1 PÄÄTÖS Nro 41/10/1 Dnro PSAVI/72/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA Lahnaslammen kaivoksen sulkemissuunnitelma vuosille 2009 2013, Sotkamo HAKIJA Mondo Minerals B.V. Branch Finland PL 603 87101 Kajaani
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 VUOSINA 2009 2013 SULJETTAVAT KOHTEET... 3 Lahnaslammen avolouhos... 3 Punasuon avolouhos... 4 Sivukiven nykyinen läjitysalue... 4 Papinlammen rikastushiekka-altaat... 5 Vanha magnesiittikasa... 5 Soidinsuon allas... 5 Talkkipiirin allas... 6 Käytöstä poistetut altaat... 6 Maamassojen läjitysalue... 6 RISKINARVIO... 6 Happamien suotovesien muodostuminen... 6 Avolouhos... 7 Rikastushiekka-alue... 8 Sivukiven läjitysalueet... 9 MAISEMOINTISUUNNITELMA... 10 TARKKAILU... 10 ASIAN KÄSITTELY ALUEHALLINTOVIRASTOSSA... 11 Hakemuksesta tiedottaminen... 11 Lausunnot... 11 Muistutukset... 12 Vastine... 12 Neuvottelu... 13 MERKINTÄ... 13 ALUEHALLINTO V I R A S T O N R A T K A I S U... 13 KÄSITTELYRATKAISU... 13 RATKAISU SELVITYKSESTÄ... 13 RATKAISUN PERUSTELUT... 15 Käsittelyratkaisun perustelut... 15 Selvityksen ratkaisun perustelut... 16 Lupamääräysten perustelut... 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 18 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 18 KÄSITTELYMAKSU... 18 Ratkaisu... 18 Perustelut... 19 Oikeusohje... 19 MUUTOKSENHAKU... 20
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 18.1.2008 myöntänyt Mondo Minerals Oy:lle Sotkamon kaivosta ja tehdasta koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 9/08/2 sekä luvan toiminnan ja töiden aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen lupamääräyksessä 57 on määrätty seuraavaa: "57. Luvan saajan on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma tämän luvan mukaisen toiminnan lopettamisesta, tehtävistä jälkihoitotöistä ja sulkemiseen liittyvistä ympäristöriskeistä ja niiden huomioon ottamisesta ja toimitettava se ympäristölupavirastoon hyväksyttäväksi lupamääräysten antamista varten 31.12.2008 mennessä. Sulkemissuunnitelman on katettava ympäristönsuojelulain ja vesilain nojalla toteutetut toimet sekä toiminnasta jo poistetut jätealueet. Suunnitelman on katettava kaikki sen laatimisajankohdasta viiden vuoden kuluessa tehtävät sulkemistoimet ja sitä on päivitettävä neljän vuoden välein vastaamaan mm. toiminnasta, läjitysalueiden olosuhteista ja sulkemisratkaisuista saatua uutta tutkimus- ja materiaalitietoa. Suunnitelman tulee sisältää myös asiantuntijan laatima maisemointisuunnitelma. " Vaasan hallinto-oikeus on 27.3.2009 antanut asiassa päätöksen nro 09/0111/1. Asiasta on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hakija on 31.12.2009 toimittanut mainitun selvityksen ympäristölupavirastoon. Lisäksi hakija on esittänyt, että ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräystä 24 muutetaan siten, että Lahnaslammen pohjaan kertynyt rikastushiekka voidaan sijoittaa täytettävään Lahnaslammen avolouhokseen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa mainitun lain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella. VUOSINA 2009 2013 SULJETTAVAT KOHTEET Lahnaslammen avolouhos Louhinta Lahnaslammen avolouhoksessa päättyy loppuvuodesta 2010. Tämän jälkeen louhosta aletaan käyttää Punasuon louhoksen sivukiven sekä rikastamolta tulevan magnesiittihiekan läjitysalueena. Suljettuun avolouhokseen johdetaan sivukivialueen käsittelemättömät suotovedet. Louhostäytön toteutuksesta tehdään erillinen suunnitelma lähempänä täytön aloittamisajankohtaa. Lahnaslammen eteläosaan läjitetään jonkin verran Punasuon pintamaita vuosina 2008 2009, kun kaivostoiminta on vielä käynnissä. Eteläosa on erotettu muusta kaivoksesta maanpoistomoreenista ja huonolaatuisesta
malmista rakennetulla padolla, joka pitää läjitetyn maamateriaalin paikallaan. 4 Punasuon avolouhos Punasuon avattavalla louhoksella ei toteuteta sulkemistoimenpiteitä vuosina 2009 2013. Sivukiven nykyinen läjitysalue Lahnaslammen louhinnan päättymiseen saakka nykyistä sivukivialuetta käytetään Lahnaslammen ja Punasuon avolouhosten sivukivien läjitykseen sekä Punasuon pintamaiden läjitysalueena. Punasuon maanpoiston pintamaat hyödynnetään sivukivialueen peittämisessä ja maisemoinnissa. Sivukivialue peitetään lupamääräysten mukaisesti ja maisemoidaan lopulliseen muotoonsa niiltä osin, kun se on saavuttanut lupamääräyksissä merkityn loppukorkeuden. Sivukivialueen ulkoreunojen luiskille tehtävä peitto on lopullinen. Alueille, jotka eivät ole saavuttaneet lopullista korkeuttaan tehdään väliaikainen peitto ja muotoilu. Louhintasuunnitelmien mukaan Lahnaslammen täyttyessä sivukivialue otetaan uudelleen käyttöön noin 12 15 vuoden kuluttua, jolloin pintamaat jäävät uusien sivukivikerrosten alle. Sivukivialueen pinta-ala on noin 60 hehtaaria. Sen peittämiseen kuluu 1 2 metrin kerrospaksuudella maamateriaalia 600 000 1 200 000 m 3. Massaarvio on suuntaa-antava, sillä osa alueesta on jo maisemoitu ja esimerkiksi luiska-alueilla kerrospaksuus on suurempi. Peittoon tarvittavat maamassat saadaan Punasuon maanpoistoalueelta. Jos maanpoisto etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti, saadaan koko sivukivialue peitettyä vuoden 2010 aikana. Peitto tehdään pääosin yhtenä kerroksena kippaamalla maakasat mahdollisimman lähelle toisiaan ja tiivistämällä ja tasaamalla ne kaivin- tai puskukoneella. Sopivien pakkasten aikaan tasoitetun ja samalla jäätyneen maakerroksen päälle voidaan ajaa vielä toinen kerros, mikäli maamassojen läjitysalueet käyvät vähiin. Tällöin peitekerroksen paksuudeksi saadaan jopa yli kaksi metriä. Punasuon avolouhoksen alueelta on arvioitu poistettavan 300 000 m 3 moreenia, 583 000 m 3 sara- ja rahkaturvetta, 150 000 m 3 hietaa ja 240 000 m 3 liejua. Lisäksi poistetaan pienempiä määriä savea, sulfidiliejua ja sulfidisavea. Alueen moreenin vedenjohtavuus on näytteiden perusteella 1,4 * 10-7 3,2*10-8 m/s. Turpeen vedenjohtavuus riippuu ensisijassa maatuneisuudesta ja on yleensä pintaosaa lukuun ottamatta pieni. Vedenjohtavuus pienenee kuormituksen funktiona. Tiivisturpeella vedenläpäisevyysarvo k < 10-8 m/s saavutetaan yleensä pintakuormalla 25 kn/m 2. Tiivisturve on tyypillisesti maatunutta tai keskimaatunutta rahka- tai saraturvetta. Punasuon turpeesta suurin osa (noin 95 %) on hyvin maatunutta saravaltaista turvetta ja loput (noin 5 %) heikommin maatunutta rahkaturvetta. Lupamääräyksen mukaista vedenjohtavuutta, k<10-8 m/s puolen metrin paksuiselle tiivistyskerrokselle, vastaava tiiveys saavutetaan varmasti, koska peitekerroksen paksuus tulee paikoin olemaan nelinkertainen lupamääräyksessä annettuun arvoon verrattuna. Tiiveys myös paranee, kun kerroksia tehdään paikoin kaksi päällekkäin.
