Vuosikertomus 2011 Årsberättelse Venealan Keskusliitto Finnboat ry Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf
Hyvät jäsenet, Vaikka muutokset maailmantaloudessa eivät järin positiivisia olleetkaan, kasvoi jäsenkunnan kokonaisliikevaihto kuitenkin lähes kymmenyksen kertomusvuonna 2011. Alan työllisyydessä on edelleen melko voimakkaita kausivaihteluja ja kuluttajien päätösprosessi on jopa hieman pidentynyt. Ennustettavuus on edelleen heikolla tasolla, mikä vaikeuttaa alan koko ketjun toimintaa. Venemarkkinat Suomessa, rekisteröintien valossa, kasvoivat hitusen. Alan yrittäjien määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta lievää kasvua on kuitenkin havaittavissa. Finnboatin jäsenmäärä pysyi toimintavuonna suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Vaihtuvuutta on kuitenkin selkeästi enemmän ja jäsenyritykset ovat myös yhä aktiivisemmin mukana erilaisissa projekteissa. Liitto on käyttänyt vuoden 2011 aikana merkittäviä summia kotimaisen veneilyn edistämiseen. Näitä kampanjoita toteutettiin sekä lehdistössä että erityisesti radiokampanjoina, joita oli sekä keväällä että syksyllä. Kokemukset tukitoimistamme ovat olleet pelkästään positiivisia. Teollisuuden kansainvälistymisprojekteja on jatkettu aktiivisesti ja monimuotoisina. Pääpaino on edelleen kansainvälisissä venenäyttelyissä, mutta myös yhteismainonta, lehdistötyö ja markkinaselvitysmatkat ovat olleet tärkeässä asemassa. Viennin johtoryhmä on tarkkaan analysoinut kunkin markkina-alueen ja toimintamuodon tärkeyttä ja tehokkuutta. Kansainvälistymistoiminnoissa Työ - ja elinkeinoministeriön sekä Hämeen ELY-Keskuksen asiantuntemus sekä tuki ovat edelleen ratkaisevassa asemassa vientitoimintojemme onnistumisen kannalta. Neljävuotinen TEKES-rahoitteinen Vene-ohjelma päättyi virallisesti tutkimustyön osalta vuoden vaihteessa. Yhteensä 44 yleisen tutkimushankkeen löydösten analysointi ja jalkauttaminen on tätä kirjoitettaessa parhaillaan käynnissä. Tärkeää on saada kaikki nämä tutkimukset jokaisen jäsenyrityksen tietoisuuteen. Jatkossa ne tulevat löytymään myös Finnboatin nettisivuilta Teknisestä Kirjastosta. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa yhteistyössä toimiva Finnboat Akatemia tarjoaa monipuolista koulutusta niin tekniikan kuin liiketoiminnan kehittämisenkin alalta. Uutena asiakokonaisuutena toimintavuonna syntyi Finnboat Laatukartta, joka toimii alustana laatujärjestelmien ja ympäristöosaamisen kehittämisessä. EU:n lainsäädäntö niin huvivenedirektiivin, ympäristöasioiden, verotuksen kuin monen muunkin kokonaisuuden suhteen on oman järjestömme European Boating Industryn kautta hyvässä hoidossa Brysselissä ja ICOMIAn kautta olemme jatkossakin mukana kehittämässä venealaa maailmanlaajuisesti. Finnboatin toiminnan runko muodostuu aina jäsenkunnan osaamisen ja toiveiden kautta. Vaikeinakaan aikoina ei merkittävää jäsenkunnan hävikkiä ole ollut. Se lieneekin merkki siitä, että toimintamme kärki on oikein suunnattu. Parhaat kiitokset aktiivisesta juhlavuodesta koko jäsenkunnalle. Tästä on hyvä jatkaa. Helsingissä 30.3.2012
Bästa medlemmar, Även om förändringarna i den globala ekonomin inte var vidare positiva, växte medlemskårens totala omsättning under verksamhetsåret 2011 med nästan en tiondedel. Branschens sysselsättning upplever fortfarande relativt starka säsongvariationer och konsumenternas beslutsprocess har t.o.m. blivit lite långsammare. Det är fortfarande svårt att göra prognoser, vilket försvagar hela branschkedjans verksamhet. Båtmarknaden i Finland växte en aning då man beaktar nyregistreringarna. I antalet företagare i branschen har inga stora förändringar skett, även om en liten tillväxt kan skönjas. Finnboats medlemsantal hölls under verksamhetsåret ungefär på samma nivå som senaste år. Omsättningen var dock klart större och medlemsföretagen har också deltagit allt mer aktivt i olika projekt. Förbundet har under år 2011 använt betydliga belopp för att befrämja det inhemska båtlivet. Dessa kampanjer förverkligades både i pressen men speciell som radiokampanjer, som verkställdes både under våren och hösten. Erfarenheterna av våra stödåtgärder har varit enbart positiva. Man har fortsatt industrins internationaliseringsprojekt aktivt och mångfacetterat. Huvudvikten sätts fortfarande på internationella båtutställningar, men också den gemensamma annonseringen, pressarbetet och marknadsundersökningsresorna har haft en viktig ställning. Exportledningsgruppen har noggrant analyserat respektive marknadsområde och verksamhetsformens angelägenhet och effektivitet. Inom internationaliseringsverksamheten står Arbets- och näringsministeriets samt Tavastlands ELY-centrals kunnande och stöd i en avgörande roll för att vår exportverksamhet skall vara framgångsrik. Det fyraåriga Båt-programmet som finansierats av TEKES avslutade officiell för forskningsarbetets del vid årsskiftet. Analyseringen och presentationen av totalt 44 allmänna forskningsprojekt är i skrivande stund under arbete. Det är viktigt att all denna forskning kommer varje medlemsföretag till känna. I fortsättningen finns de också på Finnboats webbplats i Det tekniska biblioteket. Finnboat Akademin som fungerar i samarbete med Tampereen Aikuiskoulutuskeskus erbjuder mångsidig skolning såväl inom tekniken som utvecklingen av affärsverksamheten. Som en ny sakhelhet uppkom under verksamhetsåret Finnboat Kvalitetskartan, som fungerar som en bas för utvecklingen av kvalitetssystem och miljökunnande. EU:s lagstiftning sköts för såväl fritidsbåtdirektivets, miljöfågornas, beskattningens och övriga sakers del väl i Bryssel av vår egen organisation European Boating Industry och via ICOMIA deltar vi också i fortsättningen i utvecklandet av båtbranschen globalt. Stommen för Finnboats verksamhet bildas alltid via medlemskårens kunnande och önskemål. Trots svåra tider har vi inte upplevt något större svinn inom medlemskåren. Det torde vara ett tecken på att spetsen för vår verksamhet är rätt inriktad. Ett stort tack till hela medlemskåren för ett aktivt jubileumsår. Härifrån är det bra att gå vidare. Helsingfors 30.3.2012
