Lausuntopyyntö STM 2015

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM Vastausaika :13:24 Lausuntopyyntö STM Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Lahden kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Elina Laavi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Elina Laavi yhteysjohtaja Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Ei vastauksia. 5. Toimielimen nimi Nimi kaupunginhallitus 6. Onko vastaaja 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa

2 322 Kemiönsaari Kempele Kerava Keuruu Kihniö Kinnula Kirkkonummi Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokkola Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kouvola Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmo Kuhmoinen Kumlinge Kuopio Kuortane Kurikka Kurikka Kustavi Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Kökar Köyliö Lahti Laihia Laitila Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lapua Laukaa 0

3 981 Ypäjä Ähtäri Äänekoski Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Voitte perustella edellistä vastaustanne. Vastaus oli ei, koska kokonaisaluejako ei ole valtakunnallisesti tarkoituksenmukainen. Keskenään erittäin erikokoiset 18 itsehallintoaluetta eivät tarjoa kestävää pohjaa sellaiselle aluejaolle, joka voisi olla pohjana Suomen hyvinvoinnin ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiselle pitkällä aikavälillä. Se ei myöskään tarjoa luontevia edellytyksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden parhaaseen mahdolliseen kehittämiseen. Mikäli tällaiseen valtakunnalliseen aluejakoon kuitenkin mennään, Päijät-Häme on itsehallintoalueena luonteva kokonaisuus vähintään nykyisessä laajuudessaan. Alueella on varsin tiivistä ja vakiintunutta yhteistyötä, ja alue muodostaa suhteellisen selkeän talousalueen. Mikään alueen kunnista ei esittäne kuulumista muihin itsehallintoalueisiin. Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden osalta laatu ja kustannustehokas työnjako ovat suhteellisen toimivat Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat)

4 Voitte perustella edellistä vastaustanne. Päijät-Häme muodostaa selkeän itsehallintoalueen, johon nykyisten maakunnan kuntien lisäksi myös joidenkin naapurikuntien saattaisi olla luonteva liittyä, mille ei Päijät-Hämeen näkökulmasta olisi estettä. Päijät-Hämeen nykyisen maakunnan ulkopuoliset kunnat, esimerkiksi Iitti, ovat jo nykyään mukana alueen ylikunnallisissa toiminnoissa mm. sote-kuntayhtymässä, muodostaen varsin luontevan itsehallintoaluekokonaisuuden. Päijät-Hämeen itsehallintoalue voisi hyvin tarjota palveluita myös alueen ulkopuolella oleville kunnille siltä osin kuin etäisyydet ja muut käytännölliset tekijät sitä puoltaisivat Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? Kun itsehallintoalueita on 18, on perusteltua yhdistää sote-järjestäminen pienimpien kohdalta. Tarvetta olisi ollut myös pidemmälle menevään kokoamiseen. Päijät- Häme on kokonsa ja palveluiden puolesta valmis tarjoamaan palveluita esitetyn itsehallintoalueen ulkopuolelle. Itsehallintoalueiden välinen sopimuspohjainen järjestelmä ei saa kuitenkaan muodostua liian jäykäksi hallintorakenteeksi Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia

5 Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Päijät-Hämeen kannalta keskeinen yhteistyösuunta on etelä. Itsehallintoalueisiin liittyvät järjestelyt eivät saa hankaloittaa tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun kanssa. Samalla Päijät-Häme jatkaa luontevaa yhteistyötä muihin suuntiin. Itsehallintoalueilla tulee olla mahdollisuus sopia keskenään yhteistyömuodoista. Sosiaali- ja terveyspalveluissa yliopistosairaalayhteistyön sekä tutkimus- ja koulutusyhteistyön luonteva suunta on Uusimaa ja HYKS. Päijät-Häme, erityisesti keskussairaala, voi tarjota erikoissairaanhoidon ja laajan päivystyksen palveluita maakunnan rajojen ulkopuolelle, Kymenlaaksoon, Uudellemaalle, ehkä myös Etelä- Savoon ja Kanta-Hämeeseen Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Voitte perustella edellistä vastaustanne. Ei vastauksia Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat

6 tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? Itsehallintoalueelle ei tule osoittaa muita tehtäviä hallituksen linjauksessa esitettyjen lisäksi. Ympäristöterveydenhuollon on perusteltua olla edelleen kuntien vastuulla. Kaikille itsehallintoalueille laissa määrättyjen vastuiden ja tehtävien tulee olla yhtäläiset. Itsehallintoalueiden vastuut tulee määritellä tarkasti, itsehallintoalueilla ei voi olla yleistä toimialaa, mikäli sitä on kunnilla. Itsehallintoalueen kunnilla tulee olla mahdollisuus yhteisellä päätöksellä siirtää vapaaehtoisesti vastuitaan itsehallintoalueelle. Kuntien roolia kansalaisia lähinnä olevana itsehallintoalueena tulee vahvistaa. Hallitusohjelman mukaan hallitus edistää tulevaisuuden kunnan roolin muuttumista yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Uudistuksen tulee vahvistaa kuntien käytössä olevia elinvoimatyökaluja (koulutus, elinkeino- ja työllisyyspolitiikka, maapolitiikka, joukkoliikenne, kulttuuri), tältä osin tulee mm. ELY-keskusten ja TE-toimistojen toimivaltaa soveltuvin osin siirtää kunnille, hallituksen linjauksessa mainitun mukaisesti. Kuntien edellytykset kantaa vastuu ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä tulee turvata (syrjäytymisen estäminen, työllistäminen, maahanmuutto/kotouttaminen, oppilas- ja opiskelijahuolto, ympäristöterveys, ym.); mm. sosiaalityötä koskeva vastuunjako tulee määritellä tämä huomioon ottaen ja tarvittaessa jättää joitakin sosiaali- ja terveyspalveluihin luettuja palveluita edelleen kuntien vastuulle (kuntouttava työtoiminta, työpajat). Työvoimapalvelut vaikeimmin työllistettävien osalta tulee siirtää resursseineen kuntien vastuulle. On hyväksyttävä, että kunnat voivat olla hallintorakenteeltaan ja toimintatavoiltaan erilaisia Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Avainkysymys on selkeä työnjako ja kuntien riittävät edellytykset vahvistaa toimintaansa syrjäytymisen ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Tämän vuoksi kunnille tulee antaa laaja vastuu työllisyyden hoidossa; nykyinen työnjako ei toimi ja johtaa resurssien epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. On tärkeää, että rahoitusjärjestelyt ohjaavat yhteisvastuuseen, eivät osaoptimointiin. Hallintoraja ei saa näkyä asiakaspalvelussa Tarvitaan tiivis yhteistyö IH-alueiden ja kuntien välillä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, sekä päivittäisen toiminnan että toimintatapojen strategisen kehittämisen tasoilla. Itsehallintoalueet tulee velvoittaa yhteistoimintaan kuntien kanssa ja tukemaan kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. Ei vastauksia Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. Itsehallintoalueiden rahoitus tulee irrottaa kokonaan kuntien taloudesta. Kuntien tulevan rahoituksen tulee turvata riittävät edellytykset kuntien vastuulle jäävien palvelujen järjestämiseen, kuntien tarvitsemien tukipalvelujen tarkoituksenmukainen järjestäminen tulee mahdollistaa, sote-kiinteistöjen omistukseen tulee saada pitkäjänteinen ratkaisu. Sote-rahoituksessa tulee toteuttaa yksikanavainen järjestely. Isojen kaupunkien rooli maan kilpailukyvyn kasvattajina, kansainvälistymisen kärkinä ja kansallisen kulttuurin ylläpitäjinä ja kehittäjinä tulee turvata.