LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 110/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 338 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Iso Keidassuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Siikainen Tapio Uusipaasto TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ALUEEN OMISTUS JA KAAVOITUSTILANNE Iso Keidassuo sijaitsee Sammin kylässä Siikaisten kunnassa noin 15 km itäkoilliseen Siikaisten keskustasta. Tuotantoalue on uusi. Tuotantoalueen pinta ala 38,99 ha ja koko hankealueen pinta ala on 45,26 ha. Tapio Uusipaasto on 27.11.2006 Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja 30.1.2007 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Iso Keidassuon noin 38,99 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen turvetuotantoon Siikaisten kunnassa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta Turvetuotantoalue sijaitsee Tapio Uusipaaston omistamalla tilalla Isokeidas RN:o 8:159. Lisäksi Tapio ja AA Uusipaasto ovat vuokranneet laskeutusaltaaksi 1,6 hehtaarin kokoisen alueen BB ja CC:n omistamasta tilasta Isokangas RN:o 8:154. Sopimus on voimassa vuoteen 2031 saakka.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö 2 Tilan RN:o 8:154 omistajat ovat antaneet suostumuksensa tilansa halki kulkevan ojan käyttöön tuotantoalueelta tulevien vesien johtamiseen. Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu ympäristöministeriössä 11.1.1999. Iso Keidassuo on pinta alaltaan kokonaisuudessaan 132 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 76 ha ja yli 2 metrin syvyistä 23 ha. Käyttökelpoisen suon pinta alaksi on arvioitu 45 ha ja energiaturvetuotannon käyttökelpoinen turvemäärä on 0,72 milj. suo m 3. Suon pinta viettää etelään ja kaakkoon noin 5 m/km. Suo on kokonaan ojitettu. Suon etelä ja lounaisreunasta lähtee laskuojia Saaresojaan, joka yhtyy Samminjokeen. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on 79 87 metriä. Suo rajoittuu lounaassa paikoin turvepohjaisiin peltoihin ja muualla kallioiseen moreenimaahan. Suotyypit ovat alueella pitkälle muuttuneita. Puolukkaturvekangas on monin paikoin vallitseva suotyyppi. Lisäksi esiintyy mm. varputurvekangasta, sararämemuuttumaa ja tupasvillarämemuuttumaa. Turvekerroksen paksuus tutkitulla alueella on 1,00 2,70 m. Iso Keidassuon turpeista rahkavaltaisia on 23 % ja saravaltaisia 77 %. Heikosti maatunut rahkavaltainen pintakerros on yleensä ohut tai se puuttuu kokonaan. Turve on suurimmaksi osaksi H 4 6 maatunutta sara tai rahkasaraturvetta pohjaan asti. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9. Heikosti maatuneen (H 1 4) rahkavaltaisen pintakerroksen maatumisaste on 3,6 ja maatuneen pohjaosan 5,1. Liekoja on erittäin vähän. Iso Keidassuolla on melko laaja alaiset ohutturpeiset reuna alueet. Suolla on kuitenkin melko yhtenäinen 1,5 m syvä alue, joka soveltuu energiaturvetuotantoon. Iso Keidassuon turvetuotantoalue sijaitsee metsäisellä seudulla. Lähin asutus, DD:n omistama tila Saukonneva RN:o 8:129 (Samminmaja, Siikainen) sijaitsee noin 340 m etäisyydellä tuotantoalueen lounaisreunasta. EE:n omistama tila Perälä RN:o 8:130 (Samminmaja, Siikainen) sijaitsee noin 380 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen vaikutusalueella sijaitsee myös FF:n omistama tila Hirsisalo RN:o 8:153 (Samminmaja, Siikainen), joka sijaitsee noin 420 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Varsinaiseen kylätaajamaan, jossa on useampia talouksia, on matkaa noin 1500 metriä. Tuotantoalue rajautuu eteläosastaan noin 200 metriä leveään tiheäpuustoiseen metsävyöhykkeeseen. Metsän ja asutuksen väli on viljeltyä peltomaata.