50 vuotta järjestäytynyttä venealaa huomioita matkan varrelta Yhdistyksen kuormitussuosituslautakunta tekemässä veneenkellutuskoetta 70-luvulla, mukana myös yhdistyksen toimitusjohtaja Pentti O. Heimolainen. Nykyisen Finnboatin edeltäjä, Veneveistämöyhdistys Båtbyggeriägareföreningen perustettiin Helsingissä alun perin jo keväällä 1946 ja siihen liittyi silloin 13 yritystä. Yhdistyksen toiminta keskittyi sodan jälkeisinä jälleenrakennusvuosina lähinnä turvaamaan jäsenkunnan työmahdollisuudet mm. hankkimalla yhteistilauksina raaka-aineita, nauloja ym. venevalmistuksessa tarvittavaa materiaalia. Yhdistys myös neuvotteli jäsenkuntansa puolesta Suomen Puutyöväen Liiton kanssa alan työehtosopimuksesta, lapsilisistä, venekuljetusten rahtimaksuista vapauttamisesta jne. Keväällä 1949 yhdistyksen nimeksi tuli sääntömuutoksella Suomen Veneveistämöyhdistys Finlands Varvsförening. Jäsenyrityksiä oli nyt 34 ja toiminta keskittyi veneviennin aloittamiseen, jota varten perustettiin tarkastuslautakunta. Tämän tehtävänä oli hyväksyä kaikki jäsenyritysten valmistamat vientiin tarkoitetut veneet. Ensimmäinen yhteisosasto toteutettiin 1949 Pariisin venemessuilla, jossa esiteltiin suomalaista venevalmistusta pienoismallein ja kuvin. Puutavarasäännöstely Suomessa oli päättynyt 1948 ja vuonna 1949 Suomesta valmistuikin vientiin jo 55 moottorivenettä, 5 purjevenettä sekä 281 pienvenettä, jotka kaikki olivat yhdistyksen jäsenten valmistamia. Vuosilta 1950-1960 ei liiton arkistossa ole dokumentteja yhdistyksen toiminnasta. Purje- ja Moottori lehden pääkirjoituksessa numerossa 4/1956 todetaan, että asiakaspiireissä aiheuttaa hämmennystä ja epävarmuutta veneiden uskomattoman suuret hinnanerot. Vuosina 1946-1949 vaikuttanut Veneveistämöyhdistys yritti saada aikaan parannusta tähän asiaan, koetettiin saada hintoja yhtenäisemmiksi ja yritettiin päästä yhtenäisiin venetyyppeihin. Mutta vuonna 1948 laski yhdistyksen jäsenmäärä kolmanneksella, jäljelle jääneiden kesken ei päästy yhteisymmärrykseen ja vuonna 1949 yhdistys käytännöllisesti katsoen lakkasi kokonaan olemasta. Suomen Veneveistämöyhdistyksen toiminta herätettiin henkiin Teollisuuden Harjoittajain Liitossa (THL) huhtikuus- 4 Finnboat
Finnboatin vuosikokous joskus 80-luvun alussa. Eturivistä tunnistettavissa ainakin Pentti Siltala oikealla, toisessa rivissä mm. Reijo Lehtonen ja Reijo Laihorinta sekä Thorvald Strömberg. sa 1961 ja tästä laskemme myös nykyisen Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n toiminnan alkaneen. Yhdistys toimi THL:n keskustoimistossa ja jäseniä oli aluksi vain 8 yritystä. Kehityksen aikaa Jo vuonna 1962 nimi muutettiin Suomen Vene- ja moottoriyhdistys Båt och motorföreningen i Finland ry:ksi. Jäseniksi hyväksyttiin nyt uusien sääntöjen mukaisesti venevalmistajien lisäksi myös venemoottori- ja tarvikevalmistajat sekä veneiden, moottoreiden ja tarvikkeiden maahantuojat. Jäseniä oli jo 27. Merkillepantavaa on, että vuonna 1962 Purje- ja Moottori lehti aloitti venetestien julkaisemisen lehdessään ja ohjeet venetestien suoritustavaksi (mitä testataan ja miten) antoi yhdistyksen johtokunta. 60-luku oli venealalla kehityksen aikaa. Alkuvuonna 1963 esiteltiin jäsenistölle, lehdistölle ja valtiovallalle kuormitussuositussäännöt ja veneiden tarkastustoiminta aloitettiin saman kevään aikana. Ensimmäisenä vuonna tarkastettiin jo 64 eri venetyyppiä ja yhdistyksen oma Vihreä Kilpi kiinnitettiin 2200 veneeseen. Samana vuonna oltiin myös ensimmäistä kertaa yhteisosastolla ulkomaisilla venemessuilla Tukholmassa. Vuonna 1964 yhdistyksen sanastotoimikunta sai valmiiksi venemoottorisanaston, joka sai Suomen Akatemian Kielitoimiston suosituksen. Tätä perua ovat siis mm. sanat sisämoottori, sisäperämoottori ja perämoottori. Venemoottoreiden maahantuonti oli kovassa kasvussa ja vuonna 1965 yhdistys aloittikin moottoreiden tukkutoimitustilastoinnin, joka jatkuu edelleen. ICOMIA (International Council of Marine Industry Associations) perustettiin Tukholmassa vuonna 1967 ja yhdistys oli yksi perustajajäsenistä. Samana vuonna allekirjoitettiin myös Suomen Messujen kanssa ensimmäinen sopimus vuosittaisten kansainvälisten venemessujen järjestämisestä Helsingissä. Kasvavaa venevientiä varten julkaistiin niin ikään 1967 ensimmäinen venevalmistajien yhteinen vientiesite ja perustettiin yhdistykseen oma viennin johtoryhmä. Vuonna 1968 venevienti olikin markka-arvoltaan ensimmäistä kertaa suurempi kuin tuonti. Kansainvälistyminen Veneala kansainvälistyi huomattavasti 1970-luvulla. Hampurissa järjestettiin vuodesta 1970 lähtien vuosittain alan ammattilaisten EMTEC-päivät venemessujen yhteydessä, kansainvälinen venemessujärjestäjien yhdistys IFBSO perustettiin ja ICOMIA:n vuosikongressissa 1970 hyväksyttiin yhteiset pienveneiden turvallisuusvaatimukset (Safety recommendations for small craft) Suomen ja Ruotsin yhteisesti tekemän esityksen pohjalta. 70-luvun alussa aloitettiin myös tiiviimpi yhteistyö Suomen Ulkomaankauppaliiton kanssa kansainvälistymisasioissa. Ensimmäinen Finnboat Floating Show tapahtuma toteutettiin kesällä 1972 Hiittisten Högsårassa. Tapahtumaan osallistui 15 toimittajaa 7 eri maasta. Veneitä tapahtumaan osallistui 27 eri valmistajalta kokonaista 50. Pienveneiden kuormitussuositustoiminta siirtyi yhdistykseltä Merenkulkuhallitukselle vuonna 1974 ja Vihreästä Kilvestä tuli Sininen Kilpi. Samalla astuivat voimaan Pohjoismaiset tyyppihyväksyntäsäännöt, joiden alkuunpanija siis oli ollut yhdistys omalla toiminnallaan jo 11 vuotta aikaisemmin. Merkittävä virstanpylväs Finnboatille oli kevät 1975, kun VENE 75 BÅT messut järjestettiin uuden messukeskuksen avajaisnäyttelynä. Näyttelyyn tutustui 135 000 kävijää! Näyttelyn pinta-ala oli hieman yli 10.000 m 2. Veneala voi siis hyvin ja vientikin veti; kappalemääräinen vienti oli vuonna 1976 ensimmäisen kerran yli 10 000 venettä ja markkamääräinen arvo yli 100 Mmk. Yhdistyksen nimeen lisättiin kansainvälisissä yhteyksissä helpommin käytettävä Finnboat. 80-lukua voisi venealan ja Finnboatin toiminnassa kutsua vakauden ajaksi. Toteutettiin yhteisosastoja kansainvälisillä messuilla, järjestettiin vuosittain Helsingissä elokuussa uiva venenäyttely (ensimmäinen vuonna 1978 SPS:llä) ja hallinäyttely helmikuussa ja oltiin varsin aktiivisessa yhteistyössä veneiden ja veneilyn turvallisuuteen liittyvissä asioissa VTT:n laivatekniikan laboratorion ja Merenkulkulaitoksen kanssa. Myös yhdistyksen rooli ICOMIA:n hallituksessa ja sen eri toimikunnissa oli varsin vahva. Finnboatin 25-vuotisjuhla järjestettiin Hampurissa EMTEC-päivien yhteydessä ja kaikille juhlavastaanoton vieraille annettiin lahjaksi suomalainen Marttiinin puukko. Finnairin turvatarkastus Helsinki-Vantaalla ei ollut vähimmässäkään määrin huolestunut, kun yhdistyksen sihteerinä kannoin käsimatkatavarana 250 puukkoa sisään lentokoneeseen! Toiminta liittomuotoiseksi Uudet tuulet alkoivat puhaltaa 80-luvun lopussa, kun siirryimme lähemmäksi yhdentyvää Eurooppaa. ICOMIA:n pääsihteeri kävi syyskokouksessa 1988 esitelmöimässä Euroopan yhdentymisen vaikutuksista Suomen veneteollisuudelle. Samana vuonna Finnboat oli aloittanut veistämötunnusten (nykyinen CIN-koodi) myöntämisen valmistajille ennakoiden tulevaa EU-lainsäädäntöä. Vuonna 1989 ICOMIA ryhtyikin valmistelemaan veneteollisuutta koskevaa direktiiviä ja direktiiviluonnos hyväksyttiin ICOMIA:n vuosikongressissa samana vuonna. Varmistaakseen, että veneteollisuuden Finnboat 5
