Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy

2 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Perustettu 1996 Osakkaina alueen 9 kuntaa: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Näistä Lappeenranta ja Imatra ovat kaupunkeja. Henkilöstöä vuonna 2011 26 henkilöä Toiminta-alueella noin 133 000 asukasta. Vakituisia asuntoja on 65 000, joista kerrostaloasuntoja on 25 000, rivi-ja ketjutaloasuntoja 7 400 ja pientaloja 34 900. Toiminnassa olevia maatiloja on noin 1800. (Tilastokeskus). Kokonaispinta-ala noin 6873 km 2, josta vesistöä 1610 km 2 Taajama-aste on noin 80 Asukastiheys 25,4 asukasta / km 2 2001 2002 2006 2007 2009 2010 2011 Historiakatsaus Kukkuroinmäen jätekeskukselle myönnettiin ympäristölupa. Jätteiden vastaanotto aloitettiin Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Työskentely toiminta-alueen yhteisen jätestrategian luomiseksi aloitettiin yhdessä osakaskuntien kanssa. Laatu- ja ympäristöjärjestelmille ISO 9001 ja ISO 14001 myönnettiin sertifikaatit. EKJH:n kuntien puolesta keskitetysti kilpailuttama asukkaiden kuiva- ja biojätteiden kuljetus käynnistyi Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella. Myös kuntien hyöty- ja vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelut siirtyivät EKJH:lle. EKJH:n kuntien puolesta keskitetysti kilpailuttama asukkaiden kuiva- ja biojätteiden kuljetus käynnistyi Luumäellä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Myös kuntien vaarallisten ja hyötyjätteiden vastaanottopalveleut siirtyivät EKJH:lle. Laatu- ja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO 14001 uudelleensertifioitiin. Toiminta-alueen jätestrategia päivitettiin huomioiden jätteiden hyötykäytön lisääminen. Kierrätyskelvottoman kuivajätteen energiahyötykäyttö sekä Lappeenrannan ja Lemin asukkaiden kuiva- ja biojätteiden kuljetukset kilpailutettiiin. Kaksi uutta miehitettyä jäteasemaa avattiin. Ekopisteverkoston uudistus aloitettiin.asuk

3 Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, omistajakunnat ja hallitus jatkoivat edelleen EKJH:n ja osakaskuntien yhteisen jätestrategian mukaisten toimenpiteiden valmistelua ja täytäntöönpanoa vuoden 2011 aikana. Tehtyjen päätösten mukaisesti Lappeenrannan ja Lemin alueen jätteenkuljetusten kilpailutus toteutettiin vihdoin vuoden 2011 aikana usean vuoden oikeustaistelun jälkeen. Vuosi 2011 Kyseessä oli yhtiön viidestoista tilikausi, mutta operatiivisten toimintojen osalta kymmenes tilikausi. Yhtiön liikevaihto oli 7 193 000 euroa joka on noin 11 % suurempi kuin vuonna 2010. Jätemäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta sekä vastuualueiden asiakasrekisterien jatkuva tarkentuminen lisäsivät osaltaan liikevaihtoa. Operatiivinen vastuu Lappeenrannassa ja Lemillä siirtyy 1.3.2012 EKJH:lle. Kilpailutuksen valmistelu ja valmistautuminen laajentuviin tehtäviin on lisännyt merkittävästi painetta EKJH:n henkilöstölle. Jo aiemmin EKJH:n vastuulle siirtyneillä alueilla toiminta on vakiintunut ja parhaita toimintamalleja on päästy harjoittelemaan ja kehittämään käytännössä. Tilikauden tappio oli 1 000 euroa. Tulosta rasittivat valmistautuminen uuden urakka-alueen vastaanottoon, kilpailutuksen valmisteluun sekä asiakastietojen tarkistamiseen liittyvät ennakoimattomat ylimääräiset työt. Investoinnit ja kehityshankkeet Investointien kokonaismäärä tilikaudella oli 492 000 euroa. Suurimmat investoinnit olivat Luumäen uuden jäteaseman rakentaminen 360 000 euroa, Savitaipaleen uudistetun jäteaseman alueen asvaltointi 25 000 euroa sekä loppusijoitusalueen kantavat rakenteet 67 000 euroa. Kalustoinvestoinnit olivat yhteensä 90 000 euroa. EKJH:n vastuualueen ekopisteverkosto päätettiin uusia täysin hyödyntäen syväkeräystekniikkaa. Uusien pisteiden asennukset aloitettiin 2011 syksyllä ja loput astiat asennetaan kevään/kesän 2012 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen, Luumäen ja Taipalsaaren ekopisteverkosto. Lisäksi päätettiin laajentaa toimistotiloja; tilat ovat jo nykyisellään riittämättömät joten osa henkilöstöstä joutuu työskentelemään väliaikaisissa toimistotiloissa. Strategiapäivityksen ja hallituksen päätöksen mukaisesti kierrätyskelvottoman kuivajätteen energiahyötykäyttö kilpailutettiin joulukuussa 2011. Varsinainen hankintapäätös tehdään maaliskuussa 2012. Vuoden 2013 alusta osa nyt loppusijoitukseen menevästä kierrätyskelvottomasta kuivajätteestä ohjautuu energiahyötykäyttöön ja vuoden 2015 alusta koko asumisesta syntyvä kierrätyskelvoton kuivajätemäärä ohjautuu energiahyötykäyttöön.

4 Toimintaympäristö Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Laissa on merkittäviä muutoksia pakkausten tuottajavastuisiin sekä velvoite perustaa kunnallisen jäteyhtiön alueelle yhteinen jätelautakunta. Pakkausten täysi tuottajavastuu tulee lisäämään EKJH:n ja pakkaustuottajien välistä yhteistyötä kuntalaisille tarjottavissa palveluissa. Samalla kun EKJH:n alueen ekopisteverkostoa kehitetään ja uudistetaan yhteistyössä kuntien kanssa, käydään neuvotteluja myös tuottajien kanssa keräysverkoston hyödyntämisestä myös tuottajien keräysvelvoitteiden täyttämiseen. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat määrittäneet jätehuoltostrategian laadinnan yhteydessä oman tahtotilansa ja tavoitteensa jätehuollolle. Huolimatta pitkästä ja hankalasta taipaleesta EKJH jatkaa edelleen sinnikkäästi työtään kustannustehokkaan ja kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti kohtelevan jätehuollon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi toimintaalueellaan omistajien tahdon mukaisesti. Tehdyt päätökset ekopisteverkoston uusimisesta ja kierrätyskelvottoman kuivajätteen energiahyödyntämisestä tulevat nostamaan myös eteläkarjalaisen jätehuollon toimintamallit ja hyödyntämisprosentit kansainväliselle huipputasolle. Edelleen alati kiristyvät ympäristövelvoitteet ja lainsäädäntö asettavat omia haasteitaan EKJH:n toiminnan ympäristökuormituksen vähentämiselle, jätehuoltologistiikan ja materiaalivirtojen suunnittelulle ja toteutukselle. Lopuksi Yhteisen tavoitetilan määrittäminen strategian laadinnan yhteydessä on helpottanut yhteistyötä henkilöstön, hallituksen, omistajien edustajien ja sidosryhmien kanssa. Toiminnan kehittämiselle on selkeät päämäärät, kun tavoitteet ovat selvillä. Omistajakuntien vuonna 2008 tekemien päätösten täytäntöönpano on viivästynyt usealla vuodella mutta toimintaa on pystytty kehittämään johdonmukaisesti sekä hallitusti. Tästä on hyvä jatkaa jatkuvan kehittämisen tiellä kohti omistajien visioimaa keskitettyä, kustannustehokasta, ympäristökuormitusta minimoivaa ja asukkaita tasapuolisesti kohtelevaa jätehuoltojärjestelmää. Erityisesti tänä vuonna EKJH:n henkilöstö ja hallitus ovat joutuneet työskentelemään todella ankarasti hankalien olosuhteiden johdosta saavuttaakseen toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet; tästä haluan lausua vilpittömät henkilökohtaiset kiitokset! Mika Suomalainen Toimitusjohtaja

