Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten
Sisällysluettelo Sisällysluettelo........................................... 3 Esipuhe... 4 Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto......................... 5 Hankkeen tausta ja tehdyt päätökset......................... 6 Lupamenettelyn vaiheet... 8 Miten loppusijoitus toteutetaan?.... 9 Miten loppusijoitushankkeessa edetään?... 12 Miten laajennus vaikuttaa loppusijoitushankkeeseen?.......... 14 Loppusijoituksen rahoitus...15 Hankkeen ympäristövaikutukset... 16 Loppusijoituksen turvallisuus.............................. 19 Yhteenveto............................................. 21 Lisätiedot hakemuksesta ja mielipiteiden esittäminen.......... 23
Esipuhe Posiva on jättänyt huhtikuussa 2008 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi siten, että se käsittää Teollisuuden Voima Oyj:n suunnitteleman Olkiluoto 4 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen Olkiluotoon. Periaatepäätöstä haetaan siitä, onko loppusijoitustilan laajentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta on vuosina 2000 ja 2002 tehty valtioneuvoston periaatepäätökset, joiden mukaan Eurajoen Olkiluotoon voidaan loppusijoittaa nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden ja Olkiluoto 3:n käytetty ydinpolttoaine, yhteensä 6500 uraanitonnia (6500 tu). Posivan periaatepäätöshakemuksessa esittämä laajennus merkitsee loppusijoituslaitoksen kapasiteetin lisäämistä enintään 2500 tu:lla käytettyä ydinpolttoainetta. Näin ollen loppusijoitettavan polttoaineen määrä kasvaisi laajennuksen myötä enimmillään 9 000 tu:iin. Posiva hakee loppusijoitustilan laajentamista valtioneuvostolle osoitetulla hakemuksella, josta työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) pyytää ydinenergialain edellyttämät lausunnot. Edellytyksenä myönteiselle periaatepäätökselle on Säteilyturvakeskuksen ja hankkeen sijaintikunnan lausunnoissaan esittämä hyväksyntä laajennukselle. Lisäksi TEM pyytää lausunnot periaatepäätöshakemuksesta Eurajoen naapurikunnilta, ympäristöministeriöltä, eräiltä keskusvirastoilta ja tutkimuslaitoksilta ja alueellisilta viranomaisilta. TEM varaa kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuuden esittää kirjallisesti mielipiteensä hankkeesta suoraan ministeriölle ja järjestää erikseen ilmoitettavana ajankohtana Eurajoella kuulemistilaisuuden, jossa hankkeesta voidaan esittää suullisesti ja kirjallisesti mielipiteitä. Kuulemista varten on periaatepäätöksen hakijan eli Posivan julkaistava yleispiirteinen selvitys hankkeesta kuten ydinenergialaki edellyttää. Selvitystä on oltava yleisesti saatavilla vähintään kuukausi ennen julkista kuulemistilaisuutta. TEM:ssä laaditaan kuulemisen jälkeen valtioneuvostolle yhteenveto esitetyistä mielipiteistä otettavaksi huomioon periaatepäätöksen harkinnassa. Tässä julkaisussa kerrotaan Posivan periaatepäätöshakemuksessaan esittämän mukaisesti miten laajennus vaikuttaa loppusijoitushankkeen toteutukseen, sen ympäristövaikutuksiin ja turvallisuuteen. Julkaisu on laadittu TEM:n ohjeiden mukaan ja ministeriö on tarkastanut sen. Yleispiirteinen selvitys on jaettu kaikkiin talouksiin Rauman kaupungissa sekä Euran, Eurajoen, Kiukaisten, Lapin, Luvian ja Nakkilan kunnissa. Yleispiirteistä selvitystä on saatavilla osoitteesta: Posiva Oy Viestintä Olkiluoto 27160 EURAJOKI Puh. 02-8372 3712 Sähköposti: palaute@posiva.fi Yleispiirteinen selvitys ja muut periaatepäätöshakemuksen käsittelyyn liittyvät asiakirjat ovat nähtävissä työ- ja elinkeinoministeriön internetsivuilla osoitteessa http://www.tem.fi. Olkiluodossa elokuussa 2008 Posiva Oy 4
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus OL4-yksikköä varten Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto 5
Hankkeen tausta ja tehdyt päätökset Ydinvoimayhtiöillä vastuu ydinjätteistä Käytetty ydinpolttoaine katsotaan ydinenergialain mukaan ydinjätteeksi. Ydinenergialain mukaan Suomessa syntyneet ydinjätteet on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. Kallioperään tapahtuvan loppusijoituksen ja sen sijaintipaikan valintaan tähtäävän kokonais ohjelman tavoitteet on alun perin määritelty valtioneuvoston vuonna 1983 tekemässä periaatepäätöksessä ydinjätehuollon tutkimus-, selvitys- ja suunnittelutyön tavoitteista. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke on edennyt tämän ohjelman mukaisesti tähdäten loppusijoittamisen aloittamiseen vuonna 2020. Vastuu ydinjätehuollosta kuuluu ydinvoimayhtiöille, joiden on huolehdittava tuottamiensa ydinjätteiden huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja vastattava niiden kustannuksista. Suomessa ydinjätehuoltovelvolliset voimayhtiöt, Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ja Fortum Power and Heat Oy (Fortum) ovat osoittaneet käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvät tehtävät omistamalleen Posiva Oy:lle (Posiva). Ydinvoimayhtiöiden vastuu ulottuu siihen saakka, kun ydinjätteet on katsottu lain mukaan pysyvästi loppusijoitetuksi. