Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning 2 2014 frisbeegolfia pelataan metsissä, niityillä ja veden äärellä frisbeegolf spelas i skogar, på ängar och vid vatten Maakuntastrategia kehittää kumppanuutta ja avointa tietoa Innoauran voittaneet oppimispelit kiinnostavat maailmalla
SISÄLTÖ INNEHÅLL 4 Valtuusto hyväksyi Varsinais-Suomen kumppanuusstrategian Jos osaamme jalostaa ja myydä puhdasta teknologiaa, Pietarin alue voi olla meille kultakaivos. Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm jessica@varsinais-suomi.fi viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu 36 20101 Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm 040 7755 781 Ulkoasu: Antti Vaalikivi 050 4003 416 Kansikuva: Antti Vaalikivi www.varsinais-suomi.fi kirjaamo@varsinais-suomi.fi etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi ISSN-L 2323-2102 ISSN 2323-2102 (painettu) ISSN 2323-2110 (verkkojulkaisu) 6 EU-rahoitus luo toivoa Tunnin junalle Helsinkiin 7 Savo: Edunvalvontaa tehdään yhteistyössä ja pitkällä tähtäimellä 9 NordicEdun oppimispelit voittivat Innoaura-palkinnon 11 Frisbeegolfissa yhdistyy luonto, liikunta ja hauskuus 12 Itämeriviikolla luotiin kumppanuutta yli rajojen 14 Eurooppa-päivä herätti nuoruuden muistoja 16 Apps4Lounais-Suomi etsii sovelluksia Itämeren hyväksi 17 5 parasta varsinais-suomessa juuri nyt 18 Liiton väki siivosi Itämeren rantoja Viisi veikkausta MM-kisahuumassa vedonlyönti kiinnostaa. Jos saisin lyödä vetoa viidestä varsinaissuomalaisesta vahvuudesta, ne olisivat seuraavat: Puhdas teknologia. Varsinais-Suomella on kaikki mahdollisuudet olla cleantechin Suomen ja jopa maailmanluokan edelläkävijä. Tulevaisuudessa tarvitaan ekologisia ratkaisuja koskien mm. energiaa, jätehuoltoa, meriteollisuutta, raaka-aineiden kierrätystä ja maataloutta. Varsinais-Suomella on osaamista kaikilla näillä saroilla, ja julkishallinnon sekä yritysten yhteistyö kehittyy hienosti. Varsinais-Suomi pyrkii cleantechin pilottialueeksi Suomessa. Kansainvälisyys. Varsinais-Suomi on portti Skandinaviaan ja Eurooppaan. Olemme luoneet toimivaa yhteistyötä myös Luoteis- Venäjälle ja Pietariin. Jos osaamme jalostaa ja myydä puhdasta teknologiaa, Pietarin alue voi olla meille kultakaivos. Turulla ja Varsinais-Suomella on edunvalvontatoimisto Pietarissa sen palveluja kannattaa käyttää. Myös koulutusosaamiselle on maailmalla kysyntää. Ruoka. Maakuntamme on Suomen viljavinta seutua. Lähiruuan ja -juoman suosion kasvu on tuonut elintarviketuotantoon ekologista ajattelua. Myös pienpanimot, lähileipomot ja puutarhat työllistävät. Turusta on kehittynyt kansainvälisen tason viihtyisä ravintolakaupunki. Myös ravintoloissa puhdas lähiruoka on laadun ja hyvän maun tae. Ruokaviikot ja pop up -ravintolat tuovat keskustaan sellaista vetovoimaa, jota elävä kaupunkikeskusta tarvitsee. Kulttuuri. Turku on maan historian kehto ja kulttuurielämä on rikasta. Logomoon on syntynyt upea luovien alojen keskittymä Logomo Byrå, jonka kaikki työhuoneet ja pisteet on vuokrattu, tiloja jopa laajennetaan. Meri. Meriteollisuus edustaa globaalia huippuosaamista, ja myönteisiä ratkaisuja Turun telakan omistajuuteen odotetaan kuumeisesti. Meri on myös Varsinais-Suomen vetovoimaisin ja tunnetuin elementti. Tänne tullaan nauttimaan lomasta ja koskemattomasta luonnosta. Saariston rengastie on Suomen parhaimpia matkailureittejä myös polkupyöräilijöille. Nämä helmet ovat syntyneet ja kirkastuvat edelleen vain eri toimijoiden yhteistyöllä. Saariston matkailu lähti nousuun, kun sitä ryhdyttiin markkinoimaan yhdessä. Sama pätee lähiruokaan ja luoviin aloihin. Resurssiviisauden alueellista yhteistyöverkostoa koordinoi Varsinais-Suomen liitto. Kansainvälinen yhteistyö rakentaa siltoja uusille markkinoille, siitä hyötyvät myös alueen yritykset. Yhteistyö on myös tuoreen maakuntastrategian ydinviesti. Maakunnan tulevaisuus luodaan kumppanuudella. Fem tippningar I VM-stämningar intresserar vadslagning. Om jag fick slå vad om landskapets fem styrkor, skulle de vara följande: Ren teknologi. Egentliga Finland har möjlighet att vara en finländsk och rentav global föregångare inom cleantech. I framtiden behövs ekologiska lösningar för bl.a. energi, avfall, marin industri, återanvändning av råvaror och lantbruk. I Egentliga Finland finns kunnande om allt detta och samarbetet mellan den offentliga sektorn och företagen utvecklas fint. Egentliga Finland strävar efter att bli ett pilotområde för cleantech i Finland. Internationalitet. Egentliga Finland är en port till Skandinavien och Europa. Vi har skapat fungerande samarbete också med Nordvästra Ryssland och S:t Petersburg. Om vi kan förädla och sälja ren teknologi kan S:t Petersburgområdet vara en guldgruva för oss. Åbo och Egentliga Finland har ett intressebevakningskontor i S:t Petersburg det lönar sig att utnyttja dess service. Världen frågar också efter vår utbildningskompetens. Mat. Vårt landskap är Finlands bördigaste region. Närmatens och -dryckens popularitet har hämtat ekologiskt tänk till livsmedelsproduktionen, lokala bryggerier, bagerier och trädgårdar