Lahnaslammen kaivoksen sulkemiseen saakka sivukivialueen suotovedet käsitellään neutralointilaitoksessa ja johdetaan puhdistettuina vesistöön. Käsiteltävän veden laatua ja puhdistustulosta tarkkaillaan viikoittain. Loppuvuodesta 2010 eteenpäin suotovedet johdetaan Lahnaslammen avolouhokseen, koska louhos tulee täyttää vedellä mahdollisimman nopeasti. Neutralointilaitos säilytetään kuitenkin toimintavalmiudessa, mikäli suotovesien määrä tai laatu haittaa jatkossa prosessivesikiertoa. Suotovesien laatua ja määrää tarkkaillaan edelleen säännöllisesti, jolloin voidaan havaita peittämisestä aiheutuvat veden laadulliset ja määrälliset muutokset. Peittäminen esitetyllä yksikerrosrakenteella vähentää suotoveden määrän arviolta 10 27 %:iin nykyisestä eli tasolle 15 000 70 000 m 3 /v. Peittämisen vaikutusta suotovesien laatuun ei voida tarkasti ennustaa, mutta yleensä vaikutus on positiivinen ja luultavasti haitta-ainepitoisuudet tulevat ainakin pitkällä tähtäimellä pienenemään nykyisestä. 5 Papinlammen rikastushiekka-altaat Rikastushiekka-altaan luiskat peitetään ja maisemoidaan osittain Punasuon pintamailla vuosien 2009 2013 aikana. Peitto tehdään ainakin luiskien alempiin osiin. Luiskien verhoilua ei tehdä vielä seuraavan viiden vuoden aikana padon harjan tasolle asti, koska Papinlammen altaan käyttö prosessivesialtaana jatkuu. Luiskien yläosia voidaan joutua vielä tietyiltä osin korottamaan, leventämään tai muotoilemaan uudestaan, eikä niiden verhoilu ole siksi vielä ajankohtaista. Papinlammella säilytetään myös mahdollisuus nostaa altaasta magnesiittihiekkaa hyötykäyttötarkoituksiin, eikä kaikkien luiskien verhoilu ole senkään takia vielä tarkoituksenmukaista. Papinlammen luiskien verhoilu toteutetaan Punasuon pintamailla. Papinlampea kiertävien verhoiltavien luiskien kokonaispituus on noin 2 500 m ja leveys 10 20 m. Näin ollen metrin paksuiseen peitekerrokseen kuluu verhoilumaata noin 40 000 m 3. Työ toteutetaan vuosina 2009 2013. Vanha magnesiittikasa Vanha magnesiittikasa on maisemoitu 1990-luvulla. Maisemoidulle kasalle ei tehdä sulkemistoimenpiteitä vuosina 2009 2013. Kasan reunoilla on kohtia, joista on otettu joitakin satoja kuutioita magnesiittihiekkaa hyötykäyttötarkoitukseen. Nämä maanottopaikat säilytetään sellaisinaan. Soidinsuon allas Soidinsuon altaan käytöstä poistettu eteläosa suljetaan ja maisemoidaan vuosina 2009 2013. Soidinsuon altaan pohjoisosa jää vielä käyttöön vesialtaaksi. Tämän seurauksena eteläosan läjitysmassat eivät kuivu kunnolla, mikä heikentää läjitetyn materiaalin kantavuutta. Maisemointityö tehdään tällä erää niin pitkälle kuin kantavuus sallii. Suljettavan ja käyttöön jäävän altaan reuna-alue jää luultavasti vielä maisemoimatta. Soidinsuon altaan eteläosan pinta-ala on noin 80 000 m 2. Kun tälle alueelle levitetään metrin paksuinen peitekerros, tarvitaan verhoilumaita noin 80 000 m 3.
6 Talkkipiirin allas Talkkipiirin altaan pohjoisosan käyttöä prosessivesialtaana jatketaan edelleen, eikä siihen siten kohdistu mitään sulkemistoimenpiteitä vuosien 2009 2013 aikana. Altaan eteläosa sen sijaan suljetaan ja maisemoidaan vuosien 2009 2013 aikana. Altaan eteläosan pinta-ala on 5,4 ha, jolloin metrin paksuiseen verhoilukerrokseen kuluu noin 54 000 m 3 maamassoja. Talkkipiirin altaan eteläosan maisemointi toteutetaan vasta kun tieyhteys Punasuon eteläpuolelta rikastushiekka-altaille on rakennettu, koska uusi tielinja lyhentää verhoilumaiden kuljetusmatkaa merkittävästi. Käytöstä poistetut altaat Vanhaan talkkipiirin altaaseen kertynyt talkkisavi ja Lahnaslammen pohjan rikastushiekka poistetaan Punasuon louhoksen maanpoiston yhteydessä. Poistetut maamassat sijoitetaan Lahnaslammen avolouhokseen. Poistettavien läjitysmassojen määrä on tien itäpuolella noin 185 000 m 3. Maata poistetaan myös tien länsipuolelta noin 25 000 m 2 :n alalta. Tällä alueella poistettavan maamassan kerrospaksuus on pienempi, noin metrin luokkaa. Maanpoiston kokonaismäärä on noin 210 000 m 3. Maanpoistoalue verhoillaan ja kasvitetaan niiltä osin kuin alue jää laajenevan Punasuon louhoksen ja sen yhteyteen rakennettavan tieverkoston ulkopuolelle. Käytännössä verhoiltavaa aluetta on vain muutamia tuhansia neliöitä. Verhoilumaita tarvitaan enintään 5 000 m 3 ja ne saadaan Punasuon pintamaanpoistosta. Maamassojen läjitysalue Maamassojen läjitysalueella ei tehdä sulkemistoimenpiteitä vuosina 2009 2013. RISKINARVIO Sulkemiseen liittyvien ympäristöriskien osalta on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristöön joutuvien päästöjen hallintaan. Tässä on oleellista tunnistaa päästölähteet ja mahdolliset kulkeutumisreitit sekä minimoida haittaaineiden pääsy ympäristöön. Riskinarviointiprosessin päävaiheet ovat kohteen tunnistaminen, altistuksen arviointi, riskinarviointi ja riskin luonnehdinta. Happamien suotovesien muodostuminen Sulfidipitoiset sivukivet rapautuvat ilman ja veden vaikutuksesta ja muodostavat happamia kaivosvesiä. Rapautumista sääteleviä tekijöitä ovat ensisijaisesti hapen ja veden määrä sekä bakteeriaktiivisuus, lämpötila ja ympäristön ph. Reaktiomekanismi on kuitenkin monimuotoinen ja se vaihtelee pitkällä aikavälillä. Rapautumisen mallintaminen ja ennustaminen on siten haastavaa. Parhaan ennusteen sivukiven käyttäytymisestä antavat tiedot suljetuilta tai pitkään toimineilta läjitysalueilta. Rautasulfidien hapettuminen käynnistyy magneettikiisun rapautuessa hapen vaikutuksesta. Hapettuminen synnyttää mineraalin ympärille sekundaarimineraaleista koostuvan saostumakuoren. Magneettikiisu rapautuu