5 Strategia ja johtaminen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on Etelä-Karjalan yhdeksän kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. Yhtiön tehtävänä on huolehtia osakaskuntiensa jätehuollon järjestämisestä, jätteiden käsittelystä ja hyötykäytön edistämisestä ympäristöystävällisesti sekä taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Yhtiön tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti maakunnan asukkaiden jätehuoltoa yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy ei jaa osinkoa omistajilleen. Yhtiön toiminnan strategisesta suunnittelusta ja taloudesta vastaa hallitus. Hallitus valitaan vuosittain yhtiökokouksessa. Hallitus kokoontui vuonna 2011 kaksitoista kertaa. Puheenjohtajana toimi Kyösti Harju. Strategian toteuttamisen työkaluina Etelä- Karjalan Jätehuollolla on sertifioidut laatuja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO 14 001. Toimintajärjestelmään on määritelty yhtiön strategiaan liittyvät tavoitteet ja suunnitelmat edelleen aina menettelyohjeisiin saakka. Toimintaa johtaa ja valvoo toimitusjohtaja, joka on tulosvastuussa ja raportoi yhtiön hallitukselle. Jokaisella toiminnan ydinprosessilla on vastuuhenkilönsä. Prosessien johtaminen perustuu johtoryhmätyöskentelyyn. Johtoryhmän tehtävänä on toimitusjohtajan ohella kehittää kokonaisvaltaisesti yhtiön toimintaa. Johtoryhmä käsittelee yhtiötä koskevat tärkeimmät asiat. Toimitusjohtaja edistää yhdessä johtoryhmän kanssa eri toimintojen välistä yhteistoimintaa sekä edistää yhtiön strategisten taloudellisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista. Helmikuussa 2011 Etelä-Karjalan Jätehuollon omistajakuntien nimeämä strategiatyöryhmä määritteli maakunnan uuden jätestrategian toteutettavaksi vuosille 2011-2014. Uuden jätestrategian pääkohtina ovat kierrätykseen kelpaavien jätteiden hyötykäytön lisääminen ekopisteverkoston uudistuksella sekä kierrätykseen kelvottoman kuivajätteen energiahyötykäyttö. Myös Etelä-Karjalan Jätehuollon toimintapolitiikkaa päivitettiin tämä huomoiden. Vuosi 2011 lyhyesti Tammikuu: Myllyntaustan uusi miehitetty jäteasema avattiin Ruokolahdella. Helmikuu: Etelä-Karjalan Jätehuolto määritteli yhdessä omistajakuntiensa kanssa maakunnan uuden jätestrategian, jossa pääkohtina on kierrätykseen kelpaavien jätteiden hyötykäytön lisääminen ekopisteverkoston uudistuksella sekä kierrätykseen kelvottoman kuivajätteen energiahyötykäyttö. Huhtikuu: Lappeenrannan ja Lemin asukkaiden kuiva- ja biojätteen kuljetukset kilpailutettiin, ja hankintapäätös tehtiin kesäkuussa. Keskitetty kuljetusjärjestelmä lähtee liikkeelle Lappeenrannassa ja Lemillä 1.3.2012. Syyskuu: Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen laajennusosa (IV-vaihe) otettiin käyttöön. Lokakuu: Taavetin uusi miehitetty jäteasema avattiin Luumäellä. Ekopisteverkoston uudistaminen aloitettiin Luumäellä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Joulukuu: Kierrätyskelvottoman kuivajätteen energiahyötykäyttövastaanottopaikka kilpailutettiin.

6 Toimintapolitiikka 10.3.2011 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa osakaskuntien vastuulla oleva jätehuolto. Tavoitteenamme on tuotteiden ja palveluiden korkea laatu, henkilöstön hyvinvointi ja turvallinen työympäristö. Minimoimme ympäristökuormitusta vähentämällä jätteen loppusijoitusta ja lisäämällä hyötykäyttöä. Noudatamme voimassaolevaa lainsäädäntöä, meille myönnettyjä lupia ja asetamme yhdessä sidosryhmiemme kanssa ympäristö- ja laatuvaateita yhteistyökumppaneillemme sekä itsellemme. Toimimme kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ja taloudellisesti. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti tavoitteenamme tyytyväinen asiakas. Varmistamme vaatimusten täyttymisen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Etelä-Karjalan Jätehuollon hallitus 2010 Kehitämme toimintatapojamme ja palvelujamme suunnitelmallisesti siten, että toimintamme on turvallista ja vahinkoriskit sekä päästöt ympäristöön pienenevät. Tiedotamme ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista sekä henkilökunnallemme että asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme. Käymme avointa keskustelua toimintaamme liittyvistä kysymyksistä. Edellytämme alihankkijoiltamme ja yhteistyöyrityksiltämme toimintaa, joka tukee meitä laatu- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Arvioimme jatkuvasti toimintaamme liittyviä riskejä ja pyrimme poistamaan niitä. Henkilökunnan osaaminen varmistetaan jatkuvalla sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella. Noudattamalla toimintapolitiikkaamme varmistamme yhtiön kehittymisen ja toiminnan jatkuvan parantamisen. EKJH:n hallitus 2011 Kyösti Harju, Lappeenranta Pentti Belinskij, Lappeenranta Kimmo Reponen, Lappeenranta Laura Peuhkuri, Lappeenranta Urpo Tiainen, Imatra Varajäsen Hannu Papunen Varajäsen Joni Niemi Varajäsen Jarmo Lahtinen Varajäsen Ritva Karhu Varajäsen Hannu Varho Lea Sairanen, Imatra Helli Halonen, Ruokolahti Vesa Jäkälä, Savitaiple Terhi Tiilikainen- Kärpänen, Parikkala Varajäsen Satu Tiippana Varajäsen Heidi Kyyrö Varajäsen Paavo Apo Varajäsen Raili Tervonen

7 Organisaatio 31.12.2011 Omistajat, 9 kuntaa Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari Hallitus Lappeenranta 4 paikkaa, Imatra 2 paikkaa, muut kunnat yhteensä 3 paikkaa Toimitusjohtaja Mika Suomalainen Hallinto Hall llin intopäällili kkö Laatu- ja Talous Talo uspä ällikkö Toimistosihtee ri, Pa lvel u- sihteeri ympäristö Laatu- ja ympäristöinsinööri Logistiikka & asiakaspalvelu Logi stii iikkapäällil kkö As iaka kaspalvelusihteerit (2 + 1 määrä äaikainen), Pr ojektisihteeri, Logistiikkasihteeri, Taloussihteeri, Logistikko Käyttö & vastaanotto Alue uevastaava Työn jo htaj aja Vaakaesimi mies es, Vaakaoperaattori, 4 laitosmiestä Jäteasemat & hyötyjätehuolto Kunnossas pito- pä ällikkö Jäteasemavastaavat (2), Huolto mi es Tiedotus ja neuvonta Tiedottaja, Neuvoja