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) päättää periaatteista, joiden mukaan tämä huolehtimisvelvollisuus on toteutettava sekä valvoo ydinjätehuoltoon liittyvien toimenpiteiden lainmukaisuutta. Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo ydinjätteen käsittelyn, varastoinnin ja loppusijoituksen turvallisuutta. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen asian mukaisen suunnittelun varmistamiseksi viranomaiset ovat asettaneet ydinjätteen tuottajille raportointivelvoitteita. STUK tarkastaa jätteiden turvalliseen loppusijoittamiseen tähtäävät tutkimukset ja tekniset suunnitelmat sekä antaa palautteen hankkeen toteuttajalle eli Posivalle. Yli 20 vuotta tutkimusta Ydinjätehuolto Suomessa 11 Loppusijoituksen kannalta Suomen kallioperän ominaisuuksia on tutkittu yleisellä tasolla 1980-luvun alusta lähtien. Tällöin ovat käynnistyneet myös loppusijoitustekniikkaan, erityisesti loppusijoituskapselin valmistukseen ja sulkemiseen tähtäävä tutkimus- ja LUVAT LUVAT Valtioneuvosto LUVAT Työ- Työ- ja elinkeinoministeriö Valtioneuvosto ja Työ- ja elinkeinoministeriö VALVONTA VALVONTA Säteilyturvakeskus (STUK) (STUK) Säteilyturvakeskus (STUK) YDINJÄTEHUOLLON RAHOITUS YDINJÄTEHUOLLON Valtion RAHOITUS ydinjätehuoltorahasto Työ- ja elinkeinoministeriö Valtion Valtion ydinjätehuoltorahasto Ydinjätehuollon Työ- Työ- ja elinkeinoministeriö ja organisointi Suomessa. TEOLLISUUDEN VOIMA VOIMA OYJ OYJ FORTUM POWER POWER & HEAT & HEAT TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ FORTUM POWER & HEAT POSIVA OY POSIVA OY OY Konsultit, tutkimuslaitokset, urakoitsijat, yliopistot konsultit, konsultit, tutkimuslaitokset, urakoitsijat, yliopistot yliopistot 6
kehitystyö sekä pitkäaikaisturvallisuuteen liittyvät tutkimukset. Vuodesta 1986 lähtien kenttätutkimukset ovat tähdänneet käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen soveltuvan kallioperän ominaisuuksien selvittämiseen aluksi viidellä tutkimuspaikalla ja 1990 -luvun alusta lähtien neljällä kohdealueella Eurajoen Olkiluoto mukaan lukien. Vuonna 1999 Posiva jätti valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, jossa esitettiin Eurajoen Olkiluotoa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi. Tehdyt periaatepäätökset Eurajoen Olkiluotoon rakennettavaa loppusijoituslaitosta koskevat periaatepäätökset tehtiin valtioneuvostossa 21.12.2000 ja 17.1.2002. Vuonna 2000 tehty periaatepäätös koskee Suomen neljän käytössä olevan ydinvoimalaitosyksikön (Fortumin Loviisa 1 ja 2 sekä TVO:n Olkiluoto 1 ja 2) toiminnassa syntyvää käytettyä ydinpolttoainetta, jonka uraanimäärä kokonaisuudessaan on enintään noin 4 000 tonnia. Vuonna 2002 tehty periaatepäätös käsittää puolestaan TVO:n Olkiluoto 3 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen (2500 tu) loppusijoituksen. Näin ollen voimassa olevien periaatepäätösten mukaan Olkiluotoon voidaan loppusijoittaa käytettyä ydinpolttoainetta enintään 6 500 tu. Posivan vuosina 1998 1999 toteuttamassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) tarkastelun kohteena oli em. periaatepäätöksistä poiketen kaikkiaan kuudesta ydinvoimalaitosyksiköstä syntyvän käytetyn polttoaineen loppusijoitus. YVAmenettely koski siis 9 000 tu, mikä kattaa nykyisten voimalaitosyksiköiden sekä Olkiluotoon rakenteilla olevan yksikön (OL3) ja mahdollisen yhden uuden yksikön käytetyn polttoaineen. Uusi periaatepäätöshakemus Posivan aikaisemmassa YVA-menettelyssä arvioidun kuudennen laitosyksikön käytetty ydinpolttoaine ei sisälly nykyisiin periaatepäätöksiin, vaan sen loppusijoittamisesta tulee tehdä erillinen periaatepäätös ydinenergialain (990/1987) mukaisesti. Koska TVO on jättänyt Suomen kuudetta ydinvoimalaitos yksikköä (Olkiluoto 4) koskevan periaatepäätös hakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM), on myös Posiva jättänyt oman hakemuksensa koskien Olkiluoto 4 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta. Nyt esitettävä loppusijoituslaitoksen laajennus Olkiluoto 4 -yksikön (OL4-yksikkö) tuottaman käytetyn ydinpolttoaineen osalta merkitsee loppusijoituslaitoksen kapasiteetin lisäämistä enintään noin 2 500 tu:lla. Näin ollen loppusijoituslaitoksen rakentaminen laajennettuna merkitsisi enimmillään 9 000 tu:n loppusijoittamista. Edellä esitetyn ja tässä selvityksessä käsiteltävän polttoainemäärän lisäksi Posivalla on ollut käynnissä vuoden 2008 aikana ympäristövaikutusten arviointimenettely loppusijoituslaitoksen kapasiteetin laajentamiseksi edelleen 3 000 tu:lla käytettyä ydinpolttoainetta, jolloin laitoksen kapasiteetti olisi kaikkiaan 12 000 tu. Laajennus käsittäisi Fortumin suunnitteleman Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikön (LO3-yksikkö) käytetyn ydinpolttoaineen. Käytetyn ydinpolttoaineen määrä Ydinvoimalaitosyksiköt Periaatepäätös vuonna 2001 4 000 tu OL1, OL2, LO1, LO2 Periaatepäätös vuonna 2002 2 500 tu OL3 Periaatepäätöshakemus vuonna 2008 2 500 tu OL4 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta tehdyt periaatepäätökset, uusi periaatepäätöshakemus sekä näitä koskevat polttoainemäärät ja voimalaitosyksiköt. 7
