Sivu 1 / 7 SUOMEN CURLINGLIITTO RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO Keväällä 2009 käynnistettiin Suomen Curlingliitto ry:n strategiatyö, joka perustuu 5- vuotissuunnitelmaan. Toimintasuunnitelman kohdissa 2. 4. esitellään lyhyesti talousarvioon perustuen liiton jokavuotista toimintaa, ja kohdassa 5. strategiatyöryhmän esittämiin painopistealueisiin pohjautuva toimintasuunnitelma. 2. RAHOITUS 2.1. Valtionapu Liitto saa valtiolta vuosittain toiminta-avustusta, jota on vuodelle 2013 haettu 110.000,00 euroa, sisältäen Decelopment Officerin ja huippucurlingin valmennusprojektin sekä PT-curlingin osuuden. 2.2. Jäsenmaksu Liitto perii seuroilta jäsenmaksun, joka perustuu seurojen jäsenmäärään. Jäsenmaksu on ollut vuonna 2012 42 euroa/ seuran jäsen. Alle 19-vuotiailta junioreilta on peritty jäsenmaksuna 14 euroa sekä 19-21 vuotiailta junioreilta ja täysipäiväisiltä opiskelijoilta 27 euroa. Maksut ovat sisältäneet tapaturmavakuutuksen. määrältään 14 euroa /pelaaja. Jäsenmäärä on edelleen kasvussa, mutta rekisteröimättömiä pelaajia on maassamme edelleen huomattava määrä, minkä vuoksi on tärkeätä saada kaikki pelaajat järjestäytyneen toiminnan piiriin ja jäsenseurojen jäseniksi. Jäsenmäärää yritetään kasvattaa vuonna 2013 100:lla. Liiton toiminnan tason on suunniteltu kasvavan vuoden 2013 aikana, mutta hallitus esittää kuitenkin jäsenmaksujen pysyvän vuoden 2012 tasolla: 42 euroa/pelaaja, 27 euroa/19-21 vuotias juniori tai täysipäiväinen opiskelija ja 14 euroa/alle 19 vuotias juniori. Tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksu 14 euroa sisältyy jäsenmaksuun. 2.3. Sponsoritulot Liiton pitkäaikainen yhteistyösopimus Abloy Oy:n kanssa on katkolla, minkä vuoksi haetaan uusia yhteistyökumppaneita. Kotimainen terveysjuoma Flow on edustusjoukkueiden sponsori. Liitto on solminut Oy Trexet Finland Ab:n kanssa yhteistyösopimuksen, joka takaa peliasujen ostamisen maajoukkueille sopimushintaan.
Sivu 2 / 7 Vuoden 2013 tavoitteena on myös löytää yhteistyökumppanit, jotka pystyisivät tarjoamaan liitolle yhtenäiset peliasut kaikille edustusjoukkueille sekä tukemaan matkakustannuksissa. Erillisinä projekteina kartoitetaan mahdollisia yhteistyökumppaneita ja aloitetaan neuvottelun sopimusten saamiseksi. Lisäksi edustusjoukkueet osallistuvat itse sponsorihankintaan. 2.4. Esittelyistä saatavat tulot Liiton toimesta, pääosin seurojen avustuksella järjestetään vuosittain esittelytilaisuuksia uusilla paikkakunnilla sekä erilaisia curlingtapahtumia, jotka useimmiten on suunnattu yrityksille ja joista pyritään saamaan liitolle myös tuloja. 2.5. Olympiakomitean tuki valmennukseen Olympiakomitean kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella valmennustukea on tämänhetkisten tietojen mukaan saatavissa vain, mikäli edustusjoukkueet saavuttavat paikan vuoden 2013 MM-kisoihin. 2.6. Paralympiakomitean tuki pyörätuolicurlingmaajoukkueelle Pyörätuolicurlingin toiminta ja sen rahoitus ovat laji-integraation seurauksena curlingliiton alaisuudessa. Maajoukkueen toimintaa varten PT-curling saa erillisavustusta paralympiakomitealta. 2.7. Maailman Curlingliiton (WCF) avustukset kehitysprojekteihin WCF:ltä on edelleen mahdollisuus saada avustusta (Development Assistance Program) kehitysprojekteihin (ei rakentamiseen), ja tätä on tarkoitus hyödyntää myös vuoden 2013 aikana, erityisesti juniori- ja koululaisprojekteihin. Lisäksi avustusta voidaan käyttää mm. kivien hankkimiseen, muihin välinehankintoihin sekä esimerkiksi markkinointimateriaalin hankkimiseen. 