sysselsätter. Åbo har utvecklats till en trivsam restaurangstad av internationell kaliber. Också i restauranger är ren närmat en garant för kvalitet och god smak. Matveckor och pop up restauranger lockar till stadens centrum. Kultur. Åbo är landets historiska vagga och kulturlivet rikt. I Logomo finns idag en spännande knutpunkt för kreativa branscher, Logomo Byrå. Alla arbetsrum är uthyrda och man rentav utvidgar. Havet. Vår marina industri är global spetskompetens och positiva nyheter gällande Åbovarvets ägarstruktur är efterlängtade. Havet är också Egentliga Finlands kändaste och mest lockande element. Hit kommer man för att njuta av semester och orörd natur. Skärgårdens ringväg tillhör landets bästa turismrutter också för cyklar. Dessa pärlor har fötts och förädlas ytterligare bara genom samarbete mellan aktörer. Skärgårdsturismen fick ett uppsving när den började marknadsföras gemensamt, samma gäller närmat och kreativa branscher. Ett regionalt samarbetsnätverk för resurssmarthet koordineras av Egentliga Finlands förbund. Internationellt samarbete bygger broar till nya marknader, det nyttar även våra företag. Samarbete är också den färska landskapsstrategins kärnbudskap. Landskapets framtid skapas med partnerskap. 2 viiri viiri 3
Varsinais-Suomen tulevaisuus luodaan kumppanuudella teksti ja kuvat Jessica Ålgars-Åkerholm Varsinais-Suomi on saanut uuden maakuntastrategian, joka ohjaa maakunnan kehitystä vuosikausiksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi strategian, jossa yhdistyvät maakunnan kehittämistä ohjaavat pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelma ja nelivuotiskausittain laadittava maakuntaohjelma. Ydinsana on kumppanuus. - Ohjelma on nyt saatu täysin uudelle tasolle! Ei vahvuuksien luettelemista, vaan selkeä kannanotto yhdessä tekemisen puolesta. Uusi asenne ja toimintatapa ovat vastauksemme alati muuttuvaan maailmaan, iloitsee maakuntajohtaja Juho Savo. Strategian visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen avaintekijöistä avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Maakuntastrategiaa toteutetaan Varsinais-Suomessa kumppanuudella, jossa tavoitteet asetetaan yhdessä, sitoudutaan yhteiseen työhön ja löydetään keinot tavoitteiden saavuttamiseen. Jokaisella maakunnan alueella ja toimijalla on roolinsa osana kokonaisuutta. Merkitystä on vahvuuksien kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Kärkiteemat edustavat kumppanuusajattelua laajasti: Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä Kilpailu rahoituksesta pakottaa yhteistyöhön Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotion mukaan alueellisen kehittämisrahoituksen merkittävä pieneneminen ja kiristyvä kilpailu EUtason rahoituksesta pakottaa maakunnan toimijat yhteistyöhön ja laajempien kumppanuuksien luomiseen. - Näin saadaan aikaan vaikuttavampia hankkeita, vältetään päällekkäisyyksiä ja kohdennetaan rajallisia resursseja maakunnan elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen, toteaa Nuotio. Varsinais-Suomella on suunnittelujohtaja Heikki Saarennon mielestä ideaaliset edellytykset maakunnan aluerakenteellisen vision toteuttamiseksi. Strategian kärkiteemat vastuulliset valinnat, yhteistyö ja uudet toimintatavat, saavutettavuuden parantaminen, sektorirajat ylittävä resurssiviisaus viitoittavat tietä kohti kestävää ja vetovoimaista, koko maakunnan laajuista asunto- ja työmarkkina-aluetta. - Toimenpiteissä onnistuminen edellyttää uusien kumppanuuksien aktiivista hakemista ja organisoitua, avointa tietoa maakunnasta ja sen toimijoista, Saarento sanoo. Kumppanuusfoorumi on päätoimenpide Kumppanuusfoorumi on maakuntaohjelman päätoimenpide, ihmiset ja tieto sen perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, mikä avaa rajattomat mahdollisuudet maakunnan kehittämiseen. Kumppanuusfoorumi toimii innovointialustana uusille toimintamuodoille ja yhteistyörakenteille. Keskeinen osa foorumia on aluetietopalvelu, josta kehitetään alueen toimijoiden jokapäiväinen työkalu. Aluetietopalvelu tulee sisältämään eri verkostojen sisältösivuja, työkaluja tiedon hallintaan ja visualisointiin sekä mahdollisuuden avata tietoa kaikkien saataville. Maakunnan liitto toimii foorumissa sparraajana ja johtaa kehittämistyötä. Egentliga Finlands framtid formas med partnerskap Egentliga Finland har fått en ny landskapsstrategi, som styr utvecklingen i åratal framöver. Landskapsfullmäktige godkände Egentliga Finlands landskapsstrategi, som förenar landskapsöversikten och -programmet. Nyckelordet är partnerskap. Strategins vision fokuserar på nyckelfaktorerna bakom framgång öppenhet, samarbete och partnerskap. Landskapsstrategin förverkligas i Egentliga Finland med partnerskap, där målsättningarna ställs tillsammans, man förbinder sig till gemensamt arbete och hittar sätt att nå målen. Varje region och aktör har sin roll som en del av helheten. Det är viktigast att utveckla landskapets starka sidor - mentala eller geografiska gränser spelar mindre roll. Egentliga Finlands landskapsstrategi kallas partnerskapsstrategi. Temana