3 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö, sen tila ja käyttö Hankealueen läheisyydessä ei ole suojeltavia kohteita eikä pohjavesialueita. Iso Keidassuo kuuluu Otamonjoen vesistöalueeseen (36.06) kuuluvaan Samminjoen yläosan valuma alueeseen (36.064), jonka pintaala on 90,58 km 2. Hankealueen osuus valuma alueesta on 0,04 %. Tuotantoalueelta vedet laskevat suoraan pintavalutuskentältä valtaojaan, joka laskee Saaresojaan. Saaresoja laskee puolestaan Samminjokeen, josta vedet laskevat Hirvijärveen. Kyseisen vesistön varrella ei ole muita turvetuotantoalueita. Saaresojassa ja Samminjoessa vesisyvyys on vain noin 10 20 cm. Veden vähyys rajoittaa niiden käyttöä niin virkistys kuin muuhunkaan toimintaan. Iso Keidassuon virkistyskäytöstä ei ole tietoa. Tuotantoalueesta noin 16 km päässä sijaitseva Hirvijärvi on alueen ainoa merkittävämpi vesistö, jossa on uimapaikka ja jossa harjoitetaan virkistyskalastusta. Hirvijärvellä esiintyy mm. kuha, hauki, säyne, lahna, ahven, ym. Saaresojan ja Samminjoen virtaamat ovat seuraavat (määritykset on tehty käyttämällä vertailuvesistönä Yläneenjoen valuma aluetta): Saaresojan virtaama laskuojan yhtymäkohdassa Samminjoen virtaama Samminjoen valuma alueen alarajalla Samminjoen virtaama Samminjoen alaosan alarajalla Alivirtaama m 3 /s 0,00 0,00 0,01 Keskialivirtaama m 3 /s 0,03 0,06 0,13 Keskivirtaama m 3 /s 0,24 0,45 1,07 Keskiylivirtaama m 3 /s 1,93 3,59 8,54 Ylivirtaama m 3 /s 3,40 6,35 15,08 TURVETUOTANTO Tuotantoalueen pinta ala on 38,99 ha, jonka lisäksi alueelle on varattu varastoalueiksi 3,60 ha ja pintavalutuskentäksi 2,67 ha, joka on 6,8 % tuotantoalasta. Tuotantoalue muodostuu neljästä tuotantolohkosta, joiden pinta alat ovat 23,08 ha, 7,35 ha, 3,43 ha ja 5,13 ha. Tukikohta sijaitsee hankealueen lounaispäässä. Turve tullaan nostamaan pääosin jyrsinturpeena ja osin palaturpeena. Tuotannon arvioitu määrä on 450 600 m 3 /ha/vuosi eli kokonaistuotantomäärä on noin 20 000 m 3 /vuosi. Lämpölaitoksille markkinoitavan turpeen osuus on noin 80 % ja kuiviketurpeen noin 20 %.
4 Tuotannon kestoajaksi on arvioitu 20 25 vuotta. Tuotanto on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2007. Alueen jälkikäytöksi on suunniteltu peltoviljelystä tai alueen metsittämistä. Hakijalla tai tuotantokohteella ei ole ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Tuotantoalue muodostuu neljästä tuotantolohkosta. Tuotantolohkojen kuivatusvedet johdetaan sarkaoja altaiden ja laskeutusaltaiden kautta pintavalutuskentälle, jonka pinta ala on 2,67 hehtaaria. Pintavalutuskentältä vedet jatkavat matkaa valtaojaa pitkin mittapadon kautta. