SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2017 2018 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Puhdasta elinvoimaa Ihmislähtöisiä ratkaisuja 1
Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Satakunnan toimintaympäristö ja kehitysnäkymät... 5 3. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttaminen 2017 2018... 9 3.1 Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä... 12 Painopiste 1: Houkutteleva yrittäjyys... 12 Painopiste 2: Satakuntalainen yhteiskuntatakuu... 13 3.2 Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa... 16 Painopiste 3: Uusiutuva teollisuus... 16 Painopiste 4: Vahva elintarvikeketju... 20 Painopiste 5: Vetovoimainen Satakunta... 23 3.3 Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja... 28 Painopiste 6 arjen palvelut ja turvallisuus... 28 Painopiste 7: Hyvät yhteydet... 29 4. Maakuntien yhteistoiminta-alueen hankkeet... 34 5. Rahoitussuunnitelma... 38 LIITTEET:... 41 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1 Houkutteleva yrittäjyys P2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu TL2 Puhdasta elinvoimaa Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöinä puhdas ympäristö ja laadukas korkeakoulutus. P3 Uusiutuva teollisuus P4 Vahva elintarvikeketju P5 Vetovoimainen Satakunta LNG Selkämeren kansallis-puisto TL3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Satakunnassa on turvallista asua ja toimivat liikenneyhteydet. P6 Arjen palvelut ja turvallisuus P7 Hyvät yhteydet VT 8 Pori-Hki raideyhteys satamat Satakunnan korkeakoulutus Perustienpidon rahoitus 2
1. Johdanto Satakunnan maakuntasuunnitelmassa (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035) asetettu tavoitetila on Hyvä elämä Satakunnassa 2035. Tätä kohti kuljetaan kolmen toimintalinjan kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden tähtäimellä, näkökulmana on Satakunnan kilpailukyky ja elinvoima. Valittuja aluekehittämisen painopisteitä on seitsemän. Maakuntaohjelmaan kirjatut edunvalvonnan kärjet ovat pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden lisäksi Satakunnan edunvalvonnalla reagoidaan ajankohtaisiin kysymyksiin. Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti. Maakuntaohjelmaa täsmennetään joka toinen vuosi laadittavilla maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmilla. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeiset maakuntaohjelmaa 2014-2017 toteuttavat kehittämistoimet ja tarpeet vuosille 2017-2018 sekä mahdolliset kannanotot rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja suunnitelmista sekä alueen osallistumisesta niihin. Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 toimeenpanosuunnitelman täydennykseksi on keväällä 2016 laadittu ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (ERM) perustuen Sipilän hallitusohjelman mukaiseen Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kärkihankkeeseen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO). Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa toimintatapaa. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Maakuntien liitot rahoittavat laadittujen ERM-suunnitelmien perusteella kokeiluja kansallisella AIKO-rahoitusinstrumentilla. Toimeenpanosuunnitelmassa huomioidaan myös hallituksen kilpailukykykärkihankkeeseen kuuluvien alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituksella toteutettavien toimenpiteiden toteuttaminen. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2017 2018 laadinnan aikana valmistellaan myös aluehallinnon uudistusta. Uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Hallitusohjelman mukaan ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille, maakunnille. Valmisteilla oleva maakuntauudistus aiheuttaa muutostarpeita uuden maakuntaohjelman laadintaan, sen toimeenpanosuunnitelman valmisteluun sekä aikatauluihin. TEM tulee loppuvuodesta 2016 ohjeistamaan maakuntia erikseen seuraavien maakuntaohjelmien, nk. muutosmaakuntaohjelmien valmistelusta. Nyt laadittava toimeenpanosuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään muutosmaakuntaohjelman laadinnan yhteydessä. Toimeenpanosuunnitelman 2017-2018 laadinnan tarkoituksena on tukea kehittämistoimenpiteiden jatkuvuutta valmisteltavien muutosten keskellä. Tähän toimeenpanosuunnitelmaan on maakuntaohjelman toimintalinjoittain ja painopisteittäin kirjattu Satakunnan maakuntavaltuuston Satakunnan maakuntaohjelmaan 2014 2017 hyväksymät toimenpiteet ja niiden alle toimeenpanovuosille 2017 2018 tiedossa olevat keskeiset kehittämissuunnitelmat ja -tarpeet. Toimeenpanosuunnitelmaan kirjatuissa kehittämistarpeissa on huomioitu myös teemat, jotka maakuntaohjelman laadintaprosessin aikana eivät vielä ole olleet vahvasti esillä, esim. digitaalisuus. Suunnitelma sisältää EU-ohjelmien rahoituspainotusten lisäksi kansallisia ja edunvalvonnallisia toimenpiteitä ja esityksiä. 3
Toimeenpanosuunnitelman valmistelun yhteydessä on koottu aineistoa Satakuntaliiton tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiofoorumeissa (TKI) viikoilla 34 35. TKI-foorumit järjestettiin teemoista: teollisuus, elintarvike, matkailu, hyvinvointi, turvallisuus, energia- ja resurssitehokkuus. Maakunnallinen alueennakoinnin johtoryhmä, kuntaedustuksella täydennettynä, kutsuttiin toimeenpanosuunnitelman päivitystyöpajaan. Toimeenpanosuunnitelman sisältöä käsiteltiin yhteistyössä Satakunnan ELY:n kanssa maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 21.9.2016. Yhteistoiminta-alueen osalta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ovat linjanneet kokouksessaan 9.6.2014 keskeisimmiksi asioiksi VT8 II-vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma vuosille 2017 ja 2018 (kpl 5). Se sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. EU:n ja sitä vastaavan valtion vastinrahan arviot tehdään hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa. ALKE-lain (7/2014) 28 :n 1. momentin mukaan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä on hyväksynyt suunnitelman kokouksessaan 5.10.2016. 4