representerar partnerskapstanken: Ansvarsfullhet framtiden formas av valen nu Samarbete tillsammans överskrids gränserna Tillgänglighet lättillgänglig port till Östersjön Resurssmarthet innovativt föregångarskap Partnerskapsforumet skapar nytt samarbete Partnerskapsforumet är landskapsprogrammets viktigaste åtgärd, människor och kunskap bildar basen för det. Det samlar öppen information och dem som producerar den, vilket öppnar gränslösa möjligheter att utveckla landskapet. Partnerskapsforumet fungerar som innovationsbas för nya sätt att verka och samarbetsformer. En viktig roll spelar regioninfotjänsten, som utvecklas till ett vardagligt instrument för aktörer i Egentliga Finland. Infotjänsten ska innehålla innehållssidor för olika nätverk, redskap för att förvalta och visualisera information samt möjlighet att öppna information och göra den tillgänglig för alla. Landskapsförbundet fungerar som sparrare i forumet och leder utvecklingsarbetet. Turun Itämeripäivillä ihmiset ja toimijat eri maista kirjoittivat kumppanuushengessä omia ideoitaan Varsinais-Suomen kärkiteemoista liitutauluille. Hyviä ajatuksia kannattaa jakaa! TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT VASTUULLISUUS YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN YHTEISTYÖTAIDOT LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI SAAVUTETTAVUUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ RESURSSIVIISAUS 4 viiri viiri 5
Tunnin juna mutkat suoriksi! EU on priorisoinut TEN-T-suuntaviivapäätöksessä Turku - Helsinki välisten liikenneyhteyksien kehittämisen tärkeimpään luokkaan kuuluvaksi. Varsinais-Suomen liitto on esittänyt yhdessä Uudenmaan liiton sekä Espoon, Lohjan, Salon ja Turun kaupunkien sekä Vihdin kunnan kanssa Tunnin junan jatkosuunnittelua välittömästi TEN-T-osarahoituksella. - Tunnin junalla - One Hour Train tarkoitetaan Turku - Helsinki ratayhteyden voimakasta kehittämistä toteuttamalla mm. uusi rata (ESA) välille Espoo - Lohja - Salo, Espoo - Kauklahti kaupunkirata sekä kaksoisraiteistamalla Turku - Salo rataosuus, muotoilee Varsinais-Suomen liiton kehittämispäällikkö Janne Virtanen. Turku TRANS-EUROPEAN TRANSPORT NETWORK TEN-T CORE NETWORK CORRIDORS One Hour Train Etelä-Suomen EAKR-hankehaku 29.8. asti: Resurssiviisaus ja yrittäjyys keskeisiä teemoja Etelä-Suomen ensimmäinen EAKR-hankehaku käynnistyi toukokuun alussa. Hakijat voivat valmistella hankeideoita 29. elokuuta asti. Keskeiset painopisteet ovat toimintalinjassa 2: Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen sekä Vähähiilisen talouden edistäminen. Varsinais-Suomen maakunnalliset painotukset EAKR-toimintalinjassa 2 ovat yhteen sovitettuja uuteen maakuntastrategiaan. Resurssiviisaus: Tuetaan materiaali-, energia- ja resurssi tehokkaita ratkaisuja ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien elinkeinojen vahvistumiseen. Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. Kumppanuus: Edistetään yrittäjyyttä ja kasvuyrittäjyyteen tähtäävää toimintaa. Huolehditaan yrittäjyysilmapiiristä sekä verkotetaan toimijoita keskenään. Helsinki Hakemukset jätetään sähköisesti EURA2014-järjestelmässä. Asiointipalveluihin kirjaudutaan Verohallinnon tarjoaman maksuttoman Katso-tunnistautumispalvelun kautta. Palvelun käyttäjä tarvitsee EURA 2014 -järjestelmän asiointiroolin Katso-tunnisteet, jotka myöntää oman organisaation Katso-pääkäyttäjä. Hakijan opas valmistuu kesäkuun aikana. Siitä tehdään myös ruotsinkielinen versio. Lisätietoja: Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen, Uudenmaan liitto, 044 3719 450, mari.kuparinen@uudenmaanliitto.fi Erikoissuunnittelija Ville Roslakka, Varsinais-Suomen liitto, 050 592 0404, ville.roslakka@varsinais-suomi.fi BASED ON THE OUTCOME OF THE INFORMAL TRILOGUE OF 27th JUNE 2013 Vahva alueellinen sitoutuminen on kääntänyt näinä vuosina monen virkamiehen ja ministerin pään. savo suoraan sanoen HITAASTI, MUTTA KUITENKIN Kuinka maakunta voi? Tämän sorttinen keskustelunavaus on tullut tässä roolissa vähintään tutuksi. Ihan mielelläänkin selvittää asioita, jotka edunvalvontamielessä ovat tulleet keskustelukumppaneille tutuiksi ainakin mediasta. Turku - Helsinki -moottoritien suunnittelun, rahoituksen ja rakentamisen vaiheet olivat keskeisin kysymys parin vuosikymmenen ajan. Nokian nousun aikana sen oheen nousi kysymys DI-koulutuksen saamisesta Turun yliopistoon, hammaslääkärikoulutuksen uudelleenaloitus, VTT:n yksikön saaminen Turkuun, bioalan rahoitus Saaristomeren suojeluun liittyvä aktiivinen edunvalvonta aloitettiin Pro Saaristomeren perustamisella 15 vuotta sitten. Meriteollisuuden rahoitusjärjestelyt ja tilaukset ovat pysyneet kumulatiivisesti mielenkiintolistalla, ratojen sähköistykset ja perusparannukset ovat menneet sujuvasti läpi. Sen sijaan väylä- ja luotsausmaksuista on käyty samaa keskustelua läpi vuosikymmenten. E18 -moottoritien valmistuttua siirryttiin vaatimuksiin Vt8:n ja muiden väylien kehittämistarpeista. Tunnin juna mutkat suoriksi -lause on nyt Espoo - Lohja - Salo -oikoratalinjauksen lobbauksen kärki. Kun näitä aiheita tarkastelee, huomaa, että