Työskentely jännitteettömänä

Työskentely jännitteettömänä 1/44

Työskentely jännitteettömänä Tässä kalvosarjassa esitetään havainnollistettuna sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 kohdan 6.2 mukainen työskentely jännitteettömänä. Työskentely jännitteettömässä laitteistossa on yleisin ja turvallisin menetelmä. Laitteiston jännitteettömäksi tekemisen periaatteiden laiminlyönti aiheuttaa eniten sähkötapaturmia! Sähkötöiden turvallisuus on helpoista varmistaa noudattamalla SFS 6002 sähkötyöturvallisuus-standardin vaatimuksia. 2

Työskentely jännitteettömänä Ennen sähkötöiden tekemistä, on yrityksessä määritelty vastuualueet: 1. työnantaja vastaa kaikesta työturvallisuudesta 2. sähkötöiden- tai käytön johtaja järjestää ja huolehtii yrityksen sähkötöiden turvallisuuden valvonnan 3. työstä tai käytöstä vastaava henkilö valvoo työkokonaisuutta 4. jokaisessa työkohteessa on nimettynä työnaikainen sähkötyöturvallisuuden valvoja. Hän valvoo työkohteessa tehtävää työtä. 5. työn tekijä valvoo itse omaa työtänsä 3

Työskentely jännitteettömänä SFS 6002 -sähkötyöturvallisuusstandardi ohjeistaa laitteiston jännitteettömäksi tekemisen vaiheet. Ne ovat seuraavat: 0. työalueen ja kohteen määrittely 1. täydellinen erottaminen 2. jännitteen kytkemisen estäminen 3. jännitteettömyyden toteaminen 4. työmaadoittaminen 5. suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta 4

0.1 Työalueen ja kohteen määrittely Työskentely sähkölaitteistossa aloitetaan työalueen ja kohteen määrittelyllä. Siinä varmistutaan, että: työalue on varmasti oikea työskentely on kohteessa kaikin tavoin turvallista työn teko ei saa vaarantaa ulkopuolisia henkilöitä, eivätkä ulkopuoliset henkilöt saa vaarantaa työn tekoa. 5

0.2 Työalueen ja kohteen määrittely Työkohteen määrittelyssä perehdytään erityisesti: työn kohteena olevaan sähköjärjestelmään työskentelytilan sijaintiin ja laajuuteen työkohteen valaistukseen telineiden ja nostolaitteiden tarpeeseen työssä tarvittaviin työvälineisiin tarvittaviin suojavarusteisiin ja välineisiin 6

1.1 Täydellinen erottaminen Työkohteena olevan sähkölaitteiston osa tulee erottaa kaikista mahdollisista sähkösyötöistä. Määrittelyssä käytetään apuna dokumentteja. Erityisesti on huomioitava: kohteeseen tulevat mahdolliset rinnakkaissyötöt viipeellä toimivat laitteet kuten varavoimalaitteet UPS-järjestelmien syötöt muista järjestelmistä tulevat ohjausjännitteet mahdollisten tilapäissyöttöjen jännitteet sähkövarauksia sisältävien laitteiden jännitteet 7

1.2 Täydellinen erottaminen 8

1.3 Täydellinen erottaminen Sähkölaitteiston luotettava erottaminen edellyttää seuraavien ehtojen toteutumista: 1. erotuslaite muodostaa näkyvän avausvälin järjestelmien välille, tai 2. erotuslaitteessa on luotettava mekaaninen asennonosoitus, tai 3. erotuslaitteen toimiminen todetaan muulla luotettavalla tavalla. 9

1.4 Täydellinen erottaminen Erotuslaitteet, joissa näkyvä avausväli voidaan aistinvaraisesti havaita ovat: erottimet (kuormanerotin, varokekuormanerotin, pylväserotin, varokekytkin ) varokkeet (suurjännite-, kahva-, tulppa- ja lasiputkivarokkeet) 10

1.5 Täydellinen erottaminen Sähköaseman erottimia kantaverkon 400 kv pääjännitteellä. Erottimia 20 kv keskijänniteverkossa (1). Erottimilla yhdistetään ja erotetaan kondensaattoriparistot (2) verkosta. 11

1.6 Täydellinen erottaminen Sähkömoottorikäytön tulppavarokkeet jakokeskuksessa. Sulakkeet poistamalla saadaan näkyvä avausväli. Jakokeskukseen sijoitettu vanha varokekytkin eli uuninluukkukytkin. 12

1.7 Täydellinen erottaminen Erotuslaitteet, joissa on luotettava mekaaninen asennonosoitus ovat: eräät kytkimet (kuormankytkin, erotuskytkin, kytkinvaroke) eräät katkaisijat (suurjännite-, ilma-, kompakti- ja moottorinsuojakatkaisijat) 13

1.8 Täydellinen erottaminen Kuormankytkin turvakytkimenä ja kytkinvaroke kahvasulakkeineen Molempien laitteiden käyttövivuissa on luotettava asennonosoitus ja ne voidaan lukita 0-asentoon. 14