kokonaan melko nopeasti sekundaarimineraalien aiheuttamasta kuoriilmiöstä huolimatta ja tuottaa ympäristöön happamuutta. Rikkikiisun hapettuminen on hieman hitaampaa, sen käynnistymiseen tarvitaan sekä happea että kosteutta. Reaktioiden käynnistyttyä molempien rautasulfidien rapautuminen voi tapahtua myös ilman happea ferriraudan toimiessa hapettimena. Tällöin rapautumisympäristön ph on jo alle 4. Rapautuminen on 2 3 kertaa nopeampaa ferriraudan läsnä ollessa kuin pelkkään happeen verrattuna. Bakteerien katalysoima reaktionopeus on puolestaan yli 100-kertainen ja ympäristön ph on hyvin alhainen (2,5 4). Bakteerien läsnäolo näkyy myös voimakkaana lämmöntuottona. Bakteerien katalysoimana reaktiot kiihtyvät ja rapautumistuotteena syntyvä ferrirauta katalysoi edelleen myös muiden kiisujen hapettumista. Happamuuden kasvaessa myös silikaattimineraalien rapautuminen käynnistyy. Silikaattimineraaleista herkimmin rapautuvat ferrokiillemineraalit sekä kloriitti. Silikaattien ja alumiinisilikaattien rapautuminen tuottaa huokosveteen piitä, alumiinia ja maa-alkalimetalleja. Silikaattien rapautumiseen liittyy myös happamuutta puskuroivia kationinvaihtoreaktioita. 7 Avolouhos Lahnaslammen ja Punasuon avolouhoksissa muodostuu happamia ja metallipitoisia vesiä, jotka johdetaan prosessivesikiertoon. Vedet käsitellään ferrisulfaatilla ja lipeällä, jolloin veden Ni- ja As-pitoisuudet laskevat vähintään alle 0,70 ja 0,40 mg/l:aan ennen juoksutusta vesistöön. Juoksutettavan veden laatua tarkkaillaan joka arkipäivä. Happamien suotovesien muodostumisen suurin riski aiheutuu siitä, jos louhosvettä joudutaan poikkeustilanteissa juoksuttamaan käsittelemättömänä vesistöön. Louhoksista tulevan veden laatu on kuitenkin sellainen (ph > 6, Ni < 5 mg/l), ettei lyhytaikainen käsittelemättömän veden juoksutus aiheuta välittömiä haittavaikutuksia vastaanottavissa vesistöissä. Ohitusjuoksutusta on jouduttu käyttämään edellisen kerran vuonna 2005, jolloin juoksutuspäiviä oli yksi ja vesimäärä 250 m 3. Vuonna 2004 päiviä oli 10 ja vesimäärä 7 000 m 3. Ohitusjuoksutuksen riskiä on pienennetty rakentamalla lisää varoallastilavuutta. Käsittelyjärjestelmän toimivuudesta johtuen happamien vesien muodostuminen louhoksessa ei tällä hetkellä aiheuta merkittävää ympäristöriskiä. Sulkemistoimien myötä Lahnaslammen avolouhoksen kuivatus päättyy ja se täytetään magnesiitilla, sivukivillä, pintamailla ja prosessivedellä. Kaivoksen täyttö vedellä ja alkalisilla sivutuotteilla vähentää haponmuodostuksen riskiä. Punasuolla muodostuvat kaivosvedet johdetaan myös Lahnaslammen louhokseen tai prosessivesikiertoon. Näin ollen louhosvesien käsittely- ja juoksutustarve päättyy toistaiseksi vuonna 2010. Sulkemistoimien myötä haponmuodostumisen suurin riski liittyy siihen, että louhosvettä pääsee täyttyvästä avolouhoksesta ympäristöön. Täyttövaiheen alussa (vuosina 2010 2015) louhoksen vedenpinta on kuitenkin vielä niin alhaalla, että ympäröivän alueen pinta- ja pohjavedet virtaavat kaivosta kohti. Näin ollen happamista suotovesistä aiheutuva ympäristöriski pienenee entisestään sulkemistoimien myötä. Louhosveden laatua tarkkaillaan täytön edetessä ja täytön jälkeistä käsittelytarvetta arvioidaan uudelleen tarkkailun perusteella. Louhintakäytössä olevien louhosten sortumariskiin kiinnitetään huomiota jo louhintasuunnittelussa. Louhintaa on harjoitettu Lahnaslammella jo 40
vuoden ajan, joten kokemuksia paikallisen kallioperän käyttäytymisestä on runsaasti. Mahdolliset sortumat ja pintamaiden eroosio louhoksen reunalla eivät aiheuta haittaa maisemalle, maankäytölle tai elinympäristölle, koska koko alue on pelkästään kaivostoiminnan käytössä. Lisäksi Lahnaslammen louhoksen täyttö louhinnan päätyttyä vähentää merkittävästi sortumariskiä. Louhos estää alueen muun maankäytön. Lahnaslammen alueella on harjoitettu kaivostoimintaa jo 40 vuoden ajan ja alue on merkitty maakuntakaavassa kaivos- ja kaivannaistoiminnan alueeksi. Lähivuosina toteutettavat sulkemistoimenpiteet eivät toistaiseksi muuta tilannetta. Täytön loppuvaiheessa louhoksen paikalle jätetään vesialue tai kosteikko, jolla on positiivisia maisemallisia vaikutuksia. 