asiat ovat pääosin edistyneet toiset hitaammin, toiset nopeammin. Tällä hetkellä akuuteimmassa vaiheessa lienee meriteollisuutemme lippulaivan, Turun telakan mahdollisuus saada uusi vakavarainen omistaja. Mayer Werfin ja Suomen valtion yhteistyö voi tuoda taas positiivisen haasteelliset ajat tälle huipputeknologia-alallemme. Vt8, Turku - Pori, yhteysvälin työt ovat hyvässä vauhdissa Raisiossa ja Maskussa. Vaikka LVM ei tuonutkaan kevään lisäbudjetissa esitystä urakkakilpailussa säästetyn 25 milj. euron käyttämisestä saman yhteysvälin muihin kohteisiin, olen vakuuttunut, että näin eduskunta vielä tulee päättämään. Uusi liikenneministeri saa tämän asian heti eteensä. Tunnin juna onkin sitten vaikeammasta päästä. Vaikka ko. oikorata Salon ja Espoon välillä on ollut tarkastelussa jo pari vuosikymmentä, siitä on tavoitteena jo kertaalleen luovuttukin. Tuloksena tästä saatiin nykyinen Rantarata sähköistyksen piiriin! Tämä ei kuitenkaan riitä. Oikoratalinjauksen kaupungit ja maakunnan liitot esittivät huhtikuussa LVM:lle ja Liikennevirastolle ratalinjauksen yleissuunnittelun aloittamista EU:n TEN-T -rahoitusta hyödyntämällä. Turku - Helsinki -yhteys on tämän EU:n pääliikenneväylien rahoitusohjelman piirissä. Vastausta ministeriöstä ei ole vielä saatu, mutta sisäpiirilähteet kertovat kannaltamme parhaan vastauksen olevan se, että asian kokonaisvaikutuksia tutkimaan asetetaan taas uusi selvitysryhmä. Asiassa on vielä paljon tehtävää, sillä rata syntyy vasta, kun eduskunnan enemmistö näkee sen tärkeäksi ja osoittaa varat sen rakentamiseen. Tässäkin asiassa uusi liikenneministeri on avainpaikalla. Kun Varsinais-Suomen liitto vuonna 1999 kokosi maakunnalliset kumppanit Pro Saaristomeri -hankkeeseen, oli merialueemme tila nopeasti heikentynyt. Nyt voidaan nähdä, että pitkäjänteinen työ on saamassa koko Itämeren tilan kääntymään parempaan suuntaan. Valtiovallan suuntaan kohdistettu painostus on selvästi saanut puheita muuttumaan teoiksi mm. ravinteiden kierrätysasioissa on haettu vaikuttavia ratkaisuja. Erityisen näkyviä tuloksia on saatu aikaan yksityisten säätiöiden ja kansalaisjärjestöjen työllä. Juho Savo maakuntajohtaja juho.savo@varsinais-suomi.fi Varsinais-Suomen osalta vaikuttavin on oma Saaristomeren Suojelurahastomme. Maakunta on rohkeasti ottanut tavoitteekseen tunnustetun roolin Itämeren keskeisenä alueena. Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 ja kesäkuussa Turussa järjestetyt keskeisten Itämeritoimijoiden samanaikaiset kokoukset osoittavat alueemme nousseen selkeästi Itämeripolitiikan kartalle. Samaa asiaa vahvistavat niin maakunnan liiton, Turun kaupungin kuin yliopistojemme kansainvälinen verkottuminen. Yhdessä perustamamme Centrum Balticum -säätiö on noussut Suomen Itämeripolitiikan keskiöön. Kaiken kaikkiaan maakunnan kehitys on aika johdonmukaista. Jos täällä on saavutettu yhteinen näkemys, on asia myös pidemmän päälle saatu toteutetuksi. Vahva alueellinen sitoutuminen on kääntänyt näinä vuosina monen virkamiehen ja ministerin pään. Telakkayhtiön/meriteollisuuden uudet muodot ovat tästä selvimpiä ajankohtaisia kysymyksiä. Juuri hyväksytyn maakuntastrategian tärkeimmäksi tavoitteeksi otettiin kumppanuuden ja yhteistyön nostaminen keskeisimmäksi alueelliseksi toimintamalliksi. On myönnettävä, että tulevaisuuden elinkeinoalat ja työpaikat voivat olla jotain, mitä emme tänään voi arvaillakaan. On siis väärin kiinnittyä strategiassa mihinkään erityisalaan. Parempi on pyrkiä luomaan hyvät verkostot ja yhteistoimintarakenteet, joissa tiedot ja innovaatiot ovat nopeasti kaikkien käytettävissä. Strategiassa on näin siirrytty aivan uudelle tasolle. Varsinais-Suomi on nyt Suomen vahvimpia maakuntia. Oikein toteutetulla kumppanuudella voimme tehdä siitä vielä paljon joustavamman ja nopeamman selviytymään muuttuvassa maailmassa. 6 viiri viiri 7
teksti Jessica Ålgars-Åkerholm kuva antti vaalikivi oppimispelit valmiina maailman valloitukseen Ennakkoluuloton, ketterä ja nälkäinen Niillä sanoilla voisi kuvata yritystä NordicEdu, jonka oppimispelit palkittiin tämän vuoden Innoaura-palkinnolla. Oppimispelit soveltuvat globaaleille markkinoille, eri kielille ja kulttuureille, joten niistä voi kehittyä menestyvä vientituote. Pelit on kehitetty yhteistyössä oppilaitosten kanssa. - Tärkeintä on kuitenkin, että pelit tekevät tylsistä asioista hauskoja, naurahtaa NordicEdun luova johtaja Tatu Laine. NordicEdun taival alkoi start up -yrityksenä BoostTurun piirissä. Idea oppimispeleistä syntyi nuorten turhautumisesta peruskoulun staattiseen ja vanhanaikaiseen opetukseen. Ensimmäinen peli kehitettiin yhteistyössä Piikkiön yhtenäiskoulun kanssa. Tästä syntyi Mathesis, ainutlaatuinen matematiikan oppimateriaalisovellus, joka korvaa yläkoulun matematiikan kirjoista jopa puolet ja soveltuu eri mobiililaitteille. Pelissä on yli 1 500 tehtävää ja minipelejä, jotka auttavat ymmärtämään kaavioita. Peli on jo herättänyt kiinnostusta mm. Lähi-Idässä. - Yksi haaste on, että mobiililaitteita ei vielä ole kovin monessa koulussa. Oppimispelimme olivat suuri rohkaiseva tekijä, kun