Finnboatin 25-vuotisjuhla Mariankadun toimistolla, kuvassa Ben Fagerström, Stig Nordblad ja Hilkka Hall. Helsingin Uiva venenäyttely siirtyi vuonna 1998 NJK:n kerhosatamasta Valkosaaressa järjestettäväksi HSK:n kerhosatamassa Lauttasaaressa. Ensimmäiseen Hoskin näyttelyyn osallistui 82 yritystä 114 veneellä ja kävijämäärä oli 10 072 henkilöä. Tämä oli 66 % enemmän kuin vuotta aiemmin NJK:lla pidetyssä Uivassa! Helsingin uiva onkin menestyksellisesti järjestetty Hoskilla vuosittain tämän jälkeen ja kävijämäärä on tasaisesti ollut yli 10 000 henkilöä. 2000-luvulla Finnboatin ja sen jäsenyhdistysten toiminta on vahvasti painottunut ympäristöasioihin. VTT:n kanssa on toteutettu Venealan Kansainvälinen Ympäristöohjelma, Kuusakoski Oy:n kanssa käynnistettiin käytöstä poistettujen veneiden kierrätysprojekti, Suomen Ympäristökeskuksen kanssa tehtiin esiselvitys veneiden telakka- ja talvisäilytysalueiden maaperän kunnostustarpeesta ja Uudenmaan TE-keskuksen tuella tehtiin projekti Laatu- ja ympäristöohjelman kehittämiseksi venealalle. näkökannat ja edut tulevat paremmin huomioon otetuiksi uudessa vallitsevassa tilanteessa päätti Finnboat muuttaa toimintansa liittomuotoiseksi. Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidettiin elokuussa 1989, uudet yhdistykset perustettiin 1990 ja liittomuotoisessa organisaatiossa oltiin vuonna 1991. Jos 80-luku oli vakauden aikaa, oli 90-luku melko vahvasti huvivenedirektiiviin ja sen lanseeraamiseen keskittynyttä. Vuonna 1991 Finnboat teki VTT:n kanssa sopimuksen kansainvälisestä teknisestä yhteistyöstä ja standardisointityöstä. Sen mukaan VTT edustaa Finnboatia ja Suomen veneteollisuutta ja valvoo niiden etuja kansainvälisesti ja tiedottaa työskentelystään maamme veneteollisuudelle säännöllisesti. Liiton 90-luvun vuosikokouksissa kuultiinkin kymmeniä ja taas kymmeniä luentoja eri standardeista, direktiivin sisällöstä ja käytännön merkityksestä jne. Mutta oli 90-luvulla toki muutakin toimintaa maailmaa kurjistavasta lamasta huolimatta; vuonna 1991 Finnboat toteutti Venealan Osatoimittajat ry:n toimeksiannosta ensimmäiset ja laman vuoksi ainoaksi jääneet Venealan Ostopäivät, Suomen Veneteollisuusyhdistyksen tarvikevalmistajat osallistuivat yhteisosastolla ensimmäisille METS-messuille Amsterdamissa, Düsseldorfin venemessuilla toteutettiin ensimmäinen venevalmistajien yhteisosasto ilman Ulkomaankauppaliiton apua jne. Maaliskuussa 1995 toteutettiin Tukholman venemessuilla kaikkien aikojen suurin yhteisosasto. Mukana oli 33 yritystä ja Finnboat, yhteensä 70 venettä. Yhteisosasto oli kooltaan 4000 m 2 ja sen kokonaisbudjetti oli huikeat 2 Mmk. Huvivenedirektiivi astui voimaan vuonna 1996 ja sitä varten Finnboat ja VTT yhteistyössä aloittivat ns. FinCEprojektin vuonna 1995. Projektin tavoitteena oli kouluttaa maamme veistämöiden henkilökunta omaksumaan standardit ja opastaa veneiden valmistamisessa EU:n huvivenedirektiivin mukaan. Projektille saatiin KTM:n 345.000 markan tuki. Tuen avulla julkaistiin kirjat Veneteollisuuden Euro-Opas sekä Veneteollisuuden EU-Käsikirja sekä toteutettiin kymmeniä koulutustilaisuuksia ympäri Suomen. Veneilyn edistämistä Myös veneilyn edistämiseen on panostettu melko lailla 2000-luvulla. Huoli veneilijöiden keski-iän kasvamisesta ja veneilyharrastajien vähenemisestä on yhteinen. Vuonna 2000 tehtiin kymmenosainen Vanavedessä TV-ohjelmasarja, joka nähtiin Yleisradion TV 2 kanavalla. Pelkästään pienveneiden testaamiseen keskittyvä tapahtuma Small Boats Floating Show järjestettiin ensimmäisen kerran Kuopion Ritoniemessä 2001 ja vuonna 2003 tehtiin yhdessä Merenkulkulaitoksen ja Suomen Veneilyliiton kanssa Viihdy Vesillä Veneillen kampanja, jossa kuluttajille annettiin tietoiskumaisissa tapahtumissa eri puolilla Etelä-Suomea informaatiota veneilystä ja veneilymahdollisuuksista. Lyhyitä veneilyä edistäviä mainoskampanjoita niin televisiossa kuin sanomalehdistössäkin on ollut useita. Nyt 2010-luvulla Finnboatilla on kymmeniä eri rooleja. Keskusliitto on niin venenäyttelyjärjestäjä, vientiekspertti kuin kokous- ja koulutusvastaavakin, välillä ryhmämatkojen toteuttaja, lehdistöyhteys tai mainossuunnittelija. Neljällä jäsenyhdistyksellä on yhteensä noin 300 jäsenyritystä ja kaikilla yritysryhmillä on omanlaisensa tarpeet. Jossain tarvitaan koulutusta, toisaalla taas tiedotusta, toisaalla tarvitaan yhteisiä sopimusmalleja jne. Näihin kaikkiin jäsenkunnan tarpeisiin Finnboat pyrkii vastaamaan kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Tärkein rooli on kuitenkin ollut vuodesta 1961 alkaen itse asiassa jo vuodesta 1946 turvata suomalaisen veneteollisuuden ja venealan hyvinvointi ja valvoa sen etuja sekä toimia veneilyn ja veneilyturvallisuuden hyväksi. Siinä on ohjenuoraa seuraavalle 50 vuodellekin. 6 Finnboat
50 år av organiserad båtbransch notiser under färden Finnboat Floating Show startades år 1972. Då var en del av designerna ganska besynnerliga, Oculus till vänster kanske en av de mest avvikande. Finnboats föregångare, Veneveistämöyhdistys Båtbyggeriägareföreningen grundades i Helsingfors ursprungligen redan våren 1946 och till den anslöt sig 13 företag. Föreningens verksamhet gick närmast ut på att under efterkrigstida återuppbyggnadsår trygga medlemskårens arbetstillfällen bl.a. genom att som gemensamma beställningar anskaffa råmaterial, spikar o.dyl. material som behövdes vid båttillverkning. Föreningen underhandlade också med Finlands Träarbetarförbund om branschens arbetsavtal, barnbidrag, befrielse från fraktavgifter på båttransporter mm. Våren 1949 ändrades föreningens namn genom en stadgeförändring till Suomen Veneveistämöyhdistys Finlands Varvsförening. Medlemsföretagen var nu 34 till antalet och verksamheten koncentrerade sig på att inleda exporten, för vilket ändamål en inspektionsnämnd grundades. Den hade till uppgift att godkänna alla de båtar medlemsföretagen tillverkat för export. Den första gemensamma utställningsmontern förverkligades 1949 på Paris båtmässa, där man presenterades finländsk båttillverkning med miniatyrmodeller och bilder. Trävaruregleringen i Finland hade upphört 1948 och 1949 tillverkades för export 55 motorbåtar, 5 segelbåtar och 281 småbåtar, alla av föreningens medlemmar. För åren 1950 1960 finns inga dokument om föreningens verksamhet i förbundets arkiv. I tidskriften Purje- ja Moottoris ledare 4/1956 konstateras, att i kundkretsar förorsakar båtarnas otroligt stora prisskillnader både förvirring och osäkerhet. Varvsföreningen som verkade åren 1946 1949 försökte råda bot på saken, man försökte få till stånd enhetligare priser och försökte komma fram till enhetliga båttyper. Men år 1948 sjönk föreningens medlemsantal med en tredjedel, de kvarvarande kunde inte komma till samförstånd och år 1949 upphörde föreningen att i praktiken finnas till. Finlands Varvsförenings verksamhet väcktes till liv inom Industriidkarförbundet (THL) i april 1961 och här anser vi också att Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf:s Finnboat 7