8 Rikastushiekka-alue Rikastushiekka-altaan sulkemistoimenpiteisiin liittyvät ympäristöriskit ovat pitkälle samankaltaisia kuin muillakin allasalueilla, joten sama riskinarviointi pätee myös Talkkipiirin ja Soidinsuon altaille. Kaikkia allasalueita ei suljeta ja maisemoida täysin seuraavan viiden vuoden aikana. Näin ollen myös niiden ympäristöriskeihin liittyvät muutokset ovat pienempiä kuin loppuun asti viedyn sulkemisen yhteydessä. Rikastushiekka-altaan reunapadoissa saattaa esiintyä eroosiota, koska patoja on korotettu magnesiittihiekalla ja luiskat ovat monelta osin vielä peittämättä. Eroosioriskiä on pienennetty luiskaamalla reunat riittävän pieneen kaltevuuteen. Sulkemistoimina toteutettava verhoilu ja kasvittaminen vähentävät altailla tapahtuvan eroosion riskiä merkittävästi. Luiskien stabiilisuutta ylläpidetään kiinnittämällä huomiota rakenteiden kaltevuuksiin sekä patojen suotovesipintoihin. Stabiliteetista huolehditaan tekemällä määräajoin patotarkastuksia ja pitämällä altaiden vedenpinta sallituissa rajoissa. Runsaat sateet asettavat suurimman haasteen altaiden eroosion ja stabiliteetin hallinnalle. Tällöin pintavalunta voi viedä hienojakoista magnesiittia mukanaan ja lisäksi altaiden vedenpinta saattaa nousta patoturvallisuuden kannalta liian korkealle. Rikastus- eli magnesiittihiekka on ominaisuuksiltaan melko tiivistä, heikosti vettä läpäisevää ja sen ph on korkea. Alueella ei ole riskiä happamien kaivosvesien muodostumiselle. Magnesiittihiekasta voi kuitenkin liueta jonkin verran arseenia, mutta se pidättyy pääasiassa hapettuessaan niukkaliukoisena arsenaattina. Altaalta suotautuvassa vedessä ei ole havaittu arseenia. Rikastushiekka-alueella muodostuu jonkin verran happamia kaivosvesiä alueen pato- ja tierakenteista, jotka on aikanaan rakennettu mustaliuskeesta. Luiskien peittäminen vähentää rikastushiekka-alueen haponmuodostumisriskiä, koska peittokerros estää veden ja hapen kulkeutumista rakenteisiin. Tällöin entistä pienempi osa sadannasta joutuu kosketuksiin rikastushiekan tai mustaliuskeen kanssa ja niistä aiheutuva ympäristökuormitus pienenee. Prosessissa käytetyistä kemikaaleista osa kulkeutuu prosessiveden mukana rikastushiekka-altaille. Suomessa ei rikastamoilla ole käytössä olevista kemikaaleista havaittu aiheutuneen haittoja purkuvesistöissä. Kaivostoiminnan aiheuttama pöly on peräisin alueen liikenteestä, tuotantotoiminnasta sekä rikastushiekka-alueelta. Pääosa pölystä on silikaattiainesta, josta aiheutuva haitta on lähinnä esteettistä. Vain pieni osa pölyai-
neksesta on kiintoainekseen sitoutunutta nikkeliä ja arseenia. Syntyvä pöly kertyy pääasiassa kaivos- ja tehdasalueen välittömään läheisyyteen. Ympäröivä metsä pidättää tehokkaasti etäämmälle leviävää pölyä. Vain pieni osa pölystä leviää kauemmas toiminta-alueen ulkopuolelle. Rikastushiekka-altaan pölyäminen on vähentynyt merkittävästi vanhan magnesiittialtaan peittämisen jälkeen. Pölyäminen rikastushiekka-altaalla onkin tällä hetkellä melko vähäistä, aiheuttaen lähinnä esteettistä ympäristöhaittaa. Pölyäminen vähenee entisestään sulkemistoimenpiteiden myötä. Allasalueelle satava vesi jää altaiden vesikiertoon ja vähentää näin ympäristöön kulkeutuvaa pintavaluntaa. Peitettävillä allasalueilla valunta suuntautuu jatkossa altaiden reuna-alueita kohti ja niille alueille kohdistuva pintavalunta lisääntyy. Valunnan lisääntyminen ei aiheuta ympäristöriskiä, sillä peitettävät alat ovat kohtuullisen kokoisia ja altaiden pinnat muotoillaan siten, että pintavalunta purkaantuu peittoalueelta ympäristöön useasta eri pisteestä. 9 Sivukiven läjitysalueet Sivukivialueelle sijoitetut lohkareet ovat suurehkoja eivätkä siten ole kovin alttiita eroosiolle. Rapautumisesta aiheutuva eroosioriski pienenee, kun kivet peitetään pintamaalla. Sivukivialueelle on sijoitettu happamia kaivosvesiä muodostavia kiviä, joiden rapautuminen on käynnistynyt. Rapautuminen näkyy suotoveden alhaisena ph:na (< 4) sekä kohonneina metalli- ja erityisesti nikkelipitoisuuksina. Tällä hetkellä suotovedet johdetaan ympärysojia pitkin keräilyaltaaseen ja käsitellään neutraloimalla, jolloin haitalliset metallit saostuvat. Käsittelyvarmuus on ollut viime vuosina hyvä. Esimerkiksi vuonna 2008 ei ole ollut yhtään pitoisuusrajan ylitystä (raja Ni < 0,30 mg/l) tai tarvetta ohijuoksutukseen. Käsittelyvarmuutta lisää mahdollisuus siirtää suotovesiä myös varoaltaaseen ja sieltä prosessiveden käsittelyn kautta juoksutukseen. Sulkemistoimien myötä suotovesi johdetaan vuodesta 2010 eteenpäin käsittelemättömänä Lahnaslammen avolouhokseen, jossa suurin osa suotoveden sisältämistä metalleista saostuu. Lisäksi sivukivikasan peittäminen vähentää suotoveden määrää ja pitkällä aikavälillä peittäminen vaikuttanee positiivisesti myös suotautuvan veden laatuun. Sivukivikasan tilaa tarkkaillaan suunnitelmallisesti. Sivukiven läjitysalueet eivät ole merkittäviä pölynlähteitä. Peittäminen ja verhoilualueiden kasvittaminen vähentävät pintamaan pölyämistä edelleen. Suurin pölyämishaitta aiheutuu itse läjittämisestä, mutta läjittäminen tehdään aina pöly- ja meluvallin suojissa. Tällä hetkellä iso osa sadannasta imeytyy sivukivikasaan ja suotautuu sitä kautta ympäristöön. Kun alue peitetään, pintavalunta kasan päältä läjitysalueen reunoja kohti lisääntyy. Sulkemistoimenpiteiden aiheuttama valunnan lisääntyminen ei aiheuta merkittävää ympäristöriskiä, sillä pintavalunta purkaantuu sivukivialueelta ympäristöön useasta eri pisteestä ja kasvillisuuden leviäminen pienentää valuntahuippuja. Alueen maankäyttö on jo kaivostoiminnan myötä rajoittunutta eikä seuraavien viiden vuoden aikana tehtävät sulkemistoimet vielä muuta tilannetta.