8 Palvelut Etelä-Karjalan Jätehuollon palveluihin kuuluvat jätteiden sekä pilaantuneiden maa-ainesten vastanotto Kukkuroinmäen jätekeskuksessa sekä kuuden kunnan asukkaiden kuiva- ja biojätteiden jätteiden keräykseen ja kuljetukseen liittyvä asiakaspalvelu ja laskutus, hyötyjätteiden keräysverkoston ylläpito, vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelut sekä miehitettyjen jäteasemien ylläpito. Jätteiden keräys ja kuljetus Vuonna 2011 Etelä-Karjalan Jätehuolto hoiti kuuden kunnan, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren, asukkaiden kuiva- ja biojätteen kuljetuksia. Keskitetysti kilpailutetun jätteenkuljetuksen piirissä on 29 600 asukasta kuuden kunnan alueella. Etelä-Karjalan Jätehuollon kilpailuttaman kuljetusurakoitsijan HFT Networkin alihankkija Environet Oy on hoitanut vuoden 2009 alusta kuiva- ja biojätteiden kuljetuksia Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella ja Kuljetusliike Laine Ay vuoden 2010 alusta Luumäellä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Etelä-Karjalan Jätehuolto hoitaa kuuden kunnan jätteenkuljetuksiin liittyvän asiakaspalvelun ja laskutuksen. Kuljetuspalveluista on sopimuksia myös alueen yritysten kanssa. Kuivajätteet kuljetetaan Kukkuroinmäen jätekeskuksen tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluelle ja biojätteet käsiteltäväksi jätekeskuksen alueella sijaitsevassa Kekkilän kompostointilaitoksessa. Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari ovat haja-asutusvaltaisia kuntia, joissa sijaitsee paljon vapaa-ajan asuntoja. Kuuden kunnan alueella on yhteensä 150 kuivajätteiden aluekeräyspistettä, joiden käyttöaste kasvaa merkittävästi mökkikausina. Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminta-alueella biojätteiden lajitteluvelvoite koskee jätehuoltomääräysten mukaan kaikkia kiinteistöjä. Biojätteiden kiinteistökohtainen kompostointi on yleistä etenkin hajaasutusalueilla. Biojätteiden kiinteistökohtaisen kuljetuksen piiriin kuuluu 2614 Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kotitaloutta ja julkishallinnon kiinteistöä. Imatralla, Lappeenrannassa ja Lemillä asukkaiden jätteenkuljetukset olivat vielä 2011 sopimusperusteisia, mutta päätökset keskitettyyn jätteenkuljeusjärjestelmään siirtymisestä on näissäkin kunnissa tehty. Kuivajäte EKJH:n kilpailuttamat kaksi kuljetusurakoitsijaa hoitavat yhteensä kuuden kunnan asukkaiden ja julkishallinnon kiinteistöjen kuivajätteen kuljetukset. Vuonna 2011 tehtiin 151 000 kuivajäteastian tyhjennystä eli 475 tyhjennystä /vrk. Biojäte EKJH:n kilpailuttamat kaksi kuljetusurakoitsijaa hoitavat yhteensä kuuden kunnan asukkaiden ja julkishallinnon kiinteistöjen biojätteen kuljetukset. Vuonna 2011 tehtiin 32 352 biojäteastian tyhjennystapahtumaa eli 129 tyhjennystä /vrk. Aluekeräys Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella ja Taipalsaarella on yhteensä 154 kuivajätteiden aluekeräyspistettä lähinnä haja-asutusalueella. Joidenkin aluekeräyspisteden yhteydessä on myös hyötyjätteiden keräyspisteet. Asiakkaat EKJH:n kilpailuttamat kuljetusurakoitsijat hoitavat 14 005 kotitalouden ja julkishallinnon kiinteistöjen jätteenkuljetukset. EKJH hoitaa kuljetuksiin liittyvän asiakaspalvelun ja laskutuksen.

9 Hyötyjätteiden keräys Vuonna 2011 Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulla oli Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren hyötyjätteiden keräyspisteet. Näiden kuuden kunnan alueella on yhteensä 60 pakkauslasin, 45 pienmetallin ja 5 kartongin keräyspistettä. Lisäksi tuottajayhteisön paperinkeräyspisteitä sijaitsee 76 hyötyjäte- tai aluekeräyspisteen yhteydessä. Taloyhtiöillä ja muilla suurilla toimijoilla on jätehuoltomääräysten mukaan velvollisuus järjestää keräys pakkauslasille ja metallille, mikäli niitä syntyy 30 kg viikossa ja kartongille, mikäli sitä syntyy 20 kg viikossa. Vuoden 2011 aikana valmisteltiin yhteistyössä kuntien kanssa Lappeenrannan kaupungin ja Lemin kunnan uusia jätehuoltomääräyksiä huomoiden hyötyjätteiden lajittelu entistä paremmin. Hyötyjätepisteiden keräysastioiden tyhjennyksiä hoitivat Etelä-Karjalan Jätehuollon yhteistyökumppanit. Keräyspisteiden kunnossapitoa ja siivousta tehtiin oman henkilökunnan voimin. Kahdessa pisteessä on myös valvontakamerat väärinkäytöksiä hillitsemässä. Vuonna 2011 aloitettiin suunnittelutyö ekopisteverkoston uudistamiseksi kuuden kunnan alueella yhteistyössä kuntien kanssa. Uusien ekopisteiden rakentaminen aloitettiin loppuvuonna 2011. Verkoston suunnittelussa huomioitiin keräysastioiden tyhjennysten ja kuljetuksen ympäristövaikutukset. Pisteet pyrittiin sijoittamaan asukkaiden luonnollisten kulkureittien varrelle, esimerkiksi kauppojen yhteyteen. Uusissa ekopisteissä keräysvälineinä käytetään syväkeräysastioita aina kun se rakennusteknisesti oli mahdollista. Miehitetyt jäteasemat Etelä-Karjalan Jätehuollon hoidossa on Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Savitaipaleen miehitetyt jäteasemat. Taipalsaaren kunta hoitaa edelleen Taipalsaaren jäteasemaa. Ruokolahdella avattiin uusi Myllyntaustan jäteasema alkuvuonna 2011 kuntalaisia hyvin palvelevalle paikalle lähelle kunnan keskustaajamaa. Kesällä 2011 viimeisteltiin Savitaipaleen Peijonsuon jäteaseman uudistustyöt asvaltoimalla jäteaseman alue. Kesän 2011 aikana Etelä-Karjalan Jätehuolto rakennutti Luumälle uuden jäteaseman Taavetin taajaman läheisyyteen, ja jäteaseman avajaisia vietettiin lokakuussa. Etelä-Karjalan Jätehuollon ylläpitämillä jäteasemilla otetaan vastaan kotitalouksien lajiteltua rakennusjätettä, vaarallista jätettä, sähkölaitteita sekä hyötyjätteitä, kuten risuja ja puutarhajätteitä, energiajätettä, metalliromua sekä paperia, kartonkia ja pakkauslasia. Jäteasemat ovat auki 1-2 päivänä viikossa.