3. KILPAILUTOIMINTA 3.1. Kansallinen Liitto koordinoi kaikkea curlingiin liittyvää kilpailutoimintaa maassamme. Liiton tehtäviin kuuluu järjestää miehille ja naisille valtakunnallinen SM-sarja. Liitto voi tarvittaessa myöntää jäsenseuralle järjestämisoikeuden liiton alaiseen Suomen Cupiin. SM-sarjan osalta pitkän tähtäimen suunnitelmana on pelien jakaminen saman kauden aikana eri paikkakunnille peliolosuhteiden täyttäessä liiton asettamat vaatimukset. Mikäli Hyvinkään curlinghalli valmistuu vuoden 2013 aikana, tulee liitto keskittämään kotimaan kilpailutoimintaa Hyvinkään halliin. Mikäli näin ei tapahdu, liitto selvittää myös mahdollisuutta keskittää kilpailutoimintaa Oulunkylän Curlinghalliin. Liitto järjestää SM-turnauksen myös junioreille (alle 21 v) ja senioreille (50 v). Edelleen liitto järjestää myös Mixed SM-kisan sekä Mixed Doubles SM-kisan. Suunnitelmana on kisojen osittainen yhdistäminen samaan paikkaan ja samalle ajankohdalle resurssien optimaalisen hyödyntämisen kannalta. Junioreille pyritään lisäksi järjestämään erillinen kansallinen /kansainvälinen vuosittainen turnaus yhteistyössä seurojen kanssa.
Sivu 3 / 7 Pyörätuolicurling on edelleen kasvussa, ja vuoden 2013 aikana järjestetään lajin kuudes SM-kilpailu. Pyörätuolicurlingin edustusjoukkueelle on myönnetty oikeus osallistua curlingin SM-sarjan 2. divisioonaan kaudeksi 2012-2013. Yhteistyö myös muiden erityisryhmien kanssa jatkuu, mm. kuulovammaiset osallistuvat jälleen miesten SM-sarjan 2.divisioonaan. Liitto järjestää yhteistyössä Hyvinkään Curling ry:n kanssa perinteisen Finnish Bonspiel turnauksen, joka pelataan Hyvinkäällä. Tämän lisäksi on tarkoitus aktivoida jäsenseuroja osallistumaan/järjestämään paikallissarjoihin ja mahdollisesti myös järjestämään uusia Suomessa pelattavia turnauksia. Kilpailutoimintaan liittyen liitto järjestää yhdessä antidopingtoimikunnan (ADT) kanssa koulutustapahtumia SM-sarjan yhteydessä. Liiton oma antidopingohjelma on päivitetty vuoden 2012 aikana yhteistyössä ADT:n kanssa. Vuodesta 2004 lukien dopingtestien järjestämisestä on vastannut ADT. 3.2. Kansainvälinen Liitto lähettää tyttöjen juniorijoukkueen MM-kisoihin/karsintoihin. Juniorien pohjoismaisten mestaruuskisojen lakattua suunnitteilla on yhteistyössä Baltian maiden kanssa juniorien kansainvälinen kilpailu. Suomen edustusjoukkueet miehissä ja naisissa osallistuvat EM-kisoihin sekä MMkisoihin, mikäli paikka saavutetaan EM-kisoista. Samoin Suomesta osallistuu joukkue Mixed EM-kisoihin, Mixed Doubles MM-kisoihin sekä Seniorien MM-kisoihin (miehet ja naiset) sekä Pyörätuolicurlingin MM-kisoihin, mikäli joukkue selviytyy MM-karsinnoista jatkoon. Edellä mainitun arvokisojen lisäksi suomalaisia joukkueita, myös edustusjoukkueiden lisäksi, pelaa kansainvälisissä turnauksissa ulkomailla. Suomalaisia jääntekijöitä on ollut jo muutaman vuoden ajan EM- ja MM-kisoissa töissä menestyksekkäästi. 4. KILPAILUTOIMINNAN OHJAAMINEN JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Liitto ohjaa kaikkea virallista kilpailutoimintaa kotimaassa ja hoitaa viralliset yhteydet ulkomaille sekä kansainvälisiin lajiliittoihin. Lisenssijärjestelmä on toistaiseksi korvattu jäsenmaksuilla sekä siihen liitetyllä tapaturmavakuutuksella ja näin jatketaan tulevana toimintavuonnakin. Pelisääntöjen ja kilpailusääntöjen ylläpitäminen kuuluu liitolle, minkä lisäksi se päättää myös muista SM-kilpailuihin liittyvistä kilpailullisista asioista. Näitä asioita hoitaa liiton hallituksen alainen kilpailuvaliokunta. Myös maajoukkueiden valintaperusteista päättää liitto. SM-sarjassa sekä miesten että naisten joukkueet velvoitetaan osallistumaan ADT:n koulutustapahtumaan. EM- tai MM-kisoissa Suomea edustavat joukkueet velvoitetaan allekirjoittamaan edustusjoukkuesäännöt, joilla pyritään yhtenäistämään ja selkeyttämään edustusjoukkueiden oikeuksia ja velvollisuuksia. Liitto lähettää edustajansa ECF:n ja WCF:n kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Tiivis yhteistyö erityisesti WCF:n kanssa tulee jatkumaan kehitysprojektien myötä. Liitto pyrkii vaikuttamaan myös kansainvälisesti nimeämällä omat ehdokkaansa kansainvälisten lajiliittojen hallituksiin.