Kaarina päätti keväällä 2014 ensimmäisenä Suomessa hankkia kaikille yläkoululaisille mobiililaitteet, Laine kertoo. Molla ABC:n juju on, että lapsi oppii pelin kautta piirtämään kirjaimet. NordicEdu on tuottanut myös suomalaiselle DibiSchoolille englannin kielen aakkospelin, joka on suunnattu Kiinaan. - Peli on yksinkertaisuudessaan suosittu ja soveltuu mille kielelle vain, Tatu Laine toteaa. Turussa on enemmän töitä per tekijä Jotta nuoret jaksavat kiinnostua pelistä enemmän kuin minuutin verran, sen pitää olla yhtä hyvä kuin parhaat viihdepelit, Nordic- Edun toimitusjohtaja Tomi Kokkonen muistuttaa. Lisäksi pitää päästä sisälle lasten ajatusmaailmaan, kertoo AD Linda Huunonen. Helsingissä on useampia pelifirmoja, mutta Turun seudulla on helpompi löytää työvoimaa, on edullisempaa toimia ja töitä löytyy enemmän joka tekijälle, NordicEdun väki analysoi. - Turussa olisi tarvetta pelialan yrityskiihdyttämölle, koska peliala kasvaa jatkuvasti ja markkinat ovat aina globaalit, Tatu Laine miettii. Innoaura on tuonut NordicEdulle rahallista apua ja julkisuushyötyä. Uusia tuotteita suunnitellaan jatkuvasti: pelejä, joita maailma ei ole ennen nähnyt. Linda Huunosen innon näkee silmistä, kun hän toteaa: - Meillä on kova nälkä tehdä uusia asioita. Olemme melkein kuin Bond - maailma ei riitä. Undervisningsspel redo att erövra världen Fördomsfri, smidig och hungrig. Så kan man beskriva NordicEdu, vars undervisningsspel belönades med årets Innoaura-pris för kreativa branscher i Egentliga Finland. Spelen lämpar sig för den globala marknaden och kan gott bli en framgångsrik exportprodukt. De har utvecklats i samarbete med läroverk. - Viktigast är ändå, att spelen gör tråkigt till roligt, ler företagets kreativa direktör Tatu Laine. Till NordicEdu hör även vd Tomi Kokkonen och AD Linda Huunonen. Mathesis är ett unikt matematikspel, gjort som en applikation som passar alla mobila redskap. Med spelet kan man ersätta hälften av högstadiets matematikböcker. Jolla ABC lär barn att rita bokstäver rätt. Båda har väckt intresse utomlands, bl.a. i Mellanöstern och Kina. NordicEdus unga trivs med att verka i Åboregionen, där prisnivån är lägre än i Helsingfors, det är lättare att hitta arbetskraft och det finns mera jobb per aktör. Via Innoaura har företaget fått finansiell hjälp och bra offentlighet. Nya spelplaner smids hela tiden. - Vi har en väldig hunger att hitta på nya saker. INNOAURA Kilpailulla Varsinais-Suomen liitto haluaa tukea maakunnan luovia aloja ja innovatiivisia liikeideoita. Varsinaissuomalaiset yritykset, jotka ovat toiminnassa ja joiden ideat on pitkälle innovoitu käytännön toteutuksiin, voivat osallistua. Palkintosumma on 8000 euroa. Varsinais-Suomen liitto järjestää kilpailun ja valintaraati tekee päätöksen palkinnon saajasta. Vuonna 2013 Innoauran voitti Metaverstas, vuonna 2012 LPR-arkkitehtien Aicon-katsomotuoli. 8 viiri viiri 9
teksti Jessica Ålgars-Åkerholm kuvat antti vaalikivi maakunnan mansikkapaikka FRISBEEGOLF Frisbee tulee heittää koriin mahdollisimman vähillä heitoilla. Rataan kuuluu yleensä 9 tai 18 väylää. Edetään väylä kerrallaan. Heitto suoritetaan siitä, minne frisbee edellisessä heitossa jäi kunnes frisbee on korissa. Väylien pituudet ovat 50 300 m. Radat sijaitsevat luonnossa ja luonnolliset esteet kuuluvat peliin. Varsinais-Suomessa on lukuisia frisbeegolfkenttiä. Kartalla näet kunnallisten kenttien sijainnin, lisäksi maakunnasta löytää yksityisiä kenttiä. www.frisbeegolfradat.fi Kesän kruunaa holari frisbeegolfissa Olisiko frisbeegolf uusi kesälajisi? Frisbeegolfissa yhdistyy helppous liikkua, luonnon läheisyys, pelin jännitys ja kesäinen rento meininki. Lajia voivat harrastaa kaikki koululaisista kaveriporukoihin ja eläkeläisiin. Eikä edes maksa mitään! Kunhan on frisbee käytössä - tai ehkä pari, koska pitkät ja lyhyet heitot toimivat paremmin eri frisbeellä. Varsinais-Suomen kesäisessä luonnossa frisbeegolf on erittäin hauskaa ajanvietettä ja liikuntaa. Kävelet vain radalle ja pelaat, varauksia ei tarvita. Kenttiä löytää kaupungeista ja kyliltä, vaihteleva luonto tuo peliin omat haasteensa. Turun Lausteen hieno ja vaativa 23 väylän rata toimi vuoden 2010 lajin SM-kisojen näyttämönä. Maskun hiekkakuoppien äärellä radalla on vesiesteitä ja metsäväyliä, Naantalin Luonnonmaan saaressa sijaitsee kaunis pieni frisbeegolfrata. Uusia frisbeegolfratoja on avattu Vehmaalle, Riihikoskelle ja Koski TL:n. Ei hätää, vaikka et tiedä mitä tarkoittaa skyrolleri, upsi, hyzer tai mando - riittää kun tiedät, että holari on hole in one! Sommarens höjdpunkt är ett ace i frisbeegolf Är frisbeegolf din nya sommargren? I frisbeegolf (i Sverige kallad discgolf) förenas lätthet att röra sig, närhet till naturen, spänning och avslappnad somrig stämning. Alla från skolbarn till kompisgäng och pensionärer kan syssla med grenen. ODet kostar inte ens något! Man behöver bara en frisbee eller kanske ett par, eftersom långa och korta kast fungerar bättre med olika frisbees. I Egentliga Finlands somriga natur är frisbeegolf väldigt roligt tidsfördriv och motion. Du går bara till banan och spelar, tidsreservationer behövs inte. Man hittar banor i många städer och byar, den varierande naturen för med sig egna utmaningar. I Laustis i Åbo finns en fin och krävande bana med 23 hål, den var spelplats för FM i discgolf 2010. Vid sandgroparna i Masku leder banan förbi vattenhinder och skogsmark, på ön Luonnonmaa i Nådendal finns en liten vacker frisbeegolfbana. Nya banor har öppnat i Vehmaa, Riihikoski och Koski TL. Ingen fara om du inte vet vad headbanger, dubbelbogey eller scoober betyder det räcker att du vet att ace betyder hole in one! 10 viiri viiri 11