Lupamenettelyn vaiheet Hakemus Posiva jätti huhtikuussa 2008 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, joka koskee Olkiluoto 4 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamista Olkiluotoon. Periaatepäätöshakemuksessa haetaan kannanottoa siihen, onko loppusijoituslaitoksen laajentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Lausunnot Ydinenergialain mukaan työ- ja elinkeinoministeriö hankkii hakemuksesta lausunnot Säteilyturvakeskukselta, ympäristöministeriöltä ja Eurajoen kunnalta sekä sen naapurikunnilta. Myös muilta tahoilta pyydetään lausuntoa. Eurajoen kunnan puoltava lausunto on loppusijoituslaitoksen laajentamisesta tehtävän periaatepäätöksen edellytys. Julkinen kuuleminen Periaatepäätöshakemuksen käsittelyn yhteydessä kuullaan kansalaisia ja yhteisöjä. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää Eurajoella julkisen kuulemistilaisuuden, josta on lisätietoa tämän selvityksen sivulla 22. Tilaisuudessa asiasta voidaan esittää mielipiteitä suullisesti ja kirjallisesti. Mielipiteensä voi esittää myös kirjallisesti suoraan ministeriöön osoitteella: Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32, 00023 VALTIONEUVOSTO Sähköposti: kuuleminen@tem.fi Annetuissa mielipiteissä ja lausunnoissa pyydetään viittaamaan asian diaarinumeroon 1385/815/2008. Valtioneuvoston periaatepäätös Työ- ja elinkeinoministeriö saattaa esitetyt mielipiteet valtioneuvoston tietoon. Ennen kuin valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen, sen on todettava, että Eura joen kunta on puoltanut loppusijoituslaitoksen laajentamista. Valtioneuvoston myönteinen päätös edellyttää lisäksi muun muassa sitä, ettei ole tullut esiin seikkoja, joiden mukaan loppusijoituslaitoksen laajentaminen ei olisi turvallista. Eduskunnan käsittely Jos valtioneuvosto tekee myönteisen periaatepäätöksen, se annetaan vielä eduskunnan tarkastettavaksi. Eduskunta voi yksinkertaisella enemmistöllä joko jättää valtioneuvoston myönteisen päätöksen voimaan tai kumota sen. Loppusijoituslaitoksen rakentamis- ja. käyttölupa Myönteinen periaatepäätös on edellytyksenä sille, että loppusijoituslaitoksen rakentamislupaa voidaan hakea 9 000 tu:lle käytettyä polttoainetta. Nykyisten periaatepäätösten nojalla rakentamislupaa voidaan hakea enintään 6 500 tu:lle. Nykysuunnitelmien mukaan loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus on tarkoitus jättää vuoden 2012 loppuun mennessä. Rakentamisluvan lisäksi loppusijoituslaitokselle tarvitaan käyttölupa. Posivan tarkoituksena on hakea loppusijoituslaitoksen käyttölupaa 2010-luvun loppupuolella, jotta loppusijoitus voidaan aloittaa suunnitelmien mukaisesti vuonna 2020. Valtioneuvosto myöntää sekä rakentamis- että käyttöluvan loppusijoituslaitokselle. 8
Miten loppusijoitus toteutetaan? Loppusijoituslaitos Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tarkoituksena on käytettyjen ydinpolttoainenippujen pakkaaminen (kapseloiminen) kallioperään tapahtuvan pysyvän sijoittamisen edellyttämään muotoon sekä sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla kallioperään. Varsinainen loppusijoituslaitos muodostuu vastaavasti kahdesta osasta: maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, jossa Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilta toimitettava käytetty ydinpolttoaine otetaan vastaan, kuivatetaan ja jossa se pakataan loppusijoituskapseleihin ja syvällä kalliossa olevasta loppusijoitustilasta, jossa oleellisena osana ovat tunnelit, joihin kapseloitu käytetty polttoaine sijoitetaan pysyväksi tarkoitetulla tavalla. 1. Loppusijoitustunneli 2. PURISTETTU Bentoniitti 3. LOPPUSIJOITUSKAPSELI 4. TUNNELITÄYTE Pysty- ja vaakasijoitusratkaisun periaate. Loppusijoituksen eristämisperiaate (kapseli, bentoniitti, tunnelitäyte, kallioperä). 9
ONKALOn työmaa-alue sijaitsee noin kaksi kilometriä Olkiluodon ydinvoimalaitokselta itään. Loppusijoitustunnelit Keskustunneli Suunniteltu laajennus ONKALO Loppusijoitustunneleiden suunniteltu asemointi Olkiluodossa. Maanpäällinen loppusijoituslaitos ja maanalaiset loppusijoitustilat. 10