10 Jäteasemapalvelut Luumäki Taavetin jäteasema avoinna 11-14 h /viikko. Lääkejätteiden vastaanotto yhdessä apteekissa. Parikkala Särkisalmen jäteasema avoinna 7 h /viikko. Lääkejätteiden vastaanotto kahdessa apteekissa. Ruokolahti Myllyntaustan jäteasema avoinna 10 h /viikko. Vaarallisten jätteiden vastaanotto autokorjaamon yhteydessä viitenä päivänä viikossa. Lääkejätteiden vastaanotto yhdessä apteekissa. Rautjärvi Änkilän jäteasema avoinna 4 h /viikko. Vaarallisten jätteiden vastaanotto lisäksi Asemanseudulla 2 h /viikko ja lääkejätteiden vastaanotto kahdessa apteekissa. Savitaipale Peijonsuon jäteasema avoinna 7-9 h /viikko. Lääkejätteiden vastaanotto yhdessä apteekissa. Taipalsaari Jäteasema avoinna 15 h /viikko (kunta ylläpitää). Lääkejätteiden vastaanotto yhdessä apteekissa. Vaarallisten jätteiden vastaanotto Vaarallisten jätteiden maksuton vastaanotto kotitalouksille on järjestetty jokaiseen Etelä-Karjalan Jätehuollon osakaskuntaan. Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulla oli vuonna 2011 Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Savitaipaleen vaarallisten jätteiden vastaanottopisteet, jotka on järjestetty miehitettyjen jäteasemien yhteyteen. Ruokolahdella vastaanottopalvelu ostettiin paikalliselta autokorjaamoyrittäjältä. Myös Kukkuroinmäen jätekeskukseen otetaan vastaan vaarallisia jätteitä kotitalouksilta ja yrityksiltä. Kaikissa omistajakunnissa järjestettiin aiempien vuosien tapaan vaarallisten jätteiden keräyskierrokset. Keräysauto pysähtyi kaikkiaan 138 pisteessä ja keräyskierroksilla kerättiin vaarallisia jätteitä yhteensä 99,7 tonnia.

11 Hyötyjätteiden keräysverkosto Pienmetalli Luumäellä 3, Parikkalassa 8, Rautjärvellä 11, Ruokolahdella 8 ja Savitaipaleella 13 keräyspistettä. Yhteensä 688 asukasta / keräyspiste Pakkauslasi Luumäellä 11, Parikkalassa 8, Rautjärvellä 11, Ruokolahdella 12 ja Savitaipaleella 13 keräyspistettä. Yhteensä 538 asukasta / keräyspiste Paperi EKJH:n ylläpitämien pisteiden yhteydessä on yhteensä 58 tuottajayhteisön keräyspistettä. Tuottajayhteisöllä on keräyspisteitä myös näiden lisäksi. Kartonki Luumäellä 2, Parikkalassa 1, Rautjärvellä 2, Ruokolahdella 1 ja Savitaipaleella 1 keräyspistettä. Yhteensä 4228 asukasta / keräyspiste Maakunnan ekopisteverkoston uudistaminen aloitettiin loppuvuonna 2011! Kuiva- ja biojätteiden kuljetus, miehitetyt jäteasemat, hyötyjäteverkosto

12 Käsittely ja hyödyntäminen Etelä-Karjalan Jätehuollon tehtävänä on huolehtia omistajakuntien vastuulla olevien jätteiden vastaanottamisesta ja asianmukaisesta käsittelystä. Vastaanottotoiminnot on keskitetty Kukkuroinmäen jätekeskukseen Konnunsuolle Lappeenrantaan. Lisäksi yhtiön vastuulla on kuuden kunnan miehitetyt jäteasemat, jotka on tarkoitettu kotitalouksista tuleville pienjäte-erille, sekä asukkaiden vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelut. Kukkuroinmäen jätekeskuksen toimintoja varten on varattu kaikkiaan 135 hehtaaria, josta rakennettua alaa on noin 32 hehtaaria. Jätteiden vastaanotto Kukkuroinmäen jätekeskuksessa on alkanut vuonna 2002. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluetta on noin 6 hehtaaria, josta vuonna 2011 otettiin käyttöön 1,3 hehtaarin uusi laajennusalue (IV-vaihe). Pilaantuneiden maiden käsittely- ja loppusijoitusalueita on 3,6 hehtaaria. Hyötyjätteiden varastointialueita on noin 1,5 hehtaaria. Jätekeskuksen loppusijoitusalueet täyttävät valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kaatopaikan pohjarakennevaatimukset. Loppusijoitukseen on toiminnan alusta asti otettu syntypaikoilla lajiteltua jätettä, josta merkittävimmät määrät hyötykäyttökelpoisia jakeita on lajiteltu erilleen. Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotettiin vuonna 2011 ympäristöluvassa sallittuja ja Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen kanssa vastaanotosta erikseen sovittuja jätelajeja. Muista kuin asumisessa syntyneistä jätteistä tehtiin valtioneuvoston päätöksen mukaiset kaatopaikkakelpoisuusselvitykset. Vuoden 2011 loppuun mennessä toimitettiin hakemus Kukkuroinmäen ympäristölupamääräysten päivitystä varten Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Vastaanotetut ja hyödynnetyt jätteet vuonna 2011 Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotettiin vuonna 2011 yhteensä 64 366 tonnia erilaisia jätteitä ja pilaantuneita maa-aineksia. Vastaanotetuista jätteistä 30 102 tonnia sijoitettiin tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Hyödynnettäviä jätteitä (puu, metalli, lasi, betoni, energiajäte, paperi ja kartonki) toimitettiin hyödynnettäväksi 2 560 tonnia. Vaarallisia jätteitä (ongelmajätteitä) Kukkuroinmäen jätekeskukseen otettiin vastaan 49 tonnia, jotka toimitettiin Ekokem Oy:lle käsiteltäväksi. Sähkö- ja elektroniikkaromua otettiin vastaan 159 tonnia, jotka toimitettiin tuottajayhteisölle. Kyllästettyä puuta toimitettiin tuottajayhteisölle käsittelyyn 212 tonnia. Lisäksi tuottajayhteisöille toimitettiin Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotettuja autonrenkaita ja paristoja. Biohajoavat jätteet, kuten yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen lietteet ja biojäte toimitettiin käsittelyyn Kekkilän kompostointilaitokselle, joka sijaitsee Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueella. Kekkilä vastaa biohajoavien jätteiden kompostoinnista sekä kompostoituotteiden jatkojalostuksesta. Kompostointilaitoksella käsiteltiin vuonna 2011 Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminta-alueelta erilliskerättyä biojätettä 8374 tonnia ja jätevedenpuhdistamojen lietteitä 13 367 tonnia. Pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan 7 759 tonnia, joista 166 tonnia sijoitettiin ongelmajätetasoiselle loppusijoitusalueelle. Öljy-yhdisteillä pilaantuneet maat käsiteltiin kompostoimalla. Tunnuslukuja 2011 Kuivajätettä kerättiin 170 kg/ asukas Biojätettä erilliskerättiin 63 kg/asukas Vaarallista jätettä kerättiin 1,5 kg/asukas (Sisältää EKJH:n vastuulla oleviin kuuden kunnan keräyspisteisiin ja Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut jätteet sekä keräyskierrokset 9 kunnassa)

13 Toiminnot Kukkuroinmäen jätekeskuksessa 5 4 6 7 11 1 2 11 3 9 11 10 8 12 13 14 15 1. I-III rakennusvaiheen tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2001 2. IV rakennusvaiheen tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue, otettu käyttöön vuonna 2011. 3. Pilaantuneiden maiden sijoitusalue, käytössä vuodesta 2003 4. Ongelmajätetasoisten pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2002 5. Ongelmajätetasoisten pilaantuneiden maiden ja tuhkien loppusijoitusalue, rakennettu 2005 6. Pilaantuneidein maiden käsittelyalue, rakennettu 2001 7. Konehalli 8. Vapon (1.1.2011 alkaen Kekkilä Oy:n) omistama kompostointilaitos, vuonna 2008 sattuneen tulipalon jälkeinen korjausrakentaminen valmistui vuonna 2009 9. Jälkikypsytyskenttä ja tilapäinen aumakompostointialue (Vapo) 10. Jätevesipumppaamo 11. Jätevesien tasausaltaat (3 kpl) 12. Hyötyjätteiden varastokenttä 13. Pientuoja-asema ja varastokenttä energiajätteelle, metallille ja SER:lle 14. Vaaka-asema 15. Toimisto

