirjasta ei jäänyt siirrettäviä toimenpiteitä. Tulosten esittelyn pöytäkirjasta siirretyt toimenpiteet: Projektiryhmä Lisää hätäkeskusohjelmaan mahdollisuuden sijainnin esittämiseen muodossa astekaariminuutti-kaarisekunti. Asettaa sovelluksen kaikki elementit oletuksena näkyviin ja lisää asetuksiin mahdollisuuden piilottaa ne automaattisesti, kun ne eivät ole käytössä. Tekee ei-kiireellisen yhteydenoton painikkeista näkyvämpiä. Kasvattaa mobiilisovelluksessa näytettävien ilmoitusten kokoa. Huomioi älypuhelinsovelluksen paikkatiedon tarkennuskartan kehittämismahdollisuudet sovellusraportissa. Tekee järjestelmän toiminnasta esittelyvideon. 10. Seuraavan palaverin aika ja paikka Palaveri oli projektin viimeinen, joten seuraavaa palaveria ei sovittu. 11. Palaverin päättäminen Puheenjohtaja päätti palaverin. Jaettu materiaali Mononen jakoi kopioita esityslistasta, edellisen palaverin pöytäkirjasta ja tulosten esittelyn pöytäkirjasta. 7