MARSEILLELAISET CORRAT VIERAINAMME TOUKOKUUSSA 2015 (Tämän blogin on koonnut Kirsti S. 8B-luokan Isabellan, Susannan, Julian ja Iriksen teksteistä ja kuvista.) 8.5. Huomaamattamme aika oli kulunut maaliskuun lopusta hirveän nopeasti tähän päivämäärään, jolloin ranskalaiset saapuivat viikoksi luoksemme tänne Suomenmaalle, mutta ohjelma oli kuin olikin saatu tehtyä valmiiksi, ja kodeissa odotettiin innolla ranskalaisia vieraita. Ranskalaisten päivä alkoikin monia tunteja ennen kuin meidän suomalaisten, sillä heidän kokoontumisaikansa Marignanen lentokentällä oli aamuviideltä, jonne heidän kodeistaan oli matkaa n. 40-50 min. Osa heistä ei ollut vielä edes lentänyt aiemmin, joten jännitystä ja pelkoakin oli ehkä ilmassa. Valkeat pilvimaisemat kuitenkin helpottivat oloa, ja Lufthansan suklaisten croisanttien sekä pienien juomien voimalla he pääsivät Müncheniin, jossa he kiirehtivät Helsinkiin lentävään koneeseen hirveällä vauhdilla edellisen koneen ollessa myöhässä jopa 40 minuuttia. Suomalaiset olivat aamupäivällä koulussa lukujärjestyksensä mukaisesti, ja ilmassa oli jännittyneisyyttä, intoa ja jälleennäkemisen odotusta. Ruokailimme koululla ja lähdimme kahdentoista aikoihin kentälle ranskalaisvieraita vastaan. Kone oli odotettavastikin myöhässä muutamia minuutteja, mutta kun ranskalaiset lopulta saapuivat, fiilis oli hyvä ja kaikki olivat toivottavasti tyytyväisiä (vaikkakin kahden ranskalaisen laukut eivät olleet saapuneet) :( Kentältä suuntasimme sitten vanhempien kyydeillä koteja kohti, ja iltapäivän vietimme kodeissa lepäillen, jutustellen tai mitä ikinä kukin oli tehnytkään. :) Minä olin corrani Romanen kanssa mm. metsälenkillä vallihautoja ja kalliolta näkyviä maisemia tutkien. Illalla tapasimme viideltä koululla jonne vanhemmat olivat tuoneet ihania suolaisia ja makeita leivonnaisia, joita saimme napsia illan aikana kunhan Kirsti oli jakanut alustavaa infoa sekä ranskalaisille oli jaettu seitsemän vuorokauden HSL-lippunsa. Illan aikana vanhemmat saivat tutustua toisiinsa, nuoret olivat salissa palloilla pelaten, tai jutellen ja suomalaisten sisaruksetkin pääsivät mukaan pelailemaan. Hieman ennen iltaseitsemää väki alkoi vähentyä, ja ranskalaiset pääsivät pitkän päivän jälkeen perheidensä sänkyihin nukkumaan. Les familles ont donné beaucoup pour manger! Des pirogues sucrées et salées, des galettes, des bonbons, etc. Merci beaucoup! Dans la Grande salle nous avons écouté les profs, joué au ballon, parlé etc.