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla tuotantokenttien ja niiden vesiensuojelurakenteiden ohi. Eristysojiin rakennetaan 11 lieteallasta, kukin tilavuudeltaan noin 50 m 3. Altaat toimivat samalla sammutusvesialtaina. Kokoojaojiin rakennetaan kuusi virtaamansäätöpatoa. Laskeutusaltaat, joita on neljä, varustetaan pintapuomilla ja säätömittapadolla. Altaat puhdistetaan imuruoppaajalla tai kaivinkoneella altaiden viereen tehtäviin läjitysaltaisiin. Sarkaojien päisteputket on varustettu lietteen pidättimin vähentämään kiintoaineen määrää vesissä. Vesienkäsittelymenetelmien tehoksi arvioidaan seuraavat: fosfori 50 %, typpi 40 % ja kiintoaine 50 %. Näillä arvoilla saadaan seuraavat arviot pitoisuuksien noususta vuorokausivirtaamilla Saaresojaan laskevassa uomassa (alivirtaama ja keskialivirtaama ovat mitättömiä ja uoma kuivuu kokonaan kuivina aikoina, joten pitoisuuksien nousu on laskettu vain keskivirtaamalle ja keskiylivirtaamalle): Pitoisuuden nousu ilman vesiensuojelutoimenpiteitä (mg/l) Pitoisuuden nousu käytettäessä vesiensuojelutoimenpiteitä (mg/l) Virtaamatilanne Virtaama m 3 /s Virtaama m 3 /vrk Kiiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi Keskivirtaama 0,06 5184 0,527 0,004 0,143 0,263 0,002 0,086 Keskiylivirtaama 0,69 59616 0,046 0,000 0,012 0,023 0,000 0,007 Arvio Iso Keidassuon tuotantoalueen aiheuttamasta vuotuisesta kuormituksesta tuotantokautena (touko lokakuu, 180 vrk) on seuraava: Kiintoaine 274 kg Fosfori 1,46 kg Typpi 86,4 kg Hankkeella voi olla laskennallisesti havaittavaa vaikutusta Saaresojan ja Samminjoen vedenlaatuun ainakin kokonaisfosforin ja typen osalta jonkin matkaa Isokeitaan purkupaikan suulta alaspäin.
5 Loppukesällä lisäys voi olla 2,2 3,3 prosentin luokkaa, kiintoainelisäys jää muutamaan promilleen. Kriittisin aika kuormituksen kannalta alapuolisiin vesiin on ojituksen jälkeinen vuosi, jolloin vuosivalunta on noin kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Vielä seuraavanakin vuonna vuosivalunta on kolmanneksen suurempi normaaliin verrattuna. Myöhempinä vuosina valunta tasoittuu ja lähenee ojitusta edeltänyttä tilannetta. Pöly, melu ja liikenne Turvepölyä syntyy jonkin verran kaikissa tuotannon vaiheissa sekä kuljetuksen aikana. Turvekuljetukset tapahtuvat suurimmaksi osaksi tuotantokauden ulkopuolella eli silloin kun maa on jäässä, joten teiden pölyämisen aiheuttamaa haittaa ei todennäköisesti ole. Eniten pölyä syntyy turpeen keruusta, aumauksesta ja lastauksesta. Uuden kaluston ja työmenetelmien ansiosta pölyhaitat ovat vähentyneet. Pölyhaittoja vähennetään toteuttamalla karheelleajo karheelleajolaitteella, joka on peitetty suojakankaalla. Turve kerätään katetulla keruuvaunulla. Valmiit aumat peitetään muovilla. Pölyä aiheuttavat työvaiheet pyritään minimoimaan tuulisella säällä ja tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään. Tuotantoalueelle asennetaan tuulipussi ja tuulimittari ja alueen eteläpäähän ja lähiasutuksen tuntumaan asennetaan laskeumakeräin, jonka tuloksista pidetään kirjaa ja raportoidaan tarkkailuohjelman yhteydessä. Turvetuotannon mitkään työvaiheet eivät aiheuta sellaista melua, joka ylittäisi annettuja ohjearvoja asuinrakennuksissa. Melu ja tärinä ei ole jatkuvaa. Tuotantoalueen lähietäisyydellä olevien talouksien pihipiirissä tullaan suorittamaan melumittauksia, jolloin voidaan todeta, että sallituissa rajoissa pysytään. Turvesuon