14 KKukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut jätemäärät 2007-2011 (tonnia)

15 Henkilöstö Etelä-Karjalan Jätehuollon palveluksessa työskenteli vuonna 2011 keskimäärin 26 henkilöä. Toimitusjohtaja Mika Suomalaisen lisäksi yhtiössä työskenteli 16 toimihenkilöä ja 10 työntekijää. Naisia henkilökunnasta on 15 ja miehiä 11. Henkilökunta työskentelee pääasiallisesti Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Kaksi työntekijää työskentelee miehitetyillä jäteasemilla ja yksi henkilö kiertää tekemässä kunnossapitotöitä Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulla olevilla keräyspisteillä. Koneurakointia, kompostointi- ja kuljetuspalveluja sekä miehitettyjen jäteasemien ylläpitopalveluita ostettiin ulkopuolisilta toimijoilta. Vuoden aikana yhtiön henkilökunta oli koulutuksessa yhteensä 125 päivää. Lisäksi koko henkilökunta osallistui alkusammutuskoulutukseen. Myös henkilöstön ensiapukoulutuksia päivitettiin. Työsuojelutoimikunta jatkoi toimintaansa toista vuotta. Työterveys ja turvallisuus Sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna 2011 yhteensä 436, mikä on 6,5 % kaikista työssäolopäivistä. Työterveyshuollossa seurattiin jatkuvasti henkilöstön työkykyä ja tehtiin säännöllisiä terveystarkastuksia. Vuonna 2011 sattui yksi lievä työtapaturma työntekijän nostaessa painavaa esinettä. Vuosi 2011 oli työsuojelutoimikunnan toinen toimintavuosi. Työhyvinvointi Työhyvinvointia ylläpitävänä toimintana Etelä-Karjalan Jätehuollon henkilökunnalla on ollut mahdollisuus käyttää liikuntaja kulttuuriseteleitä erilaisiin harrastuksiin. Henkilökunnalle järjestettiin vuoden 2011 aikana myös tutustumisja virkistysretki Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lle Tunnuslukuja 2011 Henkilöstön määrä: 26 Henkilötyövuodet: 26 Keskimääräinen työsuhteen pituus: 5 vuotta Henkilöstön keskimääräinen ikä: 43 vuotta Henkilöstön koulutustaso: - ylempi korkeakoulututkinto 6 % - alempi korkeakoulututkinto 56 % - ammattikoulu/muu 38 % Henkilöstön koulutuskulut 2011: 841 /htv

16 Viestintä ja neuvonta Tavoitteena tyytyväiset asiakkaat Vuosi 2011 näkyi Etelä-Karjalan Jätehuollon viestinnässä lisääntyneinä asiakaskontakteina. Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle kuuluu kuuden kunnan jätteenkuljetuksiin ja Kukkuroinmäen jätekeskuksen sekä kuntien vastaanottopalveluihin liittyvä asiakaspalvelu. Loppuvuoden aikana aloitettiin lappeenrantalaisten ja lemiläisten asukkaiden tiedotus ja jätehuollon asiakastietojen tarkistus postittamalla lähes kaikille kiinteistönomistajille kirjeet. Etelä-Karjalan Jätehuollon asiakaspalvelupuhelujärjestelmä uudistettiin vuonna 2011. Uusi järjestelmä mahdollistaa entistä joustavamman ja sujuvamman puhelinpalvelun. Uuden järjestelmän kautta hoidettiin sen käyttöönoton jälkeen 30.8.-31.12. kaikkiaan 4053 asiakaspalvelupuhelua, mikä tekee keskimäärin 46 puhelua jokaisena työpäivänä. Asiakaspalvelua ja neuvontaa hoidettiin entistä enemmän myös sähköisten lomakkeiden ja sähköpostin välityksellä sekä henkilökohtaisesti Kukkuroinmäen jätekeskuksella ja miehitetyillä jäteasemilla. Etelä-Karjalan Jätehuolto on määritellyt merkittäväksi laatupäämääräkseen hyvän asiakaspalvelun, mitä painotettiin myös käytännön asiakaspalvelussa. Yhteistyö sidosryhmien kanssa lisää vuorovaikutusta Sidosryhmäyhteistyö ja viestintä sidosryhmien kanssa ovat tärkeää kuntien omistamalle Etelä-Karjalan Jätehuollolle. Omistajakuntien asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa tehtiin vuoden aikana tiivistä yhteistyötä, kun jätehuollon toimintoja siirrettiin yhä enemmän kunnilta Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle, ja suunniteltiin yhteistyössä jätehuollon kehitystä kunnissa ja koko maakunnan alueella. Tärkeitä sidosryhmiä ovat myös jätekeskuksen naapurit, alihankkijat ja yhteistyöyritykset. Paikallismedia on avainasemassa yhtiön viestinnässä. Sisäisen viestinnän tärkein kanava on toimintokohtaiset, säännölliset palaverit.

17 Neuvontaa asukaslähtöisesti Jäteneuvonta on yksi Etelä-Karjalan Jätehuollon merkittävistä ympäristöpäämääristä. Jäteneuvonnalla tähdätään oikeanlaiseen lajitteluun jo jätteiden syntypaikoilla. Tavoitteena on, että loppusijoitukseen ja tulevaisuudessa energiahyötykäyttöön - päätyisi ainoastaan kierrätyskelvoton kuivajäte, ja kierrätykseen kelpaavat materiaali toimitettaisiin keräyspisteiden kautta hyötykäyttöön. Jäteneuvontaa varten Etelä-Karjalan Jätehuolto ylläpitää ajantasaisia opasmateriaaleja. Tärkeä tietokanava on myös yhtiön ylläpitämät verkkosivut. Örkit ja hauska Jätejengi-nukketeatteri kiersivät vuoden aikana lukuisissa kouluissa ja päiväkodeissa antamassa lapsille ja kasvatustyötä tekevälle henkilökunnalle jätevalistusta. Jätejengi tavoitti vuoden aikana yli 1500 lasta ja kasvatustyön ammattilaista. Jäteneuvontaan saatiin myös lisää resursseja, kun syyskuussa 2011 palkattiin neuvoja. Kukkuroinmäen jätekeskuksessa vieraili vuoden aikana useita ryhmiä, kaikkiaan noin 700 henkilöä, ja Etelä-Karjalan Jätehuolto oli mukana myös erilaisissa neuvontatilaisuuksissa, tapahtumissa ja messuilla. Etelä-Karjalan Jätehuollon Örkki-maskotti kertoi kierrätyskuulumisia myös Facebookin välityksellä.