9.5. Lauantaiaamupäivän sai viettää perheidensä kanssa miten halusi, ja monet luultavasti nukkuivat pitkään, jonka jälkeen nautittiin suomalaista eli normaalisti suolaista aamiaista. Ranskassa kun kaikesta tehdään niin makeaa kuin kyetään; suklaata ja hilloja lisätään meille ennenkuulumattomiinkin asioihin... Me lähdimme aamuaikaisesta Romanen kanssa tallille, jossa hän sai osaltaan nähdä miten eri maissa Euroopankin sisällä on eri tapoja, sääntöjä ja tottumuksia kun vertaa esim. Ranskassa hänen luonaan vierailemaani ratsastuskeskukseen. Yhteinen ohjelma alkoi Kauppatorilta klo 14.30 tapaamisen jälkeen, ja lähdimme kolmen jälkeen lautalla kohti Suomenlinnaa. Ulkona oli kylmä ja tavallista tuulisempaa, mutta silti monet ranskalaiset uskaltautuivat istumaan kannelle. Suomenlinnaan päästyämme kävelimme saarta ympäri maisemia katsellen sekä luolia ja tukkeja tutkien. Viideltä meille oli varattu dokumentinkatseluaika museosta, ja niinpä istuuduimme kuuntelemaan ja katsomaan (joillekin jo kolmatta kertaa) historiallista filmiä. Bien sûr, il faut toujours écouter ce qu'elle (madame Kirsti) a voulu nous dire. D'abord nous avons dû regarder et marcher, peut-être manger quelque chose, et à cinq heures nous sommes allés au museé pour voir un film historique. Il a fait beaucoup de vent, mais c'est pas grave! Au château de la Finlande (Suomenlinna en français) il fait toujours beau et la forteresse est belle! Sur le pont blanc on peut prendre de bonnes photos, après les années par années! Ici Isabella, Romane, Mathis et Aku. Meille jaettiin tehtävämoniste filmin tapahtumista, sillä eihän kukaan voisi kuvitella koulu/tet-viikkoa ilman erillisiä kotitehtäviä erittäin mielenkiintoisista aiheista. Kyllä se ranskalaisen partnerin ja googlen kanssa ihan hyvin hoitui, ei siinä mitään, vaikkei kyseisiä asioita koskaan varmaan tulekaan oppimaan... Päivä oli pitkä ja täyteläinen! 10.5. Äitienpäivänä 10.5. ranskalaiset vieraamme näkivät, tai sitten eivät nähneet kuinka suomalaisessa kulttuurissa äitienpäivää vietetään. Minä laitoin meille aamiaista, ja annoin äidilleni omatekemäni kortin runon kera. Siinä on yhdelle päivälle tarpeeksi kunnioitusta. Jokainen kuitenkin saa viettää äitienpäivää miten haluaa, ja ollaanhan me lapset äideillemme kaikkein tärkeintä, oltiin me miten kilttejä tai ilkeitä tahansa! Aamiaista syötyämme valmistauduimme lähtemään Linnanmäkeä
kohti, jossa sitten vietimme koko iltapäivän laitteista toisiin juostessa. Ranskalaiset tuntuivat ainakin suurimmaksi osaksi nauttivan laitteista ja vauhdin huumasta. Meille suomalaisille Lintsi tuntuu jo liiankin tutulta... Ei sillä etteikö meillä olisi ollut kivaa!! Quelques personnes ont été avec les correspondants, mais tout le temps ce n'ai pas été possible. Nous avons rigolé, crié et mangé! Quoi d'autre on pourrait vouloir? Aikaisimmat olivat lintsillä klo 13, ja viimeiset lähtivät kotia kohti kello kahdeksan maissa Lintsin mentyä kiinni. Aurinko paistoi mutta lämpöasteita ei ollut kehuttavaksi määrin. Laitteisiin ei onneksi ollut yhtään jonoa, vaan kaikkialle pääsi jonottamalla korkeintaan kymmenen minuuttia. (Ihmeellistä mutta totta!!) Illalla lämpimään suihkuun päästyään kaikki toivottavasti olivat päiväänsä tyytyväisiä! À Linnanmäki (le parc d'attraction) il n'y avait pas beaucoup de gens comme normalement. Tout autour des manèges on a pu voir les francais ou les correspondants de francais. À 16 heures nous avons eu RDV avec tous et quelques familles sont aussi venues voir leurs enfants. Après cette journée, nous avons été fatigués, et une douche chaude a dit quelque chose à la maison. J'éspere que tous l ont aimé au moins un peu! 11.5. Maanantaina oli meidän kasiluokkalaisten ensimmäinen TET-päivä, jota ennen toimme ranskalaisemme koululle muiden ranskalaisten seuraan. Ranskalaiset tutustuivat kouluumme muiden ranskanopiskelijoiden kanssa; niin nuorempien kuin vanhempienkin kanssa, ja voin aiemmasta kokemuksesta sanoa, että on HIRVITTÄVÄN jännittävää jutella ranskantunnilla ainoastaan ranskaa puhuvien henkilöiden kanssa opettajan ja muiden oppilaiden silmien ja korvien alla. Puoliltapäivin ranskalaiset corrineen suuntasivat kohti keskustaa, jossa kierreltiin pitkäkin matka kävellen, monumenteilta toisille.