verksamhet inleddes. Föreningen verkade i THL:s centralkansli och medlemsföretagens antal var i början endast 8. En tid av utveckling Redan år 1962 ändrades namnet till Suomen Vene- ja moottoriyhdistys Båt- och motorföreningen i Finland rf. Som medlemmar godkändes enligt de nya stadgarna utöver båttillverkare också båtmotor- och tillbehörstillverkare, samt importörer av båtar, motorer och tillbehör. Nu var medlemsantalet 27. Signifikant var också att år 1962 inledde tidskriften Purje- ja Moottori publiceringen av båttester. Instruktionerna för utförandet av båttester (vad testas och hur) gavs av föreningens styrelse. 60-talet utgjorde en tid av utveckling inom båtbranschen. Under inledningen av år 1963 presenterades belastningsreglerna för medlemskåren, pressen och statsmakten och båtarnas inspektionsverksamhet inleddes samma vår. Under det första året inspekterades redan 64 olika båttyper och föreningens egna Gröna Skylt fästes på 2200 båtar. Samma år deltog man också för första gången i Stockholm med en gemensam monter på en internationell mässa. År 1964 fick föreningens vokabulärkommitté färdig en båtmotorvokabulär, som fick Finlands Akademis Språkbyrås rekommendation. Då uppkom alltså bl.a. orden inombordsmotor, inumotor och utombordsmotor. Importen av båtmotorer växte kraftigt och år 1965 inledde föreningen statistikföringen över motorernas partileveranser, vilken fortgår än idag. ICOMIA (International Council of Marine Industry Associations) grundades i Stockholm år 1976 och föreningen var en av de konstituerande medlemmarna. Samma år undertecknade man också med Finlands Mässa det första avtalet om att årligen arrangera en internationell båtmässa i Helsingfors. För den växande båtexporten publicerades likväl år 1967 båttillverkarnas första gemensamma exportbroschyr och grundades en egen exportledningsgrupp inom föreningen. År 1968 översteg exportens värde i mark för första gången importens värde. Internationaliseringen Båtbranschen internationaliserades under 1970-talet i betydande grad. I Hamburg arrangerades årligen fr.o.m. 1970 branschproffsens EMTEC-dagar i samband med båtmässa, båtmässoarrangörernas internationella förening IFBSO grundades och vid ICOMIA:s årskongress 1970 godkändes de gemensamma säkerhetskraven för småbåtar (Safety recommedations for small craft) på basen av Finlands och Sveriges gemensamt framförda förslag. Under början av 70-talet inleddes också ett intimare samarbete i internationaliseringsfrågorna med Finlands Utrikeshandelsförbund. Det första Finnboat Floating Show evenemanget förverkligades sommaren 1972 i Hitis Högsåra. I evenemanget deltog 15 redaktörer från 7 olika länder. Hel 50 båtar från 27 olika tillverkare deltog i evenemanget. Rekommendationsverksamheten i belastningsfrågor för småbåtar överflyttades från föreningen till Sjöfartsstyrelsen år 1974 och den Gröna Skylten blev Blå Skylten. President Urho Kekkonen öppnade Vene 75 Båt-mässan. I festligheterna deltog också överborgmästare Teuvo Aura samt Finlands Mässas verkställande direktör Olle Herold (längst till vänster). Samtidigt trädde de Nordiska reglerna för typgodkännande i kraft, reglerna vars initiativtagare föreningen varit redan 11 år tidigare, tack vare sin egna verksamhet. Våren 1975 utgjorde en betydande milstolpe för Finnboat, då VENE 75 BÅT-mässan arrangerades som det nya mässcentrets öppningsutställning. Utställningen hade hela 135 000 besökare. Utställningsarealen var drygt 10 000 kvm, båtbranschen mådde alltså bra och även exporten drog; den antalsmässiga exporten år 1976 var för första gången över 10 000 båtar och den monetära värdet över 100 Mmk. Till föreningens namn lades Finnboat, som var enklare att använda i internationella sammanhang. 80-talet kunde för båtbranschen och Finnboats verksamhet kalla för konsolideringens tid. Man arrangerade gemensamma montrar på internationella mässor, årligen arrangerades i augusti i Helsingfors en flytande båtutställning (den första hos SPS år 1978) och hallutställningen i februari, och man hade ett relativt aktivt samarbete med VTT:s skeppstekniska laboratorium och Sjöfartsverket i frågor rörande båtar och deras säkerhet. Föreningens roll i ICOMIA:s styrelse och dess olika kommittéer var också relativt stark. Finnboats 25-årsfest arrangerades i Hamburg i samband med EMTECdagarna och alla gäster fick på festmottagningen som gåva en puukkokniv från Marttiini. Finnairs säkerhetskontroll på Helsingfors-Vanda var inte alls orolig då förningens sekreterare som handbagage bar ombord på planet 250 knivar! Verksamheten övergår i förbundsform Nya vindar började blåsa under slutet av 80-talet, då vi närmade oss det integrerade Europa. ICOMIA:s generalsekreterare föreläste under höstmötet 1988 om de verkningar integreringen i Europa hade för Finlands båtindustri. Samma år hade Finnboat börjat tilldela varvskännetecken (nutida CIN- 8 Finnboat
Exportbefrämjandet under 80-talet; verkställande direktör Bjarne Nordgren och Utrikeshandelsförbundets exportombudsman Henri Syvänen planerar kampanjer år 1982. kod) åt tillverkarna och förutsåg sålunda den kommande EUlagstiftningen. År 1989 började ICOMIA förbereda ett direktiv som berörde båtindustrin och direktivutkastet godkändes vid ICOMIA:s årskongress samma år. För att försäkra sig om att båtindustrin synpunkter och intressen skulle bättre tagas i beaktande i den nya situationen som rådde beslöt Finnboat att övergå till en verksamhet i förbundsform. Föreningen extraordinära möte hölls i augusti 1989, de nya föreningarna grundades 1990 och år 1991 befann man sig i en förbundsorganisation. Om 80-talet betecknades av konsolidering koncentrerade man sig under 90-talet tämligen starkt på fritidsbåtdirektivet och lanseringen av det. År 1991 ingick Finnboat ett avtal med VTT om ett internationellt tekniskt samarbete och standardiseringsarbete. Enligt det representerar VTT både Finnboat och Finlands båtindustri och bevakar deras intressen internationellt och informerar regelbundet vårt lands båtindustri om sitt arbete. Vid förbundets årsmöten fick vi under 90-talet höra flera tiotals föreläsningar om olika standarder, om direktivets innehåll och praktiska betydelse o.s.v. Men visst fanns det annan verksamhet under 90-talet, den tråkiga recessionen till trots; år 1991 förverkligade Finnboat på uppdrag av Båtbranschens Komponentleverantörer rf den första och på grund av recessionen också den enda Båtbranschens Inköpsdag, Finlands Båtindustriförenings tillbehörstillverkare deltog på en gemensam monter i METS-mässan i Amsterdam, under Düsseldorfs båtmässa förverkligades den första gemensamma montern för båttillverkarna utan hjälp av Utrikeshandelsförbundet o.s.v. I mars 1995 förverkligades under Stockholms båtmässa alla tiders största gemensamma avdelning. Finnboat och 33 företag deltog, totalt 70 båtar. Den gemensamma avdelningen var 4000 kvm stor och totalbudgeten oerhörda 2 Mmk. Fritidsbåtdirektivet trädde i kraft år 1996 och av den orsaken inledde Finnboat i samarbete med VTT år 1995 det sk. FinCE-projektet. Projektet hade som målsättning att skola vårt lands båtvarvs personal att tillägna sig standarderna och ge handledning i att tillverka båtar i enlighet med EU:s fritidsbåtdirektiv. Av HIM erhöll man ett stöd om 345 000 mk för projektet. Med stödet publicerades böckerna Båtbranschens Euro-Guide och Båtindustrins EU-Handbok samt förverkligades tiotals skolningstillfällen runt om i Finland. Helsingfors Flytande båtutställning flyttade år 1998 från NJK:s klubbhamn på Blekholmen till HSK:s klubbhamn på Drumsö. I den första utställningen