infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

Samankaltaiset tiedostot
Infiniittiset rakenteet

Infiniittiset rakenteet, osa 1

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

5. Paikallissijat/obliikvisijat

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Reetta Minkkinen

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Kielteinen infinitiivirakenne

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

Learner Language, Learner Corpora Oulu

KOLMANNEN INFINITIIVIN ILLATIIVIN NYKYISESTÄ POIKKEAVAA KÄYTTÖÄ JA 1700-LUVUN SUOMESSA

SUMERI 2. HY ma 10-12,

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

Suomea jokaiseen päivään Marja Ahola

Moi kaikille! Finský praktikum Titta Hänninen

Verbien morfosyntaksia

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat

3. Modaalinen rakenne (tehden)

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET

Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista

Suomea jokaiseen päivään Marja Ahola

Lausuminen kertoo sanojen määrän

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

Temporaalisen lauseenvastikkeen sanajärjestys

Kieli merkitys ja logiikka

NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS

Tehtäväpaperi Uppgiftsblankett

Lausemaisuuden asteista

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

RELATIIVILAUSEEN JA PARTISIIPPIMÄÄRITTEEN KEHITTYMINEN S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA

Kaija Jokinen - Kaupantäti

JÄRKI PITÄISI OLLA MUKANA VAI JÄRJEN PITÄISI OLLA MUKANA? NESESSIIVIRAKENTEEN SUBJEKTIN SIJA SANOMALEHTIKIELESSÄ

Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista

ACTA POHJOISSAAMEN JA SUOMEN PERUSINFINITIIVI VERTAILUSSA LEAT JA OLLA - VERBIEN YHTEYDESSÄ UNIVERSITATIS OULUENSIS B 92. Marjatta Jomppanen OULU 2009

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille luokan keskeiset tavoitteet

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Suomen kielioppia edistyneille

Vesta Linnea ja aavelapsen arvoitus

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Referatiivirakenteet ja että-lauseet objektina kolmessa tietokirjassa

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio


Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

AFinLan syyssymposiumi Oulu

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten.

LUENTOMONISTE (keskeneräinen) Syntaksin asema kieliopissa 2

HALUAISITKO MENNA MUUNKANSA KALASTAMAN?

A-INFINITIIVIN LYHYEN MUODON AKKUSATIIVIOBJEKTIN VARIAATIO PERUSSUBJEKTILLISISSA LAUSERAKENTEISSA Kyselytesti- ja korpustutkimus

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate Marking Scheme. Finnish. Higher Level

MoNı TAsoı NENKÄYTÅNNÖN YLEı skı ELEN opas ulkomaalaı sı LLE

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

VOKAALIVARTALOIDEN YLEISTYMINEN VERBIEN NÄHDÄ, TEHDÄ, TULLA, MENNÄ, PURRA JA SURRA A-INFINITIIVEISSÄ

2. KUVIOTEHTÄVÄT Tehtävissä edellytetään vastausta olennaiselta osaltaan kuvioesityksiin perustuvana annettujen ohjeiden mukaan.

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Matt. 11: Väsyneille ja stressaantuneille

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

JoUsTAvAA LAUSEQPPIA

Abessiivin käyttö suomen yleiskielessä ja murteissa

PRONOMINEJA (text 2, s. 37)

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Markkinointi & viestintä. Olkkarikekkerit 2018

E-kirjan kirjoittaminen

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Transkriptio:

Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa puhtaaksi Vilkuna: tällaiset infinitiivirakenteet edussanansa täydennyksiä vaihtoehtona on usein paikallissijainen (erityisesti illatiivimuotoinen) NP: oikeus ilmaista itseään ~ oikeus itseilmaisuun kyky rakastaa aidosti ~ kyky aitoon rakkauteen substantiivin kanssa esiintyvä 1. infinitiivin lyhyt muoto: kolme eri tyyppiä kriteerinä infinitiivin ja substantiivin välisen suhteen kiinteys 1: löyhin tapaus: nesessiivirakenne Uolevin on pakko tehdä niin. Uolevin on aika lähteä. infinitiivi liittyy yhdistelmiin on pakko ja on aika 2: toinen ääripää: substantiivi ja infinitiivirakenne muodostavat kiinteän kokonaisuuden, jonka osia ei voida siirtää erilleen: Kykyä puolustaa omaa kantaansa ei pidä halveksia. Katsomossa naurettiin ministerin yrityksille puolustaa kantaansa. * Mitä ei pidä halveksia kykyä puolustaa? * Kantaansa katsomossa naurettiin ministerin yrityksille puolustaa.