2. Satakunnan toimintaympäristö ja kehitysnäkymät Satakunnan väkiluku pysyy melko vakaana vuoteen 2040 asti Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2015 syksyllä julkaistun ennusteen mukaan, väkiluku laskee nelisen prosenttia. Maakunta myös säilyy koko ajanjakson maamme seitsemänneksi suurimpana. Verrattuna viimeiseen 25 vuoteen Satakunnan väestökehityksessä on nähtävissä merkkejä muutoksesta, sillä vuosina 1990 2015 väki väheni n. 7,4 %. Siten tulevan 25 vuoden ennuste, joka pohjautuu viime vuosien kehitykseen, osoittaa maakunnan väestön vähenemisen selvää loivenemista. Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen pysähtyy ennusteajanjakson loppupuolella, jolloin myös Satakunnan suhteellinen asema muihin maakuntiin verrattuna kohenee selvästi. Tällä hetkellä väestöllinen huoltosuhde on neljänneksi heikoin maakunnista, mutta kohoaa jo runsaan kymmenen vuoden kuluttua keskitason tuntumaan pysyen siinä ainakin vuoteen 2040 asti. Vuodesta 2009 lähtien muuttoliike on kääntynyt lievästi positiiviseksi pois lukien vuosi 2015. Väkiluvun pieneneminen aiheutuu luonnollisen väestönmuutoksen kautta kuolleiden määrän ylittäessä syntyneiden määrän. Opiskelijapaikkakuntana kunnista vetovoimaisin maassamuutossa on Pori. Rauman seutu on suhteellisesti paras maahanmuuttajien vetovoimassa. Nuorten ja työikäisten osuus maakunnan ikärakenteessa on jatkuvasti vähentynyt ja samalla yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut. Työelämästä poistuu vuositasolla noin 1000 henkeä enemmän kuin siihen tulee aiheuttaen haasteita osaavan työvoiman saatavuudelle ja kuntien taloudelle. Tarve alueen vetovoimaisuuden edistämiseen on jatkuva. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Satakunnan ELY-keskuksen syksyllä 2016 seutuyhteistyössä laatiman Alueelliset kehitysnäkymät raportin mukaan teollisuuden liikevaihto on alentunut edelleen vuoden 2015 lopulla, joskin kehitys on vaihdellut selvästi aloittain. Elintarvike- ja kemianteollisuuden liikevaihto on kasvanut hieman. Metsäteollisuuden liikevaihto on sen sijaan kohonnut selvästi. Teknologiateollisuudessa on kirjattu selvää laskua etenkin metallien jalostuksessa sekä kone- ja laitevalmistuksessa. Myös metallituotteiden valmistuksen sekä sähköja elektroniikkateollisuuden liikevaihto on alentunut. Rakennusala on kasvanut lähinnä korjausrakentamisen ansiosta. Palvelualoillakin on päästy kasvuun kiinni kauppaa lukuun ottamatta. Trendinomaisesti jatkuneella metallien hintojen laskulla on moninaisia vaikutuksia alueen metallienjalostajiin. Vaikutus on riippuvainen yrityksen asemasta jalostusketjussa. Hintojen lasku yhdessä heikentyneen euron kanssa on vaikuttanut positiivisesti jalostusketjun loppupäähän. Riippuen asiakaskunnan toimialoista, monien teknologiaa toimittavien yritysten kehitys on ollut positiivista. Kysyntää on ollut erityisesti logistiikan, metsäteollisuuden ja joillain energiateollisuuden aloilla. Syksyn 2016 Pk-yritysbarometrin mukaan satakuntalaisten yritysten suhdannenäkymät ovat selvästi positiivisemmat kuin viime keväänä. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat Satakunnassa (saldoluku +28) lähes yhtä hyvät kuin koko maassa keskimäärin (+32). 42 % Satakunnassa toimivista yrityksistä uskoo liikevaihdon kasvavan ja vain 12 % pienenevän seuraavan 12 kuukauden aikana. Myös selvästi useampi yritys arvioi tilausten määrän ja kapasiteetin käyttöasteen kasvavan kuin pienenevän. 45 % alueen pk-yrityksistä on joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Kasvuhakuisten yritysten osuus on kasvanut viime keväästä, kuten myös yritysten investointihalukkuus. Odotukset 5
henkilöstön määrän kehityksestä ovat myös nyt lievästi positiiviset, joskin hieman heikommat kuin koko maassa keskimäärin. EK:n elokuussa julkaisema suhdannebarometri antaa suhdannenäkymistä hieman pessimistisemmän kuvan. Lounais-Suomessa suhdannetilanne on teollisuudessa ja rakentamisessa tavanomaista huonompi. Suhdanteiden ei myöskään lähikuukausina odoteta paranevan. Palvelujen osalta suhdannetilanne on myös tavanomaista synkempi, mutta suhdannenäkymät ovat varovaisen myönteiset. Osalla teollisuutta näkymät ovat kohtuulliset, joskin yrityskohtaiset erot ovat suuria. Teknologiateollisuudessa muutamalla suurella työllistäjäyrityksellä on epävarmuustekijöitä ja riskejä. Kasvuodotuksia on esimerkiksi meriklusterissa mm. laivanrakennuksessa, robotiikka- ja automaatioalalla ja metsäteollisuudessa. Satakunnan yhtenä vahvuutena on erityisesti Porin ja Ulvilan seuduille keskittynyt automaatio- ja robotiikka-alan klusteri, johon kuuluu yli 30 yritystä, joiden tuotanto keskittyy puhtaasti automaatioon tai robotiikkaan. Klusteri työllistää Satakunnassa runsaat 600 työntekijää. Alan liikevaihto ja työpaikat ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana huomattavasti teollisuuden keskimääräistä kasvua enemmän. Rauman seudulla