hos HSK deltog 82 företag med 114 båtar och besökarantalet var 10 072 personer. Detta var 66 % mera än året innan på Flytande hos NJK! Helsingfors flytande har sedan dess framgångsrikt arrangerats hos HSK och besökarantalet har hela tiden varit över 10 000 personer. Under 2000-talet har Finnboats och dess medlemsföreningars verksamhet starkt inriktats på miljöfrågor. Tillsammans med VTT har man förverkligat Båtbranschens Internationella Miljöprogram, med Kuusakoski Oy inledde man ett återvinningsprojekt för ur bruk tagna båtar, med Finlands Miljöcentral gjordes en förhandsutredning om iståndsättningsbehovet av jordmånen på varvs- och vinterförvaringsområden och med stöd av Nylands TE-central förverkligades ett projekt för att utveckla ett kvalitets- och miljöprogram för båtbranschen. Befrämjandet av båtlivet Man har satsat ganska mycket under 2000-talet på att befrämja båtlivet. Oron över båtfolkets stigande medelålder och det falnande båtintresset är gemensam. År 2000 gjordes TV-serien Vanavedessä i tio delar, som visades på Rundradions kanal TV 2. Testtillfället för småbåtar, Small Boats Floating Show, arrangerades för första gången 2011 i Ritoniemi, Kuopio och år 2003 gjordes tillsammans med Sjöfartsverket kampanjen Skönare Till Sjöss, där man under infoevenemang runt om i södra Finland gav konsumenterna information om båtlivet och båtlivsmöjligheter. Flera korta båtlivsbefrämjande reklamkampanjer har man genomfört i såväl TV som i dagspressen. Finnboat har nu under 2010-talet tiotals olika roller. Centralförbundet är såväl båtutställningsarrangör, exportexpert som mötes- och skolningsansvarig, ibland arrangör av gruppresor, presskontakt och reklamplanerare. Fyra medlemsföreningar har totalt ca 300 medlemsföretag och alla företagsgrupper har sina egna behov. Någonstans behöver man skolning, annanstans information eller kontraktsmodeller o.s.v. Finnboat strävar till att svara för alla behov medlemskåren har, allt efter sin förmåga och resurser. Den viktigaste rollen har dock varit från och med 1961 i själva verket redan från år 1946 att trygga den finländska båtindustrins och båtbranschens välbefinnande, sköta intressebevakningen samt verka för ett tryggare båtliv. Detta som ledtråd också för de följande 50 åren. Finnboat 9
1. LIITON ORGANISAATIO Venealan Keskusliitto Finnboat ry on maamme venealan teollisuuden ja kaupan toimialajärjestö. Liiton tehtävänä on koota alan yritykset saman katon alle ja edistää niiden toimintaa ja tervettä kilpailua sekä edistää veneilyä ja veneilyn turvallisuutta maassamme. Finnboatin edeltäjä Båtbyggeriägareföreningen perustettiin vuonna 1946 turvaamaan sotakorvaustoimituksia Neuvostoliittoon. Suomen Vene- ja moottoriyhdistys aloitti toimintansa ja merkittiin yhdistysrekisteriin vuonna 1961 ja liittomuotoiseen organisaatioon siirryttiin vuonna 1991. Vuosi 2011 oli Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n 50. toimintavuosi. Liiton ylin päättävä elin on liiton kokous, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Liiton kokouksessa äänivaltaa käyttävät yhdistysten liittokokousedustajat, jotka valitaan yhdistysten omissa vuosikokouksissa. 1.1. Liiton hallitus ja yhdistysten johtokunnat Liiton hallitukseen kuuluu puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä, jotka edustavat eri yhdistysten johtokuntia. Hallituksen kokoonpano vuonna 2011 oli: Kim Örthén puheenjohtaja Kaj Gustafsson 1. varapuheenjohtaja Timo Lampén 2. varapuheenjohtaja Georg Berger Johan Carpelan Ben Fagerström Juhani Haapaniemi Samuli Hellemaa Joni Leeve Terho Liukkonen Pekka Paajanen Jussi Purho Raimo Sonninen Esko Syrjäsuo Kim Tigerstedt Marine Center Finland Oy Nauticat Yachts Oy Oy Rymaco Ab Oy Telva Ab Oy Botnia Marin Ab Oy Marino Ab Terhitec Oy/Silver-Veneet Wallas-Marin Oy Leevene Oy Konekesko Oy Marine/Termalin Oy Brandt Ab J. Purho Oy Bella-Veneet Oy Veneveistämö Syrjäsuo Oy Oy Maritim Ab. Liiton hallitus 2011 vasemmalta Pekka Paajanen, Kim Tigerstedt, Juhani Haapaniemi, Kaj Gustafsson, Ben Fagerström, Timo Lampén, Raimo Sonninen, Kim Örthén, Georg Berger, Terho Liukkonen, Samuli Hellemaa, Jussi Purho ja Joni Leeve. Kuvasta puuttuvat Johan Carpelan ja Esko Syrjäsuo. Jäsenyhdistysten johtokunnat toimintavuonna 2011 olivat: Suomen Veneteollisuusyhdistys ry: Kaj Gustafsson Nauticat Yachts Oy puheenjohtaja Ben Fagerström Oy Marino Ab varapuheenjohtaja Johan Carpelan Oy Botnia Marin Ab Juhani Haapaniemi Terhitec Oy/Silver-Veneet Samuli Hellemaa Wallas-Marin Oy Raimo Sonninen Bella-Veneet Oy Esko Syrjäsuo Veneveistämö Syrjäsuo Oy Sekä varajäsenet: Anders Kurtén Jarmo Sundin Mikael Winqvist Finngulf Yachts Oy Terhitec Oy AMT-Veneet Oy Venealan Osatoimittajat ry: Kim Tigerstedt Oy Maritim Ab puheenjohtaja Lars Juslin Oy Trans-Auto Marin Ab varapuheenjohtaja Ari Bragge Powerduo Oy Cay Bärlund Volvo Penta Jukka Herrala Sail Tech Oy Timo Lampén Oy Rymaco Ab Anssi Westerlund Konekesko Oy Marine Hallitus kokoontui toimintavuonna kolme kertaa ja hallituksen työvaliokunta kerran. Hallituksen sihteerinä toimii liiton toimitusjohtaja. Sekä varajäsenet: Olli Heinonen Kari Laiho Oy Brandt Ab Oy Reichhold Ab 10 Finnboat
Venealan Kauppiaat ry: Jussi Purho J. Purho Oy puheenjohtaja Marina Forsström TG-Marin Oy varapuheenjohtaja Lassi Hellman Hellman Trading Ky Ville Lehti Oy Waltic Ab Antti Mäkitalo KoneVeneSuni Oy Risto Paronen Motomarine Oy Jouko Viljamaa Venepori Oy Sekä varajäsenet: Erkki Kaurinkoski Aquantum Oy Maria Palin Telva Marine Oy Venealan Telakka- ja korjaamoyhdistys ry: Joni Leeve Leevene Oy puheenjohtaja Karl-Johan Janhonen Emsalö Båtupplag Ab varapuheenjohtaja Sixten Heinonen Dalsbruks Båtservice Ab Aulis Meri Satavan Venepalvelu Oy Ari Pietarila Top-Boat Oy Pekka Sillanpää Vikom Marina Oy Liiton hallitus puheenjohtaja Kim Örthén Marine Center Finland Oy Suomen Veneteollisuusyhdistys ry puheenjohtaja Kaj Gustafsson Nauticat Yachts Oy Venealan Osatoimittajat ry puheenjohtaja Kim Tigerstedt Oy Maritim Ab Sekä varajäsenet: Pekka Kosunen Martin Rosenstedt Hopeasalmen Telakka Oy M-Yachts Oy. 1.2. Toimisto Finnboatin toimitusjohtaja on Jouko Huju, liiton toimistopäällikkö on Lena Mickelsson-Ouru ja liiton toimistosihteeri on Katja Simola. Venealan Kauppiaat ry puheenjohtaja Jussi Purho J. Purho Oy Liiton toimiston henkilökunta vasemmalta Jouko Huju, Lena Mickelsson-Ouru ja Katja Simola. Venealan Telakka- ja korjaamoyhdistys ry puheenjohtaja Joni Leeve Leevene Oy Finnboat 11