10 MAISEMOINTISUUNNITELMA Sivukivialueen maisemointi on osittain väliaikainen. Läjitysalue joudutaan luultavasti ottamaan uudelleen käyttöön, kun läjitystila Lahnaslammen avolouhoksessa loppuu arviolta 12 15 vuoden kuluttua. Sivukivialueen lopullinen muoto selkeytyy tulevien sulkemissuunnitelman päivitysten yhteydessä. Maisemointisuunnitelmassa sivukiven läjitysalue on jaettu kahteen toisistaan poikkeavaan alueeseen muotokielen ja sadevesien hallinnan kannalta. Länsipuolella muotokieli on rauhallista loivasti kumpuilevaa maastoa, jossa pintavedet ohjataan tasaisesti reunoja kohti. Poikkeuksen muodostaa kahden kummun väliin jäävä solamainen alue, jonka pohjalle muodostuu reunaa kohti kulkeva purouoma. Läjityksen länsipuoli rakentuu kahdesta sivukivestä tehdystä korkeammasta penkereestä, joista käsin läjitetään pehmeämpää maa-ainesta. Näistä pohjoisempi penger on jo nykyisin olemassa. Läjitysalueen alareunojen reunaluiskat maisemoidaan myös suunnitelman mukaisesti. Läjitysalueen itäreunan käsittely poikkeaa selkeästi länsipuolesta. Itäpuolella pintavedet kerätään keskitetysti ja johdetaan yhdestä kohdasta alas. Myös muotokieli on voimakkaasti vaihteleva, laaksomainen, muistuttaen maastonmuotojen osalta enemmän vesieroosion aikaansaamaa korkokuvaa. Ratkaisussa itäreunan maastonmuodot heijastavat nykyisiä maastonmuotoja ja suunnitelmassa hyödynnetäänkin kiviautojen nousuluiskia sekä sivukiven läjityksen logiikkaa sadeveden ohjailussa alas vastakkaisen suuntaan. Uomat ovat tieluiskien yhteyteen rakennettavia ojia tai puroja, jotka mitoitetaan valuma-alueiden mukaisesti. Ratkaisu mahdollistaa myös myöhemmin alueen läjityksen aloittamisen säilytettäviä ajoluiskia hyödyntäen. Länsireunan maastonmuodot rakentuvat alueelle tuodusta sivukivestä ja maa-aineksesta. Itäpuolen maisemoinnissa on kyse pääosin maaston muotoilemisesta nykyisin paikalla olevilla massoilla, jotka verhotaan maaaineksella. Läjityksen korkeus on korkeimmillaan +206 m, mikä nostaa korkeimpia alueita nykyisestään noin kahdella metrillä. Maisemointisuunnitelmassa on käytetty uutta sivukiveä ja maa-ainesta yhteensä 1,6 Mm 3. Alueelle kylvetään nurmikko ja alue jätetään sukkession kautta hiljalleen metsittymään noin kahdeksikymmeneksi vuodeksi ennen alueen ottamista uudelleen läjityskäyttöön. TARKKAILU Sulkemistoimenpiteiden vaikutusten seuranta tapahtuu pääosin työmaavalvonnan ja velvoitetarkkailun myötä. Lahnaslammen sulkemistoimia seurataan säännöllisin työmaakäynnein sekä vuosimittausten avulla. Täytön ympäristövaikutuksia seurataan velvoitetarkkailun pohjavesitutkimuksissa sekä seuraamalla louhoksessa olevan veden laatua. Rikastushiekka- ja allasalueilla tehtäviä sulkemistoimia tarkkaillaan työmaakäynneillä. Sulkemistoimien ympäristövaikutukset vaikuttavat pitkällä tähtäimellä vastaanottavien vesistöjen laatuun. Vesistöjen laatua seurataan lähinnä velvoitetarkkailun yhteydessä. Kuormituksen muutoksia voidaan seurata myös tekemällä esimerkiksi neljän vuoden välein laajempi
maastokartoitus, jossa tutkitaan allasalueilta suotautuvan veden laatua ja määrää kohdekohtaisesti. Verhoilun pysyvyyttä ja kasvillisuuden leviämistä tarkkaillaan silmämääräisesti. Kasvillisuuden leviämistä seurataan myös ilmakuvien avulla. Sivukivialueen sulkemistoimien edistymistä tarkkaillaan työmaakäynnein. Sivukivialueelta suotautuvan veden laatua tarkkaillaan kuten tähänkin asti viikoittain aina vuoteen 2010 saakka. Tämän jälkeen suotovedet voidaan purkaa käsittelemättöminä Lahnaslammen kaivokseen, eikä niin tiheää tarkkailua enää tarvita. Tarkkailua jatketaan tämän jälkeen kerran kuukaudessa otettavilla näytteillä (ph, Ni, Fe, Al). Tarkempia suotovesianalyysejä (laaja alkuaineanalyysi) teetetään tarvittaessa, esimerkiksi joka toinen vuosi, ja pyydetään GTK:lta tarkempi asiantuntijalausunto rapautumisen tilasta ja siinä tapahtuneista muutoksista. Laajemmassa suotovesikartoituksessa kerätään näytteitä 5 10 pisteeltä eri puolilta sivukivialuetta, jolloin saadaan tietoa rapautumisen etenemisestä kasan eri osissa. Suotovesinäytteiden lisäksi sivukivialuetta tarkkaillaan silmämääräisesti. Rapautumisen bakteeriaktiivisuus tuottaa lämpöä ja näkyy talvisaikaan lumipeitteen puuttumisena. Pitkälle edennyt rapautuminen haurastuttaa kiven rakennetta voimakkaasti ja voi ilmetä jopa sortumina. Sortumia ei kuitenkaan toistaiseksi havaittu edes läjityksen vanhimmilla alueilla. Pinnanmuotojen mahdollista muuttumista tarkkaillaan niin ikään silmämääräisesti 11 ASIAN KÄSITTELY ALUEHALLINTOVIRASTOSSA Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sotkamon kunnassa 3.4.2009 4.5.2009. Kuulutuksesta on annettu erikseen kirjeellä tieto niille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupavirasto on pyytänyt asiassa lausunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Sotkamon kunnalta ja sen ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Sotkamo-lehdessä 3.4.2009. Lausunnot 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että suunnitelma, jonka mukaan vuodesta 2010 eteenpäin sivukivialueen suotovedet johdetaan Lahnaslammen avolouhokseen, on ensin testattava koeolosuhteissa ja mallinnettava tai laskennallisesti osoitettava ennen käytännön toteutusta. Mikäli sivukivialueen happamia ja nikkelipitoisia suotovesiä johdetaan käsittelemättä Lahnaslammen avolouhokseen, voi se aiheuttaa tilanteen, jossa ph ei nouse louhoksessa riittävän korkealle eikä liukoinen nikkeli saostu tehokkaasti. Tällöin nikkelipitoisia vesiä joutuu prosessivesikiertoon ja sitä kautta rikastushiekka-altaalle ja mahdollisesti ympäristöön. Mikäli sivukivialueen suotovesistä tehty selvitys osoittaa, että suunnitelma ei toimi käsittelemättömille suotovesille, vesiä on käsiteltävä niin, että noudatetaan ympäristöluvassa annettuja lupaehtoja.
Sulkemistöiden suunnittelun yhteydessä on selvitettävä kalkituksen käytön mahdollisuus, jolla mahdollisia hajakuormituskohteita saataisiin hallintaan. 2. Sotkamon kunta, ympäristövalvonta Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole ollut huomauttamista selvitykseen. 12 Muistutukset 3. AA ja BB, Torvela RN:o 9:149, 4. CC ja DD, Kesäniemi RN:o 9:65, Kesäniemi II, RN:o 9:122 ja Kierinniemi RN:o 9:136, 5. EE ja FF, Valkama RN:o 9:79, 6. GG ja HH, Koivuniemi RN:o 9:63, 7. II ja JJ, Louhiniemi RN:o 9:26, 8.KK, Pajuniemi RN:o 9:13 ja 9. LL, Jussilanniemi RN:o 7:79 Samansisältöisissä muistutuksissa on todettu, että jätealtaiden hiekkaan on 40 vuoden aikana kertynyt runsaasti myrkkyjä, kemikaaleja, raskasmetalleja ja mineraaleja. Näiden jätteiden kerääminen vedellä täytettävään avolouhokseen johtaa hallitsemattomaan lopputulokseen. Veden noustessa virtaussuunnat muuttuvat kaivosalueelta ulospäin. Rikastushiekan ja sivukiven reagoimisesta ei ole annettu selvitystä. Kallioperän ruhjeita ja rakennetta ei ole selvitetty. Louhoksen pohjat ja seinämät on vaadittu eristettäviksi, jotta myrkyt eivät pääse pohja- tai pintavesiin. Mikäli lupa hakemuksen mukaiseen toimintaan annetaan, on tarkkailu vaadittu toteutettavaksi tiheämmin kuin on esitetty. Päätöksessä on määrättävä tarkkailupisteiden riittävästä määrästä ja kattavuudesta. Yhtiön on asetettava riittävät vakuudet haittojen minimoimiseksi. Vastine Hakija on 29.5.2009 toimittanut ympäristölupavirastoon vastineen annetuista lausunnoista. 1. Kainuun ympäristökeskus Yhtiö on todennut, että toiminnalle myönnetyn ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräyksen 28 mukaisesti Lahnaslammen louhostäytölle on laadittava erillinen täyttösuunnitelma. Sivukiven läjitysalueen suotovedet laimenevat louhokseen johdettavien muiden vesien vaikutuksesta siten, että louhoksen vesi vastaa likimäärin nykyisin kaivokselta pumpattavaa kuivatusvettä. Lahnaslammen louhoksesta ei pumpata vettä täyttövaiheen aikana, jotta vesipinta saadaan mahdollisimman nopeasti ylös seinämien haponmuodostumisen estämiseksi. Pääosa prosessivesistä tullaan kierrättämään nykyisellä tavalla Papinlammen altaaseen ja takaisin tehtaalle, eikä tällöin ole vaaraa louhos- ja prosessivesien sekoittumisesta. Siirtymävaiheen jälkeen, kun magnesiittihiekan läjitys Lahnaslammen louhokseen alkaa ja prosessivettä ryhdytään ottamaan sieltä takaisin kiertoon, suotovesien osuus pienenee entisestään. Prosessivesien ph on tasolla 8,5 9. Myöhemmässä vaiheessa, kun vesiä ollaan juoksuttamassa vesistöön, säädetään ph tasolle, jossa nikkeli saostuu. Ympäristökeskuksen esittämät kokeet ja mallinnukset on katsottu mahdottomiksi ja tarpeettomiksi. Yhtiö on korostanut, että lopulliset ratkaisut esitetään täyttösuunnitelmassa.
