MUISTIO 12.6.2015 MTI:n KOULUTUSTIIMIN KOKOUS 3/2015 Aika: Tiistaina 26.5.2015 klo 9.00 Paikka: MTI164 Läsnä: Tarja Tammia, Lapin AMK, pj. Mikko Vehkaperä, MTI, siht. Minni Haanpää, LaY Asta Alatossava, LaY Eila Linna, MTI (kohdat 1-2) Leena Inkeröinen, MTI Salla Jutila, LaY (kohdat 1-2) Mirva Tapaninen, MTI (kohta 5) Elisa Lahti, MTI (kohta 5) 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi kokoukseen 2. Tilannekatsaukset Eila kertoi hankkeiden tilanteesta. Moni hanke oli päättymässä, mutta vastaavasti monta hanketta oli joko suunnittelussa tai jo lähetetty rahoitushakuun. Listaus meneillään olevista, rahoitushakuun jätetyistä ja valmistelussa olevista hankkeista on liitteenä. Osa jo aiemmin rahoitushakuun lähetetyistä hankkeista oli vedetty pois hausta ja niitä muokataan parempaan kuosiin seuraavaan hakuun. Esimerkiksi vieraanvaraisuutta sivuavat hankkeet yhdistellään uudeksi suuremmaksi hankkeeksi. Seuraava maakunnallinen haku päättynee lokakuun alussa. Valmistelussa oli myös suuria kansainvälisiä hankkeita, kuten luonnonkatastrofeja ja matkailua tutkiva Dire Straits ja kulttuurimatkailua ja menneisyyden hyödyntämistä tutkivat hankkeet. Eila kertoi myös Barents Resque -pelastusharjoituksesta, joka järjestetään Levillä 29.9. 1.10.2015. Kyseessä on Barentsin alueen (Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä) yhteinen harjoitus, joka toteutetaan joka toinen vuosi vuorotellen eri maissa. Suomen tapahtumaa koordinoi sisäministeriö. Ammattikorkeakoulu on mukana tapahtuman viestinnän, tutkimuksen ja yleisten palvelujen ryhmissä. Opiskelijoita tarvitaan mukaan mm. maalihenkilöiksi (esittämään uhreja), viestintä-näyttelijöiksi sekä vieraanvaraisuusavuksi busseihin. Tapahtuma on suuri ja mukaan on odotettavissa myös korkean tason vieraita. Opiskelijoille harjoitus olisi ainutlaatuinen tilaisuus päästä mukaan suuren luokan tapahtumaan.
Hakijamäärät olivat tänä keväänä laskeneet selvästi. Korkeakoulujen puolella vaikuttaa uusi hakujärjestelmä, joka laittaa hakijat pohtimaan yhä tarkemmin hakukohteet, joihin oikeasti haluaa hakea. Myös ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville jatkossa varattavat kiintiöt rajoittavat hakijoita hakemaan (ja pääsemään) turhaan sellaisiin paikkoihin, joihin eivät halua. Vasta kesän jälkeen nähdään, miten vähentyneet hakijajoukot ovat osallistuneet valintakokeisiin ja millaisia opiskelijoita valintakokeiden kautta on saatu. Myös ammattiopistossa hakijamäärät olivat vähentyneet hakumenettelyjen muuttuessa (yhteishaussa vain ensimmäistä paikkaa hakevia). Vieraskieliset koulutukset sen sijaan olivat vetäneet hyvin ja sekä DPT että TourCIM olivat korkeakoulujensa suosituimpia ohjelmia. Hakulinja Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Kaikki hakijat LAMO Kittilä / matkailu, pk 20 13 42 LAMO Kittilä / matkailu, yo 8 3 10 LAMO Rovaniemi / matkailu, 20 20 61 ammattilukio LAMO Kittilä / horeca, pk 20 4 13 LAMO Kittilä / horeca, yo 8 0 3 LAMO Kemijärvi / horeca, pk 16 7 22 LAMO Rovaniemi / horeca, pk 90 45 184 LAMO Rovaniemi / horeca, yo 20 7 14 Lapin AMK / päiväopetus 60 95 365 Lapin AMK / monimuoto 35 54 127 Lapin AMK / DPT 25 128 549 LaY / perusväylä 25 32 99 LaY / erillishaut 3 8 8 LaY / TourCIM 10 33 50 Salla Jutila oli kertomassa Learning Tourism (LeTo) -hankkeesta. Hankkeen alkuvaiheissa oli ollut monenlaista mutkaa ja kaikki hankkeen tavoitteet eivät vieläkään olleet oikein kirkastuneet, tai ainakaan samanlaisina kaikille hankeosapuolille. Yhtenä tarkoituksena on kuitenkin kehittää kansainvälisiä harjoittelukäytäntöjä ja koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Hankkeen puitteissa oli järjestetty osapuolten (Rovaniemi/Suomi, Kempten/Saksa, Breda/Hollanti) yhteinen intensiivikurssi Bredassa. Kurssin oli alun perin ollut tarkoitus pilotoinnin jälkeen jatkua verkkokurssina, mutta matkalla oli huomattu kurssin anti erityisesti siinä, että