2. TILANNEKATSAUS 2.1. Veneala hallitsevat edelleen purjevenemarkkinoita niiden osuuden ollessa 93 % myynnistä. Eniten purjeveneitä myytiin kokoluokassa 34-40 jalkaa (43 venettä). 43 % Finnboatin jäsenkunnasta arvioi liikevaihtojen nousevan edelleen vuonna 2012 ja henkilöstöä aikoo lisätä 13 % yrityksistä. Finnboatin jäsenkunnan kokonaisliikevaihto vuonna 2011 (alv 0 %, valmistus- ja maahantuontihinnoin laskettuna) oli 548,5 milj. euroa, jossa kasvua edellisvuoteen 8,9 %. Kotimaan venemyynti Venevienti Veneviennin laskutuksen arvo vuonna 2011 oli yrityksiltä saadun tiedon mukaan 184,0 milj. euroa, jossa muutosta vuoteen 2010 verrattuna oli +14,5 %. Viennin osuus veneteollisuutemme kokonaistuotannosta nousi hieman vuonna 2011 ja oli 64,4 %. Vientilaskutuksesta purjeveneiden osuus vuonna 2011 oli 36 %. Kotimaan venekaupan liikevaihto nousi vuonna 2011 ja päätyi 131,3 milj. euroon (+5,9 %). Pien- ja moottoriveneiden tukkutoimitustilastojen valossa kappalemääräisesti tilanne näyttää seuraavalta: Venevientitilasto vuonna 2011 kymmenen suurimman maan osalta näyttää seuraavalta: Maa Kpl milj. euro alle 6 m 7621 (-3,9 %) 6-8 m 672 (+3,0 %) 8-10 m 89 (-9,0 %) yli 10 m 30 (-16,6 %) Tilastot koskevat Finnboatin pien- ja moottorivenetilastointiin osallistuvia valmistajia. Purjeveneiden kokonaismyynti Suomessa (yli 20 jalkaa) yrityksiltä saatujen tietojen mukaan päätyi 90 veneeseen, joka on 15,4 % enemmän kuin vuonna 2010. Tuontiveneet 700 Iso-Britannia 72 63,9 (+296 %) Ruotsi 2274 45,5 (-16,9 %) Norja 2753 38,6 (+4,4 %) Malta 1 15,4 Venäjä 583 14,6 (+172,7 %) Brittiläiset Neitsytsaaret 1 12,0 Saksa 276 4,0 (-8,9 %) Italia 6 3,8 (-64,0 %) Ranska 63 3,4 (+41,7 %) USA 12 2,7 (+509 %) Finnboat-jäsenten liikevaihdot 1989 2011 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Finnboat
Yli miljoonan euron vientimaita ovat lisäksi olleet Intia, Espanja, Kreikka ja Sveitsi. Kaikkiaan veneitä oli em. aikana viety 46 eri maahan 6812 kpl (+39,7 %). Finnboatin jäsenyritysten liikevaihdot vuonna 2011 (milj. euroa, alv 0 %) sektoreittain (valmistaja- ja maahantuojahinnoin) Venetuonti Venetuonnin kokonaisarvo vuonna 2011 oli 42,9 milj. euroa (+79,7 %). Tästä tilastosta on kaikki alle 840 euroa maksavat veneet jätetty pois. Tuontitilasto kuuden suurimman maan 2011 näyttää seuraavalta: Kotimaa Vienti Veneet 131,3 (+5,9 %) 184,0 (+14,5 %) Moottorit 66,2 (+3,7 % ) 20,8 (+89,3 %) Varusteet 101,6 (+7,1 %) 17,8 (-10,6 %) Palvelut ym. 26,0 (-8,2 %) 0,7 (-33,6 %) Yhteensä 325,1 (+4,5 %) 223,4 (+15,9 %) Maa Kpl milj. euro KOKO ALA YHTEENSÄ 548,5 milj. euroa (+8,9 %). Iso-Britannia 67 15,1 (+195 %) Ranska 49 5,7 (+85,8 %) Venäjä 29 2,3 (+554 %) Ruotsi 135 2,1 (-44,3 %) Puola 246 1,8 (+281 %) USA 245 1,8 (-8,8 %) Kaikkiaan vuonna 2011 veneitä tuotiin (sis.ilmatäytteiset veneet) yhteensä 1941 kpl. Perämoottorien tukkutoimitukset Suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin vuonna 2011 yhteensä 35 490 perämoottoria (+43,1 %). Kotimaahan näistä toimitettiin 17 643 konetta (suomalaiset maahantuojat vievät koneita edelleen mm. Venäjälle ja Baltiaan). Tässä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 16,4 %. Kokoluokkajakaumassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Suurin kokoluokka on alle 15 hv perämoottorit, joiden osuus kokonaisuudesta on yli 60 %. Alan näkymät vuodelle 2012 Finnboat kysyi tammikuun alussa jäsenistöltään yritysten liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia suunnitelmia vuonna 2012. Liikevaihto 2012 edellinen vuosi pienempi kuin 2011 14 % (6 %) sama kuin 2011 43 % (64 %) suurempi kuin 2011 43 % (30 %) Henkilöstö 2012 edellinen vuosi pienempi kuin 2011 11 % (6 %) sama kuin 2011 76 % (64 %) suurempi kuin 2011 13 % (30 %) Henkilöstön lomautuksia on toteutettu 19 %:ssa vastanneista yrityksistä. Kun tarkastellaan perämoottorimyyntiä talousalueittain on Uusimaa (sis. Helsinki) edelleen suurin (3299 konetta) ja sitä seuraavat Varsinais-Suomi (1743) ja Etelä-Karjala (1637). Pienin alue oli Keski-Pohjanmaa (153). Suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin 35 490 perämoottoria. Kotimaahan näistä toimitettiin 17 643 konetta. Finnboat 13
14 Finnboat
2.2. Tekninen yhteistyö ja tuotekehittely 2.3. Tilastointi ja markkinaraportointi Kansainvälistä teknistä yhteistyötä jatkettiin VTT:n kanssa 27.9.1991 tehdyn ja 12.2.2010 päivitetyn sopimuksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan VTT edustaa liittoa ja veneteollisuutta ja valvoo sen etuja ICOMIA:n teknisessä komiteassa sekä ISO TC188 Small Craft työryhmissä, vastaa työn kattavasta seurannasta ja tiedottaa työskentelystään jäsenyhdistysten jäsenille vuosikokouksissa sekä muulloin tarpeen vaatiessa. Veneteollisuusyhdistyksen toimeksiannosta vuonna 1998 perustettu Kansallinen Tekninen Komitea kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa yhdistettynä Tekesin Veneohjelman Venetekniikkapäiviin 21.9. ja 29.11.2011. Komitean jäseninä on veneteollisuuden edustajia sekä edustajat VTT:ltä ja Liikenteen turvallisuusvirastosta. Kansallisen Teknisen Komitean tarkoituksena on kommentoida ja antaa toimintaohjeita liitolle sekä VTT:n edustajille näiden edustaessa veneteollisuutta kansainvälisessä teknisessä yhteistyössä (ks. edellinen kappale). Liitto on jäsenpalveluna yhdistyksille toimintavuoden aikana laatinut seuraavat tilastot ja markkinaraportit: yhteenvedot venevientitilastoista kuukausittain ja vuosiyhteenvedot yhteenvedot venetuontitilastoista kuukausittain ja vuosiyhteenvedot moottori- ja pienveneiden valmistus- ja myyntitilasto kuukausittain ja vuosiyhteenvedot (Suomen Veneteollisuusyhdistys ry) purjeveneiden valmistus, maahantuonti ja myynti, vuosiyhteenveto moottoreiden tukkutoimitustilastojen yhteenvedot kuukausittain, talousalueittainen neljännesvuosittain, vuosiyhteenvedot ja mallivuositilastot (Venealan Osatoimittajat ry) vesijettien kotimaanmyynti- ja vientitilasto neljännesvuosittain ja vuosiyhteenveto (Venealan Osatoimittajat ry) vene-elektroniikan tukkutoimitustilasto neljännesvuosittain ja vuosiyhteenveto (Venealan Osatoimittajat ry) kansainvälinen lehdistökartoitus veneteollisuuden suhdannekysely (Suomen Veneteollisuusyhdistys ry) vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit Suomessa kuukausittain autoalan ensirekisteröintitilasto kuukausittain ja vuosiyhteenveto venealan tilastointi ja markkinaraportointi ICOMIA:lle. Markku Hentinen, VTT Expert Services Oy. Kuva Sirpa Posti Finnboat 15
3. YHTEYDENPITO JÄRJESTÖIHIN JA VIRANOMAISIIN 3.1. Yhteisöjäsenyydet Liitto on Suomalais-Venäläisen Kauppakamarin jäsen. Liitto on Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin jäsen. Liitto on amerikkalaisen sisarjärjestön National Marine Manufacturers Association in jäsen. Finnboat News on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitusjohtaja on IMCI:n (International Marine Certifi cation Institute) johtokunnan jäsen. Toimistopäällikkö on Veneilytoimittajat ry yhdistyksen johtokunnan sihteeri. 3.2. ICOMIA (International Council of Marine Industry Associations) Finnboat on aktiivisesti mukana alan kansainvälisen kattojärjestön ICOMIAn toiminnassa. Toimitusjohtaja Jouko Huju on ICOMIAn tilastokomitean, External Affairskomitean sekä Boat Shows -komitean jäsen. Markku Hentinen, VTT, edustaa Suomen veneteollisuutta ICOMIA:n teknisessä komiteassa ja ympäristökomiteassa. Liiton toimitusjohtaja valittiin ICOMIAn hallituksen jäseneksi kesäkuussa Rotterdamissa. Hän osallistui järjestön hallituksen kokoukseen Rotterdamissa 10.6, Brysselissä 15.9. sekä Amsterdamissa 15.11. ICOMIAn toimintaan ja tavoitteisiin voi tutustua osoitteessa www.icomia.com ICOMIA/IFBSO kongressissa Rotterdamissa 8.