pinta vaimentaa melun voimakkuutta samoin kuin tuotantoalueen ympärillä oleva metsä. Liikenne hoidetaan kahta reittiä pitkin. Tuotantoalueen pohjoispäähän kuljetaan Honkajoki Siikainen maantietä nro 2700, josta erkanee Harjunnevantie, josta on tuotantoalueelle matkaa noin 5,0 km. Tuotantoalueen eteläpäähän kuljetaan Siikainen Kankaanpää maantietä nro 270. Sammin kylän kohdalta erkanee Itäluomantie, jota kuljetaan 1,5 km, jonka jälkeen käännytään Kanervatielle. Kanervatietä kuljetaan 1,5 km, jonka jälkeen Saloniuksen tilan kohdalta kääntyy oikealle viljelystie, josta on matkaa tuotantoalueelle 0,6 km. Liikenteestä huolehtii pääosin kahdesta kolmeen rekka autoa, joille tulee ajovaiheessa keskimäärin noin 2 3 käyntiä vuorokaudessa. Turpeen ajo kestää noin 1,5 2,5 kuukautta. Varastointi ja jätteet Jäteöljyä syntyy vuodessa noin 250 kg. Jäteöljyt säilytetään metalliastioissa. Varastoitavien voiteluaineiden määrä on korkeintaan 200 kg. Alueelle rakennetaan peltikatos, jossa tullaan säilyttämään voiteluun ja muuhun huoltoon tarvittavia aineita. Öljyä varastoidaan alueella kerrallaan korkeintaan 2 000 litraa. Polttoöljyä tullaan käyttä
6 mään 18 000 litraa vuodessa. Ekokemin kanssa solmitaan sopimus jäteöljyn noutamisesta tilalta kerran vuodessa. Käytetyt akut, joita kertyy noin 1 2 vuodessa, toimitetaan Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kristiinan Romu kerää metalliromun, jota syntyy satunnainen määrä. Aumamuoveja kertyy 700 800 kg vuodessa. Aumamuovit toimitetaan Kauttuan Lämpövoimalaitokselle. Yhdyskuntajätteet lajitellaan ja toimitetaan Siikaisten kunnan laatiman järjestelmän mukaan. Keittiöjätteelle ja karkeajätteelle on alueella 340 litran keräilyastiat. Varastoalueen laidassa on kuivakäymälä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita. Turvetuotanto vaikuttaa maisemaan. Myöhemmin alue todennäköisesti sulautuu maisemaan, kun se siirtyy metsätalous tai peltoviljelykäyttöön. Iso Keidassuon turvetuotannon arvioidaan työllistävän tuotantokaudella 2 3 henkilöä. Talvella lastaustyöt työllistävät yhden henkilön 1 2 kuukauden ajaksi. Vuosittain tuotetun turpeen rahalliseksi arvoksi arvioidaan noin 100 000. Iso Keidassuon turvetuotannon vaikutukset alapuolisen vesistön virtaamiin ja valumiin ovat lähes olemattomat. Vaikutusalueella saattaa esiintyä veden samentumista. Turvetuotannon aiheuttamia haittoja on vaikea eritellä maa ja metsätalouden aiheuttamista haitoista. Haittoja voi esiintyä runsaammin turvesuon purkuvesien välittömässä läheisyydessä kuin muualla Samminjoessa. Hankkeesta aiheutuva kalataloudellinen haitta arvioidaan vähäiseksi. Vaikutusalueella saattaa esiintyä pyydysten limoittumista ja kalojen makuhaittoja, joita on kuitenkin vaikea erottaa maa ja metsätalouden aiheuttamista haitoista. Lähellä ei ole merkittäviä kalojen kutualueita, joten turvetuotanto ei haittaa taloudellisesti tärkeiden tai muuten arvokkaiden kalalajien lisääntymistä. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita eikä vedenottamoita.