Derrière Laurie, c'est la statue de Paavo Nurmi! (Cette photo a été prise du site du collège château Forbin où les élèves français ont aussi écrit!) http://www.clg-forbin.ac-aixmarseille.fr/spip/spip.php?article1386 Illalla viiden jälkeen ohjelma oli taas meidän suomalaisten toteutettavissa, ja kotona käymisen ja suihkun sekä päivällisen jälkeen me suuntasimme Romanen kanssa kohti lippukuntani Kontutyttöjen koloa (http://fi.scoutwiki.org/kolo), rakkaan harrastukseni partion pariin. Illan aikana opettelimme partiosanastoa eri kielillä, pystytimme puolijoukkuetelttaa, sekä keitimme trangialla kaakaota, jonka kanssa nautiskelimme kääretorttua! Nous avons beaucoup rigolé, avec mes amies de scoutisme c'est toujours possible!!! Avec "trangia" (en finnois) on peut faire beaucoup... Du chocolat chaud, des gâteaux, des crèpes, des pâtes, de la viande hachée, de la soupe, etc. Mais ce soir nous avons voulu boire du chocolat chaud, et c'était bien! :) Illalla oli taas mukava päästä sänkyyn, päivittää ehkä hieman somea kuluneesta ajasta Suomessa, ja mennä nukkumaan odottaen taas seuraavaa uutta päivää Suomessa! 12.5. Tiistaina toiset istuivat jälleen koulussa, opiskelivat ja ranskalaiset tietysti ihmettelivät suomalaista koulumaailmaa, ympäristöä, oppilaita ja opettajia. Me kasiluokkalaiset olimme TETharjoittelussa, ja nautimme tai sitten emme, uudesta työelämän maailmasta, uusista haasteista ja vanhojen taitojen kertaamisesta.
Koulussa puurtavat oppilaat ruokailivat ruokalassa, ja suuntasivat junalla sen jälkeen kohti Heurekaa. Luulen että varsinkin siitä vierailukäynnistä ranskalaiset pitivät kun pääsivät kokeilemaan kivoja juttuja mm. ajamaan pyörällä nuoralla korkeuksissa ja painamaan kolikkoja yms. Illaksi Kirsti oli järjestänyt meille kiertoajelun keskustassa Jumbo-nimisellä puisella raitiovaunulla joka oli rakennettu vuonna 1917, ja kiertelimme sillä ympäri keskustaa yli puolentoista tunnin ajan. Raitiovaunu oli tunnelmallinen, vanhanaikainen ja ilmatila oli aika hapeton. Matkan aikana oppilaat pelasivat kännykällä, kuuntelivat musiikkia, jutustelivat, katselivat maisemia sekä jopa nukkuivat. Keräsimme reilusti katseita helsinkiläisten ja turistienkin keskuudessa, ja olimme niin hämmentyneiden, iloisten kuin ihmettelevien katseiden edessä, sekä kuvauksen kohteena. Oli siinäkin kokemus! Illan vietimme jälleen perheissä, kukin omalla tavallaan! 13.5. Aamulla lähes kaikilla alkoi koulu klo 8.10, jolloin ranskalaiset vieraat olivat suomalaisten kanssa oppitunneilla. Yhdeksän aikoihin lähdimme koululta ja menimme metrolla Kauppatorille. Kauppatorilla meitä odotti laiva Porvooseen. Laivamatka kesti n. kolme ja puoli tuntia. Riippumatta pitkästä laivamatkasta kaikilla oli erittäin hauskaa koko matkan ajan. Laivassa kuuntelimme musiikkia, lauloimme, juttelimme ja söimme eväitä sekä laivassa tarjoiltavaa perinteistä suomalaista lohikeittoa. Klo 13 aikoihin saavuimme Porvooseen, jossa kaikki jakautuivat pieniin ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle jaettiin kartat, johon oli merkattu erilaisia kohteita joita piti etsiä oman ryhmän kanssa. Monet ryhmät löysivät kaikki kohteet, toiset taas vain yhden tai ei yhtäkään. Myöhemmin kaikki kuitenkin palkittiin hyvistä yrityksistä kilpailussa. Palasimme laivalle n. klo 16 aikoihin ja paluumatka sujui erittäin hienosti, vaikka merenkäynti olikin melkoista. Olimme takaisin Helsingissä vasta kahdeksan maissa. Kauppatorilta vanhemmat tulivat noutamaan nuoret ja loppuilta jatkui vapaana. Päivä sujui erittäin hyvin ja laivamatka Porvooseen oli erittäin kiva kokemus. 