Maanpäälliset toiminnot Kapselointilaitoksessa kapselin kansi suljetaan elektronisuihkuhitsauksella, mikä takaa tiiviin ja kestävän sauman. Tämän jälkeen hitsaussauman tiiveys tarkastetaan ainetta rikkomattomilla testausmenetelmillä, kuten röntgenkuvauksella ja ultraäänitutkimuksella. Tarkastetut ja hyväksytyt kapselit siirretään hissillä tai vaihtoehtoisesti ajotunnelia pitkin loppusijoitustilaan. Maan päällä sijaitsevat kapselointilaitoksen lisäksi tilat apu- ja oheistoimintoja varten. Louheen ja murskeen varastoinnille sekä tarvittaville työmaatoiminnoille varataan omat alueensa. Maanpinnalta alas loppusijoitustiloihin johtaa ajotunneli sekä viisi pystykuilua: henkilö- ja kapselikuilu sekä kolme ilmanvaihtokuilua. Kapselikuilu liittyy maan päällä kapselointilaitokseen ja henkilökuilu käyttörakennukseen. Laitosalueen rakennusala maan pinnalla, eli rakennusten, teiden, varastojen ja kenttien pohja-ala, on yhteensä noin 20 hehtaaria. Kapselointilaitoksesta johtaa kuilu 400 700 metrin syvyydessä oleviin loppusijoitustiloihin. Maanalainen loppusijoitustila Maanalainen loppusijoitustila jakautuu kahteen osaan: loppusijoitustunneleihin, joihin käytettyä ydinpolttoainetta sisältävät kapselit sijoitetaan, sekä niitä ja kuiluja yhdistäviin keskustunneleihin. Posivan perusratkaisussa kapselit sijoitetaan loppusijoitustunneleiden lattiaan porattaviin 6 8 metriä syviin reikiin, jotka tiivistetään esipuristetulla bentoniittisavella. Vaihtoehtoisesti kapselit voidaan sijoittaa myös vaakasuoriin sijoitustunneleihin bentoniittirakenteella vuorattuina. Loppusijoitustunneleita suljetaan loppusijoitustoiminnan aikana sitä mukaa kuin kapseleita loppusijoitetaan. Kapseleiden sijoituksen jälkeen tunnelit täytetään mahdollisimman pian. Täyttömateriaalina käytetään puristettuja savilohkoja. Olkiluodon nykyisessä ydinreaktorissa käytettävä polttoainenippu. 11
Miten loppusijoitushankkeessa. edetään? Varmentava tutkimusvaihe Tutkimusvaihetta, jonka päätavoitteena on osoittaa Olkiluodon soveltuvuus loppusijoitukseen sekä hankkia tiedot vuonna 2012 jätettävää loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemusta varten kutsutaan varmentavaksi tutkimusvaiheeksi. Tätä tarkoitusta varten Olkiluotoon on rakennettu maanalaista tutkimustilaa ONKALOa vuodesta 2004 lähtien. ONKALO käsittää spiraalinmuotoisen ajotunnelin, henkilö- ja ilmanvaihtokuilut, tutkimus-, testaus- ja demonstraatiotilat sekä teknisiä tiloja. ONKALO on suunniteltu ja se toteutetaan niin, että sitä on myöhemmin mahdollista käyttää osana loppusijoitus tilaa. Tutkimukset loppusijoitussyvyydellä (noin -400 m) on tarkoitus aloittaa vuonna 2009 2010. Elokuun 2008 loppuun mennessä ONKALOa oli louhittu yli kolmen kilometrin pituudelta noin 300 metrin syvyyteen. Louhinnan rinnalla ajotunnelissa tehdään kallioperätutkimuksia. Tuloksia hyödynnetään muun muas sa tunnelin louhinta- ja rakennustöissä. Loppusijoituslaitoksen rakentamisvaihe Loppusijoituslaitoksen rakentaminen ajoittuu 2010 -luvun jälkipuoliskolle edellyttäen, että viranomaiset ovat käsitelleet rakentamislupahakemuksen ja valtioneuvosto on sen hyväksynyt. ONKALO on suunniteltu siten, että se voi toimia kulkuyhteytenä loppusijoitustiloihin niitä rakennettaessa ja käytettäessä. Osa loppusijoitustilojen rakennusteknisistä töistä tehdään jo ONKALOn rakennusvaiheessa. Loppusijoituslaitoksen käyttövaihe Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on tarkoitus aloittaa vuonna 2020. Siihen saakka kaikki käytetty ydinpolttoaine varastoidaan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen ja TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen välivarastoissa vähintään 40 vuoden ajan ennen loppusijoitusta. Välivarastoista käytetty polttoaine kuljetetaan Olkiluodossa sijaitsevaan loppusijoituslaitokseen erikoiskuljetuksina. Kuljetus Loviisasta Ajotunneli Poistoilmakuilu Henkilökuilu Tuloilmakuilu Alin taso -437 m ONKALOn havainnekuva. 12
Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetussäiliö. Olkiluotoon voi tapahtua joko maanteitse, rautateitse tai meriteitse. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljettamista säädellään tarkoin kansallisin ja kansainvälisin määräyksin ja sopimuksin. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksille on Suomessa haettava Säteilyturvakeskuksen (STUK) lupa. Loppusijoitustilojen rakentaminen etenee vaiheittain. Loppusijoitustiloja laajennetaan sitä mukaa, kun loppusijoitus etenee. Samaan aikaan on siis käynnissä sekä loppusijoitustoimintaa että louhintaa, mutta eri tunneleissa. Loppusijoituslaitoksen sulkemisvaihe Nykyisten ydinvoimalaitosten ja rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen kertymään perustuvan loppusijoitusaikataulun mukaan laitoksen sulkeminen voisi tapahtua aikaisintaan 2120-luvulla. Suunnitteilla olevan Olkiluoto 4 -yksikön käytetty ydinpolttoaine siirtäisi loppusijoituslaitoksen sulkemisvaihetta jonkin verran myöhemmäksi. Karkeasti arvioituna loppusijoituslaitoksen elinkaari pitenee Olkiluoto 3- ja Olkiluoto 4 -yksiköiden käyttöön ottojen ajallisen eron verran. Loppusijoitustunneleita suljetaan jatkuvasti loppusijoitustoiminnan aikana sitä mukaa kun kapselei- ta loppusijoitetaan. Kun kaikki käytetty polttoaine on loppusijoitettu, kapselointilaitos puretaan, tunnelit täytetään täyteaineella ja maan pinnalle johtavat yhteydet suljetaan. Kun jätehuoltovelvollinen