7 Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Tuotantoalueelta ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista. Pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla ja lähialueilla. Pölyvaikutuksia pyritään vähentämään muun muassa koneiden ja laitteiden valinnalla ja minimoimalla pölyä aiheuttavia työvaiheita. Turvepöly ei aiheuta haittaa lähimmälle asutukselle. Turvetuotannon mitkään työvaiheet eivät aiheuta sellaista melua, joka ylittäisi annettuja ohjearvoja asuinrakennuksissa. Melu ja tärinä ei ole jatkuvaa. Turpeen jyrsinnän, palaturpeen haun ja turpeen noston imuvaunulla aiheuttamat hetkelliset 55 db:n melualueet ulottuvat 100 200 metrin etäisyydelle tuotantoalueesta. Käytännössä nämä tuotantomenetelmät eivät kuitenkaan aiheuta pitkäaikaisena keskiäänitasona 55 db:n ylityksiä tuotantokentän ulkopuolella. Palaturpeen noston ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvion perusteella 55 db:n melutason 300 400 metrin etäisyydelle saakka. Näiden toimien tekeminen yöllä voi aiheuttaa sen, että ympäristön melutasot nousevat ohjearvon 50 db tasolle noin 500 metrin etäisyydelle saakka. Toiminnan aiheuttama päiväaikainen keskiäänitaso rajoittuu 55 db:n tasolle toiminnan kestosta riippuen tuotantokentän läheisyyteen 200 300 metrin etäisyydelle. Turvesuon pinta vaimentaa melun voimakkuutta samoin kuin tuotantoalueen ympärillä oleva metsä. Turveliikenne aiheuttaa pakokaasupäästöjä, liikennemelua ja pölyämistä. Niiden vaikutukset tuotantoalueella ja sen lähiympäristössä jäävät vähäisiksi. Hakija tulee hankkimaan ympäristövahinkovakuutuksen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ympäristölupa turvetuotannolle on myönnetty. Öljyvuodot pyritään estämään ennakolta varastoimalla öljy huolellisesti. Tulipaloihin varaudutaan palokalustolla ja vesialtailla ja tulipalojen varalle laaditaan sammutussuunnitelma. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Hakija on esittänyt suoritettavaksi käyttö ja päästötarkkailua. Käyttöja hoitotarkkailu perustuu päiväkirjaan, johon kirjataan tiedot mm. tuotantoalueen ojituksista, kunnostuksista ja tuotantotoiminnan etenemisestä, vesiensuojelurakenteista ja kuivatusvesien määristä. Iso Keidassuon kuormitustarkkailuun sisältyy yksi näyteasema, joka sijoitetaan tuotantoalueen lounaisosassa sijaitsevan pintavalutuskentän alapuolelle. Näytteenottopaikalle asetetaan myös mittapato. Tutkittavia muuttujia ovat virtaama, kiintoaine COD Mn, kokonaisfosfo
8 ri, fosfaattifosfori (suodatettu), kokonaistyppi, ammoniutyppi, sähkönjohtavuus, rauta ja ph. Näytteenottoajankohdat ovat huhti toukokuu, elokuu ja syys lokakuu. Vaikutustarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on esittänyt suoritettavaksi vesistötarkkailua. Vesistötarkkailuun sisältyy neljä näyteasemaa. Vesistönäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa, huhti toukokuussa, elokuussa ja syys lokakuussa. Näytteistä analysoidaan lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, kiintoaine, sameus, ph, väri, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, NH 4 typpi ja rauta. Tulokset esitetään tarkkailuraporteissa vuosittain. Hakija esittää, että käyttöpäiväkirjaan kirjataan tuotantopäivinä tuulen suunta ja voimakkuus. Hakija ei esitä suoritettavaksi melutarkkailua eikä kalataloustarkkailua. Myöhempien pöly ja melutarkkailujen suorittamisesta sovitaan valvontaviranomaisten kanssa, kun tarkkailuissa käytettävät menetelmät ovat vakiintuneet. Mahdollista jälkihoitovaiheen tarkkailua tehdään Lounais Suomen ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Siikaisten ja Honkajoen kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 24.4. 