1.9 Täydellinen erottaminen Katkaisijaa voidaan käyttää erotuslaitteena, jos laite on testattu siihen sopivaksi. Tällaisen katkaisijan tunnistaa siinä olevasta tunnuksesta. 15

1.10 Täydellinen erottaminen Esimerkki moottorinsuojakatkaisijasta (1) ja johdonsuojakatkaisijoista (2). Moottorinsuojakatkaisijan ohjauskahvassa on luotettava asennonosoitus ja se voidaan lukita 0-asentoon. 16

1.11 Täydellinen erottaminen Esimerkki ilmakatkaisijasta ja kompaktikatkaisijasta. Ilmakatkaisijan luotettava asennonosoitus välitetään suoraan katkaisijan koskettimilta (nuoli). Kompaktikatkaisijassa osoitetaan käyttövivun asento 0 I. 17

1.12 Täydellinen erottaminen Erotuslaitteet joita voidaan käyttää yksittäisen ryhmäjohdon erottamiseen ovat: johdonsuojakatkaisijat vikavirtasuojat Ennen ryhmän erottamista on näiden laitteiden kunto tarkastettava silmämääräisesti ja kokeilemalla. Sähkötyötä ei saa aloittaa ennen kuin ryhmän jännitteettömyys on todettu luotettavasti. 18

2.1 Jännitteen kytkemisen estäminen Jännitteen kytkeytyminen työkohteeseen työn aikana estetään lukituksella ja kieltokilvellä. erotuslaitteen sijaintitila lukitaan (sähkötilan ovi, jakokeskuksen kennon ovi), tai erotuslaite lukitaan (turvakansi tulppavarokkeeseen, riippulukko kytkimiin, lukituspala katkaisijoihin ja vikavirtasuojaan), lisäksi erotuskohtaan asetetaan kieltokilpi, jossa kielletään kytkemästä jännitettä työskentelyn aikana 19

2.2 Jännitteen kytkemisen estäminen Esimerkki johdonsuojakatkaisijoiden erilaisista lukitustavoista: Riippulukko, lukituspala ja tiukkaan surrattu lanka. Vikavirtasuoja voidaan myös lukita lukituspalalla. 20

2.3 Jännitteen kytkemisen estäminen Erotuskohtaan asetettavassa varoituskilvessä olevat tekstit ja symbolit 21

2.4 Jännitteen kytkemisen estäminen Esimerkki tulppavarokkeen ja johdonsuojakatkaisijan lukitsemisesta sekä turvakilven käytöstä 22

2.5 Jännitteen kytkemisen estäminen Esimerkki kytkinvarokkeen lukitsemisesta ja turvakilven käytöstä. Lukituslaitteita tulppavarokkeelle, johdonsuojakatkaisijalle, kuormankytkimelle ja moottorinsuojakatkaisijalle. 23

2.6 Jännitteen kytkemisen estäminen Lukituksen ja kieltokilven: asettaa paikalleen kyseisen sähkötyön tekijä, työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja, sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja. poistaa työn päätyttyä ne paikalleen asettanut henkilö. Erikoistapauksessa lukituksen ja kieltokilven poistamisesta voi vastata myös asettajan esimies tai vastaava henkilö, jos hän on luotettavasti selvittänyt jännitteen kytkemisen edellytykset kohteeseen. 24

3.1 Jännitteettömyyden toteaminen Täydellisen erottamisen ja jännitteen kytkemisen estämisen jälkeen on työkohteen jännitteettömyys aina todettava luotettavasti. Luotettavuus tarkoittaa, että: mittaaja on sähköalan ammattihenkilö hän tuntee sähkölaitteiston rakenteen ja sen erityispiirteet mittaaja tuntee mittalaitteensa, se on kohteeseen soveltuva ja testattu ennen mittausta mittaaja käyttää tarvittaessa henkilökohtaisia suojavarusteita. 25

3.2 Jännitteettömyyden toteaminen Jännitteettömyys on todettava luotettavalla mittalaitteella. Luotettavuus tarkoittaa ainakin, että: mittalaite soveltuu mitattavalle jännitteelle ja jännitelajille mittalaite soveltuu mitattavan laitteistokohdan ylijänniteluokkaan mittalaitteen mahdolliset varusteet vastaavat mittalaitteen ominaisuuksia. 26

3.3 Jännitteettömyyden toteaminen Paras ja suositeltavin mittalaite jännitteettömyyden toteamiseen on hyvälaatuinen kaksinapainen jännitteenkoetin. 27

3.4 Jännitteettömyyden toteaminen Laitteiston jännitteettömyys on todettava aina kaikista navoista: mittaus yksivaihejärjestelmästä - (L-N, L-PE, N-PE) mittaus kolmivaihejärjestelmästä - ilman nollaa (L 1 -, L 2 -, L 3 PE sekä L 1 -L 2, L 2 -L 3, L 1 -L 3 ) - nollalla (L 1 -, L 2 -, L 3 N sekä L 1 -, L 2 -, L 3 PE ja L 1 -L 2, L 2 -L 3, L 1 -L 3 sekä N-PE) 28