18 Ympäristövastuu Kukkuroinmäen jätekeskuksella on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin ELY-keskus) vuonna 2001 myöntämä ympäristölupa. Jätteenkäsittelytoimintojen lupamääräysten tarkistamista varten esitettiin hakemus Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (AVI) vuoden 2011 loppuun mennessä. Jäteasemat ja muut vastaanottopalvelut Etelä-Karjalan Jätehuollon hallinnassa on Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Savitaipaleen kuntien miehitetyt jäteasemat, vaarallisten jätteiden vastaanottopisteet sekä hyötyjätteiden keräysverkosto. Taipalsaaren jäteaseman ylläpidosta huolehtii Taipalsaaren kunta, mutta muilla jäteasemilla työskentelee Etelä-Karjalan Jätehuollon työntekijä. Kukkuroinmäen jätekeskuksen ympäristölupaan sisältyvät tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue sekä ongelmajätetasoinen loppusijoitusalue pilaantuneiden maiden ja tuhkien sijoittamista varten. Lupaan sisältyvät myös vaarallisten jätteiden vastaanottoasema, rakennus- ja hyötyjätteiden vastaanotto- ja varastoalueet sekä pilaantuneiden maiden käsittelykenttä. Kekkilä Oy:n omistamalla kompostointilaitoksella ja kompostointitoiminnoilla on erillinen ympäristölupa. Kukkuroinmäen jätekeskuksen ympäristön tarkkailua tehdään yhteistyössä Kekkilän kanssa. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluetta on 4,1 hehtaaria, ja aluetta laajennettiin vuoden 2010 aikana noin 1,5 hehtaarilla. Uusi pohja saatiin käyttöön syyskuussa 2011. Voimakkaasti pilaantuneiden maiden loppusijoitukseen on varattu noin hehtaarin alue ja ongelmajätetasoisille pilaantuneille maille noin 1,4 hehtaarin alue erillisine vesienkeräilyjärjestelmineen. Rasvanerotuskaivojätteille sekä hiekanerotus- ja sadevesiverkostojätteille on oma käsittelyaltaansa. Alkuvuonna 2011 avattiin uusi miehitetty jäteasema Ruokolahden Myllyntaustassa. Myllyntaustan jäteasemalla on Imatran seudun ympäristötoimen kesäkuussa 2011 myöntämä ympäristölupa. Savitaipaleen uudistetulla Peijonsuon jäteasemalla saatiin viimeistelytyönä asvaltointi tehtyä kesän 2011 aikana, ja jäteasemalla on Lappeenrannan seudun ympäristötoimen vuonna 2010 myöntämä ympäristölupa. Luumäen uusi miehitetty jäteasema rakennettiin Taavettiin, ja Luumäen kunta myönsi jäteasemalle ympäristöluvan syyskuussa 2011. Taavetin miehitetyn jäteaseman avajaisia vietettiin lokakuussa. Merkittävät ympäristönäkökohdat Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminnassa (päivitetty 27.9.2011) - Jäteneuvonta - Jätteiden vastaanotto - Jätteiden loppusijoitus - Hyötyjätteiden keräys ja käsittely

19 Jätevedet Kukkuroinmäen jätekeskus sijaitsee Lappeenrannan kaupungin alueella laajan Konnunsuon laidassa. Kaikki jätteiden kanssa kosketuksissa olevat vedet kerätään ympäristöluvan mukaisesti talteen ja johdetaan puhdistettavaksi Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle. Jätevedet johdetaan Saimaan kanavan alitse 3,6 km pitkää paineviemäriä pitkin. Rankkasateita varten Kukkuroinmäen jätekeskuksessa on kolme avointa tasausallasta sekä erikseen Kekkilän kompostointilaitoksen ja pumppaamon suljetut jätevesialtaat. Jätevesiä johdettiin vuoden 2011 aikana käsiteltäväksi laitosalueelta yhteensä 74 811 m3. Valtaosa jätevesien ravinnekuormituksesta tulee Vapon kompostointilaitoksen prosessista ja jälkikypsytyskentältä, lisäksi kuormitusta aiheuttaa loppusijoitusalueiden suotovedet ja varastokentiltä tulevat hulevedet. Edellisiin vuosiin verrattuna jätevesien typpipitoisuudet ovat olleet korkeampia, mutta fosfori- ja kiintoaineskuormitusta on puolestaan ollut hieman vähemmän. Kukkuroinmäen jätekeskuksen jätevesikuormitus 2011 2010 2009 Pumpattu vesimäärä m 3 /vuosi 74 811 34 571 35 433 COD Cr, kg/vuosi 3811 5145 4599 BOD 7 Atu, kg/vuosi 2017 2982 2587 Kokonaisfosfori, kg/vuosi 18 20 36,9 Kokonaistyppi, kg/vuosi 1370 1122 337 Ammoniumtyppi, kg/vuosi 1104 898 192 Kiintoaine, kg/vuosi 498 515 600 Kukkuroinmäen jätekeskuksen ympäristövaikutukset

20 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Kukkuroinmäen jätekeskuksen jätteidenkäsittelyalueen pohjavesiä tarkkaillaan viidestä pohjavesiputkesta. Lisäksi kompostointilaitoksen rakenteellista tiiviyttä tarkkaillaan neljästä laitoksen ympärille asennetusta pohjavesiputkesta. Kekkilä Oy raportoi kompostointilaitoksen ympäristövaikutuksista erikseen. Kesän 2011 aikana jätekeskuksen alueella asennettiin kolme uutta pohjavesiputkea, joista kaksi korvasi vanhat pohjaveden tarkkailupisteet ja yksi rakennettiin loppusijoitusalueen uuden laajennuksen läheisyyteen. Pohjavesien laadun tarkkailua varten pohjavesiputkista otettiin näytteet kaksi kertaa vuodessa. Kolmesta uudesta putkesta otettiin yhdet näytteet. Kahdessa pohjavesiputkesta otetussa näytteessä havaittiin veden värissä ja sameudessa muutoksia. Muutoin pohjavedenlaadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Jätekeskuksen ympäristön pintavesiä tarkkaillaan viidestä pisteestä. Näytteitä otetaan neljästi vuodessa. Kiintoaineen ja ammoniumtypen määrät olivat edellisvuosien tasolla. Vesissä esiintyi runsaasti bakteereja. Vaikutukset ilmaan Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueelle on otettu vastaan syntypaikkalajiteltua jätettä vuodesta 2002 lähtien. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen havaintoputkesta mitattiin muodostuvan kaasun laatua, keskimäärin kaasun metaanipitoisuus oli 59 %. Laskennallisesti Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueen kaasuntuottopotentiaali koko toiminnan ajalta on vuonna 2011 448 000 kg metaania. Muodostuvan kaasun määrä on laskettu Suomen Ympäristökeskuksen laskentamallilla, joka huomioi eri jätejakeiden biohajoavuuden. Etelä-Karjalan Jätehuollon henkilökunta seuraa jätekeskuksen hajujen leviämistä ympäristöön. Lisäksi lähialueen asukkaat raportoivat mahdollisista hajuhaitoista. Pölyhaittojen välttämiseksi jätekeskuksen kentät ja tiet on asvaltoitu jätepenkan juurelle asti. Myös jätetäytön peittämisellä ehkäistään pölyämistä. Ilmastovaikutuksia tulee myös Etelä-Karjalan Jätehuollon hallinnassa olevista jätteenkuljetuksista, joista pääosa muodostui vuonna 2011 Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren asukkaiden kuiva- ja biojätteen kuljetuksista. Näiden kuntien keskitetyllä kuljetusjärjestelmällä on pystytty muodostamaan ajoreitit tehokkaiksi ja minimoimaan ympäristövaikutukset mahdollisimman vähin ajokilometrein. Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren asukkaiden jätteenkuljetuksista muodostui vuoden 2011 aikana yhteensä 278 000 ajokilometriä, josta aiheutui noin 296 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Vuoden 2011 aikana valmisteltiin kierrätyskelvottoman kuivajätteen toimittamista energiahyötykäyttöön, millä tulee olemaan erittäin myönteisiä vaikutuksia jätehuollosta tuleviin ilmastovaikutuksiin. Vuonna 2011 valmistui Lappeenrannan teknillisien yliopiston Nina Teirasvuon diplomityö Syntypaikkalajitellun sekajätteen koostumuksen sekä palamisteknisten ominaisuuksien selvitys Etelä-Karjalan alueella, jossa selvitettiin Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueelle sijoitettavan kuivajätteen laatua ja palamisteknisiä ominaisuuksia.