Sivu 4 / 7 Lisäksi pyritään lisäämään yhteistyötä muiden maiden lajiliittojen kanssa (erityisesti Pohjoismaat sekä Baltian maat). 5. CURLINGIN EDISTÄMINEN Tämä on liiton tärkein tehtäväkenttä, jossa seuraavien vuosien keskeisimpinä tehtävinä ovat lajin levittäminen ja harrastajamäärän lisääminen maanlaajuisesti, curlingin saaminen koulujen liikuntatuntien ohjelmaan, juniorityön kehittäminen, edustusjoukkueiden tukeminen sekä asianmukaisten peliolosuhteiden aikaansaaminen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi liiton strategiatyöryhmä, hallitus ja Development Officer on listannut seuraavat painopistealueet toteutettaviksi vuoden 2013 aikana: yhteistyö koulujen ja kuntien kanssa, junioritoiminnan kehittäminen, seuratoiminnan kehittäminen, huippucurlingin valmennuksen jatkaminen ja kehittäminen sekä uuden strategian ja tavoitteiden vuosille 2014-2019 luominen. 5.1. Yhteistyö kuntien ja koulujen kanssa Liiton uusi Development Officer (DO) laatii loppuvuonna 2012 aikana suunnitelman yhdessä liiton juniorivastaavan kanssa miten saataisiin curlingin määrä koulujen liikuntatunneilla moninkertaistettua nykyisestä tasosta ja miten yhteistyö toteutetaan kuntien liikunta- ja sivistystoimen kanssa. Hyvinkään seuran käyttämää valmista konseptia hyödynnetään suunnitelman laatimisessa ja toteutus tehdään yhteistyössä seurojen kanssa. Liiton Development Officer pyrkii käytössä olevien resurssien mukaan osallistumaan järjestelyihin sekä opastamaan seuroja. Konsepti koulujen mukaan saamiseen Hyvinkäällä on valmis konsepti sille, miten liikunnanopettajiin ollaan säännöllisesti yhteydessä ja miten heidän lajitietouttaan edistetään. Lisäksi Hyvinkäällä on pyörinyt pitkään koululaiscurlingsarja josta saatuja kokemuksia sekä ideoita sovelletaan muilla paikkakunnilla. Opettajat ja liikunnanohjaajat Opettajat ja opettajiksi opiskelevat ovat tärkeä sidosryhmä, sillä he pystyvät tutustuttamaan nuoria lajin pariin. Erityisesti liikunnanopettajat, liikunnanopettajiksi ja liikunnanohjaajiksi opiskelevat ovat keskeisiä sidosryhmiä. Alkuvaiheessa keskitytään urheilupainotteisiin kouluihin, pienemmillä paikkakunnilla myös tavallisiin kouluhin. Opiskelijat SCL ja paikalliset seurat järjestävät yhteistyössä opiskelijatapahtumia, joiden tarkoituksena on saada houkuteltua uusia pelaajia lajin pariin ja mukaan seurojen toimintaan. Olympiakomitean alaiseen Urheiluakatemiaan on hyväksytty opiskelijaksi muutama curlingpelaaja. Pyritään jatkossakin saamaan curlingpelaajia opiskelijaksi akatemiaan.