14.5. Koko torstaipäivä oli vapaa, eli perheet saivat itse päättää mitä tekisivät, koska oli helatorstai. Monille tämä päivä merkitsi pientä hengähdystaukoa tiukassa ohjelmassa. Aamulla monet nukkuivat pitkään, sillä kaikilla oli takanaan pitkä Porvoon reissu, joka oli kestänyt iltamyöhään. Aamiaisen
jälkeen perheet toimivat omien ohjelmiensa mukaisesti, kuka mitenkin. Jotkut keksivät yhteistä tekemistä ja jotkut taas viettivät aikaansa kahden kesken. Tekemistä oli monenlaista; monet vierailivat eläintarhassa, jotkut taas ravintolassa ja kauppakeskuksessa, osa kävi urheilemassa ja uimassa sekä jotkut uskalsivat kokeilla saunaa. Oli miten oli, kaikilla näytti olevan jotakin tekemistä ja vaikka ei olisi ollut niin paljon tekemistä, niin luulen että lepääminen ei olisi ollut sen hullumpi vaihtoehto vaihteeksi. Kunnolla levättyämme aamupalan jälkeen, me lähdimme Tifainen kanssa pyöräretkelle, sillä sää näytti suosivan meitä. Kiertelimme siellä täällä, ympäri Marjaniemen rantaan ja lopulta päädyimme Roihuvuoressa järjestettävään Hanami juhlaan eli kirsikkapuiden kukinnan juhlaan. Väkeä oli siellä paljon ja niin oli myös ohjelmanumeroita. Kierreltyämme siellä tarpeeksi, päätimme palata kotiin syömään, sillä olihan jo lounasaika ja uhkaavat tummat pilvetkin alkoivat lähestyä. Puolimatkassa alkoi sataa. Onneksi se ei ollut mikä tahansa sade, vaan alkoi sataa rakeita. Marseillessa Tifaine ei ennen ollut kokenut tuota, joten tilanne oli hänelle hyvin hämmentävä. Mikäs siinä sitten sateessa seistessä. Onneksi kuuro pian lakkasi ja pääsimme kotiin, vaikka sitten vähän märkinä ;) Iltapäivällä menimme Itäkeskuksen uimahalliin uimaan ja kokeilemaan höyry- ja savusaunaa. Molemmat saunat taisivat olla hieman liian kuumia hänelle, vaikken sitä itse huomannut. Saunassa emme siis viipyneet pitkään, kun pääsin jo esittelemään hänelle uimahallia. Kun pääsimme kotiin me vietimme rauhallista iltaa yhdessä pelaten lautapelejä. :) Joka tapauksessa uskon, että monet Ranskalaiset pääsivät sinä päivänä tutustumaan perheiden normaaliin arkeen paremmin, oli ohjelmassa sitten mitä tahansa sekä suomalaiseen kevääseen, jonka sää on hyvin oikkuileva ;) 15.5. Aamulla seitsemäsluokkalaiset menivät normaalisti kouluun ja kahdeksasluokkalaiset omiin TETpaikkoihinsa. Ranskalaiset vieraat kokoontuivat koululla ja olivat ranskan tunnilla. Muutamat oppilaat keskittyivät suunnittelemaan päivänavausta ja yhdeksän jälkeen koko koulu sai kuulla kahdella kielellä hankkeen kulusta ja tunnelmista. Sen jälkeen ranskalaiset vieraat lähtivät shoppailemaan keskustaan opettajiensa johdolla ja he myös vierailivat Sibelius-monumentilla. He kävivät syömässä lounasta aasialaisessa ravintolassa, nimeltään Kaarma Asia. Shoppailureissu päättyi noin klo14 Itäkeskukseen, josta jokainen suomalainen haki oman corransa. Iltapäivällä tehtiin kaikenlaista kivaa perheissä ja levättiin iltaa varten.