21 Melu ja haittaeläimet Etelä-Karjalan Jätehuollon toimintojen melu aiheutuu pääasiassa Kukkuroinmäen jätekeskuksen liikenteestä ja jätteenkäsittelystä. Jätteiden kuljetuksista aiheutui vuonna 20 yhteensä 39 122 yhdensuuntaista ajosuoritusta Kukkuroinmäen jätekeskukseen. Näistä raskasta liikennettä oli 13 440 ajoneuvoa ja henkilö- ja pakettiautoja 25 682 ajoneuvoa. Kaiken kaikkiaan jätekeskuksessa asioi keskimäärin 104 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jätteenkäsittelyssä melua aiheutuu pääasiassa työkoneiden käytöstä. Haittalintujen määrää ja lajistoa seurattiin säännöllisillä lintulaskennoilla. Lokkilaskentojen kokonaismääräksi saatiin 51 499 lokkia, mikä oli edellisvuotta vähemmän (v. 2010 67 645 lokkia). Myös varislintujen määrä oli vähentynyt kompostointilaitoksen juhannuksena 2008 tapahtunutta tulipaloa seuranneen aumakompostoinnin aiheuttamasta räjähdysmäisestä varislintujen määrän kasvun huippuvuosista. Rauhoittamattomien lintujen määrän lisääntymistä pyritään hillitsemään ampumalla niitä paikallisten metsästysseurojen asiantuntija-apua hyödyntäen. Jätekeskuksella torjutaan rottia säännöllisesti tuholaistorjuntaan erikoistuneen yrityksen toimesta. Rottien ravinnon saantia ehkäistään loppusijoitusalueella jätteiden tehokkaalla peittämisellä ja tiivistämisellä. Kuivajä een laatu, laji elututkimuksen tulos (m-%) (mukaillen, Teirasvuo 2011)

22 Taloudellinen vastuu Vuosi 2010 oli yhtiön viidestoista tilikausi, mutta operatiivisten toimintojen osalta kymmenes tilikausi. Yhtiön liikevaihto oli 7 193 402,73 (vuonna 2010 6 456 715,43 ). Tilikauden tulos oli - 1 452,01. Tilikaudella 2011 merkittävimmät investoinnit olivat Taavetin uuden miehitetyn jäteaseman rakentaminen Luumäelle, Savitaipaleen Peijonsuon jäteaseman asvaltointi sekä loppusijoitusalueen laajennuksen viimeistelytyöt. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n korollinen vieras pääoma oli vuonna 2011 809 798,45 (vuonna 2010 1 883 221,59 ). Etelä-Karjalan Jätehuolto ei jaa osinkoa yhtiöjärjestyksen 2 mukaan. Tilikauden tulos -1 452,01 kirjattiin edellisten tilikausien tulostilille. Arvio tulevasta kehityksestä Yhtiön käsittelemä yhdyskunnista tuleva jätemäärä pysynee vuonna 2012 edellisen vuoden tasolla. Uuden jätelain vaatimusten täyttäminen vaatii panostuksia jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttöön. EKJH:n lähialueilla sijaitsevat ja suunnitelmissa olevat jätteen energiahyödyntämislaitokset tarjoavat mahdollisuuden kierrätyskelvottoman jätteen energiahyötykäyttöön. Yhteistyökumppani valitaan kilpailutuksen perusteella vuoden 2012 maaliskuussa. Lappeenrannan, Lemin ja Imatran jätteenkuljetusten kilpailutuksen ja hyöty- ja vaarallisten jätteiden jätehuollon operatiivisten tehtävien siirtyminen EKJH:n vastuulle lisää liikevaihtoa 40-50 %. Lappeenrannan ja Lemin osalta operatiivinen vastuu siirtyy EKJH:lle 1.3.2012. Taloudellisesti vuosi 2012 tulee olemaan haastava, koska lisääntyvien vastuiden johdosta organisaatiota on vahvistettu jo ennen varsinaisen toiminnan siirtymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että siirtymävaiheen tehtävät ja hankinnat joudutaan rahoittamaan osittain olemassa olevilla kassavaroilla. Biologisesti käsiteltävän jätteen osalta suuria muutoksia ei ole tiedossa, joten jätemäärien oletetaan pysyvän nykyisellään. Suunnitteilla oleva biohajoavan jätteen loppusijoituskielto tullee aiheuttamaan kehityspaineita keräily- ja lajittelujärjestelmään. Pilaantuneiden maiden osalta yhtiön liikevaihtoa ei voida tarkasti arvioida, mutta kilpailu on merkittävästi lisääntynyt. Taloustunnuslukuja 2011 Ostettujen palveluiden osuus 37,6 % liikevaihdosta Henkilöstökulut 16 % liikevaihdosta Jäteveron osuus 17,6 % liikevaihdosta Taseen loppusumma 10 308 048 Liiketulos 2,1 % liikevaihdosta Omavaraisuusaste 53,4 %

23 Keskitetyllä kilpailutuksella säästöä jätemaksuihin Etelä-Karjalan Jätehuollon asiakkailta ja kuntalaisilta perittävät jätemaksut määräytyvät jätteiden kuljetuksesta ja käsittelystä muodostuvista kuluista. Kukkuroinmäen jätekeskuksen kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä maksetaan valtiolle jäteveroa 40 jokaista jätetonnia kohti. Hyötykäytettävistä jätteistä ei jäteveroa peritä. Kukkuroinmäen jätekeskuksen vastaanottohinnaston hyväksyy yhtiön hallitus. Vuonna 2011 kaatopaikalle loppusijoitettavan kuivajätteen jäteverollinen vastaanottohinta oli 148,55 /tonni (sis. alv 23%). Asukkailta peritään jätemaksuja jätehuoltopalveluiden mukaan. Etelä-Karjalan Jätehuolto on kuntien puolesta keskitetysti kilpailuttanut asukkaiden jätteenkuljetukset kuuden kunnan alueella, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella ja Taipalsaarella, ja hoitaa myös jätemaksujen laskutuksen näissä kunnissa. Keskitetyllä kilpailutuksella on saatu merkittäviä säästöjä jäteastian tyhjennyshinnan kuljetuksen osuuteen verrattuna sopimusperusteiseen kuljetusjärjestelmään. Asukkaiden jätehuoltokustannukset koostuvat jäteastioiden tyhjennysmaksuista sekä aluekeräyspisteiden käyttömaksuista, jotka ovat kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan määräytyviä vuosimaksuja. Lisäksi peritään vuosittain niin sanottu ekomaksu, jolla katetaan vaarallisten ja hyötyjätteiden vastaanottopalveluja kunnissa, kuten ekopisteverkoston ylläpitoa ja jäteasemia, sekä jäteneuvontaa. Ekomaksun suuruus on 8,87-12,55 /vuosi kiinteistön käyttötarkoituksesta riippuen. Osa kunnista perii ekomaksun sisällä pienen osuuden jätehuollon viranomaistehtävien hoitoa varten, osa kunnista on taas sisällyttänyt viranomaismaksun jäteastioiden tyhjennyshintoihin. Asukkaat voivat säästää kiinteistön jätehuoltokustannuksissa kompostoimalla biojätteet omatoimisesti kiinteistöllä, jolloin biojätteille ei tarvitse erillistä kuljetusmaksua sekä lajittelemalla huolellisesti hyötyjätteet ja toimittamalla ne keräyspisteisiin, jolloin kuivajäteastian tyhjennysrytmiä voi harventaa.