opiskelijat ja opettajat olivat matkustaneet eri paikkaan ja kohdanneet aidosti toisensa. Jatkototeutusmuotoja tulee siis vielä miettiä, kurssin voisi esim. pitää jatkossakin intensiivinä, mutta vuorotellen eri maissa. Hankkeen seuraava tapaaminen on jo kesäkuussa Kemptenissä, jonne matkustaa hankkeen hallintohenkilöstöä ja opettajia. Siellä on tarkoitus puhua harjoittelupaikkojen nettiportaalin kehittelystä. Lisäksi tutustutaan mahdollisiin opiskelijoiden harjoittelupaikkoihin. Tarkoitus on luoda hankkeen kautta uusia kumppanuuksia. Hankkeessa laaditaan myös erilaisia taustaselvityksiä ja artikkelikokoelma. MTI:n päässä hankkeessa on ollut monia muutoksia, kun alun perin projektipäällikkönä oli Marelene, mutta hänen jäädessään äitiyslomalle sisällöllisen vastuun otti Salla. Nyt hänkin jää äitiyslomalle, joten homma täytyy edelleen delegoida. Myös LAMO:n puolella on ollut vastuuhenkilövaihdoksia. Road Show toteutettiin edellisenä vuonna LAMO-vetoisesti, mutta tänä vuonna on tarkoitus tehdä jälleen kaikkien oppilaitosten yhteinen markkinointiprojekti eli opiskelijaesittelijät hankitaan kaikista oppilaitoksis-
ta. Viestintätiimi koordinoi aisaa eteenpäin ja miettii tapahtumat, joihin Road Show -porukka osallistuu. Road Show -projektin opintopisteet sijoitetaan vapaasti valittaviin opintoihin (ei kehitysprojektiin). 3. Koulutusasteiden siirtymäväylät & polkuvalintaperusteet Edellisessä koulutustiimin kokouksessa oli käsitelty opiskelijoiden siirtymäväyliä koulutusasteelta toiselle. Erityisesti oli pohdittu siirtoopiskelijoiden ottamista ammattikorkeakoulusta yliopistoon ja päinvastoin. Yliopistossa asiasta oli keskusteltu, mutta ei ollut päätetty vielä avata väylää - asia vaatisi laajempaa selvittelyä. Ongelmaksi voisi muodostua opiskeluaika, sillä kaikkia amk-opintoja ei voida hyväksilukea yliopistotutkintoon, jolloin kulunutta opiskeluaikaa ei saisi täysimääräisesti hyväkseen. Ammattikorkeakoulussa siirto voitaisiin tehdä helpommin, mutta tällä hetkellä lainsäädäntö ei tue kyseisiä siirtomahdollisuuksia. Siirto-opiskelukäytännöt ovat kuitenkin parhaillaan mietittävänä koko valtakunnassa, joten asiaa pidetään esillä ja pohdinnassa. Syksyllä 2014 oli koulutustiimissä ollut puhe, että laaditaan selvitys siitä, kuinka moni MTI:n uusista opiskelijoista tulee toisesta MTI:n oppilaitoksesta. Tätä selvitystä ei olut vielä tehty. Tehdään selvitys syksyllä, jolloin voidaan ottaa kahden vuoden tilanne huomioon. 4. Ristiinvalittavat opinnot ja muut yhteiset opinnot Ristiinvalittavien opintojen tarjonta ja aikataulut oli saatu päätettyä ja ilmoittautuminen oli avattu toukokuun alussa. Jälleen oli kuitenkin tullut yllätyksiä matkaan LAMO:n osalta, kun sovitusta viidestä kurssista lopulta vain kaksi voitiin laittaa auki. Myös LAMO:n opiskelijoille suunniteltu info jäi toukokuussa pitämättä, kun sopivaa ajankohtaa ei saatu sovittua. Syksylle info kuitenkin tarvitaan. Infoja järjestään myös korkeakouluopiskelijoille siten, että ristiinvalittavista opinnoista ovat kertomassa niitä aiemmin suorittaneet opiskelijat. Ristiinvalittavien käytännöt tulisi saada toimimaan jo kitkattomasti, useamman vuoden jälkeen ei pitäisi enää olla käynnistyvaikeuksia. Sovituista asioista pitää myös pystyä pitämään kiinni. Yhteistoteutuksista Staalon teatterifestit on siirtynyt yhteiseksi projektiopinnoksi eli korkeakouluopiskelijat osallistuvat tapahtumaan järjestäjän toimeksiannon mukaisesti, ei oman opintojakson osana. Toistaiseksi yliopisto-opiskelijoita ei ollut vielä ilmoittautunut kuin yksi. Muistutetaan vielä mahdollisuudesta lähteä mukaan. Varsinainen tapahtumamatkailun kolmen oppilaitoksen yhteistoteutus oli suunnitteilla alkuvuoteen 2016. Kohde olisi todennäköisesti Rovaniemen kaupunki ja Arctic Design Week. Tarja varmistaa vielä LAMO:n osallistumisen. Muut yhteistoteutukset jatkuvat Designing Tourism Services ja Developing Destanion Experiences -opintojaksoilla. Myös Destination Project toteutetaan edelleen avoimena kaikille korkeakouluopiskelijoille, todennäköisesti se järjestetään Vienanmerellä toukokuussa 2016. LAMO:n ja amk:n yhteistoteutuksena jatkuu Gala-illallinen. Projektiopintojen koordinointi siirtyy syksystä 2015 alkaen Minna Sipposelle. Kaikille avoimista projekteista tiedottamiseen asianmukaisesti tullaan erityisesti panostamaan.