13 3. 9. AA ja BB, CC ja DD, EE ja FF, GG ja HH, II ja JJ, KK ja LL Yhtiö on tarkentanut, että jo läjitettyä hiekkaa ei siirretä suljettavaan avolouhokseen, lukuun ottamatta Punasuon louhoksen alta poistettavaa vanhan talkkipiirin talkkisavea ja Lahnaslammen rikastushiekkaa. Nykyisen tarkkailun on todettu olevan luvan mukaista. Vakuudet on määrätty ympäristöluvassa. Neuvottelu Ympäristölupavirasto on 23.2.2009 pitänyt asiassa neuvottelun. Neuvottelupöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 1.1.2010 alkaen ja sen tilalle on perustettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU 1. Yhtiön vaatimus Sotkamon kaivoksen ja tehtaan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 9/08/2 lupamääräyksen 24 muuttamisesta jätetään tutkimatta. 2. AA:n ja BB:n, CC:n ja DD:n, EE:n ja FF:n, GG:n ja HH:n, II:n ja JJ:n, KK:n ja LL:n vaatimus Lahnaslammen avolouhoksen seinämien tiivistämisestä jätetään tutkimatta. RATKAISU SELVITYKSESTÄ Ympäristölupavirasto hyväksyy Mondo Minerals B.V. Branch Finlandin laatiman kaivoksen sulkemissuunnitelman vuosille 2009 2013 sekä täydentää suunnitelman perusteella Sotkamon kaivoksen ja tehtaan ympäristö- ja vesitalouslupaa nro 9/08/2 seuraavasti: 1. Sivukivialueelta muodostuvia suotovesiä saa johtaa ympäristöluvan nro 09/08/2 lupamääräyksen 5 lisäksi Lahnaslammen avolouhokseen nykyisen kalkituslaitoksen kautta siten, että veden ph pidetään tasolla, jossa louhokseen johdettavan veden nikkeli saostumisen voi käsittelylaitoksen nykyisten käyttötietojen perusteella olevan tehokasta. Mikäli Sotkamon kaivosta koskevan Vaasan hallinto-oikeuden antaman päätöksen nro 09/0111/1 määräyksen 37a mukaisen selvityksen ja laadittavan erillisen avolouhoksen täyttösuunnitelman perusteella voidaan osoittaa, että sivukivialueen suotovesien käsittelyn jatkamisella ei vähennetä ympäristön pilaantumista, sen vaaraa tai Lah-
nasalmmen louhoksen täyttämiseen liittyviä riskejä, voi yhtiö hakea lupamääräyksen muuttamista aluehallintovirastolta. Luvan saajan on seurattava Lahnaslammen avolouhoksessa olevan veden laatua (vähintään ph, nikkeli ja arseeni) eri syvyyskerroksilta Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Suunnitelma louhoksen ja sinne johdettavien vesien tarkkailusta on liitettävä ELYkeskukselle toimitettavaan avolouhoksen täyttösuunnitelmaan. 2. Luvan saajan on toimitettava Kainuun ELY-keskuksen hyväksyttäväksi pintarakenteita koskevat rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat jo aloitettujen sulkemistöiden osalta kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ja muiden kohteiden osalta viimeistään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Sulkemistöiden aikainen laadunvalvonta on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi. Tehtäessä pintarakenteen vesitiivis kerros osin tai kokonaan turpeella, on käytettävän turpeen laadusta, otosta, käsittelystä ja tehtävän tiivisturvekerroksen rakentamisesta laadittava oma suunnitelma työohjeineen osana laadunvalvontaa. Suunnitelmassa on esitettävä ne turpeen laatukriteerit, työtekniset toimet ja laadunvalvontamenettelyt, joilla varmistetaan, että tehtävällä tiivistyskerroksella saavutetaan Sotkamon kaivoksen ja tehtaan ympäristö- ja vesitalousluvassa nro 9/08/2 määrätty vaatimustaso. 18.1.2008 ja sen jälkeen jo tehtyjen pintarakenteiden osalta luvan saajan on toimitettava ELY-keskukselle sen hyväksymällä tavalla tehty selvitys siitä, täyttävätkö pintarakenteet Sotkamon kaivoksen ja tehtaan ympäristö- ja vesitalousluvassa nro 9/08/2 määrätyn vaatimustason. Sulkemisrakenteet katsotaan tehdyiksi, kun Kainuun ELY-keskus on riippumattoman valvojan yhteenvedon ja laadunvalvontakokeiden tulosten perusteella tai jo toteutettujen alueiden osalta edellä mainitun erillisselvityksen perusteella todennut tehtyjen ympäristönsuojelurakenteiden täyttävän päätöksessä nro 9/08/2 niille määrätyt vaatimukset. 3. Magnesiittikasan ja talkkipiirin altaan eteläpään osalta on tehtävä kattava nykytilakartoitus, joissa on esitetty muun muassa tiedot altaiden toimintahistoriasta, sijoitettujen jätteiden määrästä ja laadusta, täyttöpaksuuksista, patorakenteista, tehdyistä sulkemistoimenpiteistä ja toteutettujen pintarakenteiden toimivuudesta. Selvityksessä on otettava kantaa kaivannaisjäteasetuksen 7 :n mukaisten vaatimusten täyttymiseen. Selvityksessä on esitettävä miten käytöstä poistettujen jätealueiden tarkkailua ja tarvittaessa kunnossapitoa on tarkoitus hoitaa toiminnan loppumisen jälkeen. Selvitys on toimitettava aluehallintovirastoon 31.12.2010 mennessä. Aluehallintovirasto antaa selvityksen perusteella määräykset koskien toiminnan lopettamisen jälkeisiä velvoitteita. 4. Luvan saajan on lisättävä kaivoksen käyttötarkkailuun jätealueiden hapontuottoreaktioiden seuranta, jossa jätealueiden tila tarkistetaan vähintään viikoittain ja alueet, joissa ovat käynnissä kiihtyneet (esim. lämmöntuotto) mustaliuskeen rapautumisreaktiot, merkitään kartalle. Sivukivialueella toteutettavien sulkemistoimenpiteiden vaikutuksia suotovesien määrään ja laatuun sekä haponmuodostumisreaktioiden 14