potentiaalisia kasvualoja ovat meriteollisuuden erikoisosaamista edellyttävät toimialat, ympäristöteknologinen teollisuus, kemianteollisuus sekä elintarviketeollisuus. OL3:n käyttöönoton viivästymisen vaikutus näkyy edelleen työllisyyden kannalta positiivisena. Sähköntuotannon voimalassa on määrä alkaa tämänhetkisen tiedon mukaan v. 2018. Myös elintarvikealan kehitys on Satakunnassa ollut pitkään vakaata, vaikka Venäjään kohdistuvilla pakotteilla ja vastatoimilla on tilanteeseen vaikutusta ainakin epäsuorasti. Positiivisena signaalina on HKScanin uuden tehdashankkeen ohella se, että uusia elintarvikealan yrityksiä on perustettu tai laajentanut toimintaansa Satakuntaan mm. perunanjalostukseen ja kasvihuoneviljelyyn liittyen. Suunnitteilla on myös suuren mittaluokan avomerikalankasvattamo Luvialle. Maatalouden yrittäjätulo laskee edelleen kaikissa tuotantosuunnissa Euroopan sisämarkkinoiden kiristyneen kilpailun ja matalampien tuottajahintojen vuoksi. Maidontuotannossa haastava tilanne jatkuu, kun kireä kilpailu ja kasvavat tuotantomäärät Euroopan markkinoilla ja Venäjän asettama elintarvikkeiden tuontikielto heikentävät markkinatilannetta ja maidon tilityshinnat ovat alhaiset. Hintataso viljakasveilla näyttää jäävän matalaksi eikä maatilojen tuloissa ole odotettavissa kasvua. Heikosta tulotilanteesta huolimatta Satakunnan maatiloilla on kuluvana vuonna uskallettu tehdä isojakin investointeja tuotannon laajentamiseen sekä pellon kasvukunnon ja tuotanto-olosuhteiden parantamiseen. Siipikarjanlihamarkkinoille tulleen uuden toimijan Kronfågel Oy:n tulo Suomen markkinoille on osaltaan vaikuttanut tuotantokapasiteetin laajennusinvestointeihin. Sahatavaran, sellun ja kartongin vienti on ollut kasvussa tänä vuonna, mutta paperin tuotannon väheneminen jatkuu. Erityisen hyvin on kehittynyt kuusisahatavaran vienti. Parantuvat metsäteollisuuden näkymät heijastuvat myös hakkuiden ja puukaupan vilkkauteen. Vuonna 2016 yksityismetsien puunmyyntitulojen odotetaan kohoavan, kun sekä hakkuut että puun hinnat nousevat hienoisesti. Metsäteollisuuden tulevat investoinnit (mm. Äänekoski) vaikuttavat lähitulevaisuudessa positiivisesti erityisesti kuitupuun kysyntään Satakunnassa. Kaupan ja palvelualan yritysten kysynnässä talouden epävarmuus ja ostovoiman heikentyminen näkyvät edelleen selvästi. Kaupan rakennemuutos ja keskittyminen jatkuvat. Isot kauppakeskusinvestoinnit ja alan yleinen rakennemuutos ml. verkkokauppa vaikuttavat asiakasvirtoihin. Tyhjiä liiketiloja on niin kaupungeissa kuin kuntakeskuksissakin ja erikoiskauppojen tilanne etenkin pienemmillä paikkakunnilla on haasteellinen. 6
Aukioloaikojen vapauttaminen on hyödyttänyt lähinnä isoja kaupan yksiköitä ja niiden asiakasvirrat ovat kasvaneet, kun pienillä kaupoilla tilanne on ollut päinvastainen. Aukioloaikojen vapauttamisen ei juurikaan arvioida lisänneen työllisyyttä. Satakunnan ammattikorkeakoulun kampuksen siirtymisen vuoden 2017 syksyllä kaupungin keskustaan arvioidaan lisäävän jonkin verran kaupan ja palvelujen kysyntää Porin ydinkeskustassa. Raumalle on tulossa kauppakeskus, jota pyritään nivomaan yhteen Vanhan Rauman kauppojen kanssa yhtenäiseksi kauppa-alueeksi. Elintarvikekaupan kiristynyt tilanne ja ruuan hintakampanjointi on pakottanut kaupat tehostamaan toimintojaan, jonka myötä uhkana on alan työpaikkojen väheneminen. Maakunnassa on suunnitteilla ja meneillään erittäin merkittäviä investointeja sekä yritys- että julkisella sektorilla, mikä osaltaan vahvistaa uskoa elinkeinoelämän näkymien paranemiseen. Porin seudun käynnissä tai tiedossa olevien investointien määrä ylittää selvästi puolen miljardin euron rajan. Suurimmat yksittäiset investoinnit liittyvät Tahkoluodon Merituulipuistoon (120 M ), uuteen rikkihappotehtaaseen (90 M ) ja muihin Harjavallan suurteollisuuspuiston investointeihin, juuri valmistuneeseen Tahkoluodon LNGterminaaliin (81 M ), sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun kampukseen (40 M ), johon ammattikorkeakoulu siirtyy keväällä 2017. Kampuksen välittömään läheisyyteen suunnitellaan matkakeskusta. Harjavallan suurteollisuuspuiston lähes 200 miljoonaan euroa lähentelevillä investoinneilla (toteuttajina mm. Boliden ja Norilsk Nickel, AGA) pohjustetaan tulevien vuosien ja vuosikymmenten toimintaedellytyksiä. Rauman seudulla on vireillä tai toteutumassa noin puolen miljardin suuruiset yritysinvestoinnit, mm. kauppakeskukseen, metsäteollisuusklusteriin, Lakarin teollisuusalueelle, telakka-alueelle ja satamaan investoijina mm. Forchem Oy, HKScan, Rolls Royce Oy, RMC Oy ja satamaoperaattori Euroports Oy. HKScan rakentaa Lakariin uuden broilerintuotantoon erikoistuneen tehtaan. Noin 25 000 neliömetrin tehdasrakennuksen, koneiden, infrastruktuurin ja järjestelmien arvo on noin 80 miljoonaa euroa. Uuden tehtaan pitäisi valmistua vuoden 2017 lopulla. Raumalle nouseva tehdas korvaa HKScanin nykyisen tehtaan Eurassa. Uuden tuotantolaitoksen ja lisääntyvän automaation myötä tehtaan kokonaistyöpaikkojen määrän arvioidaan vähenevän noin 250 nykyiseen verrattuna, vaikka uuden tehtaan tuotantovolyymi kasvaa oleellisesti verrattuna nykyiseen. Rolls-Royce Oy:lla ovat alkaneet mittavat investoinnit tuotantotiloihin ja nykyisten toimitilojensa modernisointiin Raumalla. AGAn Raumalle kaavaileman LNG-terminaalin rakentaminen on viivästynyt ja saattaa jäädä alhaisen öljyn ja muiden energiaraaka-aineiden muuttuneiden hintasuhteiden vuoksi toteutumatta. Myös Rauman kaupunki