Yhteisten opintojen suunnittelua avittamaan oli laadittu vuosikello, johon on koottu aikajärjestyksessä keskeisimmät vuosittain tapahtumat asiat. Vuosikellon luonnos on tämän muistion liitteenä. Sitä voidaan vielä täsmentää elokuulle saakka, jolloin se viedään MTI:n johtoryhmän hyväksyttäväksi. 5. Palvelutoiminta Mirva ja Elisa olivat kertomassa MTI:n palvelutoiminnan kuulumisia. Palvelutoiminta on tällä hetkellä keskittynyt lähinnä amk:n toimintaan. Varsinaisia opintopisteisiä täydennyskoulutuksia ei ole tarjolla. Myöskään yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluilla ei ole ollut laajoja täydennyskoulutusohjelmia matkailun alalta viime vuosina. On mietitty, onko sellaisille oikeasti kysyntääkään. Suurta rahaa vasten ei tällä alalla lähdetä kouluttautumaan. Palvelutoiminnasta tarjotaankin mieluummin valmennuksia, jotka auttavat yrityksiä ja yrittäjiä täsmennetyissä ongelmissa. Hyödyn on oltava osallistujille ilmeinen. Silloin myös valmennuksesta maksetaan käypä hinta. Toisaalta on toki myös osattava myydä tuotteita, vaikka niiden tarvetta eivät vielä yrittäjät osaisikaan nähdä. Voitaisiin laatia esim. aiemmin toteutetun matkailuyritysten johtamisen emba-ohjelman pohjalta pienempiä koulutuspaketteja. Jatkossa voitaisiin miettiä myös mahdollisuuksia korkeakoulujen uusiin erikoistumiskoulutuksiin, joihin on saatavissa myös ministeriön rahaa. Ne olisivat osallistujille ilmaisia. Aiemmin koulutustiimissä puheena ollut yhden luukun periaate oli toteutunut osittain. Palvelutoimintaa voi lähestyä yhteisen SOLMU:n kautta, jonka jälkeen kyselyt ohjataan oikeille tahoille. Läheistä yhteistyötä tehdään myös LAMO:n ja yliopiston kanssa, joten viestejä voidaan ohjata sinnekin. Myös muiden alan täydennyskouluttajien kanssa oli verkostoiduttu. Tavoitteena on valtakunnan yhteinen portaali. Näin voidaan viestiä välittää eteenpäin myös muualle, mikäli omasta talosta ei löydy sopivaa osaamista. Avoimen yliopiston tarjonta on kuitenkin vielä erillään täydennyskoulutuksesta, joten sen suhteen yhden luukuun periaate ei toteudu. Myös avoin opetus voi toimia täydennyskoulutuksena, joten olisi hyvä, että tarjonta olisi esillä myös palvelutoiminnassa. Näin tieto löytyisi helpommin. Opiskelijalle ei monesti ole oleellista, miten hallinnollisesti opetus on järjestetty. Nyt pitäisi koulutuksia etsivän tietää, mikä opetus kuuluu avoimen vastuulle, mikä taas muualle. Tarjonnan voisi kasata yhteen paikkaan, vaikka käytännön opetuksesta vastaisivatkin eri tahot. Toisaalta esim. korkeakoulukonsernin aikuiskoulutussivustossa ja maakuntakorkeakoulun portaalissa esitellään kaikenlaista täydennyskoulutusta. Suhde näiden ja MTI:n yhden palveluun luukun välillä olisi selvitettävä. 6. Uraseurantaselvitykset, koulutuksen arvostus, joustavuuden opettelu; seuraavat askeleet Aiemmin viime vuonna oli koulutustiimissä ollut puhetta uraseurantaselvityksien pohjalta esiin nousseesta tutkintojen huonosta arvostuksesta ja koulutuksen ja työpaikkojen epäsuhdasta (koski lähinnä ammattikorkeakoulua). Olisi kiintoisaa tutkia tarkemmin, millaisiin tehtäviin ammattikorkeakoulusta valmistuneet myöhemmin työelämässään päätyvät, kun ensimmäinen työpaikka ei useinkaan vastaa koulutusta. Rekrytointipalvelut ovat laatineet tämän kaltaisia raportteja, joten selvitetään ensin sieltä, mitä on saatavissa valmiina. Selvitys voisi olla myös jonkun opinnäytteen aihe. Yliopiston kandidaatintutkielmat on ryhmäteemoiteltu, joten niihin aihetta on vaikea sovittaa.