käynnistymiseen ja etenemiseen on seurattava siten, että saadaan tarpeellinen tieto pintarakenteiden toimivuudesta ja parantamistarpeista täyttötoiminnan taas uudelleen jatkuessa. Luvan saajan on toimitettava esitys sivukivialueen tarkkailun täydentämisestä tältä osin ELY-keskukselle 1.9.2010 mennessä. 15 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut 1. Vaasan hallinto-oikeus on 27.3.2009 antamallaan päätöksellä nro 09/0111/1 muuttanut Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräyksen 24 kuulumaan seuraavasti: "24. Luvan saajan on Punasuon louhoksen avaamistyön yhteydessä poistettava vanhan Talkkipiirin altaan alueelle ja kuivatun Lahnaslammen pohjaan kertynyt rikastushiekka ja sijoitettava se Lahnaslammen louhokseen siten, että sijoittamisesta ei aiheudu pölyhaittaa tai hienojakoisen kiintoaineen huuhtoutumista. Rikastushiekan poisto on tehtävä luontaiseen pohjamaahan. Jatkossakin tasaus- ja varoaltaana toimivan alueen osalta poistoa ei tarvitse tehdä. Alueille, joilta jätteet poistetaan, on levitettävä riittävä kasvukerros ja ne on kasvitettava. Mikäli ko. massoja on tarvetta lyhytaikaisesti varastoida alueella ennen niiden sijoittamista Lahnaslammen louhokseen, voidaan niitä varastoida sivukivien läjitysalueella ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on mainittujen jätteiden poiston yhteydessä laadittava arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta ja toimitettava se Kainuun ympäristökeskukselle kuuden kuukauden kuluttua poiston toteuttamisesta." Asian ollessa valitustuomioistuimen päätöksellä näin ratkaistu, ei lupamääräyksen 24 vastaavansisältöistä muuttamista koskevan hakemuksen enempi tutkiminen ole tarpeen. 2. Tässä asiassa on kysymys Sotkamon kaivoksen ja tehtaan jätealueita koskevan sulkemissuunnitelman hyväksymisestä. Suljettavan louhoksen käyttö jätteiden sijoittamispaikkana on ratkaistu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston Sotkamon kaivoksen ja tehtaan valituksenalaisessa ympäristö- ja vesitalousluvassa nro 9/08/2. Vaasan hallinto-oikeus on 27.3.2009 antamallaan päätöksellä nro 09/0111/1 muuttanut Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristö- ja vesitalousluvan Lahnaslammen kaivoksen käyttämistä jätteiden sijoitusalueena koskevia lupamääräyksiä 28 ja 37a kuulumaan seuraavasti: 28. Luvan saajan on laadittava louhostäytölle erillinen täyttösuunnitelma, jossa esitetään käytettävä täyttötekniikka sekä vesien kierrätys ja johtaminen. Täyttösuunnitelma sekä lupamääräyksessä 37a tarkoitettu selvitys Lahnaslammen louhoksen tiiveydestä on toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle ennen louhostäytön aloittamista. Mikäli selvityksen perusteella arvioidaan, että Lahnaslammen louhosta on tiivistettävä, on luvan hakijan
ennen toiminnan aloittamista toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi suunnitelma asiasta. 37a. Luvan saajan on ennen täyttötoiminnan aloittamista selvitettävä Lahnaslammen louhoksen tiiveys ja tiivistämisen tarpeellisuus. Luvan saajan on laadittava myös yksityiskohtainen selvitys koko kaivosalueen kallioperän rakenteesta ja sen vaikutuksesta pohjavesien kulkeutumiseen. Selvityksessä on kartoitettava nykyistä tarkemmin vaikutusalueella olevan kallioperän rikkonaisuus ja ruhjeiden sijainti, laajuus, syvyysulottuvuus, täyttömateriaali, vedenjohtavuus sekä pohjaveden liikkuminen alueen kallio- ja maaperässä ja kallioperän rikkonaisuuden/ruhjeisuuden vaikutus pohjaveden virtausreitteihin. Kaivosalueesta on laadittava kolmiulotteinen rakennemalli sekä pohjaveden hydrogeologinen virtausmalli. Mallit on ulotettava pohjoisessa Nuasjärveen ja Jormasjokeen saakka. Pohjavesien kulkeutumisen mallinnuksessa voidaan käyttää tarvittaessa apuna merkkiaineita kuten suolaa, radioaktiivista ainetta, väriainetta tai jotain muuta vastaavaa pohjaveden virtausta havainnollistavaa pohjavedelle vaaratonta ainetta. Alueen kallio- ja maaperän kolmiulotteinen rakennemalli sekä pohjaveden virtausmalli on toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle 31.12.2009 mennessä. Ympäristökeskus voi selvityksen perusteella vaatia muutosta lupapäätökseen. Mallit on päivitettävä viiden vuoden välein lupamääräyksessä 43 olevan ympäristöriskinarvioinnin yhteydessä. Asian ollessa ympäristölupaviraston ja valitustuomioistuimen päätöksillä jo ratkaistu, ei louhoksen tiivistämistä koskevaa vaatimusta tutkita tämän asian yhteydessä. 16 Selvityksen ratkaisun perustelut Sotkamon kaivoksella on, Lahnaslammen avolouhoksen muuttuessa jätealueeksi, tarve tehdä runsaasti sulkemistoimenpiteitä tulevien vuosien aikana. Ympäristö- ja vesitalousluvan käsittelyn yhteydessä yhtiöllä ei ole ollut vielä riittävästi tietoa yksityiskohtaisempien sulkemissuunnitelmien laatimiseksi, joten asiasta on annettu lupapäätöksessä määräys tarkemman sulkemissuunnitelman toimittamisesta ympäristölupaviranomaisen hyväksyttäväksi. Suunnitelmassa on esitetty riittävällä tarkkuudella keskeisimmän sulkemiskohteen, sivukivialueen, sulkemistoimenpiteet ja maisemointisuunnitelma. Suljettaessa alue suunnitelmien mukaan vähennetään sivukivialueesta aiheutuvaa pilaantumista ja mahdollistetaan alueen saattaminen maisemaan mahdollisimman hyvin sopivaksi. Eräiltä osin suunnitelma on ollut puutteellinen. Niiltä osin kaivoksen ympäristölupaa on täydennetty tarpeellisilla määräyksillä. Lupamääräysten perustelut 1. Lahnaslammen avolouhos on tilavuudeltaan noin 17 Mm 3. Suotovesiä on arveltu muodostuvan sivukivialueelta sulkemistöiden jälkeen enimmillään 70 000 m 3 /v. Sivukivialueelta viime vuosina muodostuneiden suotovesien määrä on ollut 150 000 260 000 m 3 /v. Täytettävän avolouhoksen tilavuudesta tulee siten vain osa olemaan sivukivialueen suotovesiä. Nykyisessä suotovesien käsittelyssä nikkelin saostaminen tapahtuu nostamalla ph kalkilla emäksiseksi, jolloin nikkeli saostuu hydroksidina laskeutusaltai-