-12.6. liittoa edustivat Jouko Huju ja Markku Hentinen. Amsterdamissa ICOMIA:n kokouksessa 16.11. Finnboatia edusti Jouko Huju. Markku Hentinen osallistui ICOMIA:n teknisen komitean kokouksiin Düsseldorfi ssa 25.1., Rotterdamissa 9.6. ja Amsterdamissa 16.11. sekä ympäristökomitean kokoukseen 8.6. Rotterdamissa ja 15.11. Amsterdamissa. Karl-Johan Furustam osallistui ISO TC-188 Small Craft standardointityöryhmien kokouksiin Düsseldorfi ssa 24-26.1: (WG 4 Engine systems, WG 3 ja WG20 Joint meeting, WG 21 Watertight and Quick draining cockpits), Pariisissa 27-31.6. (Electrical installations, WG 3, WG20 ja WG21 Joint meeting, WG18 Scantlings, sekä Plenary meeting), ja Amsterdamissa 14-18.11 (WG2 (inflatable boats), WG3 (man overboard), WG 5 (engine systems), WG16 (LPG-systems), WG10 (electrical systems), WG18 (scantlings), WG20 (windows, portlights and hatches) sekä WG21 (watertight and quick-draining cockpits). Varsinkin vedenpitävyyteen ja vakavuuteen liittyen on tehty runsaasti valmistelutyötä. Tästä merkittävä osa liittyy Sipoossa sattuneen veneonnettomuuden asianmukaiseen raportointiin ISO-työryhmissä. 3.3. ELMIF (European Leisure Marine Industries Federation) Uusi Euroopan veneteollisuuden yhteen kokoava järjestö viralliselta nimeltään European Leisure Marine Industries Federation - perustettiin Lissabonissa kesäkuussa 2009. Jäseniä on kaikkiaan 17 EU-maasta ja organisaation ensisijainen tavoite on huolehtia laajamittaisesti eurooppalaisen alan edunvalvonnasta Brysselissä. Organisaatio käyttää työnimeä European Boating Industry. Toimitusjohtaja on European Boating Industryn hallituksen jäsen. Hän osallistui hallituksen kokouksiin 24.1. Düsseldorfi ssa, 29.3. Pariisissa, 10.6. Rotterdamissa sekä 15.11. Amsterdamissa. EBIn toimintaan ja tavoitteisiin voi tutustua osoitteessa www.europeanboatingindustry.eu 3.4. Merenkulkualan neuvottelukunta Liikenne ja viestintäministeriö on asettanut toimikaudeksi 1.6.2010-31.5.2013 laajan Merenkulkualan Neuvottelukunnan. Liitto on aktiivisesti mukana tämän neuvottelukunnan veneilyjaoksessa. Merenkulun neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) seurata merenkulun alalla tapahtuvaa kehitystä sekä tehdä aloitteita ja esityksiä merenkulkuun liittyvistä kysymyksistä, 2) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja merenkulun lainsäädännön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä, 3) tehdä esityksiä merenkulun turvallisuuden lisäämiseksi, 4) seurata kansainvälisiä merenkulkuasioita, erityisesti EU:ssa tapahtuvaa kehitystä, 5) edistää merenkulkualalla toimivien yritysten ja laitosten sekä valtion viranomaisten välistä yhteistoimintaa sekä 6) käsitellä muita ministeriön neuvottelukunnalle antamia merenkulkuun liittyviä asioita sekä antaa lausuntoja muista toimialaansa kuuluvista asioista. Merenkulkualan neuvottelukunnassa, sen veneilyjaoksessa Finnboatia edustaa toimitusjohtaja Jouko Huju. 16 Finnboat
3.5. Eduskunnan veneily- ja vesistöjensuojeluryhmä Eduskunnan veneily- ja vesistöjensuojeluryhmän jäsenet ovat kaikki kansanedustajia. Liitto on yhteydessä sekä ryhmään että yksittäisiin kansanedustajiin asioissa, jotka koskevat venealan kauppaa ja teollisuutta ja veneilyn turvallisuutta yleensä. 3.6. Meriklusterin Strateginen Ohjausryhmä Liiton toimitusjohtaja on jäsenenä meriklusterin strategisessa ohjausryhmässä. Meriklusteri on yksi valtion osaamiskeskusohjelman kolmestatoista klusterista. Ohjelman lähtökohtana on elinkeinoelämän ja tutkimuksen välinen toimiva alueellinen yhteistyö sekä kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen. Tavoitteena on kehittää ja hyödyntää alueiden huippuosaamista ja innovatiivisuutta ja levittää sitä klustereiden toimijoiden käyttöön kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Ohjausryhmä kokoontui toimintavuoden aikana useita kertoja. 4. NÄYTTELYTOIMINTA 4.1. Vene 11 Båt Finnboat on Helsingin Kansainvälisten Venemessujen toimeksiantaja. Sopimus venemessujen järjestämisestä Helsingissä vuosina 2012-2016 allekirjoitettiin joulukuussa 2009. Vene 11 Båt järjestettiin 11.-20.2.2011. Näyttelyn pinta-ala oli 24 306 m2. Suoria näytteilleasettajia oli 338. Messuihin tutustui yhteensä 78 106 kävijää. Näyttelytoimikunnan kokoonpano oli seuraava: Kim Örthén Finnboat ry puheenjohtaja Georg Berger Finnboat ry/kauppiaat Kaj Gustafsson Finnboat ry/teollisuus Jouko Huju Finnboat ry Pentti Kivinen Suomen Messut Lena Mickelsson-Ouru Finnboat ry Kim Tigerstedt Finnboat ry/osatoimittajat Håkan Löfgren Suomen Messut sihteeri. kerhosatamassa Lauttasaaren Vattuniemessä. Näyttelyn markkinointi aloitettiin helmikuussa Helsingin venemessujen yhteydessä messuesittein ja tiedottein. Kyseessä oli 34. Finnboatin järjestämä uiva venenäyttely Helsingissä. Liitolla on voimassa oleva sopimus uivan venenäyttelyn järjestämisestä HSK:lla vuosina 2012-2016. Mukana näyttelyssä oli 158 yritystä. Veneitä oli 282 ja maasekä tarvikeosastoja 2687 m2. Kävijämäärä oli yhteensä 14 340. Levikintarkastus Oy tarkasti näyttelyä koskevat tiedot. Finnboatin jäsenyhdistyksiin kuuluvat yritykset saivat paikanvuokrista 25% jäsenalennuksen. Näyttelytyöryhmän kokoonpano oli seuraava: Björn Ekroth HSK ry Björn Fagerholm HSK ry Timo Nurmilaukas HSK ry Jouko Huju Finnboat ry Lena Mickelsson-Ouru Finnboat ry Katja Simola Finnboat ry Kim Örthén Finnboat ry. Yhteistyössä Mosaic Productions Oy:n kanssa tehtiin Helsingin Uivalle venenäyttelylle omat internet-sivut, jotka ovat nyt osoitteessa www.uiva.fi Jatkossa kaikki ilmoittautumiset ja palvelutilaukset sekä mm. sijoittelukartat näyttelyyn tehdään sähköisesti ja myös kaikki Uivaan liittyvä tiedotus ja markkinointi hoidetaan tätä kautta. Helsingin uivan venenäyttelyn näyttelyluettelo tehtiin yhteistyössä Venemestari-lehden kanssa. Luettelo jaettiin Venemestari-lehden ilmoitusliitteenä tilaajille ja se oli veloituksetta jaossa näyttelyalueella. Helsingin kansainväliset venemessut on IFBSO:n (International Federation of Boat Show Organisers) jäsen. 4.2. Uiva 2011 Flytande Liitto järjesti Helsingin Uivan Venenäyttelyn 18.-21.8. HSK:n Finnboat 17
18 Finnboat