on hyväksytysti sulkenut loppusijoitustilat ja suorittanut valtiolle maksun ydinjätteiden tulevasta tarkkailusta ja valvonnasta, siirtyy jätteiden omistusoikeus ja vastuu jätteistä valtiolle. Loppusijoitus on ydinenergialain mukaan kokonaisuudessaan toteutettava siten, ettei jälkivalvontaa tarvita turvallisuuden takaamiseksi. Loppusijoitetun polttoaineen palautettavuus Kallioon loppusijoitetun ydinpolttoaineen palauttaminen maan pinnalle on mahdollista, mikäli käytettävissä ovat riittävät tekniset ja taloudelliset resurssit. Palautettavuus tarjoaa tuleville sukupolville mahdollisuuden arvioida ratkaisua oman aikansa tietämyksen valossa. Palauttamisessa käytetään pitkälti samoja työtekniikoita ja menetelmiä kuin loppusijoitustiloja louhittaessa ja rakennettaessa. Kapselien palauttaminen loppusijoitustiloista maanpinnalle on mahdollista hankkeen kaikissa vaiheissa eli ennen loppusijoitusreiän sulkemista, loppusijoitustunnelin sulkemisen jälkeen tai kaikkien tilojen sulkemisen jälkeen. 13
Miten laajennus vaikuttaa. loppusijoitushankkeeseen? Laitoksen toiminta-aika Laajennus ei vaikuta loppusijoituksen tekniseen toteutusperiaatteeseen. Kapselointilaitoksen suunniteltu käsittelykapasiteetti mahdollistaa sen, että Olkiluoto 4 -yksikön käytettyä polttoainetta voidaan kapseloida ja loppusijoittaa samanaikaisesti Olkiluoto 3 -yksikön polttoaineen kanssa 2070-luvulta alkaen. Laajennuksen vaikutus loppusijoituslaitoksen toiminta-aikaan riippuu lähinnä siitä, milloin OL4- yksikkö otettaisiin käyttöön verrattuna OL3-yksikön käyttöönottoon. Karkeasti arvioiden loppusijoituslaitoksen elinkaaren pidennys on yhtä kuin edellä mainittujen ydinvoimalayksiköiden käyttöönoton ajallinen ero. Maanalaiset tilat Laajennus kohdistuu pääasiassa maanalaisiin loppusijoitustiloihin. Mahdollinen tilatarpeen kasvu on otettu huomioon loppusijoitustiloja suunniteltaessa. Loppusijoitettavan polttoaineen lisääntyminen kasvattaa louheen määrää 400 000 450 000 m 3. Laajennuksen myötä loppusijoitustilat kattavat maan alla noin 190 hehtaarin laajuisen alueen. Kapseloinnissa syntyvä jäte Ydinpolttoaineen kapselointilaitosta käytettäessä syntyy vähäisessä määrin erilaista vähä- ja keskiaktiivista jätettä. Jätteiden määrät ja aktiivisuus ovat kuitenkin erittäin pienet verrattuna käytettyyn ydinpolttoaineeseen. Esitetty laajennus lisää hieman kapseloinnissa syntyvän jätteen määrää kapseloitavan polttoaineen määrän kasvaessa. YDINVOIMALAITOSTEN KÄYTTÖ Loviisa 1-2 Olkiluoto 1-2 Olkiluoto 3 Olkiluoto 4 2000 2020 2040 2060 2080 2100 2120 LOPPUSIJOITUKSEN VALMISTELU ONKALO:n rakentaminen, täydentävät tutkimukset ja suunnittelu Loppusijoituslaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto Rakentamislupahakemus 2012 Käyttölupahakemus 2018 LOPPUSIJOITUS Loviisa 1-2 Olkiluoto 1-2 Olkiluoto 3 Olkiluoto 4 KÄYTÖSTÄ POISTO JA SULKEMINEN Ydinvoimalaitosten suunniteltu elinkaari ja ydinpolttoaineen loppusijoitustoiminnan kesto. 14
Loppusijoituksen rahoitus Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus OL4-yksikköä varten Ydinjätehuoltovelvolliset Ydinenergialain mukaan ydinjätteen tuottaja vastaa tuottamiensa ydinjätteiden huollosta ja sen kustannuksista. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen hoitamiseen liittyvät tehtävät, mukaan lukien tutkimukset, loppusijoituslaitoksen rakentaminen, käyttö ja käytöstäpoisto, loppusijoitustilojen sulkeminen sekä käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset, kuuluvat TVO:n ja Fortumin solmiman sopimuksen mukaan Posivalle. Sopimuksen mukaisesti Posiva perii tehtäviensä suorittamisen aiheuttamat kustannukset omistajiltaan. Ydinjätehuoltorahasto Ydinjätehuoltovelvolliset TVO ja Fortum ovat maksaneet kaikki tähän mennessä ydinjätehuollosta aiheutuneet kustannukset. Ydinjätehuollon tuleviin kustannuksiin varaudutaan siten, että TVO:lta ja Fortumilta kerätään varoja valtion ydinjätehuoltorahastoon. Se huolehtii siitä, että varat ovat aikanaan käytettävissä ydinjätehuollon toimenpiteiden kustannusten kattamiseen. Rahaston tehtäviksi on määritelty kerätä, säilyttää ja sijoittaa ne varat, jotka tulevaisuudessa tarvitaan ydinjätteistä huolehtimiseen. TVO ja Fortum maksavat osana ydinenergialain mukaista varautumista ydinjätehuoltomaksuja rahastoon ja toimittavat valtiolle lain edellyttämiä vakuuksia. Vuonna 2007 rahaston pääoma oli noin 1,5 miljardia euroa. Olkiluoto 4 -laitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen Posiva ottaa mukaan toteutussuunnitelmiin ja kustannusarvioon mahdollisen Olkiluoto 4:n investointipäätöksen jälkeen. Ydinenergialain mukainen ydinjätehuoltoon varautuminen Olkiluoto 4:n käytetyn polttoaineen osalta tulee ajankohtaiseksi laitosyksikön käyttölupavaiheessa. Meur 2000 1 750 1500 1 250 1000 750 500 250 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 0 Ydinjätehuoltorahaston pääoman kehitys. 15