toteuttaa merkittäviä, yhteismäärältään noin 60 milj. euron infrastruktuuri-investointeja, mm. Rauman sataman meriväylän syventämiseen yhdessä valtion kanssa, Rauman sataman konttilaiturin uudistamiseen sekä Lakarin teollisuusalueen kunnallistekniikkaan ja eritasoliittymään liittyen. Suurten investointihankkeiden arvioidaan aikaansaavan rakennusalan eri ammattilaisten työpaikkojen lisääntymistä ainakin 500 henkilöllä. Kankaanpäässä maailman johtava kevyiden teräsohutlevypintaisten sandwich-katto ja -seinäelementtien valmistaja Kingspan Oy laajentaa toimitilojaan ja tuotantoaan. Tehdasinvestoinnin myötä Kankaanpään tuotantolaitos ryhtyy valmistamaan uusimman sukupolven eriste-elementtejä koko Pohjoismaiden markkinoille. Uusi tuotantolinja valmistuu alkuvuodesta 2017 Tuulivoimarakentaminen on Satakunnassa edelleen voimakasta huolimatta hallituksen aikeista uusia tuulivoimaa koskevaa tukijärjestelmää. Suunnitteilla tai toteutumassa on edelleen useita uusia tuulipuistoja Porin seudulla, joista yksi on Tahkoluodon edustalla jo rakenteilla oleva 10 voimalan merituulipuisto. 7
Tuulivoimaa on rakennettu runsaasti myös Pohjois-Satakunnassa. Rauman Lakarin alueelle kaavaillaan Suomen tähän asti suurinta aurinkovoimalaa. Yrityksiä on perustettu vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Starttirahalla aloittaneita yrityksiä on kuitenkin tammi-heinäkuussa ollut saman verran kuin vuosi sitten. Työllisyys Etlan alue-ennusteen mukaan lähivuosina työllisyyttä lisääviä toimialoja Satakunnassa ovat energia-, vesi- ja jätehuolto, liike-elämää palveleva toiminta sekä talonrakentaminen. Eniten työllisyyden puolestaan ennustetaan vähenevän maa-, riista- ja kalataloudessa, kone- ja laiteteollisuudessa sekä kaupassa. Maakunnan ikärakenteesta johtuen työvoimasta poistuu lähivuosina suuri määrä työvoimaa. Työvoimaa tarvitaan myös niillä aloilla, joilla työvoiman kokonaismäärä ei kasva. Poistuma on viime vuosina ollut noin 3 500 henkilöä vuodessa. Vastaavasti työelämään tulevien määrä on noin 2 500 henkilöä. Tilanne jatkuu suhteellisen samankaltaisena lähivuosina. 8
3. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttaminen 2017 2018 Satakunnan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjat ovat kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin haasteisiin; työikäisen väestön väheneminen, nuorten ulkopuolisuus ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen väheneminen, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vesien tilan heikkeneminen, julkisten palvelujen muutos ja saavutettavuuden heikkoudet. EU-ohjelmilla ja kansallisin toimenpitein edistetään maakuntaohjelman toteutusta. EU:n Rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Satakunnalle tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitusvälineitä. Niiden kesken pyritään täydentävyyteen ja yhteensovittamiseen. Satakunta on mukana EU:n rahoittamassa rajat ylittävän yhteistyön Central Baltic -ohjelmassa. Tätä toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa rakennerahastoohjelman toteutus on edennyt lähelle puoliväliä. Satakuntaliitto rahoittaa maakuntaohjelmaa toteuttavia kehittämishankkeita Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Toimintalinjasta 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. EAKR - rahoituksen painopisteinä Satakunnassa ovat meri- ja teknologiateollisuus, cleantech- ja ICT-teknologiset ratkaisut, älykkäät palvelut ja teollisuuden palvelutoiminta, maakunnallinen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminta sekä yrittäjyys, kasvu ja kansainvälistyminen. Kesän 2016 loppuun mennessä rahoitusta ovat saaneet Satakuntaliiton kehyksestä yhteensä 47 hanketta. Rahoitusta on varattu n. 8,6 miljoonaa. Kokonaisrahoitus koko ohjelmakaudelle on n. 18 miljoonaa euroa. Satakunnan ELY-keskuksen rahoittaman EAKR Toimintalinjan 1 rahoitus Satakunnassa painottuu yritysten kehittämis- ja investointihankkeiden rahoittamiseen. Satakunnan ELY-keskuksen yritysrahoitusta suunnataan mm. tuotekehitykseen, uusien tuotantomenetelmien ja liiketoiminnan digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen sekä vientivalmiuksien kehittämiseen. Satakunnan ELY-keskuksen ESR-rahoituksen painopisteitä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja nuorten työllisyyden edistäminen, uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittäminen sekä palveluun ohjauksen tehostaminen. Työorganisaatioiden kehittämisessä painopisteitä ovat uudistumista ja muutosvalmiutta lisäävän osaamisen kehittäminen pk-yrityksissä samanaikaisesti työhyvinvointia ja työssä jaksamista parantavien toimintamallien ja palvelujen kehittämisen kanssa sekä TKI-toimintaa tukeva osaamisen siirto. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalista ja työmarkkinoilta syrjäytymistä ehkäiseviä kokonaisvaltaisia palveluja ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja kehitetään. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä on kokouksessaan 30.9.2015 linjannut, että ESR-rahoituksella voidaan tukea pakolaisten kotoutumista edistävää toimintaa ohjelma-asiakirjassa määritellyin reunaehdoin. Satakunnan kehyksestä on rahoitettu syksyyn 2016 mennessä 19 ESR-hanketta. Lisäksi hankerahoitusta on saanut kuusi hanketta valtakunnallisesta ohjelmasta. Myös mm. maaseutuohjelman, Leader -ohjelmien ja Central Baltic -ohjelman rooliin maakuntaohjelman painopisteiden toteuttamisessa on viitattu, koska ne tukevat osaltaan, ja niillä myös rahoitetaan, toimeenpanosuunnitelman toteuttamista Satakunnassa. Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset teemat ovat Satakunnan näkökulmasta aihepiiriltään kiinnostavia ja hankerahoitusta on kanavoitunut Satakuntaan myös näiden kautta. 9