3: välimuoto: infinitiivi ja substantiivi pysyvät yhdessä, mutta infinitiivin määritteet voivat liikkua: Uolevilla ei ollut aikaa lähteä mukaan. Me saimme luvan tehdä näin. Sinne Uolevilla ei ollut aikaa lähteä. Tämän me saimme luvan tehdä. Infinitiivi obliikvina ja adverbiaalina 1. inf. lyhyttä muotoa käytetään (nykysuomessa) harvoin adverbiaalina (tai obliikvina) muita infinitiivimuotoja käytetään harvoin muissa tehtävissä Lauseopin arkiston infinitiiviesiintymistä 57 % on 1. inf. lyhyitä muotoja (yleisempi kuin muut yhteensä) lopuista selvästi yleisin on 3. inf. illatiivi (yleisempi kuin loput yhteensä, 26 % kaikista inf. esiintymistä): hommaan kuin hommaan rupeaa jo löytymään maisteri. Talvisin taas tuodaan esiintyjiä ulkomailta temppuilemaan suomalaisille. (murreaineistossa 3. inf. illatiivi on jopa melkein yhtä yleinen kuin 1. inf. lyhyt muoto) loput muodot ovat erittäin selvästi harvinaisempia (3. inf. inessiivi on 3. yleisin, 5,6 % LA:n infinitiiviesiintymistä)

Obliikvina ja averbiaalina toimivia infiniittiviä rakenteita koulukieliopista tuttuja lauseenvastikkeita: finaalirakenne (1. infinitiivin pitkä muoto, translatiivi): Lähdin ulos saadakseni raitista ilmaa Kalle söi tukevasti jaksaakseen iltaan saakka temporaalirakenne: Luennon loppuessa kello on 15:45 Kallen syödessä lounastaan Ville istui kirjan ääressä ( 2. temporaalirakenne: Luennon loputtua kello oli 15:45 Kallen syötyä lounaansa hän istuutui kirjan ääreen) modaalirakenne: Ville tuijotti Liisaa henkeään haukkoen Kalle juoksi tukka hulmuten koko joukko muitakin infinitiivirakenteita (osa lauseenvastikkeita, osa ei) Lähemmin: Vilkuna 9.1 ja 9.7.

Referatiivirakenne Referatiivirakenne (referatiivinen lauseenvastike, partisiippirakenne jne.) ei ole infinitiivirakenne (infiniittinen rakenne kylläkin) lauseenvastike sanotaan usein vastaavan että-lausetta: Kalle kertoi Villen olevan sairaana. Kalle kertoi, että Ville on sairaana. Ville luuli olevansa jo terve. Ville luuli, että oli jo terve. lauseopillisesti kiinnostavia asioita referatiivirakenteessa: suhde että-lauseeseen (vastaavuus ei ole täydellinen) subjekti (yleensä mutta ei aina genetiivimuotoinen) objekti (sen sijanvalinnassa on omaperäisyyksiä verrattuna muihin infiniittisiin rakenteisiin) lauseenjäsenasema (yleensä objektina, mutta joissain tapauksissa voi toimia subjektinakin, ja on silloin vähän erilainen kuin objektina)

Tentti ja siihen valmistautuminen sali 7, 25.4. kello 14:00 16:00 varmaan ainakin yksi käsitteiden määrittelytehtävä konstituenttirakenteiden piirtämis- ja tulkitsemistehtäviä (ehkä pari kappaletta, ei kohtuuttoman vaikeita) puukuvainten lisäksi dependenssikuvausten esittämistä (paitsi puita myös nuolia) kenties myös lauseenjäsennystehtävä, mutta ei yksinkertaista kerro näiden lauseiden kaikki lauseenjäsenet -tyyppistä esseetyyppisiä tehtäviä; ei kovin laajoja Kokonaisuus likimain: käsitteiden määrittelytehtävä (neljä kohtaa) kaksi tai kolme analyysitehtävää; kussakin voi olla pari alakohtaa esseetyyppisiä tehtäviä (suorasanaisesti vastattavia), vastataan luultavasti kahteen (valinnanvaraa on).