Hankkeen ympäristövaikutukset Ajantasaistettu ympäristöselvitys Määrältään 9 000 uraanitonnia vastaavan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu vuonna 1999 valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Vuonna 2008 tiedot on ajantasaistettu ja liitetty periaatepäätöshakemukseen erillisenä ympäristöselvityksenä. Seuraavassa esitetyt tiedot perustuvat kyseiseen ympäristöselvitykseen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu sekä odotettavissa olevia että mahdollisten ympäristö onnettomuuksien aiheuttamia vaikutuksia. Vaikutukset maankäyttöön, kulttuuriperintöön, maisemaan, rakennuksiin ja rakenteisiin Loppusijoituslaitoksen maanpäälliset rakennukset pihoineen tarvitsevat noin 20 hehtaarin maa-alan. Loppusijoituslaitos ja sen laajennustarpeet on otettu huomioon uutta maakuntakaavaa ja Olkiluodon osayleiskaavaa laadittaessa ja asemakaavoitusta uusittaessa. Rakennusalueelle ei jää kulttuurikohteita tai rakennuksia. Loppusijoituslaitoksen maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi. Kuljetusten ja liikenteen vaikutukset Suurimmillaan (käyttövaihe) loppusijoituslaitoksen aiheuttama keskivuorokausiliikenne Olkiluodontiellä on noin 330 ajoneuvoa vuorokaudessa. Posivan loppusijoituslaitokselle suuntautuva liikenne on vähäistä (noin 16 % Olkiluodon kokonaisliikennemäärästä), eikä sillä ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Odotettavissa olevat ydinpolttoainekuljetusten terveysvaikutukset ovat merkityksettömiä. Kuljetussäiliöt on rakennettu sellaisiksi, ettei niistä onnettomuustilanteissakaan pääse vapautumaan merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita. Säiliö tyyppitestataan törmäyksillä, tulipaloilla ja näiden yhdistelmillä sekä upotuskokeella. Kuvitelluissa vakavissakaan säiliön vaurioitumistilanteissa radioaktiivisten aineiden päästö ei yleisimmin vallitsevissa sääolosuhteissa aiheuttaisi väestössä välittömästi ilmeneviä terveysvaikutuksia. Onnettomuustilanteet merellä eivät myöskään aiheut taisi vaaraa väestölle, koska altistusetäisyys muodostuu suureksi. Onnettomuuspäästöt meriveteen aiheuttavat hyvin pieniä aktiivisuuspitoisuuksia, joten ihmiset tai eliöstö eivät altistu merkittävälle määrälle säteilyä polttoainekuljetusten seurauksena. Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä. pohjavesiin Loppusijoitettavan polttoainemäärän lisääntyminen Olkiluoto 4 -yksikön johdosta kasvattaa louheen määrää 400 000 450 000 m 3. Mikäli loppusijoittamisessa päädytään vaakasijoitusvaihtoehdon käyttöön, on muodostuva louhemäärä pienempi. Kaikkea louhetta ei tulla tarvitsemaan maanalaisten tilojen täyttömateriaaliksi, vaan sitä voidaan käyttää muihin tarkoituksiin. Yhtenä vaihtoehtona on myydä louhetta joko sellaisenaan tai murskattuna esim. täyttö- tai rakennusmateriaaliksi. Tunneleita rakennettaessa ja käytettäessä avoimiin kalliotiloihin vuotaa pohjavettä, joka pumpataan maan pinnalle. Tämä alentaa pohjaveden painekorkeutta kalliotilojen ympärillä ja mahdollisesti myös pohjaveden pinnankorkeutta. Olkiluodon saarella tehtyjen mittausten mukaan ONKALOon vuotavan pohjaveden ei toistaiseksi ole todettu alentaneen maakerrosten pohjaveden pintaa. 16
Vaikutukset ilmanlaatuun Maanrakennustyöt, työmaaliikenne sekä erillistoiminnot (esim. kivenmurskaus ja louheenläjitys) aiheuttavat paikallista pölyämistä. Ajoneuvot ja työkoneet aiheuttavat päästöjä ilmaan. Nämä päästöt ovat määrältään vähäisiä eikä niillä ole vaikutusta ilman laatuun alueen ulkopuolella. Melu- ja tärinävaikutukset Maanrakennustöistä, räjäytyksistä ja louheen käsittelystä ja murskauksesta sekä ajoneuvojen ja työkoneiden käytöstä aiheutuu melua ja tärinää. Maanrakennustöissä merkittävimmät melua aiheuttavat toiminnot ovat louhinta, louheen murskaus ja poraus. Tärinää, pölyä ja ääntä aiheuttavat toiminnot toteutetaan siten, ettei niistä aiheudu vaikutuksia ympäristöön. Laitoksen aiheuttama liikenne leventää teiden melualuetta jossain määrin. Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin sekä. suojelukohteisiin Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimiin liittyvät pääasiassa rakennusten ja rakennelmien tarvitsemiin maa-alueisiin ja rakennustöihin. Loppusijoitustilojen käytön aikana ja sulkemisen jälkeen merkittäviä vaikutuksia ei ole. Rakennusalueella ei sijaitse valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti merkittäviä luontokohteita tai Natura 2000 -alueita. Paikallisesti merkittävät luontokohteet on tunnistettu ja ne otetaan huomioon suunnittelussa. 17