Illalla kokoonnuimme Nooran kotona, Marjaniemessä. Nooralle oli kutsuttu kaikki Ranska-projektissa mukana olevien perheet, sekä opettajat. Tarjolla oli mitä mahtavimpia herkkuja ja itsetehtyjä ruokia. Monet kävivät kastamassa talviturkkinsa moneen kertaan, juosten taas saunaan lämmittelemään. "Chaleur chaleur!" Kaikki viihtyivät Nooralla ja sieltä ensimmäiset lähtivät yhdeksän maissa illalla. "C était super!" 16.5. Aamulla heräiltiin rauhassa ja aamupäivänä leivottiin iltapäivää varten. Klo14 koululla alkoivat Kirstin läksiäisjuhlat! Paikalle ei saapunut odotetun verran ihmisiä, mutta se ei hauskanpitoa estänyt, päinvastoin! Jotkut oppilaat tanssivat ja opettivat toisilleen erilaisia tanssityylejä, jota oli hieno katsella ja kokeilla. Sitten vuorossa oli Kirstille tehtyjen korttien lukeminen ja luovuttaminen. Myös upea Carpe Diem esiintyi kappaleillaan "Sweet home Alabama" ja Rihannan kappaleella "Stay". Pamela, Clara ja Teresa 7B:ltä esittivät jo Kyky-kilpailussa esittämänsä mahtavan tanssiesityksen. Yhteiskuvan ja Kirstin puheen jälkeen juhlat loppuivat ja kaikki valmistautuivat jo illalla pidettävään illanviettoon Iriksen 8B ja Ansan 6A kotona. Kuudelta suomalaiset ja heidän corransa olivat suurimmaksi osaksi jo saapuneet, jolloin laitettiin musiikkia ja pientä naposteltavaa esille. Ilta sujui oikein rattoisasti tanssien, jutellen, syöden ja pelaten korttia. Iltakahdeksan aikaan siirryimme ulos läheiseen puistoon heittelemään vesiilmapalloja ja pelaamaan jalkapalloa. Yhdeksältä viimeisetkin lähtivät koteihinsa hyvissä mielin kuluneesta päivästä.
17.5. La date de départ Aamulla herättiin haikein fiiliksin ranskalaisten vieraidemme tulevaan lähtöön. Aamupäivästä corramme pakkasivat ja tarkistivat kanssamme vielä, että onhan kaikki varmasti mukana. Klo11:45 oli sovittu, että näemme kentällä, terminaali 1:ssä. Jotkut perheet ostivat corrilleen vielä viimeisiä eväitä koko päivän kestävään matkustamiseen. Sitten oli vuorossa matkatavaroiden luovutus, yhteiskuva ja vielä viimeiset hyvästelyt ranskalaisten ystäviemme kanssa. Kyyneliä vuodatettiin, kuin viimeistä päivää, mutta kaikki olivat kuitenkin iloisia siitä, että ovat saaneet uusia ja unohtumattomia ranskalaisia ystäviä sekä mahtavia muistoja heidän vierailustaan ja Ranskan matkastamme. Kaikki ranskalaisista, joiden kanssa aiheesta on puhuttu, haluavat ehdottomasti tulla takaisin Suomeen ja uskoisin, että sama on suomalaisilla oppilailla. Joten aiomme ehdottomasti pitää yhteyttä vielä heidän kanssaan ja kuka tietää, jos tulevaisuudessa näemme heitä uudelleen! Merci pour toute la semaine dernière! Vous nous manquez beaucoup! <3 Ranskalaisten kokemuksia löytyy Collège Château Forbinin sivuilta: http://www.clg-forbin.ac-aix-marseille.fr/spip/spip.php?rubrique264 (tämä vuoden 2015 vaihto) http://www.clg-forbin.ac-aix-marseille.fr/spip/spip.php?rubrique96 (aikaisemmat Itisforbin-vaihdot) Suurkiitos kaikille oppilaille ja vanhemmille Marseillen ja Itäkeskuksen koulujen vaihtohankkeiden aikana saaduista mahtavista kokemuksista. Ilman meitä kaikkia ei olisi ollut tätä elämystä, tätä uuden ilmiöpohjaisen opetuksen edeltäjää. Iso kiitos kuuluu myös Aki Ropposelle, joka on osoittautunut ilmiömäiseksi ranskan oppijaksi sen lisäksi, että on joukkueen rakentaja vailla vertaa.