teksti Kirsi Stjernberg Varsinais-Suomi Itämeren superviikko onnistui Turussa Kesäkuun ensimmäisellä viikolla vietettiin Turussa huikeaa Itämeriviikkoa, jonka aikana kaupungissa järjestettiin yli 50 Itämeri-aiheista kokousta ja tapahtumaa. Osana viikkoa Turku isännöi Logomossa kaksipäiväistä EU:n Itämeristrategian vuosikokousta ja Baltic Development Forumin huippukokousta, joihin osallistui yli 1200 Itämeren alueen päättäjää ja asiantuntijaa. Turku sai kehuja erinomaisista kokousjärjestelyistä ja aktiivisesta roolista Itämeri-työssä. Varsinais-Suomen liitto oli vahvasti mukana Itämeriviikon tapahtumissa. Liiton ständillä Networking Village -näyttelyosastolla kerrottiin Varsinais-Suomesta laajemmin, esille nostettiin ajankohtaisia teemoja kuten Tunnin juna, lähiruoka, resurssitehokkuus ja luonto. Liitto isännöi Logomossa myös keskustelutilaisuutta Role of Cities and Regions in the Baltic Sea Cooperation, jossa kuultiin esimerkkejä siitä, miten kumppanuuksia on toteutettu Itämeren alueella hedelmällisen yhteistyön saavuttamiseksi. Myös liiton isännöimä rahoitusohjelma Central Baltic Interreg IV A 2007-2013 järjesti loppuseminaarin Itämeripäivien yhteydessä. Europe Direct Varsinais-Suomi isännöi yhteistyössä Euroopan komission Suomen edustuston kanssa muita Europe Direct - tiedotuspisteitä mm. Suomesta, Ruotsista ja Puolasta Itämeripäivien yhteydessä. EU:n aluepolitiikan komissaari Johannes Hahn kävi tervehtimässä tiedotuspisteitä Networking Villagessa oman ohjelmansa lomassa. Hahn oli tyytyväinen tiedotuspisteiden tekemään työhön ja aktiiviseen verkostoitumiseen. Seuraava mittava meriaiheinen kokous Turussa on EU:n meripäivä, jonka isäntänä Turun kaupunki toimii toukokuussa 2016. Itämeri EU:n keskiössä Keskikesän juhlan lähestyessä on myös jännittävä ja monin tavoin erityisen tärkeä EU-vuosi tulossa puoleenväliin. Euroopan parlamentin vaalit on käyty ja parhaillaan käydään neuvotteluja siitä, mihin poliittisiin ryhmiin eri EU-maista valitut europarlamentaarikot liittyvät. Seuraavaksi jännitetään tulevan EU-komission ja muiden korkeiden EU-tehtävien nimityksiä. Toivottavasti nämä kaikki nimitykset saadaan tehtyä sujuvasti ja ilman suuria ongelmia, jotta Euroopan unionin toiminta voi jatkua mahdollisimman nopeasti, hyvin ja tehokkaasti. Vaikka EU:n taloustilanne on paranemaan päin, on tilanne kuitenkin vielä haavoittuva ja tarvitaan oikeita ratkaisuja sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla. Tammikuussa alkanut uusi EU:n rahoitusohjelmakausi 2014-2020 on saanut ihmisiä kiitettävästi liikkeelle myös Varsinais- Suomessa. Uusia EU-rahoitusmahdollisuuksia käsittelevät rahoitusohjelmakoulutukset ovat olleet tupaten täynnä ja myös Eurooppa-toimistomme on saanut kevään aikana runsaasti EUrahoitukseen liittyviä toimeksiantoja ja kyselyitä. Tämä on erittäin hyvä merkki! On tärkeää, että varsinaissuomalaiset hanketoimijat osaavat hyödyntää EU-rahoitusohjelmia mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena onkin, että Varsinais-Suomeen kanavoituu tällä rahoitusohjelmakaudella mahdollisimman paljon EU-rahoitusta nk. suorien EU:n erillisohjelmien kautta. Loppukevään aikana myös Itämeren alue on ollut paljon esillä. Turussa järjestettiin kesäkuun alussa menestykselliset Turun Itämeripäivät, minkä lisäksi myös EU:n komissio on antanut Itämeren alueeseen liittyen kaksi tärkeää tiedonantoa. On tärkeää, että varsinaissuomalaiset hanketoimijat osaavat hyödyntää EU-rahoitusohjelmia mahdollisimman tehokkaasti. Bryssel bonjour Krista Taipale Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö european.office@turku.fi Komission ensimmäinen tiedonanto liittyi ns. makroalueiden tehokkaaseen hallintoon, mikä Itämeren alueen ja Itämeren strategian yhteydessä merkitsee Itämeren valtioiden nykyistä vahvempaa poliittista johtajuutta ja sitoutumista Itämeren strategian toteuttamiseen. Itämeren strategian kuljettajan paikalla tulisi olla nykyistä vahvemmin Itämeren valtiot eikä komissio. EU:n ulkopuolisten maiden tulisi voida osallistua Itämeren strategian toteuttamiseen kaikilla hallinnon tasoilla. Myös viestintää tulisi tehostaa sekä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista yhteisen Itämeren alueemme rakentamiseen. Käytettävissä olevat resurssit tulisi kohdentaa järkevästi ja tehokkaasti. Toinen komission tiedonanto liittyi ns. sinisen kasvun vahvistamiseen Itämeren alueella. Sana sininen viittaa merellisten alueiden taloudelliseen kasvuun. Tiedonannon mukaan Itämeren alueen