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 toimeenpano on Satakunnassa edennyt hyvin. Hanke- ja yritystukiin on ollut v. 2014-2016 käytettävissä määrärahoja noin 15 miljoonaa euroa ja yli 60 % rahoituksesta oli tätä toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa sidottu. Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia (maaseutuohjelma) sisältää kolme painopistettä: 1) Ammatillinen ja erikoistunut osaaminen, 2) Uudet ratkaisut ja innovaatiot sekä 3) Dynaaminen yrittäjyys. Kehitettävät toimialat on ryhmitelty neljään pääluokkaan, jotka ovat elintarvikeketju, metsä ja energia, maaseudun yritykset sekä yhteisöt. Kaikkia kehittämistoimia yhdistävät kaksi läpikäyvää teemaa: ympäristön kestävä käyttö sekä yhteistyö. Vuosina 2017 2018 hankkeita tullaan rahoittamaan edelleen kaikkiin alueellisen maaseudun kehittämisstrategian painopisteisiin. Varat tullaan suuntaaman siten, että ohjelmakauden myöntövaltuudesta 60 % kohdistetaan suoriin yritystukiin ja 40 % kehittämishankkeisiin. Satakunnan alueella toimii viisi Leader-ryhmää (Karhuseutu, Pohjois-Satakunta, Pyhäjärviseutu, Ravakka ja Joutsentenreitti). Kullakin Leader-ryhmällä on oma kehittämisstrategia, jossa on linjattu rahoitettavat painopisteet ja teemat. Leader-toimintaan kuuluu paikallisen, seudullisen ja kansainvälisen kehittämistoiminnan tukeminen järjestö-, julkisyhteisö- ja yrityskentällä. Satakunnassa toimivien Leaderryhmien rahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 (EU+valtio+kunnat) on yhteensä reilut 25 miljoonaa euroa. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman 2014 2020 tavoitteena on luoda kalataloudelle kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kannustaa ja mahdollistaa alan arvoketjun kestävän kasvun ja uudistumisen. Toimintaohjelman strategia koostuu neljästä päämäärästä, jotka ovat kilpailukyky, uudistuminen, kestävyys ja tehokas hallinto. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen esteitä, parannetaan yritysten kilpailukykyä ja edistetään uuden liiketoiminnan syntymistä. Ohjelman tavoitteena on myös edistää Suomen kalavarojen elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta, kalatalouden, vesienkäytön ja ympäristönsuojelun tavoitteiden yhteensovittamista sekä myös muita mereen liittyviä taloudellisia toimintoja ja ympäristön suojelua yhdennetyn meripolitiikan puitteissa. EMKR:n Suomen toimintaohjelmassa on sitouduttu käynnistämään monivuotiset innovaatio-ohjelmat kalatalouden, kalatalouden ympäristöinnovaatioiden ja kestävän vesiviljelyn verkostomuotoiselle kehittämistyölle. Lisäksi markkinoille saattamisen ja menekinedistämisen kehitystyötä tuetaan monivuotisilla kehitysohjelmilla. Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston hallintoviranomaisena toimii Maa-ja metsätalousministeriö ja välittävänä toimielimenä ELY-keskukset. Satakunnan osalta EMKR-tehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen Elykeskus. Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä hyväksyttiin keväällä 2015. Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmän alue kattaa Selkämeren rannikon Merikarvialta Uuteenkaupunkiin sekä Säkylän Pyhäjärven lähialueineen. Kalatalouden toimintaryhmän toiminta perustuu Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalousohjelmaan, jonka päätavoitteina ovat kalan alkutuotannon jalostusasteen ja käyttöasteen nostaminen, paikallisen kalan ja kalatalouden imagon parantaminen, kalatalousinfrastruktuurin ja tuotantovälineistön kehittäminen, toimijoiden verkostoitumisen ja osaamisen lisääminen sekä kalaan liittyvän matkailun lisääminen. Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmälle varattu ohjeellinen rahoituskehys on ohjelman toteutuskaudelle 1 m, eli noin 200 000 /v. Satakuntalaisia toimijoita kannustetaan osallistumaan kansainvälisiin rahoitushakuihin. Satakunta on mukana rajat ylittävän yhteistyön Central Baltic -ohjelmassa. Satakuntaliitto osallistuu ohjelman hallintokomitean toimintaan ja kansalliseen vastinrahatyöryhmään varsinaisena jäsenenä sekä seurantakomitean toimintaan varajäsenenä. Central Baltic ohjelman kolmas hakukierros käynnistyy 10
tammikuussa 2017. Satakuntaliitto osallistuu myös Itämeri-ohjelman kansalliseen subkomitean työskentelyyn. Kansallinen rahoitus Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehityksen määräraha vuosille 2016 2018. Rahoitus on Suomen hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -kärkihankkeen toimenpide. Satakunnan suunnitelma AIKO-rahoituksen käytöstä perustuu Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) varautumissuunnitelmaan sekä Satakunnan maakuntaohjelmassa ja siihen sisältyvässä älykkään erikoistumisen strategiassa tunnistettuihin painopiste-aloihin ja kehittämiskokonaisuuksiin. Satakunnassa AIKO-rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä ennakoidun rakennemuutoksen toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. Satakunnassa AIKO-rahoitusta tullaan käyttämään älykkäisiin, nopeisiin ja joustaviin kokeiluihin, jotka liittyvät uudistuvaan teollisuuteen, kasvavaan biotalouteen ja muuttuviin palveluihin. Satakuntaliitto on saanut Työ- ja elinkeinoministeriöltä 271.000 euroa rahoitusta suunnattavaksi alueellisiin innovaatioihin ja kokeiluihin (AIKO) Satakunnassa vuonna 2016. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 7.3.2016 Satakunnan ERM-suunnitelman. Satakunnan ERM-suunnitelma löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitusohje käsitellään Maakuntahallituksessa 3.10.2016, jonka jälkeen rahoitushaku avautuu. Satakunnan maakuntaohjelman sekä ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman toteuttamisessa kansallisesti merkittäviä, yhteistyössä ministeriöiden kanssa edistettäviä, kokonaisuuksia sisältyy mm. uudistuvaan teollisuuteen, kasvavaan biotalouteen sekä muuttuviin palveluihin. Lisäksi liikenneinvestoinnit sekä resurssien suuntaaminen koulutus- ja tutkimusorganisaatioille osaamisen vahvistamiseksi edellyttävät kansallista panostusta. Tämän toimeenpanosuunnitelman liitteenä ovat myös Satakunnan maakuntaohjelman päivitetyt edunvalvonnan kärkihankkeet. 11
3.1 Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Kannustavan yhteisöllisyyden kaksi kehittämisen painopistettä Satakunnassa ovat houkutteleva yrittäjyys ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia työpaikkoja. Satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken työvoimapotentiaalin käyttöön. Painopiste 1: Houkutteleva yrittäjyys Satakunnassa lisätään kiinnostusta yrittäjyyteen, yrittäjyyskasvatuksen sekä kattavien ja laadukkaiden neuvonta- ja tukipalvelujen avulla. Yhdessä yritystoimintaa palvelevan kaavoituksen ja joustavien lupakäytäntöjen kanssa nämä luovat perustan myönteiselle yrittäjyysilmapiirille. Satakunnassa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta nykyistä laajemmin koulutuksen kaikilla asteilla. Yrittäjyyskasvatusosaamisen kansainvälistä verkottumista jatketaan ja vahvistetaan edelleen. Opiskelijoiden kohdalla yrittäjyyskasvatuksen lisäksi tärkeitä ovat työelämävalmiuksien kehittäminen ja yrityskiihdyttämötoiminta. Aloittavia ja toimintaansa kehittäviä yrittäjiä sekä omistajanvaihdoksia tuetaan. Rakennemuutoksen seurauksena työttömyysuhan alla olevat nähdään potentiaalisina yrittäjinä. Kattavat yrityspalvelut tukevat yrittäjänä menestymistä. Yrityskiihdyttämö, -hautomo ja -tuunamotoimintojen vahvistaminen parantavat yrittäjyyden ja yritysten kasvun edellytyksiä. Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen ja verkostoituminen myös kansainvälisesti edistävät kasvun mahdollisuuksia. Yrittäjiä kannustetaan tuotekehitykseen, verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen ja näiden kautta kasvuun. Toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017: yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen kaikille kouluasteille kattavien yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden järjestäminen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen mm. osaamista parantamalla Kehittämistoimet ja tarpeet: Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018 Jatketaan yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä kaikilla kouluasteilla. Satakunnassa on tehty pitkään yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyötä. Yrittäjyys ja työelämätaidot näkyvät peruskoulun uudistuneissa opetussuunnitelmissa. Yrittäjyyskasvatus auttaa oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisalueet kohdistuvat opettajien työelämäosaamisen kasvattamiseen, lasten ja nuorten työelämätaitojen ja -tietojen lisäämiseen. Opetuksen tueksi tarvitaan uudenlaisia 12
opetusmenetelmiä sekä oppimisympäristöjä, joissa näkyy vahvasti digitaalisuus ja kansainvälisyys. Edistetään yrittäjyyskasvatuksen maakunnallisen tiekartan laadintaa, jossa määritellään yrittäjyyskasvatustyön visio ja sitä konkretisoivat kehittämistavoitteet. Satakunnan yrittäjien yksi painopistealue kuntavaikuttamisessa on yrittäjyyskasvatus. Yhdistys arvioi ja palkitsee vuosittain maakunnan yrittäjäaktiivisimman kunnan, jonka valintakriteereihin kuuluu yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen kunnassa. Paikallisyhdistysten yrittäjät käyvät pitämässä luentoja ja kertomassa yrittäjätarinansa sekä toimivat mentoreina projekteissa. Edistetään uutta liiketoimintaa, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä digitalisaatiota Vahvistetaan yritystoiminnan käynnistämisen, laajentamisen ja uudistamisen osaamista. Edistetään myös energia- ja materiaalitehokkuutta sekä esim. vähähiilisyyteen liittyvien teknologioiden käyttöä. Tuetaan myös pk-yritysten henkilöstön ja yrittäjien osaamisen nostoa sekä kasvu- ja rakennemuutosalojen räätälöidyn koulutuksen kehittämistä. Team Satakunta kokoaa yhteen Satakunnan kansainvälistymispalveluja tarjoavat tahot. Satakunnassa Team Finland toiminta on organisoitu Team Satakunnaksi, jonka tehtävänä on alueen kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen tiedonvaihto ja kansainvälistymistoiminnan koordinointi. Team Satakunnan jäseniä ovat Finnvera, Finpro, Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Rauman kauppakamari, Rauman kaupunki, Satakuntaliitto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ja Tekes. Team Satakunta järjestää yrityksille suunnattuja tietoiskutilaisuuksia kansainvälistymiseen liittyvistä kysymyksistä ja tarjoaa kansainvälistymiseen liittyvä neuvontaa ja yhteyksiä muihin Team Finland toimijoihin. Painopiste 2: Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Painopisteen tavoitteena on ulkopuolisuuden ehkäisy ja kaiken työvoimapotentiaalin käyttöönotto. Satakunnan työllisyysaste on maan kärkitasoa. Satakunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia ja yksilöllisiäkin polkuja ammattiin ja työhön. Satakunnassa on vähemmän koulupudokkaita. Nuoret kouluttautuvat ammatteihin, joissa työllistyy. Yksilöllinen ura- ja opintopolku motivoi valmistumaan ja hakeutumaan työhön. Oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osia kehitetään edelleen. Työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaiset sopimukselliset menettelyt ja koulutuskokeilut (esim. koulutussopimus) tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja ammattiin valmistumiseen ja työllistymiseen. Työelämävalmiuksien parantaminen ja työelämälähtöinen oppiminen auttavat kiinni työelämään. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville ja ulkopuolisuuden uhan alla oleville, erityisesti nuorille, kohdennetaan monipuolisia tukitoimia työelämävalmiuksien ja elämänhallintaan liittyvien asioiden varmistamiseksi. Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttaminen on kuntien, työhallinnon ja oppilaitosten yhteinen asia, jota kolmannen sektorin, elinkeinoelämän ja työnantajien pitää vahvasti tukea. 13
Toimenpiteitä Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017 : oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja kehitetään työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen tähtääviä toimia tuetaan työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyötä tuetaan Kehittämistoimet ja tarpeet: Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018 Kehitetään oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja Edistetään koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä ns. nivelvaiheiden sujuvuutta sekä oppimisympäristöjä. Työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaiset sopimukselliset menettelyt ja koulutuskokeilut tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja ammattiin valmistumiseen ja työllistymiseen. Ulkopuolisuuden uhan alla oleville, erityisesti nuorille, kohdennetaan monipuolisia tukitoimia työelämävalmiuksien ja elämänhallintaan liittyvien asioiden varmistamiseksi. Kehittäminen edellyttää verkostomaisen yhteistyön toimivuutta koko nuorisoikäluokan osalta sekä joustavan ja reagointikykyisen aikuiskoulutuksen roolin sekä ennakointijärjestelmän vahvistamista. Tuetaan työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen tähtääviä toimia Satakunnassa toimii Satakunnan ELY-keskuksen koordinoimana elinikäisen ohjauksen ELOyhteistyöryhmä, jonka perustehtävä liittyy nuorten ura- ja opinto-ohjaukseen. Sopimusten mukaisesti ELY-keskukset laativat yhdessä alueellisten ohjaus- ja yhteistyöryhmien kanssa toimintasuunnitelmat, joissa tulee ottaa kantaa mm. eri toimijoiden roolien määrittämiseen ohjauksen kentällä, ohjaukseen liittyvän verkoston luomiseen ja sen toimintaan, ohjausosaamiseen ja sen kehittämiseen verkostossa ja osallistuminen monikanavaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen. Tavoitteena on Satakunnan Ohjaamon perustaminen ja sen toimintamallin kehittäminen. Ohjaamon avoin toimintamalli rakentuu monialaisesti tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea tarjoavasta Ohjaamosta, eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Tuetaan nuorten työmarkkinoille pääsyä, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä, uusien ratkaisujen, toimintamallien ja palveluiden sekä palveluohjauksen ja eri toimijoiden verkosto- ja yritysyhteistyön kehittämistä. Tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisyä ja purkua edistävien kokonaisvaltaisten palvelumallien kehittämistä sekä erityisryhmien työmarkkinoille pääsyä edistävien palvelumallien ja verkostojen kehittämistä. Tuetaan työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyötä Hallitusohjelman kärkihankkeen Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi toimenpiteenä toteutetaan vuosina 2017 ja 2018 työllisyyspalvelujen alueellisia kokeiluja, joilla luodaan kokonaisvaltainen hallinnonalarajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli työvoima- ja yrityspalveluille. Toimenpidettä koordinoiva Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kolme maakunnallista ja kuusi kuntapohjaista aluetta työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin. Porin 14
ja Rauman kaupunkien yhteinen hakemus oli yksi valituista kuntapohjaisista kokeilualueista. Porin ja Rauman kaupunkien kokeilun kohderyhmänä ovat pääosin yli 180 päivää työmarkkinatukea saaneet, osatyökykyiset sekä yli kuusi kuukautta työttömänä olleet nuoret ja maahanmuuttajataustaiset työttömät työnhakijat. Kokeilun sisältö liittyy neljään palvelupakettiin: kuntouttavan työtoiminnan, sähköisten mobiilipalveluiden, asiakaslähtöisten palvelumallien ja yritysyhteistyön kehittämiseen. Muille Satakunnan kunnille on varattu mahdollisuus osallistua kokeiluun. Kokeilussa valmistaudutaan vuoden 2019 jälkeiseen tilanteeseen, jossa työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla, ja jossa em. palveluja voidaan tuottaa yhteistyössä kuntien, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyön mahdollisuuksien merkityksen voidaan nähdään korostuvan, kun kunta- ja palvelurakenteen muutos edellyttää uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen. Väestön terveyden ja toimintakyvyn eteen tehtävän työn tarve kasvaa. Erilaisten tapahtumien sekä kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan järjestämisessä, ympäristönhoidossa, perinteen ja historian tallentaminen sekä asukas- ja kylätoiminnan ylläpitäminen ovat järjestöjen vahvaa toimintakenttää. Innovatiiviset julkiset hankinnat mahdollistavat parhaiden osaajien yhteiset menetelmät tulevaisuuden haasteiden ja asiakkaiden tarpeiden ratkaisemiseksi. Uudet toimintamallit, sopimusratkaisut, liikkuvat palvelut ym. ovat kehittämisen kohteena. 15