24.5.2007 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 17.4.2007 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Siikaisten kunnalta, Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Siikaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, ja Siikaisten kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Satakunnan kansanimisessä lehdessä 24.4.2007. 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen mukaan hakemuksessa esitetyt vesienkäsittelyjärjestelmät ja niiden suunnitellut tehostustoimenpiteet edustavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja käytännön (BEP) mukaista vesienkäsittelyä. Hakijan tulee kuitenkin vesienkäsittelyjärjestelmien mitoituksissa ottaa huomioon mahdolliset tulvatilanteet ja niiden ennaltaehkäisevät toimenpiteet sekä varmistaa järjestelmien toimivuus poikkeustilanteissa. Lisäksi on suunnittelussa ja toteutuksessa otettava huomioon, että vesiä ei saa mahdol
9 lisissa häiriö tai ylivuototilanteissakaan johtaa suoraan alapuoliseen vesistöön. Turvetuotantoalueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eikä vedenottamoita. Turvetuotantoalueen lupaharkinnan yhteydessä tulee kuitenkin pohjavesien suojelun kannalta ottaa huomioon, että turvetuotantoalueen eristys tai muitakaan ojia ei saa kaivaa pohjamaahan asti ulottuviksi eikä turvekerroksen alla olevia savikerroksia saa puhkaista sellaisilla alueilla, missä pohjavesien purkautuminen on mahdollista. Tämä on erityisen tärkeää tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevien vedenottoon soveltuvien yksityisten kaivojen kannalta. Mikäli turvetuotannon ojitus /kuivatustoimenpiteistä kuitenkin jatkossa aiheutuu selkeää haittaa lähialueen kaivoille niiden antoisuuden tai vedenlaadun suhteen, tulee hakijan ryhtyä toimenpiteisiin syntyvien haittojen poistamiseksi ja/tai niiden korvaamiseksi esim. muilla vedensaantijärjestelyillä. Lounais Suomen ympäristökeskuksen mukaan tuotantoalueiden lähiympäristössä sijaitseville suojelualueille ei kohdistu Iso Keidassuolla harjoitettavasta turvetuotannosta aiheutuvaa sellaista mahdollista haittaa, että se olisi esteenä ympäristöluvan myöntämiselle. Hakija on velvoitettava harjoittamaan turvetuotantoa niin, että pöly, melu ja liikennehaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Ympäröivään maastoon tulee jättää ja tarvittaessa myös istuttaa riittävästi tarkoitukseen sopivaa suojapuustoa tai muuta kasvipeitteistöä estämään turvepölyn leviämistä. Eristysojiin kaivettavat lietealtaat, jotka käytännössä tulevat toimimaan myös paloaltaina, ovat erinomainen paloturvallisuutta parantava toimenpide, mutta ainakin yhden tuotantoalueen vedenottopaikoista tulee olla nk. ehtymätön vesilähde, jotta myös kuivana aikana mahdollisesti syttyvässä tulipalotilanteessa varmistetaan riittävä vedensaanti. Palavien ja muiden vaarallisten aineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa niistä erikseen voimassaolevia määräyksiä, joita myös hakemuksessa on esitetty. Jätehuollon esitetyt järjestelyt ovat riittäviä. Hakijan esittämä tarkkailusuunnitelma on asianmukainen, mutta kuormitustarkkailun näytteenottopiste olisi syytä varustaa jatkuvatoimisella virtaamamittarilla vesimäärien tarkempaa ja jatkuvaa seurantaa varten. Lisäksi tulisi yksi näyte ottaa myös ennen pintavalutuskenttää, sen puhdistustehon täsmälliseksi seuraamiseksi. Riittävien tietojen saamiseksi vesienkäsittelymenetelmien puhdistustehosta ja turvetuotantoalueiden aiheuttamista päästöistä ja kuormituksesta alapuolisiin ojastoihin ja vesistöihin pitkän tuotantoajan aikana (n. 25 vuotta), tulee sekä kuormitustarkkailua että vesistötarkkailua suorittaa vuosittain toistuvana seurantana Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Näytteitä tulisi ottaa sekä ennen vesienkäsittely /pintavalutuskenttää että sen jälkeen vähintään neljä kertaa vuodessa, yksi myös talviaikana.