Sivu 5 / 7 5.2. Junioritoiminnan kehittäminen - Liiton junioritoiminnasta vastaa juniorivaliokunta, jota johtaa Olavi Malmi). - Valiokunta on selvittänyt seurojen junioritilanteen ja jokaiseen seuraan pyritään nimeämään juniorivastaava. - Junioritapahtumien järjestäminen ympäri maata olemassa olevilla jäsenpaikkakunnilla, (yhteistyö alueiden seurojen ja koulujen kanssa) tavoitteena lisätä junioriharrastajien määrää oleellisesti. Tapahtumien markkinoinnin suunnittelu tehdään yhteistyönä liiton ja seurojen toimesta, tarvittaessa myös koulujen ja kuntien kanssa. - Junioritoiminta -konseptin (vrt. Hyvinkään seura) integrointi jokaiseen jäsenseuraan. - Junioricurling osaksi koululiikuntaa jäsenpaikkakunnilla, aluksi voisi keskittää voimavaroja urheilupainotteisiin lukioihin. - Junioripelaajien ottaminen mukaan huippucurlingin valmennustapahtumiin. - Sunnuntaiklubien järjestäminen eri paikkakunnilla. - Poikien ja tyttöjen edustusjoukkueen kokoaminen. 5.3. Seuratoiminnan kehittäminen - Liiton seuratoiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa Development Officer. - Seuroja pyritään aktivoimaan osallistumaan hallitus- ja valiokuntatyöskentelyyn nimeämällä oman edustajansa sopivaan tehtävään - Erilaisten tapahtumien järjestäminen jäsenpaikkakunnilla, juniori- ja koululaistapahtumiin on mahdollista hakea WCF:n kehitystukirahaa (DAP). - Yhteistyö paikallisen median kanssa - Junioripelaajien määrän kasvattaminen - Yhteistyö kunnan liikuntaviraston kanssa, uusien hankkeiden selvittäminen ja edelleen curlingolosuhteiden kehittäminen - Sunnuntaiklubien tai vastaavien järjestäminen eri paikkakunnilla. - Paikallissarjojen järjestäminen tai osallistuminen muiden seurojen järjestämään sarjaan - Yhteistyö alueen muiden lajien seurojen kanssa 5.4. Huippucurlingin valmennusprojektin jatkaminen Huippucurlingin kehittämisen ja valmennuksen osalta jatketaan vuonna 2011 alkanutta projektia. Liiton hallitus nimeää työryhmän/valiokunnan johtamaan huippucurlingin projektia. Työryhmän tehtäviä ovat ainakin seuraavat asiat: -Käytännön järjestelyt huippucurlingryhmän toiminnalle -Valmentajien kartoitus -Osallistujien toiminnan seuranta -Toimintaan käytettävissä olevien määrärahojen jakoperusteet. -Yhteiset pelisäännöt ja edustusjoukkuesäännöstö (antidoping, lehdistö, sanktiot, alkoholi, ym.) Development Officer jatkaa liiton edustajana Huippu-urheilun muutostyöryhmän yhteyshenkilönä osallistumalla lajiliittotapaamisiin, yhteisiin tilaisuuksiin ja muihin tarvittaviin kokouksiin sekä päivittämällä Urheilijan Polku-matriisia. Tätä kautta on mahdollista saada valmennusapua muilta lajeilta, järjestää yhteisiä seminaareja muiden valmentajien kautta, saada lisätietoa ravinnon-lääketieteen-fysioterapian osa-alueilta sekä muuta tukea.