Laitosalueen vieressä voidaan jatkaa luonnonvarojen hyödyntämistä, kuten sienestystä, marjastusta, metsästystä, kalastusta ja metsänhoitoa, nykyiseen tapaan. Käyttötoiminnan vaikutukset ihmisten. terveyteen Käytetyn polttoaineen kapseloinnissa loppusijoituslaitokselta normaalitilanteessa tapahtuvat radioaktiivisten aineiden päästöt ovat merkityksettömät. Normaaleissa oloissa radioaktiiviset aineet ovat kaiken aikaa tiiviisti eristettyinä luonnosta ja ihmisistä. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset Olkiluodon osayleiskaavoituksen yhteydessä vuosina 2006 2007 tehdyn asukaskyselyn mukaan Olkiluodon asukkaat suhtautuvat kielteisemmin ydinjätteen loppusijoittamiseen kuin kauempana asuvat Eura joen kuntalaiset. Eniten tietoa kaivataan turvallisuudesta ja rakentamisen ongelmista. Olkiluodossa työskentelevät suhtautuvat loppusijoituksen turvallisuuteen ja taloushyötyyn myönteisesti. Hankkeella on sijaintikunnan työllisyyttä, kunnallistaloutta ja elinkeinoelämää hyödyttäviä taloudellisia vaikutuksia. 18
Loppusijoituksen turvallisuus Valtioneuvoston turvallisuusvaatimukset Loppusijoitusta koskevat turvallisuusvaatimukset on esitetty valtioneuvoston vuonna 1999 tekemässä päätöksessä loppusijoituksen turvallisuudesta. Turvallisuusvaatimusten mukaan loppusijoituksesta ei saa aiheutua millään aikavälillä haittaa ihmisille ja ympäristölle. Valtioneuvoston asettamat turvallisuusvaatimukset käsittävät loppusijoituslaitoksen turvallisuuden sekä sen käytön aikana että loppusijoitustoiminnan päätyttyä. Säteilyturvakeskus on loppusijoituksesta antamassaan alustavassa turvallisuusarviossa v. 2000 todennut, että Posiva Oy:n teettämät tutkimukset sekä julkisin varoin tehty riippumaton tutkimustyö ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että asetetut turvallisuustavoitteet voidaan täyttää selvin marginaalein. Vapautumisesteet säilyttävät suurella todennäköisyydellä toimintakykynsä niin pitkään kuin on tarpeen radioaktiivisten aineiden leviämisen estämiseksi. Myöskään niiden pettäminen luonnonmullistusten, kuten esimerkiksi jääkauden aiheuttamien kallioliikuntojen, tai ihmisen toiminnan seurauksena ei johtaisi ympäristön kannalta vakaviin seuraamuksiin. ja palokuorma pidetään alhaisena. Vakavimmissa onnettomuustilanteissa voisi vapautua kaasumaisten aineiden lisäksi hiukkasia. Aiheutuva annos eniten altistuvalle olisi alle 0,8 msv 50 vuodessa, mikä vastaisi kolmea keuhkojen röntgenkuvausta. Aiheutuvat annokset eivät ylittäisi onnettomuustilanteiden raja-arvoa 1 msv vuodessa. Oletetuista onnettomuuksista aiheutuvat annokset olisivat niin pieniä, etteivät ne edellyttäisi välittömiä suojaustoimenpiteitä. Pitkäaikaisturvallisuus Kemialliset muutokset Pitkäaikaisturvallisuudella tarkoitetaan loppusijoituksen turvallisuutta sen jälkeen, kun loppusijoituslaitoksen toiminta on päättynyt ja kalliotilat on suljettu. Loppusijoitusratkaisun lähtökohtana on monieste periaate. Radioaktiiviset aineet ovat useiden toi- Bakteeritoiminta Loppusijoituslaitoksen käyttöturvallisuus Loppusijoituslaitoksen suunnittelussa lähdetään siitä, että henkilöstön ja ympäristön säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Loppusijoituslaitoksen täyttäessä turvallisuusvaatimukset radioaktiivisista aineista ei mahdollisissa onnettomuustilanteissakaan aiheudu merkittäviä terveysriskejä ympäristön väestölle. Kapselointilaitos kestää yleisimmät maanjäristykset ja pienlentokoneen törmäykset. Ketjureaktion käynnistyminen estetään rakenteellisin ratkaisuin. Tahallisiin vahingontekoihin varaudutaan turvajärjestelyin. Kapselointilaitoksessa ei ole räjähtäviä aineita Veden virtaukset Lämpö Korroosio Bentoniitin paisuminen Kallion liikkuminen Loppusijoituskapseli ja siihen kallioperässä vaikuttavat tekijät. 19
siaan varmentavien suojamuurien (vapautumisesteiden) sisällä siten, että yhden esteen vajavuus tai ennustettavissa oleva geologinen tai muu muutos ei vaaranna eristyksen toimivuutta. Metallinen polttoainenippu on jo sinällään yksi vapautumiseste. Kaasu tiiviiden metallisauvojen sisällä oleva uraani on kiinteää ainetta, mikä sekin hidastaa radioaktiivisten aineiden vapautumista. Toisena vapautumisesteenä on korroosion kestävä ja kaasutiivis kupari-valurauta-kapseli, johon käytetyt polttoaineniput pakataan kaasu tiiviisti. Kapselin suojamuurina on edelleen bentoniittipuskuri, joka vähentää veden liikkuvuutta ja vuodon tapahtuessa pidättää radioaktiivisten aineiden kulkeutumista. Kallioperä tarjoaa puolestaan kapselille ja bentoniitille olosuhteet, jossa muutokset ovat hitaita ja ennustettavia. Syvälle kallioperään sijoitettuina kapselit ovat suojassa maanpäällisiltä muutoksilta mm. tulevilta jääkausilta ja samalla ne ovat loitolla ihmisten normaalista elämänpiiristä. Turvallisuusperustelut Loppusijoitusjärjestelmän ja loppusijoituspaikan soveltuvuus sekä turvallisuusvaatimusten täyttyminen osoitetaan turvallisuusanalyyseillä. Niissä tarkastellaan sekä todennäköisinä pidettäviä kehitys kulkuja että pitkäaikaisturvallisuutta heikentäviä epätodennäköisiä tapahtumia ja arvioidaan kussakin tapauksessa ihmisille ja muulle luonnolle aiheutuvat seurauk set. Vuonna 1999 julkaistun ympäristövaikutusten arvioin tiselostuksen pitkäaikaisturvallisuutta koskevat arviot perustuivat pääosin VTT:n laatimaan