10 Tuotantoalueen vesien tarkkailun tulee olla jokavuotista. Iso Keidassuon turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksia tulee seurata Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma tulee lähettää Lounais Suomen ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Suunnitelmassa tulee esittää myös Iso Keidassuota koskeva päästötarkkailuohjelma. Melu ja pölytarkkailu tulee tässä vaiheessa toteuttaa tuotannon harjoittajan toimesta osana tuotantoalueen käyttötarkkailua, jolloin erillistä tarkkailuohjelmaa ei tältä osin tarvita. Käyttöpäiväkirjoista tulee siten jatkossa olla löydettävissä kaikki melu ja pölytilanteisiin liittyvä oleellinen tieto, kuten koneiden työajat, tuulen suunnat ja voimakkuudet ja kuormaus ja kuljetusliikenteen toiminta ajat. Toiminnanharjoittajan on esitettävä valvontaviranomaiselle viimeistään vuotta ennen tuotantotoiminnan lopettamista suunnitelma ympäristönsuojelutoimista ja tarkkailusta turpeen oton loputtua. Iso Keidassuon turvetuotantoalueesta tulee myöhemmin laatia erillinen, koko tuotantoaluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma, josta käy ilmi tuotannon loppuminen alueella tai sen osa alueilla. Siinä on kuvattava vesienkäsittelyn jatkaminen, sekä päästö, kuormitus ja vesistötarkkailun hoitaminen osa alueittain tuotannon loputtua. Kyseinen suunnitelma tulee lähettää Lounais Suomen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tuotannon lopettamista. Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että Tapio Uusipaastolle voidaan myöntää Siikaisten kunnan alueella sijaitsevalle Iso Keidassuon tuotantoalueelle turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, mikäli edellä olevat kannanotot otetaan luvan ehdoissa huomioon. 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää. Hakemussuunnitelmasta kuitenkin puuttuu tieto Samminjoen kalastosta, vaikka hankkeen kalataloudellinen vaikutusalue ulottuu myös Samminjokeen. Iso Keidassuon turvetuotanto tuo ylimääräisen kuormituslisän jo luonnostaan happamiin humusvesiin. Samminjoki on jo entuudestaan turvetuotannon pahoin kuormittama ja uusi turvetuotanto entisestään haittaa kalastoa ja ravustoa. Hakijalle tulee määrätä 500 euron vuotuinen kalatalousmaksu kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvien kalataloudellisten haittojen ja vahinkojen estämiseen. Maksu tulee suorittaa TE keskukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Lisäksi hakijalle tulee määrätä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Tarkkailu on mahdollista toteuttaa yhteistarkkailuna muiden alueen turvetuottajien kanssa. 3) Siikaisten kunta on todennut, ettei sillä ole huomauttamista hakemussuunnitelmiin ja ne ovat riittävät. Kunta on puoltanut luvan myöntämistä.
Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Pääasiaratkaisu 11 4) Siikaisten kunnan tekninen lautakunta on todennut, ettei sillä ole huomauttamista hakemussuunnitelmiin ja ne ovat riittävät. Lautakunta puoltaa luvan myöntämistä. 5) Koniluoman ojitusyhtiö on 10.5.2007 pitämässään kokouksessa todennut, että turvetuotannon myötä Koniluoman ojaan mahdollisesti tulee suolta mutaa ja siten ojaan aiheutuu virtausesteitä. Jos ja kun ajan myötä ojaan syntyy tukkeumia tai luhistumia, tulee Tapio Uusipaaston perata oja. Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta 3.8.2007 mennessä ja muiden lausuntojen johdosta 27.7.2007 mennessä. Hakija on todennut, että alueella tullaan toteuttamaan Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimat toimenpiteet. Kuormitustarkkailu tullaan suorittamaan jatkuvatoimisella virtaamamittarilla vesimäärien tarkempaa ja jatkuvaa seurantaa varten. Kuormitus ja vesistötarkkailua tullaan suorittamaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja näytteitä otetaan ennen ja jälkeen vesienkäsittelyn vähintään neljä kertaa vuodessa, kerran myös talviaikana. Tarkkailu tulee olemaan jokavuotista koko tuotantoajan. Vesistövaikutuksia tullaan seuraamaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma tullaan lähettämään ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Suunnitelma sisältää päästötarkkailuohjelman. Iso Keidassuon turvetuotantoalueesta tullaan myöhemmin laatimaan erillinen, koko tuotantoaluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma, josta käy ilmi tuotannon loppuminen alueella tai sen osa alueilla. Siinä tullaan kuvaamaan vesienkäsittelyn jatkaminen sekä päästö, kuormitus ja vesistötarkkailun hoitaminen osa alueittain tuotannon loputtua. Hakija on hyväksynyt Varsinais Suomen TE keskuksen vaatiman kalatalousmaksun. Kalataloudellinen tarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna alueen muiden turvetuottajien kanssa. Hakija on hyväksynyt Koniluoman ojitusyhtiön vaatimuksen laskuojan perkaamisesta. Ympäristölupavirasto myöntää Tapio Uusipaastolle ympäristöluvan Iso Keidassuon turvetuotantoon hakemukseen liitetyn suunnitelman
12 ja sen täydennyksen mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee noin 41 ha:n hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 1) Turvetta saadaan ottaa enintään noin 35 ha:n suuruiselta alueelta. Turvetta saadaan nostaa suunnitelman mukaisesti tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevää noin 4 ha:n suuruista aluetta lukuun ottamatta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on muutoin oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Siikaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
13 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Siikaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin tai maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia.