Sivu 6 / 7 5.5. Uutta strategiaa (vuodet 2014-2019) varten listatut tavoitteet - 2018 talviolympialaisissa miesten ja naisten joukkue, paralympialaiissa PT-maajoukkue - 2015 mennessä MM-kisapaikka miehet, naiset, PT-maajoukkue, pojat ja tytöt - Päätoiminen toiminnanjohtaja ja osapäiväinen maajoukkuevalmentaja - Suomalaisen curlingin päivä esillä valtakunnallisessa mediassa - Curling koulujen liikuntatunneilla isossa roolissa - Teksti-tv:ssä curlingilla vakiosivu - Curlinghalleja valmiina tai rakenteilla kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna - Rekisteröityneitä jäseniä 2000 - SM-sarjassa 4 sarjatasoa miehillä ja 2 naisilla - Strategia siitä miten yllä mainitut tavoitteet saavutetaan 5.6. Muu toiminnan kehittäminen Viestintävaliokunta jatkaa nykyisen toimintamallin kehittämistä jossa pääpaino on Curlinglehden toimittamisella, curling.fi sivuston ylläpitämisellä ja lehdistötiedotteiden laatimisella. Uutena asiana pyritään saamaan vakiosivu YLE:n teksti-tv:lle. Seurojen kanssa jatketaan vuonna 2010 aloitettua valmennus- ja opastustapahtumien järjestämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriöön (OKM) ollaan edelleen tiiviisti yhteydessä, ja toimitetaan sinne etenkin kaikki oleelliset materiaalit (mm. strategia ja toimintasuunnitelma). Myös Olympiakomitean ja paralympiakomitean kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä. Development Officer nimetään edelleen liiton ADT:n yhteyshenkilöksi sääntömääräisessä syyskokouksessa. Yhteyshenkilön tehtäviin kuuluu mm. koulutuksien järjestäminen, liiton antidopingohjelman pitäminen ajan tasalla, osallistuminen lajiliittopalaveriin, edustusjoukkueiden kokoonpanot ja aikataulut kilpailujen sekä muiden tapahtumien suhteen, kilpailukalenterin toimittaminen. Pyritään palkkaamaan liitolle toiminnanjohtaja ja saamaan oma toimisto. Alkuvaiheessa kartoitetaan muiden pienten lajiliittojen tilanteet ja selvitetään onko mahdollista yhdistää kahden tai kolmen liiton toiminnanjohtajan tehtävät ja toimitilat. Vuonna 2013 Lohjan Kisakalliossa pyritään järjestämään lajiohjaajakurssi. Palkitsemisjärjestelmä - tukea kehittyville seuroille. Vuosittain jaettaan 300 euron toiminta-avustus sille seuralle, joka on parhaiten kehittänyt toimintaansa. Vakiinnutetaan liiton tulevan kauden toimintasuunnitelman laatiminen jokavuotiseksi tapahtumaksi, johon seurat lähettävät ideoitaan sähköpostitse. Seuroja muistutetaan asiasta syyskokouksen kokouskutsun lähettämisen yhteydessä. Muut sidosryhmät Hyvinkään hallinhankkeen tiimoilta, ja muutoinkin Opetus- ja kulttuuriministeriöön (OKM) ollaan edelleen tiiviisti yhteydessä, ja toimitetaan sinne etenkin kaikki oleelliset materiaalit (mm. strategia ja toimintasuunnitelma). Järjestetään muiden pienten lajiliittojen edustajien kanssa tapaaminen ja pyritään yhteisesti kehittämään lajiliittojen ja lajientoimintaa. 5.7. Development Officer ja hallitustyön organisointi Toiminnan ja kehityksen jatkumisen kannalta on elintärkeää päästä jatkamaan Development Officerin aloittamaa työtä ja sen takia rahoituksen pitää järjestyä, mieluiten vielä suurempana kuin nykyään. Development Officerin työmäärää pyritään
Sivu 7 / 7 kasvattamaan ja samalla kehittämään liiton toimintaa kohti täyspäiväistä toiminnanjohtajaa (ulkopuolisena ostopalveluna tai suorassa palkkasuhteessa). DO:n tärkeimpinä tehtävinä ovat mm. - juniori- ja koululaiscurlingin kehittäminen, seuratyön aktivointi, yhteydenpito eri sidosryhmiin, PT-curling ja toimiminen hallitus- ja valiokuntatyön toimeenpanijana. Hallitustyön organisointi - Nykyistä valiokuntatyöskentelyä tarkennetaan edelleen ja valiokuntiin pyritään saamaan jäseniä useammista jäsenseuroista. - Valiokuntien toimintaa johtaa hallituksen jäsen (valiokunnan kyettävä tekemään päätöksiä puheenjohtajan johdolla). - Hallituksen jäseniksi pyritään saamaan motivoituneita henkilöitä, joilla on kiinnostusta strategiatyössä määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseen. - Hallitus- ja valiokuntatyöskentelyä pyritään kehittämään siten, että kokouksiin voi osallistua etäyhteyksien välityksellä. - Hallitukseen ja valiokuntiin pyritään saamaan aktiivisia edustajia mahdollisimman monesta eri seurasta. - Hallitus pyrkii myös kehittämään tiedostusta aktiivisemmaksi jäsenistöön päin.