Todettiin, että laatutyötä koulutuksen eteen tehdään koko ajan, minkä pitäisi pikku hiljaa alkaa näkyä myös koulutuksen kohonneena arvostuksena. Vippaskonsteilla arvostuksen nostaminen onkin vaikeaa ja myös hyödytöntä. Kun meiltä valmistuu osaavia ammattilaisia, aletaan myös koulutusta arvostaa enemmän. Ala on haasteellinen, sillä totutusti matkailualat eivät ole olleet koulutusintensiivisiä, vaan kentällä elää edelleen vahvasti oppipoika-mestari-asenne, jossa jokaisen tulisi aloittaa ruohonjuuritasolta ja oppia ammattilaiseksi pikku hiljaa työn myötä. Toisaalta näin ei aina ole ja ehkä voisimmekin omassa viestinnässämme tuoda esille toisenlaista näkökulmaa. Voisi nostaa esiin sellaisia uratarinoita, joissa valmistunet ovat päässeet heti koulutustaan vastaaviin työtehtäviin ja menestyneet hyvin. Voisi myös tuoda esille, että valmistuneet sijoittuvat myös suuriin ja kansainvälisiinkin yrityksiin, eivät ainoastaan Lapin pienyrityksiin (jopa ehkä vähemmän niihin). Uralla voi edetä pitkällekin. Omasta ammatistaan ja osaamisestaan voi olla ylpeä. Viedään näitä teemoja MTI:n viestintäsuunnitelmaan. Myös MARATA-verkosto on käynnistämässä projektia valmistuneiden sijoittumisesta. Seurataan sen tuloksia. 7. Oppilaitosten laatujärjestelmät Siirrettiin seuraavaan kokoukseen. 8. Muut asiat Keskusteltiin koulutustiimin kokouksiin osallistumisesta. Lapin matkailuopistosta ei ollut ollut koulutustiimin kevään kokouksissa edustajaa kuin ensimmäisessä kokouksessa, ammattikorkeakoulun opettajia ei ollut tässä viimeisessä kokouksessa. Opiskelijaedustajat ovat osallistuneet vaihtelevasti. Poissaoloista ei ole pääsääntöisesti ilmoitettu etukäteen. Jotta koulutustiimissä voitaisiin oikeasti keskustella ja sopia yhteisistä asioista, on varmistettava, että kokouksiin pääsevät aina edustajat kustakin oppilaitoksesta. Kokousten määrää on vähennetty kolmeen lukukaudessa, joten asia korostuu entisestään. Koulutustiimin kokoukset on priorisoitava niin, että niihin pystytään osallistumaan. Viedään asia tiedoksi johtokuntaan. Koulutustiimin kokousaikataulu on sovittu jo vuodeksi kerrallaan, joten päivät pitäisi voida varata kokouksille. Syksyn kokousaikataulu on alla. Ensimmäistä kokousta jouduttiin kuitenkin nyt siirtämään päivällä eteenpäin ilmenneiden päällekkäisyyksien vuoksi. ke 23.9. klo 9-12 ti 27.10. klo 9-12 ti 8.12. klo 9-12 LAMO:n opiskelijaedustaja on jo valmistunut eikä uutta edustajaa ollut vielä nimetty. Päätettiin pyytää LAMO:n oppilaskunnalta edustus koulutustiimiin. Muistion laati Mikko Vehkaperä