Häiriö ja poikkeustilanteet 14 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Siikaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Siikaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen TE keskukselle ja Siikaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.
Korvaukset 15 Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Lounais Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Iso Keidassuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on ojitettu. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka uusilla tuotantoalueilla on pintavalutus tai vastaavan tehoinen käsittelymenetelmä. Iso Keidassuon tuotantoalueen kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Tuotantoalueesta noin 340 m:n etäisyydellä sijaitseva DD:n omistama tila Saukonneva RN:o 8:129 on asuttu, samoin EE:n omistama tila Perälä RN:o 8:130, joka sijaitsee noin 380 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sekä FF:n omistama tila Hirsisalo RN:o 8:153, joka sijaitsee noin 420 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Ympäristölupavirasto katsoo, että lähimpien kiinteistöjen asukkaille voi asutuksen ja tuotantoalueen välisen lyhyen etäisyyden vuoksi aiheutua
Lupamääräysten perustelut 16 kohtuutonta rasitusta turvetuotannon melusta ja pölystä. Lähiasutukselle aiheutuvien pölyhaittojen vähentämiseksi ja estämiseksi tuotantoaluetta rajataan alueen lounaisosassa siten, että tuotantoalueen etäisyys lähimpiin asuttuihin kiinteistöihin on noin 500 m. Kun otetaan huomioon Iso Keidassuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Asutuksen ja tuotantoalueen välisen etäisyyden ja suojavyöhykkeiden kasvattamiseksi tuotantoaluetta on rajattu. Pölypäästöjen vähentämiseksi on annettu lupamääräys 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä turvataan aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannossa aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSEEN Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen häiriö, tulva ja ylivuototilanteisiin varautumisesta lupamääräyksissä 10), 11) ja 12) ja vaatimuksen asutukselle aiheutuvien melu ja pölyhaittojen minimoimisesta lupamääräyksissä 6) ja 7). Ympäristölupavirasto ottaa vaatimuksen poltto ja voiteluaineiden sijoittamisesta ja ehtymättömästä vesilähteestä
17 huomioon lupamääräyksistä 9) ja 11) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa huomioon ympäristökeskuksen vaatimuksen luvan saajan tarkkailu ja raportointivelvollisuudesta lupamääräyksistä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Käyttö ja päästötarkkailu määrätään tehtäväksi samalla tavalla kuin vastaavilla turvetuotantoalueilla. Ympäristölupavirasto ottaa vaatimuksen toiminnan lopettamista koskevasta raportoinnista huomioon lupamääräyksessä 17). Ympäristölupavirasto ottaa Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen vuotuisesta kalatalousmaksusta huomioon lupamääräyksestä 16) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa Koniluoman ojitusyhtiön vaatimuksen ojan kunnossapidosta huomioon lupamääräyksestä 15) ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.10.2017 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 18 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Tuotantoalueen kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 940 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2
19 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailu Leena Simpanen Jukka Leinonen Raija Aaltonen Liisa Selvenius Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Raija Aaltonen. Asian on esitellyt esittelijä Liisa Selvenius. LiS/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 14.11.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
Iso Keidassuon turvetuotantoalue Liite 3 ISO KEIDASSUON KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan pintavalutuskentän ylä ja alapuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4. 15.5.) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph.
Raportointi Laadunvarmistus Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesäheinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja tarvittaessa lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.