3.5 Jännitteettömyyden toteaminen Jännitteettömyyden toteamisessa on otettava huomioon myös piirissä olevat vikatilanteet. Mittaus on aina tehtävä ajatuksella ja kaikista navoista. 29

4.1 Työmaadoittaminen Työmaadoituksella estetään työkohteen tuleminen vaarallisesti jännitteiseksi esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: erotuslaitteessa on vika tai sitä käytetään virheellisesti työkohteeseen indusoituu jännitettä työkohteeseen influsoituu jännitettä työkohteessa on risteäviä johtoja työkohteeseen on yhdistetty varavoimaa työkohteessa on ulkoisia ohjausjännitteitä 30

4.2 Työmaadoittaminen Työmaadoitus tulee tehdä seuraavissa tapauksissa: suurjännitejärjestelmissä (yli 1000 V a.c. tai 1500 V d,c.) pienjännitteisillä avojohdoilla suuren oikosulkuvirran omaavissa pienoisjännitejärjestelmissä yli 1000 A nimellisvirtaisissa jakokeskuksissa 31

4.3 Työmaadoittaminen Siirrettävän työmaadoituksen asettamisen järjestys: Kun työmaadoitusta rakennetaan 1. varmistutaan kohteen jännitteettömyydestä 2. työmaadoitusvälineen maaliitin yhdistetään maadoituspisteeseen 3. muut liittimet yhdistetään työmaadoitettaviin osiin. Kun työmaadoitusta puretaan 1. työmaadoitettujen osien liittimet irrotetaan 2. maaliitin irrotetaan maadoituspisteestä. 32

4.4 Työmaadoittaminen (TN-C jakelujärjestelmä) Siirrettävä työmaadoitusväline. 33

4.5 Työmaadoittaminen (IT-jakelujärjestelmä) Siirrettävä työmaadoitusväline. 34

4.6 Työmaadoittaminen (TN-C-S jakelujärjestelmä) Maadoituskytkin jakokeskuksessa 35

4.7 Työmaadoittaminen Siirrettävät työmaadoitusvälineet ja työmaadoituksen pallotapit jakokeskuksen syöttökentässä (TN-C jakelujärjestelmä) 36

5.1 Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä on lähityötä. Tällöin on varmistuttava, että työkohteessa estetään sähköiskun ja valokaaren vaara. Pienoisjännitteisiin laitteistoihin ei ole määritelty erillistä lähialuetta. Työkohteessa on kuitenkin arvioitava valokaaren vaaran mahdollisuus ja säilytettävä riittävä etäisyys jännitteisiin osiin. Pien- ja suurjännitteisiin laitteistoihin on määritelty lähialueen ulkorajan mitat. Ne riippuvat kohteesta ja jännitteen suuruudesta. 37

5.2 Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta Työalueen lähellä olevien jännitteisten osien aiheuttamaa riskiä voidaan pienentää: säilyttämällä riittävä etäisyys jännitteisiin osiin estämällä tavaroiden ja työkalujen putoaminen jännitteisiin osiin eristämällä jännitteiset osat työkohteesta tilapäisin suojuksin ja eristävin päällyksin koteloimalla vaaralliset osat työalueen lähellä käyttämällä varoituskilpiä 38

5.3 Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta Kosketussuojaamaton rakenne Esimerkki pienjännitteisistä kohteista jossa on laajoja paljaita jännitteisiä osia. Jännitetyöalueelle joutuminen ja esimerkiksi työkalujen putoaminen kohteeseen tulee estää. 39

5.4 Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta Kosketussuojauksen parantaminen Työskentelyalueen läheisyydessä olevien jännitteisten osien kosketussuojausta on parannettu läpinäkyvällä muovilevyllä. 40

5.5 Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta Kosketussuojattu rakenne Varsinaista jännitetyöaluetta ei ole, jos työskentelyalueen läheisyydessä olevat jännitteiset osat ovat kosketussuojattuja vähintään IPXXB -kotelointiluokkaan. 41

Töiden aloittaminen jännitteettömässä laitteistossa Työn aloittamisen jännitteettömässä laitteistossa valtuuttaa sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö. Aloitusluvan työn tekijöille voi antaa: käytöstä vastaava henkilö, tai työstä vastaava henkilö, tai työaikaisen sähköturvallisuuden valvoja 42

Laitteiston saattaminen jännitteiseksi töiden jälkeen. Luvan laitteiston kytkemiseksi uudelleen jännitteiseksi voi antaa: työaikaisen sähköturvallisuuden valvoja, tai käytöstä vastaava henkilö, tai työstä vastaava henkilö Ennen jännitteen kytkemistä tulee tehdä ilmoitus sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle. 43

Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 44