24 22 Tuloslaskelma Liikevaihto 2011 2010 7 193 402,73 6 456 715,43 Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoerojen muutos Tuloverot Tilikauden tulos 96 050,00-155 040,35-155 040,35-2 706 114,16-2 861 154,51-951 687,46-160 626,25-39 304,78-199 931,03-1 151 618,49-672 627,84-672 627,84-2 450 553,05 153 498,84 9 770,63-36 343,90-26 573,27 126 925,57 126 925,57 4 736,20-133 113,78-1 452,01 96 461,22-135 512,31-135 512,31-2 796 069,93-2 931 582,24-791 251,46-141 864,76-39 317,71-181 182,47-972 433,93-692 980,96-692, 980,96-1 708 080,89 248 098,63 14 910,42-49 149,39-34 238,96 213 859,67 213 859,67 6 314,71-102 986,63 117 187,75

25 Tase VASTAAVAA 2011 2010 Pysyvät vastaavat Henkilöstötunnuslukuja 2010 Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat Henkilöstön hyödykkeet määrä;:20 Henkilötyövuodet: Aineelliset Keskimääräinen hyödykkeet työsuhteen pituus Maa- Keskimääräinen ja vesialueet ikä Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat VASTAAVAA Koulutustaso 34 134,54 - ylempi korkeakoulututkinto 34 134,54 9% - alempi korkeakoulututkinto - ammattikoulu/muu Koulutuskulut 2010 780 335,91 1 605 494,39 559 136,99 4 702 626,52 24 035,00 7 671 628,81 7 705 763,35 565 233,43 1 134 304,81 28 156,40 5 138,93 1 732 833,60 869 451,73 2 602 285,33 10 308 048,68 39 932,00 39 932,00 777 335,91 1 702 647,31 628 453,57 4 052 306,78 662 332,78 7 823 076,35 7 836 008,35 900 873,78 85 662,48 27 272,07 14,10 1 013 822,43 2 604 847,96 3 618 670,39 11 481 678,74

24 26 VASTATTAVAA 2011 2010 Oma pääoma Osakepääoma Edellisten tilikausien tulos Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma VASTATTAVAA 2 682 765,61 2 820 468,44-1 452,01 5 501 782,04 14 208,10 2 733 342,00 2 733 342,00 233 154,13 233 154,13 576 644,32 432 181,57 116 865,07 448 557,78 251 313,67 1 825 562,41 2 058 716,54 10 308 048,68 2 682 765,61 2 703 280,69 117 187,75 5 503 234,05 18 944,13 2 351 634,00 2 351 634,00 1 883 221,59 1883 221,59 576 644,32 487 427,52 172 553,31 269 959,65 218 060,17 1 724 644,97 3 607 866,56 11 481 678,74

27 Yhteystiedot Lisätietoja vuosikertomuksesta antavat: Toimitusjohtaja Mika Suomalainen, puh. 010 841 1802, mika.suomalainen@ekjh.fi Tiedottaja Mari Ilvonen puh. 010 841 1807, mari.ilvonen@ekjh.fi Lyhenteet ja käsitteet Aluekeräyspiste Miehittämätön keräyspaikka, jonne voi jättää asumisessa syntyvää yhdyskuntajätettä ja jonka käyttöoikeus on vuosimaksun maksavilla kiinteistöillä. Biohajova jäte Jäte, joka varsin nopeasti hajoaa biologisesti, aerobisesti tai anaerobisesti. Biohajoava jäte voi sisältää keittiö- ja puutarhajätteen lisäksi kuitupohjaista jätettä, kuten puuta, paperia, kartonkia sekä lietettä tai lantaa. Biojäte Muodostuu elintarvike-, ruokaja puutarhajätteestä. Hajoaa biologisesti aerobisesti tai anaerobisesti. Biologinen käsittely Biologisen hajoavan jätteen aerobista (kompostointi) tai anaerobista (mädätys) hajottamista mikro-organismien avulla. Energiahyödyntäminen Jätteenpoltto, jossa jätteen energiasisältö muunnetaan lämmöksi ja / tai sähköksi. Hyödyntäminen Hyödyntämisen tarkoituksena on ottaa talteen jätteen sisältämä aine tai energia. Hyötyjätepiste Hyötyjätepiste on keräyspaikka, jossa kerätään hyödynnettäviä jätejakeita. Jätehuolto Jätelain mukainen toiminta, joka sisältää jätteen keräyksen, kuljetuksen, hyödyntämisen ja loppusijoituksen sekä loppusijoitustai käsittelypaikan tarkkailun ja jälkihoidon. Jätteen synnyn ehkäisy Toimintaa, jonka tarkoituksena on vähentää jätteeksi päätyvien tuotteiden määrää ja haitallisuutta jo ennen kuin jäte on syntynyt. Kaatopaikka Kaatopaikka on kierrätyksen ja hyödyntämisen jälkeen jäävien jätteiden loppusijoituspaikka. Kierrätys Toimintaa, jonka tarkoituksena on ottaa talteen jäte materiaalina uudelleen käytettäväksi. Kilpailutus, kilpaluttaminen Palvelujen hankkimista yksityisiltä yrityksiltä julkisesti kilpailuttamalla julkisista hankinnoista annetun lainsäädännön mukaisesti. Kompostointi Kiinteän biohajoavan materiaalin aerobista hajottamista mikrobien avulla hallituissa oloissa. Kuivajäte Jäljelle jäävä jäte, kun yhdyskuntien sekajätteestä on syntypaikoilla lajiteltu erilleen biojäte ja muut hyötyjätteet. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus eli kilpailutettu jätteenkuljetus Järjestetty jätteenkuljetus (Jätelaki 10 ), jossa yhdyskuntajätteen kuljetus on alueellisesti kilpailutettu ja keräysreittien logistiikka näin suunniteltu mahdollisimman tehokkaaksi, kustannukset ja ympäristövaikutukset minimoiden. Loppusijoitus Loppusijoitus on toiminto, jossa hylättävät jätelajit pysyvästi sijoitetaan kaatopaikalle. Loppusijoitukseen ohjautuvat sellaiset jätelajit, joille ei ole aineena tai energiana järkeviä hyödyntämismahdollisuuksia tai joiden turvallinen käsittely edellyttää välitöntä peittämistä. SER, sähkö- ja elektroniikkaromu Sähkö- ja elektroniikkaromulla tarkoitetaan käytöstä poistettuja sähkö- ja elektroniikkalaitteita ja niiden komponentteja ja osia. Kotitalouksista muodostuvan sähkö- ja elektroniikkaromun jätehuolto kuuluu tuottajien vastuulle. Sopimusperusteinen jätteenkuljetus Kukin kiinteistö tekee erikseen jätteenkuljetussopimuksen kuljetusyrittäjän kanssa. Ei käytetä yleisesti yhdyskuntajätehuollossa Euroopassa. Syntypaikkalajittelu Kiinteistöllä tapahtuva yhdyskuntajätteiden lajittelu erilaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn meneviin jätejakeisiin. Tuottajavastuu Tuottajavastuulla tarkoitetaan erikseen päätettyjen tuotteiden osalta kaupan ja teollisuuden velvollisuutta huolehtia niistä sytyvien jätteiden uusiokäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustanuksista. Suomessa tuottajavastuu koskee pakkauksia, paperia, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, renkaita, ajoneuvoja ja paristoja ja akkuja. Tuottajayhteisö Tuottajavastuun hoitamiseksi kauppa ja teollisuus ovat perustaneet yhteisiä tuottajayhteisöjä. Tuottajayhteisöt perivät kierrätysmaksun tuotteiden myynnin yhteydessä. Näillä maksuilla hoidetaan tuottajavastuun alaisten tuotteiden jätehuolto. Uudelleenkäyttö Uudelleenkäyttö on toiminto, jossa tuotteita käytetään uudestaan samassa tai uudessa käyttötarkoituksessa, esimerkiksi uudelleen täyttävät palautuspullot. Vaarallinen jäte (ent. ongelmajäte) Jäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa syttyvä, syövyttävä ja myrkyllinen. Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte on asumisessa syntyvä jäte (kotitalousjätettä) sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava kaupan ja teollisuuden sekä palvelutoiminnan jäte.