taloudellisen kasvun tulee perustua olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämiseen ja niiden edelleen vahvistamiseen. Alueen selkeät vahvuudet ja suurimmat työllistäjät ovat matkailu, kalastus, laivanrakennus ja meriteollisuus, meribioteknologia ja uusiutuva energia. Näiden toimialojen taustalla on löydettävissä myös vahvaa innovaatio- ja tutkimustoimintaa sekä hyvin toimivat innovaatiorakenteet. Tiedonannossa muistutetaan pitämään myös osaamis- ja koulutustaso kunnossa. Mahdollisimman korkea ihmisten osaamistaso on Itämeren alueen kilpailukyvyn perusta myös tulevaisuudessa. Juhannus ja keskikesän juhla tunnistetaan jossakin määrin myös Belgiassa, mutta sitä ei käytännössä vietetä, paitsi meidän Belgian suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten keskuudessa. Itse vietän juhannusta Belgiassa jo viidettätoista vuotta. Joka vuosi laitan perinteisen suomalaisen juhannuspöydän perheelleni ja ystävilleni. Juhannusillallisen kruunaavat tänäkin vuonna itse savustettu lohi ja perinteinen mansikkakermakakku. Tämän jälkeen ajatukset alkavat kohdistua pikku hiljaa edessä olevaan Suomen kesälomaan kauniisiin meri- ja järvimaisemiin, valoisiin suviöihin, saunomiseen, aamu- ja iltauinteihin sekä leppoisiin kesämökkipäiviin läheisten ja ystävien kanssa. Nauttikaamme kaikki Suomen ainutlaatuisesta kesästä! 12 viiri viiri 13
teksti ja kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Eurooppa-päivä Kårenilla herätti muistoja Lähes 300 henkilöä osallistui Varsinais-Suomen Eurooppapäivän vastaanotolle 9.5.2014. Tämän vuoden teemoja olivat opiskelijamuistot, EU-vaalit sekä oppimispelit. Vastaanotto pidettiin Åbo Akademin ylioppilastalo Kårenilla, josta monilla vieraista oli hauskoja muistoja, jopa 40 vuoden takaa. Kårenin värikkäistä vaiheista kertoi toimitusjohtaja Patrik Fellman. Avauspuheessaan maakuntahallituksen pj Petteri Orpo puhui mm. maakunnan strategisista valinnoista ja telakkateollisuuden uusimmista käänteistä. Turun Sanomien Veijo Hyvönen ojensi Innoaurapalkinnon NordicEdun nuorille peliosaajille. Illan juontajana toimi Lassi Lähteenmäki, joka haastatteli vilinässä myös EU-vaaliehdokkaita. Ministeri Henna Virkkunenkin ehti piipahtaa Eurooppa-päivän vastaanotolla. Europadagen på Kåren väckte minnen Nästan 300 personer var med på Egentliga Finlands förbunds Europadags-mottagning 9.5.2014. Årets teman var studieminnen, EU-valet och utbildningsspel. Mottagningen hölls i Åbo Akademis studenthus Kåren, som många av gästerna hade glada minnen från, vissa rentav från 40 år tillbaka. Vd Patrik Fellman berättade om Kårens färgglada skeden. I sitt öppningstal talade landskapsstyrelsens ordförande Petteri Orpo bl.a. om landskapets strategiska val och varvsindustrins nyaste vändningar. Veijo Hyvönen från Turun Sanomat överräckte Innoaurapriset till NordicEdus unga spelutvecklare. Kvällens konferencier var Lassi Lähteenmäki. Han intervjuade EU-valkandidater i vimlet, där även minister Henna Virkkunen syntes till. 14 viiri viiri 15
teksti Sanna Jokela Uusi kilpailu etsii sovelluksia Itämeren hyväksi Apps4Lounais-Suomi -kilpailu etsii uusia sovelluksia ja ideoita Itämeren hyväksi. Ensimmäistä kertaa järjestettävä kilpailu on tarkoitettu koodareiden lisäksi myös eiteknisille ideanikkareille, ja sen järjestää Lounais-Suomen paikkatietokeskus Lounaispaikka. Uudenkaupungin autotehdas palkkaa jälleen yli 300 työntekijää. Tehtaalla on jo töissä 1300 ihmistä, tavoitteena on valmistaa yli 100 000 Mercedes A-autoa lähivuosina. Apps4Lounais-Suomi -kilpailu etsii avoimen datan avulla tehtäviä sovelluksia ja ideoita Itämeren suojeluun ja sen matkailun kehittämiseen. Kilpailussa on tarkoitus hyödyntää Lounaispaikan Open Data -sivustolla (opendata.lounaispaikka.fi) olevia aineistoja sekä muita alueellisia ja valtakunnallisia datalähteitä. Kilpailuun voi osallistua joko tekemällä omavalintaisen ehdotuksen tai ratkomalla ennalta-asetettuja haasteita. Haastekategorioita on neljä: Itämeren vikatila & vesiensuojelu Parhaat palat Itämerta Puhdas liikkuminen ja energiatehokas arki Historiaa ja pelillisyyttä. Kaikki kilpailutyöt osallistuvat yhteen tai useampaan sarjaan, joissa parhaiten sijoittuneet ehdotukset palkitaan rahapalkinnolla. Sarjojen nimet ovat Innosta, Mahdollista, Hahmota ja Vaikuta. Sarjapalkinnon lisäksi on mahdollista voittaa haastepalkinto. Kilpailu liittyy kansalliseen Apps4Finland -kilpailuun, joka käynnistyi nyt jo kuudennen kerran. Lounais-Suomen aluekilpailuun osallistuvat ovat automaattisesti mukana myös valtakunnallisessa kilpailussa. Apps4Lounais-Suomi -kilpailu kestää syyskuun loppupuolelle saakka ja sen aikana järjestetään tapahtumia ja seminaareja avoimen datan käytön lisäämiseksi sekä osallistujien houkuttelemiseksi. Korkeakoulujen opiskelijoille järjestetään avoimeen dataan liittyvä kurssi ja sovelluskehitysviikonloppu. Apps4Lounais-Suomi -kilpailun järjestää Lounaispaikkaverkosto, johon kuuluvat Turun kaupunki, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen liitto, Satakuntaliitto, Novia ja Åbo Akademi. Tapahtumaa sponsoroivat Varsinais-Suomen