Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pelkosenniemen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pertti Severinkangas 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Pertti Severinkangas kunnanjohtaja 0401577045 pertti.severinkangas@pelkosenni emi.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 25.01.2016 5. Toimielimen nimi Nimi - Pelkosenniemen kunnanvaltuusto 6. Onko vastaaja
0 1 kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö jokin muu
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Ei vastauksia. 8. 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? 0 1 Kyllä Ei Ei kantaa 9. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Nykyiset maakunnat muodostavat luonnollisen pohjan tulevien itsehallintoalueiden aluejaoksi
10. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) 0 1 Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi
11. 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Pelkosenniemi on luonnollinen osa lapin maakuntaa 12. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? - Ratkaisu on tyydyttävä. Lappi on laaja maakunta ja etäisyydet ovat pitkät. Lapin itsehallintoalueella tulee järjestää myös sote-palvelut. maakunnallisen itsehallinnon ja soteuudistuksen sotkeminen keskenään ei ole järkevää. Uudistuksessa tulisi keskittyä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen. Kahden suuren uudistuksen kytkeminen toisiinsa, syö niiden kokonaistaloudellista vaikuttavuutta ja tekee kuntien roolin hahmottamisen erittäin vaikeaksi 13. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia 0 1 Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä?
14. 7. Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? - Pohjois-pohjanmaa 15. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä 0 1 Ei Ei kantaa 16. 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Lapin maakunta muodostaa luontevan ja yhtenäisen itsehallintoalueen myös muiden suunniteltujen tehtävien (kehittämistehtävät yms) perusteella. Jos nykyinen maakuntajako ei ole Lapin osalta itsehallintoalueen pohjana, ei Pelkosenniemen kannalta ole merkitystä alueiden määrällä. 17. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? - Kuntien vastuulle tullut työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu eli TYP-toiminta on luontevaa siirtää itsehallintoalueille, kun ne ovat toiminnassa. Lisäksi itsehallintoalueille voidaan siirtää mm. talous- ja velkaneuvonta, yleinen edunvalvonta ja oikeusapu sekä ympäristöterveydenhuolto. Lisäksi kaavoituksen, rakentamisen ja muun maankäytön ohjaus.
18. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? - Itsehallintoalueiden ja kuntien yhteistyöstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on säädettävä laissa hyvin selkeästi. Kunnille jäävien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävien resurssit tulee turvata (valtionosuudet). lisäksi, että tiedonkulkuun sote-palveluita järjestä vän ja tuottavan tahon sekä kunnan terveys- ja hyvinvointipalveluita tuottavan tahon välillä tulee olla saumatonta. Jokaisessa kunnas sa tulee olla vähintään yksi taho, jolla on yhteys yhteiseen ict-tietokantaan. 19. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. - Lapin maakunta muodostaa luonnollisen pohjan tulevalle Lapin itsehallinnolle. Sosiaali- ja terveystoimi eivät ole erillinen saareke vaan kiinteä osa muuta ympäröivää yhteiskuntaa. Tästä syystä on erittäin viisasta järjestää soten hallinnointi ja järjestäminen osana maakunnallisia itsehallintoalueita, joilla on muutakin toimintaa. Ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat työllisyys ja alueen elinvoima yleensä. Sote osana maakunnan muuta toimintaa mahdollistaa kokonaisuuden huomioon ottamisen ja myös soten kytkemisen osaksi maakunnan elinvoiman vahvistamista. lisäksi, että itsehallintoalue ei takaa lähidemokratiaa ja toteuta läheisyysperiaatetta, mikäli ylimmässä päätöksente koelimessä ei ole pienillä kunnilla minkäänlaista päätöksen tekovaltaa. Valtioneuvoston järjestämispäätöksessä tuleekin huomioida se, et tä itsehallintoalueiden suorilla vaaleilla valittuun ylimpään päätöksen tekoelimeen tulee edustajat jokaisesta kunnasta ja edustajilla on yhtä läiset vaikutusmahdollisuudet. Mikäli tätä ei määritetä ja ohjata valtion suunnalta, ei harvaanasutun alueen asukkailla ole aitoa vaikutus mahdollisuutta oman alueen palveluihin, niiden saatavuuteen ja kehittämiseen. Palveluntuotantostrategiaa ohjaavien valtakunnallisten ar vio kri tee reiden tulee huomioida itsehallintoalueiden erilaisuus, kuten Lapin harvaan asu tut alueet ja erityisen pitkät välimatkat. Valtakunnallisissa arvioin ti kri tee reis sä tulee määritellä pysyvät, valtakunnalliset ja selkeäs ti määritellyt kriteerit lähipalveluille, palveluiden laadulle ja yhden ver tai sel le saatavuudelle. Uudistuksessa tulee huomioida sen kokonaisvaikutus kunnan toi minta ky vyl le. Uudistuksen myötä työntekijät siirtyvät eri työnantajan alaisuu teen, jolloin myös kunnan hallinnolliset tehtävät vähenevät ja vaiku tus alueen työpaikkamäärään voi olla merkittävä. Uu dis tuk ses sa tulisikin huomioida, ettei työpaikkaomavaraisuus saa yksittäisen kunnan alueella niin merkittävästi laskea, että se vie kunnan elin voi man. Palveluiden keskittämisen sijaan tulee tehtäviä alueellistaa ja hajaut taa, esimerkiksi hallinnolliset tehtävät voivat olla paik ka kun nas ta riippumattomia. Yhteishankintayksikön tulee kaikin tavoin tukea PK yritysten toi minta mah dol li suuk sia sote-palveluiden tarjoajina, joka osaltaan voi li sä tä alueiden elinvoimaa. Palvelutarjoajien kilpailutuksen kriteereiksi tu lee nostaa mm. laatu ja paikallis- ja aluetuntemus. ELY-keskuksessa hoidettavien alueiden ja niiden elinkeinoelämän ke hit tä mis teh tä vät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen ke hit tä misteh tä vät ja rahoitustehtävät tulee pitää erillään poliittisesta pää töksen
teos ta, mikäli itsehallintoalueen ylin päättävä elin ei aidosti edusta koko itsehallintoaluetta. 20. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. - Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valtion toimesta sosiaali- ja terveystoimen tehtävien osalta muodostaa hyvän ja yhdenvertaisen pohjan tulevan itsehallintojaon rahoituspohjaksi. Jatkossa voidaan miettiä myös muita rahoitustapoja. Rahoituksen tulee tunnistaa Lapin alueen erityispiirteet, pitkät etäisyydet ja harva asutus sekä ikärakenne ja sairastavuus. Näin mahdollistuu sote-palvelujen järjestäminen ja saatavuus yhdenvertaisena muuhun maahan verrattuna. lisäksi, että rahoitus tulee hoitaa valtion toimesta ja siten, että se perustuu kunnan asukaslukuun, jolloin järjestelmä on mahdollisimman tasapuolinen kaikille asukkaille. Uudistus ei saa johtaa olemassa olevien käyttökelpoisten rakennusten hylkäämiseen palveluntuotannosta, mikäli tämä tarkoittaa uusien lisätilojen rakentamistarvetta toisaalle. Uudistuksen keskeiseksi tehtäväksi on nostettava yhtenäisen tietohallintojärjestelmän luominen siten, että itsehallintoalueiden rajat eivät muodosta minkäänlaista tietorajaa. Toimiva tietohallinto voi synnyttää merkittäviä säästöjä. lisäksi, että syrjäisten alueiden verohelpotukset on otettava keinovalikoimaan rahoituksesta päätettäessä.