TILA-99 -turvallisuusanalyysiin. Tämän jälkeen on käynnistynyt työ loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemukseen tarvittavan turvallisuusperustelun kokoamiseksi. Parhaillaan tehtävä tutkimus- ja kehitystyö tähtää loppusijoitusjärjestelmää koskevien toimintakykyvaatimusten määrittelemiseen ja niiden toteutumismahdollisuuksien osoittamiseen vuoden 2009 loppuun mennessä. Tällöin on tarkoitus esittää yksityiskohtaiset suunnitelmat rakentamislupahakemukseen liitettävästä pitkäaikaisturvallisuusperustelusta. Tähän mennessä tehdyt tutkimukset ja selvitykset vahvistavat TILA-99:n käsityksen siitä, että mitä todennäköisimmin käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta ei tule milloinkaan aiheutumaan merkittäviä haittavaikutuksia ihmisille tai luonnolle. 20
Yhteenveto Posiva on hakenut periaatepäätöstä valtioneuvostolta Eurajoen Olkiluotoon suunniteltavan loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi käsittämään Teollisuuden Voima Oyj:n suunnitteleman Olkiluoto 4 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen. Aikaisempien, vuosina 2000 ja 2002 tehtyjen peri aatepäätösten nojalla Olkiluotoon voidaan loppu sijoittaa enintään 6 500 tu käytettyä ydinpolttoainetta. Kyseiset periaatepäätökset koskevat ainoastaan nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden (Loviisa 1 ja 2 sekä Olkiluoto 1 ja 2) sekä rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta. Posivan valtioneuvostolle huhtikuussa 2008 jättämässä periaatepäätöshakemuksessa esitetty laajennus merkitsee loppusijoituslaitoksen kapasiteetin lisäämistä enintään 2 500 tu:lle käytettyä ydinpolttoainetta. Kaiken kaikkiaan loppusijoitettavan polttoaineen kokonaismäärä olisi näin ollen enimmillään 9 000 tu. Loppusijoituslaitoksen mahdollinen laajentaminen on otettu huomioon Posivan 1990-luvun lopulla toteuttamassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, jossa tarkasteltiin muun muassa 9 000 tu vastaavan polttoainemäärän loppusijoitusta. Arviointia koskevat tiedot on sittemmin saatettu ajantasalle ja koottu periaatepäätöshakemuksen liitteenä olevaan ympäristöselvitykseen. Ajantasaistetun ympäristöselvityksen perusteella loppusijoituslaitoksen laajennuksen ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi. Laajennuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia turvallisuuteen laitoksen käytön aikana tai sen sulkemisen jälkeen. Ympäristövaikutusten toteutumisen osalta on huomattava, että Olkiluoto 4 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus alkaisi aikaisintaan 2070-luvulla. Nykyiset suunnitelmat tähtäävät loppusijoituksen aloittamiseen Olkiluodossa vuonna 2020. Parhaillaan Posiva rakentaa Olkiluotoon maanalaista tutkimustilaa ONKALOa, josta hankittavalla tiedolla voidaan osoittaa Olkiluodon kallioperän soveltuvuus loppusijoitukseen sekä edistää maanalaisten tilojen yksityiskohtaista suunnittelua. Posivan tavoitteena on jättää loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus valtioneuvostolle vuonna 2012, jolloin laitoksen rakentaminen voisi alkaa 2010-luvun puolivälissä. 21
22
Lisätiedot hakemuksesta. ja mielipiteiden. esittäminen Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee 19.9.2008 loppusijoituslaitoksen laajentamisesta kuulutuksen, josta ilmenee mm. seuraavaa: Jäljennös periaatepäätöshakemuksesta liitteineen on nähtävissä virka-aikana 19.9.2008 19.11.2008 seuraavissa kunnanvirastoissa: Eurajoen kunnanvirasto, Kalliotie 5, Eurajoki Euran kunnanvirasto, Sorkkistentie, Eura Kiukaisten kunnanvirasto, Kunnankuja 3, Kiukainen Lapin kunnanvirasto, Kivisillantie 6, Lappi Luvian kunnanvirasto, Kirkkotie 17, Luvia Nakkilan kunnanvirasto, Porintie 11, Nakkila Rauman ympäristövirasto, Kanalinranta 3, Rauma Lisäksi hakemus ja muut hakemuksen käsittelyyn liittyvät asiapaperit ovat nähtävissä työ- ja elinkeino ministeriön internetsivuilla osoitteessa www.tem.fi. Hankkeesta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti toimittamalla ne 19.11.2008 mennessä joko työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon (Osoite: Työ- ja elin keinoministeriö, PL 32, 00023 VALTIONEUVOSTO, Käyntiosoite: Aleksanterinkatu 4, Helsinki) tai sähköpostitse osoitteeseen kuuleminen@tem.fi. Annetuissa mielipiteissä ja lausunnoissa pyydetään viittaamaan asian diaarinumeroon 1385/815/2008. Ydinenergialain 13 :n edellyttämä julkinen kuulemistilaisuus järjestetään 22.10.2008 kello 18.00 alkaen Vuojoen kartanon auditoriossa (osoite: Kartanontie 28, Eura joki). Tilaisuus on kaikille avoin. Lisätietoja hankkeesta ja periaatepäätöshakemuksesta antaa Posiva Oy, puh. (02) 8372 31, osoite: Olkiluoto, 27160 Eurajoki. Hakemuksen käsittelystä lisätietoja antaa työ- ja elinkeinoministeriössä ylitarkastaja Jaana Avolahti, puh. 010 606 000. 23
Posiva Oy Olkiluoto, 27160 EURAJOKI Puh. (02) 837 231 Faksi (02) 8372 3709 www.posiva.fi Eura Print Oy 09/2008 60 000