4.3. Kansainväliset näyttelyt Suomen Veneteollisuusyhdistyksen toimeksiannosta liitto anoi jälleen vienninedistämistukea yhteisosastojen toteuttamista varten kansainvälisillä venemessuilla sekä muiden vienninedistämistoimenpiteiden toteutukseen. Vuoden 2011 alusta kansainvälistymistuki venemessuihin myönnetään Hämeen ELY-keskuksesta Lahdesta ja muihin kansainvälistymishankkeisiin vanhaan tapaan Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kertomusvuonna toteutettavia tapahtumia varten Hämeen ELY-keskus myönsi liitolle vienninedistämistukea yhteensä 962 600 euroa. Liiton toimistopäällikkö vastaa tapahtumakohtaisten messukustannusten tilityksistä ministeriölle ja ELY-keskukselle ja edelleen saadun tuen maksamisesta yrityksille. Pk-yrityksille myönnetty tuki oli 50% (tuki näyttelyjen paikanvuokriin 75%) ja ns. isoille yrityksille 25% toteutuneista kustannuksista. Suoran tuen avulla toteutettiin seuraavat vienninedistämistapahtumat: London International Boat Show 7.-16.1. (5 yritystä, kustannukset 99 071 eur) Boot/Düsseldorf 22.-30.1 (14 yritystä, kustannukset 259 318 eur) Svenska Internationella Båtmässa/Göteborg 4.-13.2. (8 yritystä, kustannukset 140 348 eur) Moscow Boat Show 22.-27.2. (4 yritystä, kustannukset 64 227 eur) Allt för Sjön/Tukholma 4.-13.3. (14 yritystä, kustannukset 328 415 eur) Copenhagen International Boat Show 11.-13.&17.-20.3. (5 yritystä, kustannukset 38 259 eur) Sjöen for Alle/Oslo 18.-27.3. (7 yritystä, kustannukset 167 431 eur) Veneteollisuuden yhteisvientiesite 2011-2012 (58 yritystä, kustannukset 10 435 eur) Markkinatutkimusmatka Shanghai 14.-19.4. (5 yritystä, kustannukset 13 211 eur) Markkinatutkimusmatka Puola 30.5.-2.6. (14 yritystä, kustannukset 16 738 eur) Båter i Sjöen/Oslo 1.-4.9. (9 yritystä, kustannukset 59 838 eur) Allt på Sjön/Tukholma 2.-4.9. (10 yritystä, kustannukset 31 401 eur) Southampton International Boat Show 16.-25.9. (8 yritystä, kustannukset 128 569 eur) Grand Pavois de la Rochelle 14.-19.9. (4 yritystä, kustannukset 31 154 eur) Interboot/Friedrichshafen 17.-25.9. (4 yritystä, kustannukset 42 247 eur) Hanseboot/Hampuri 29.10.-6.11. (10 yritystä, kustannukset 180 094 eur) Scandinavian Boat Show/Tukholma 9.-13.11. (5 yritystä, kustannukset 62 896 eur) METS/Amsterdam 15.-17.11. (10 yritystä, kustannukset 78 713 eur) Markkinatutkimus- ja seminaarimatka IBEX/USA 15.-23.10. (7 yritystä, kustannukset 21 626 eur). Kansainvälisissä näyttelyissä jäsenkunnan käytössä ovat yhteiset Proudly made in Finland -vientisomisteet. 4.4. KV-Foorumi Finnboatin aloitteesta perustettiin keväällä 2009 keskustelu ja vaikuttajaryhmä, joka koostuu Työ- ja elinkeinoministeriön toimialakohtaisia kansainvälistymistukia saavista organisaatioista. Ryhmän tavoitteena on muodostaa yhtenäinen kansainvälistymistukea käyttävien yhteisöjen kanta tukien myöntämisestä ja niiden käyttömahdollisuuksista. Ryhmä haluaa myös olla mukana tuen käyttöön liittyvässä tuotekehityksessä. Ryhmään kuuluu noin 20 organisaatiota mukaan lukien mm. Elinkeinoelämän Keskusliitto, Teknologiateollisuus, Finpro ry, Suomalais-venäläinen Kauppakamari ja joukko yksityisiä alan yrityksiä. Keskusliitolla ja Suomen Veneteollisuusyhdistyksellä on ollut vahva rooli ministeriön ja KV-Foorumin välisissä neuvotteluissa. 11 Finnboatin jäsenyritysten edustajaa tutustui 15.-22.10. järjestetyllä matkalla METS-messuja vastaavaan amerikkalaiseen IBEX-tapahtumaan (International BoatBuilders Exhibition & Conference) ja sen tarjontaan Louisvillessa Kentuckyssa. Kuvassa Finnboat-delegaatio Dolly Partonin patsaan luona Pigeon Forgessa. Finnboat 19
5. KOTIMAAN MARKKINOINNIN EDISTÄMINEN 5.1. Painetut sopimuslomakkeet Jäsenkunnan käytössä ovat seuraavat liiton toimeksiannosta laaditut lomakkeet ja asiakirjat: Finnboat-Takuu (myös ruotsinkielisenä) Venekaupan myyntiehdot (myös ruotsinkielisenä) Sopimusehdot Finnboat-Takuun mukaisista toimittajan ja jälleenmyyjän välisistä velvollisuuksista sekä toimittajan viivästysvastuusta (myös ruotsin-, englannin- ja saksankielisenä) Veneveistämön Laatukäsikirja, mallikansio teollisuuden käyttöön Veneiden, moottoreiden ja niiden osien korjausehdot (myös ruotsinkielisenä) Omistajan Käsikirja, mallikansio (myös ruotsin-, englanninja saksankielisenä) Sopimusmalli valmistaja-jälleenmyyjä (myös ruotsin-, englannin- ja saksankielisenä) Sopimusmalli valmistaja-agentti (myös ruotsin-, englanninja saksankielisenä) Yleiset veneenvuokrausehdot (myös ruotsinkielisenä). liiton pääasiallinen rahoitusyhteistyökumppani 1.5.2010 alkaen. Sopimuksen mukaan pankki tarjoaa liiton jäsenyrityksille monipuolisia rahoituspalveluja ja Finnboatin jäsenyritykset saavat yleisiä markkinoita edullisemmat luottoehdot vuosittain erikseen sovittavina kampanja-aikoina. 5.4. Koulutus Venealan Telakka- ja Korjaamoyhdistyksen toimeksiannosta järjestettiin Helsingin venemessujen yhteydessä 14.2. kymmenes Suuri Korjaamopäivä, jonka aikana alan yrittäjille opetettiin käytännön esimerkkien avulla veneiden ja moottoreiden korjaus-, telakointi- ja huoltotoimenpiteisiin liittyviä ajankohtaisia asioita. Korjaamopäivän osallistujia oli yhteensä 63 henkilöä. Yhteistyötä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa jatkettiin toimintavuoden aikana ns. Finnboat-akatemian muodossa. Kyseessä on yksinomaan venealalle räätälöity opetusohjelma, jossa on erilaisia koulutuskokonaisuuksia vene- ja moottoritekniikkaan sekä huoltoihin liittyvistä asioista ja erikseen oma ohjelmansa yritystoiminnan kehittämisestä, oman yrityksen johtamisesta jne. Opetusohjelmassa oli toimintavuoden aikana useita kymmeniä yhden ja/tai kahden päivän koulutuskokonaisuuksia. Käytössä olevat lomakkeet ja asiakirjat ovat kuluttaja-asiamiehen hyväksymiä niiltä osin, kun ne koskevat kuluttajakauppaa. Finnboat Takuu, Veneiden myyntiehdot ja Veneiden, moottoreiden ja niiden osien korjausehdot vastaavat nykyistä EU:n lainsäädäntöä ja kuluttajansuojalakia. Osa lomakkeista on ladattavissa liiton internet-sivulta www. fi nnboat.fi Sähköinen kaupankäynti on voimakkaassa kasvussa myös venealalla. Tämän vuoksi liitto laati juristiensa avustuksella jäsenyritysten käyttöön omat verkkokauppaa koskevat myyntiehdot. Ehdot löytyvät Finnboatin nettisivulta. 5.2. Sähköiset Venealan Myyntisopimuslomakkeet Finnboatin ja vaasalaisen ohjelmistotalo DL Software Oy:n yhteistyösopimuksen mukaan Finnboatin jäsenistöllä on käytettävissä oma venekaupan tietojärjestelmäratkaisu. DL Prime Finnboat Edition -ohjelmisto perustuu yrityksen aikaisemmin kehittämään omaan sovellukseen ja siihen on yhdistetty aikaisempina vuosina jäsenkunnan käytössä olleen Finnboatin Venemyynnin lomakeohjelman kaikki lomakkeet. 5.3. Finnboat-Venerahoitus 30.4.2010 tehdyn sopimuksen mukaan Nordea Rahoitus on Finnboatin jäsenyritysten yritysjohtajat hakivat oppia johtamiseen ja yritystensä kehittämiseen TAKK:n ja liiton järjestämästä johtamisvalmennuksesta, joka aloitettiin 2009. Laatuaan ensimmäisen venealan yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suoritti 16 alan yrittäjää ja yritysjohtajaa. Päätöstilaisuus pidettiin Tampereella 6.6. 5.5. Rannat puhtaiksi Käytöstä poistettujen veneiden kierrätysprojektia jatkettiin yhteistyössä Kuusakoski Oy:n kanssa edelleen. Kuluttajilla on mahdollisuus jättää käytöstä poistetut veneensä erikseen määrättyihin Kuusakoski Oy:n vastaanottopisteisiin maksamalla pieni kierrätysmaksu. Tavoitteena on aikaansaada pysyvä käytöstä poistettujen veneiden kierrätysjärjestelmä, jossa myös vähittäiskauppa olisi tiiviisti mukana. 5.6. Vene-ohjelma 2008-2011 Marraskuussa 2007 aloitettu venealan kehitysohjelma jatkui. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli valmiina neljäntoista julkisen tutkimusprojektin tulokset. Ohjelman pääasiallisena rahoittajana toimii TEKES. Ohjelmalla pyritään vaikuttamaan yritysten kehittämis- ja toimintakulttuuriin, verkottumiseen sekä erikoistumiseen. 20 Finnboat