siin. Muodostuva liete poistetaan imuautoilla ja kuljetetaan rikastushiekkaaltaalle läjitykseen. Puhdistettu vesi johdetaan vesistöön. Avolouhoksen seinämät muodostuvat suurelta osin mustaliuskeesta, jossa tapahtuu rapautumista ja metallien liukenemista. Louhoksen seinämien jäädessä veden alle hapen kulkeutuminen vähenee olennaisesti ja sitä kautta myös rapautumisreaktiot hidastuvat ja nikkelin liukeneminen vähenee. Vedenpinnan nouseminen vähentää siten avolouhoksen seinämistä aiheutuvia päästöjä ja pilaantumisen vaaraa. Vaasan hallinto-oikeus on Sotkamon tehtaan päätöksestä nro 09/08/2 antamassaan päätöksessä nro 09/0111/1 velvoittanut hakijan selvittämään avolouhoksen seinämien tiiveyttä ja takaisintäytöstä kallioperän kautta ympäristöön kohdistuvien päästöjen määrää. Yhtiö on tältä osin valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä. Asiasta on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yhtiö on lisäksi velvoitettu ympäristölupapäätöksessä toimittamaan ELY-keskukselle erillinen täyttösuunnitelma Lahnaslammen osalta. Nikkelin poisto ph:n nostolla ja saostamalla on parasta käyttökelpoista tekniikkaa kaivannaisteollisuudessa. Koska tarkemmat suunnitelmat Lahnaslammen täytön ja siihen liittyvän vesien kierrätyksen osalta ovat vielä avoinna eikä louhoksen tiiveyteen liittyvää selvitystä ole vielä tehty, ei suotovesien käsittelyn lopettamiselle ole perusteita. Avolouhoksen täyttäminen vedellä mahdollisimman nopeasti on kuitenkin tarpeen louhosseinämien rapautumisen hidastamiseksi. Suotovesien nikkeliä saostuu avolouhoksen pohjalle ja muihin louhoksen osiin. Samanaikaisesti louhokseen tulee muita vesiä, jotka sekoittuvat sivukivialueen vesiin. Näin ollen sellaisen näytteen ottaminen, jolla todetaan vain sivukivialueen nikkelipäästöjen vähentämisen onnistuminen, ei ole mahdollista. Yhtiöllä on käytössä kokemusperäinen tieto nikkelin saostuksen toimivuudesta ja tarvittavista käsittelylaitoksen ajoparametreistä sivukivialueen suotovesien käsittelyn osalta. Tällä perusteella käsittelylaitoksen toiminta voidaan pitää tehokkaan nikkelin saostumisen alueella ilman varsinaista päästötarkkailua. Muodostuva nikkelisakka on perusteltua sijoittaa Lahnaslammen avolouhokseen. Pumppaamalla vedet kalkkikäsittelyn jälkeen suoraan louhokseen vähennetään merkittävästi tarvittavaa työmäärää, energian kulutusta ja päästöjä, kun nykyisten laskeutusaltaiden hankalasta lietteenpoistosta voidaan luopua. Pitemmällä ajanjaksolla avolouhos on nikkelihydroksidisakan sijoituspaikkana myös vähemmän riskejä sisältävä kuin rikastushiekka-allas. 2. Sotkamon tehtaan ja kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvassa ei ole annettu määräystä sulkemisrakenteiden laadunvalvonnasta. Annettavalla määräyksellä voidaan varmistaa, että rakenteet toteutetaan lupapäätöksen vaatimusten mukaisesti ja siten ympäristön pilaantuminen ja sen vaara pysyvät mahdollisimman pienenä. Pintarakenteita on tehty päätöksen antamisen jälkeen ilman tämän päätöksen mukaista laadunvalvontaa. Lupamääräyksen noudattamisen varmistamiseksi on annettu jo toteutettujen rakenteiden luvanmukaisuutta koskeva tarkkailuvelvoite. 3. Sotkamon kaivokselle ja tehtaalle myönnetyn ympäristöluvan lupamääräys 25 kuuluu: "Lupamääräyksen 58 mukaisessa toiminnan sulkemis- 17
suunnitelmassa on esitettävä myös käytöstä poistettujen peitetyn magnesiittikasan sekä talkkipiirin vesialtaan eteläpään nykytila, vaikutukset ympäristöön ja suunnitellut sulkemistoimenpiteet." Päätöksen perusteluissa todetaan, että: "Muiden vanhojen jätealueiden osalta luvan saaja on määrätty tekemään selvitys ja esitys mahdollisista lisäsulkemistoimista koko kaivosta koskevan sulkemissuunnitelman yhteydessä. Näiden toiminnassa olevan kaivoksen alueella olevien jätealueiden sulkemistoimien riittävyyttä ei ole arvioitu eikä ratkaistu viranomaisen päätöksellä. Asia on käsitelty tämän päätöksen yhteydessä ympäristönsuojelulain 90 :n nojalla." Tehty selvitys ei ole näiltä osin ollut riittävä. Jo toteutettujen sulkemisrakenteiden riittävyyttä ei ole voitu ottaa luotettavasti selvityksen perusteella arvioida. Näin ollen yhtiö on määrätty tekemään uusi selvitys käytöstä poistetuista kaivannaisjätealueista. Suljettujen jätealueiden ennalta arvioiden rajalliset ympäristövaikutukset huomioon ottaen selvityksen laadinnalle on voitu antaa määräaika vuoden loppuun asti. 4. Tehty selvitys on ollut myös kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräyksen 37 osalta puutteellinen. Tältä osin on siten ollut tarpeen antaa erillinen määräys. Seurantavelvoitteella saadaan tarpeellista tietoa haponmuodostumisreaktioiden etenemisestä jätealueella. 18 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kainuun ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevin tavoin. 6. 12. AA:n, BB:n, CC:n, DD:n, EE:n, FF:n, GG:n, HH:n, II:n, JJ:n, KK:n ja LL:n muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevästi. Sijoitettavien jätteiden osalta aluehallintovirasto toteaa, että Lahnaslammen avolouhokseen ei sijoiteta suuremmissa määrin kaivannaisjätteitä vanhoilta jätealueilta. Punasuon uuden kaivoksen alueelta on poistettava vanhojen vesialtaiden lietteitä, jotka voidaan sijoittaa avolouhokseen. Kaivannaisteollisuudessa on parasta käyttökelpoista tekniikkaa sijoittaa jätteitä vanhoihin avolouhoksiin vedenpinnan alapuolelle. Sijoitusmenetelmässä mahdollisien sulfidimineraalien rapautuminen käytännössä estyy. Kaivoksen tarkkailusta ja kaivannaisjätteen jätealueiden vakuuksista on määrätty Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 09/08/2. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 1 momentti 5) kohta ja 55 3 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelymaksu on 1 505 euroa.
19 Perustelut Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Käsittelymaksu peritään maksutaulukon kohdan "muu ympäristölupa-asia" mukaista tuntimaksua (43 euroa/tunti) käyttäen. Asian käsittelyn vaatimana tuntimääränä on käsittelymaksun laskennassa käytetty 35 tuntia. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 1 ja 2 momentti
20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Sami Koivula Paavo Liimatta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Sami Koivula sekä ympäristöneuvos Paavo Liimatta. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Sami Koivula. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. SK/am Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 1.7.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.