liitto, Varsinais- Suomen ELY-keskus, Turun Ammattikorkeakoulun GeoSmartCityhanke, Turun yliopisto ja Saaristomeren Suojelurahasto. Kilpailun muita kumppaneita ovat Pidä Saaristo Siistinä ry, Turku Science Park, Boost Turku, Apps4Finland, Open Knowledge Foundation ja Turun Maantieteellinen Seura. Lisätietoa: Paikkatietoyhteistyön koordinaattori Sanna Jokela, sanna.jokela@lounaispaikka.fi Erkon säätiö on lahjoittanut miljoona euroa Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijaryhmälle, joka kehittää aivosyövän hoitomenetelmiä. Potilaat ympäri maailman saavat tästä toivoa. På www.lautta.net hittar man nu tidtabeller för alla Finlands färjor. Här kan man också planera sin rutt längs Skärgårdens ringväg. Tjänsten finns på svenska, finska och engelska. Föli. Kuuden kunnan yhteinen joukkoliikenne Turun seudulla alkaa 1.7. Tämä on kuntayhteistyötä parhaimmillaan. Luonto kiittää, kun bussimatkailun suosio kasvaa. Jalkapallo. Kuningaslaji on yhtä jännittävää, vaikka sitä pelattaisiin Salon nurmikentällä nappulaliigassa, Turussa TPS - Inter -miesten paikallisderbynä tai Brasiliassa maailmantähtien mittelynä. Urheilu yhdistää. 16 viiri viiri 17
Uusia kasvoja Lounaispaikassa ja maankäytössä Veli-Pekka Suuronen työskentelee liitossa puolet ajasta Lounaispaikan ohjelmistosuunnittelijana toteuttamassa ja ylläpitämässä palveluita. Hän myös toimii Central Baltic 2014-2020 -ohjelmassa IT Officerina vastaamassa käyttöön otettavasta ems-järjestelmästä. - Kiinnostavinta on uusien asioiden oppiminen ja monipuolinen työnkuva. Perheeseen kuuluu kaksi koiraa. Vapaa-ajalla Veli-Pekka Suuronen harrastaa purjelentoa, valokuvausta, luonnossa liikkumista (usein koirien kanssa) ja koiraurheilua. - Lounais-Suomen aluetietopalvelu on merkittävä asia koko alueelle, joten on innostavaa olla mukana toteuttamassa sitä. Työstä tekee kiinnostavan myös sen monipuolisuus, Lounaispaikan verkostomainen toimintatapa sekä asiantuntevat ja hauskat työkaverit. Juha Pulmuranta asuu Mynämäen Mietoisissa ja hän osallistuu vapaa-ajallaan Mietoinen.fi -kyläportaalin pyörittämiseen. Omakotitalo ja kaksi pientä poikaa lohkaisevat oman osuutensa vapaa-ajasta, mutta aina kun aikaa jää, hän ottaa hien pintaan esimerkiksi lenkkipolulla. Siisti Biitsi -tempaus tuotti tulosta liitto siivosi eniten Heli Mäkynen toimii maankäytön ja suunnittelun sihteerinä Erika Niskasaaren äitiysloman ajan. Tehtäviin kuuluvat mm. maankäyttöjaoston asiakirjojen laatiminen, muistioiden tekeminen sekä kokous- ja matkajärjestelyt. - Työpäivät liitossa sujuvat vauhdikkaasti mahtavien työkavereiden ansiosta; jokaiseen päivään mahtuu naurua ja hyviä juttuja. Vapaa-aika kuluu 2-vuotiaan pojan kanssa, joten vauhtia riittää aamusta iltaan! Juha Pulmuranta työskentelee Lounaispaikassa hankesuunnittelijana. Tehtäviin kuuluvat mm. hankerahoituksen haku sekä aluetietopalvelun suunnittelu ja markkinointi. Esa Halsti työskentelee Lounaispaikassa projektisuunnittelijana. - Turun kaupungin maakuntamuseon informaatioportaalin suunnittelun ja toteutuksen lisäksi yritän tunkea näppejäni aluetietopalvelun suunnitteluun ja kehittämiseen. Haastavuus tekee työstä kiinnostavan. - On tylsää, jos kaikki ongelmat ovat triviaaleja. Haasteet voivat olla luonteeltaan teknisiä tai loogisia, mutta myös kommunikatiivisia: ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen on tärkeää myös ohjelmistosuunnittelussa. Töiden tekeminen eri taustan omaavien ihmisten kanssa antaa perspektiiviä. Vapaa-ajallaan Esa soittelee kitaraa, kuuntelee musiikkia ja käy säännöllisen epäsäännöllisesti keikoilla. Varsinais-Suomen liiton henkilöstö tempaisi 16.5. Itämeren hyväksi, kun Parainen-Nauvo -lautan lauttarannat siivottiin osana Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -kampanjaa. 20 liiton työntekijää siivosi lauttarantoja perjantaiiltapäivän ajan. Matkat Turusta Lillmälöön ja takaisin taittuivat yhteistyökumppani Vainion Liikenteen kyydissä ja huomioliivit saatiin toiselta yhteistyökumppanilta, Turun seudun jätehuollolta lainaksi. Kerättyjen jätteiden kuljetuksesta sovittiin yhteistyökumppani ELY-L:n kanssa. Vaikka siivousaika oli rajallinen, saatiin kerättyä valtava määrä roskia - yhteensä yli 8000 roskaa! Roskamäärä oli niin suuri, että Varsinais-Suomen liitto voitti kampanjan yhteydessä järjestetyn Vähäks siistii -talkookilpailun Suurin roskamäärä -sarjan. - Varsinais-Suomen liitto on jo vuosia tehnyt työtä puhtaamman Saaristomeren hyväksi ja nyt teimme työtä ihan konkreettisesti sen rannoilla. Siisti Biitsi -kampanjan yhdessä tekeminen on hyvä käytännön esimerkki myös tuoreen maakuntastrategian kumppanuudesta, sanoo liiton kaavasuunnittelija ja tempausta organisoinut Lasse Nurmi. Varsinais-Suomen liitto haastoi kampanjaan mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristötoimialan. Haastamisessa käytettiin hyväksi Lounais-Suomen aluetietopalvelun uutta haastetyökalua. Vas. Juha Pulmuranta, Heli Mäkynen, Veli-Pekka Suuronen ja Esa Halsti. 18 viiri viiri 19
varsinais-suomen liitto egentliga Finlands förbund regional council of southwest Finland