3.2 Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa Toimintalinjalla parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tukijalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista, maahanmuuttajien palveluista sekä arvokkaasta luonto- ja kulttuuriympäristöstä. Puhtaan elinvoiman kehittämisen painopisteet ovat teollisuuden uusiutuminen, vahva elintarvikeketju sekä vetovoima. Painopiste 3: Uusiutuva teollisuus Tavoitteena on maakunnan teollisuuden kasvu ja uusiutuminen. Teollisuuden uusiutumiskyvyn vahvistaminen turvaa Satakunnan elinvoiman perustan. Tavoitteena on, että maakunnan elinkeinorakenne on maan monipuolisimpia ja maakunnan osuus Suomen viennistä kasvaa. Vienti- ja kasvuyrityksille on merkittävää koulutus- ja innovaatioympäristöjen ja kumppanuuksien kehittäminen. Satakunnassa vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista yhteistyötä, mikä mahdollistaa esim. uusien teknologioiden pilotoinnin. Verkostoitumisella edistetään maakunnan osaamista ja erikoistumista. Satakunnan teollisuuden uudistumiskyvyn tekijöitä vahvistetaan. Näitä ovat mm. liiketoiminta-, myynti- ja markkinointiosaamisen sekä teollisuuden palveluinnovaatioiden ja toiminnan lisääminen. Satakunnassa kehitetään uusia cleantech- ja ICT- teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita teollisuudelle esim. automaatioon, materiaaliosaamiseen, logistiikkaan, tuotannonohjaukseen, kiertotalouteen sekä ja resurssitehokkuuteen liittyen. Teollisuuden tuotteiden ja palveluiden jalostusarvoa kasvatetaan ja luodaan edellytykset uusille markkina-avauksille ja sitä kautta kansainväliselle kasvulle. Älykkäistä palveluista ja teollisuuden palvelutoiminnasta kehitetään tulevaisuuden palveluteollisuutta. Satakunnassa edistetään monipuolista energia-alan osaamista ja koulutusta. Kehitetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä edistetään niiden käyttöönottoa. LNG (nesteytetty maakaasu) tuontiterminaalin ja jakeluverkoston rakentaminen Satakuntaan on maakunnan edunvalvonnan kärkihanke. Metsävarojen tehokkaampi hyödyntäminen tukee metsäteollisuuden kilpailukykyä ja bioenergian tuotantoa. Uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä edistetään. Energia- ja resurssitehokkuuden sekä lähienergian edistäminen tukevat vähähiilisyyttä. Toimenpiteitä Satakuntalaisen teollisuuden uusiutumiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017: vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen kehitetään ja edistetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä niiden käyttöönottoa. lisätään uusiutuvan energian osuutta kulutuksesta ja tuotannosta Kehittämistoimet ja -tarpeet: maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018 16
Kehittämistoimet ja tarpeet: Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018 Vahvistetaan kehittämistoimijoiden, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) yhteistyötä. Tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden korkeakoulujen ja aluekehittäjien välistä TKI-yhteistyötä, kehittää ja pilotoida ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen ja edistää kaikin tavoin teollisuuden energia- ja ympäristötehokkaita ratkaisuja. Teollisuuspilotti tukee Satakunnan maakuntaohjelmaa, älykkään erikoistumisen tavoitteita sekä toteuttaa osaltaan Satakunnan Teollisuusvisiota 2020, jonka tavoitteena on satakunnan alueellisten toimijoiden tuloksellisempi vuorovaikutus, Satakunnan roolin vahvistaminen Suomen teollisuuspolitiikassa sekä teollisuusyritysten voimakas omaehtoinen uudistumien. Maakunnassa vallitsee vahva yhteinen tahtotila teollisuuden uusiutumisen tukemisesta. Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti 2016-2019 on ohjelmajulistus satakuntalaisen teollisuuden ja sen uudistumisen merkityksestä kohdistuen etenkin maakunnan teollisuuspuistoihin. Teollisuuspilotti nostaa teollisuuden kannalta keskeiset kehitettävät asiat esille. Satakunnan ammattikorkeakoulu on profiloitunut Teollisuuskorkeakouluna, joka painottaa uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. Profiilivalintaa tukevat konetekniikan, automaation, energiatekniikan, logistiikan ja kansainvälisen liiketoiminnan koulutukset. Teollisuuspilotti on valmisteltu laajassa yhteistyössä keskeisten yksityisten toimijoiden (mm. Kauppakamarit) sekä julkisten (Satakuntaliitto, Satakunnan ELY, kaupungit ja kunnat) kesken. Teollisuuspuistot toimivat innovaatioalustoina sekä kasvua ja kilpailukykyä parantavana uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä. Kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen Teollisuuden uusiutumiskyvyn vahvistaminen turvaa Satakunnan elinvoiman perustan. Tavoitteena on, että maakunnan elinkeinorakenne on jatkossakin maan monipuolisimpia ja maakunnan osuus Suomen viennistä kasvaa. Vienti- ja kasvuyrityksille on merkittävää koulutus- ja innovaatioympäristöjen ja kumppanuuksien kehittäminen. Satakunnassa vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista yhteistyötä, mikä mahdollistaa esim. uusien teknologioiden pilotoinnin. Verkostoitumisella edistetään maakunnan osaamista ja erikoistumista. Satakunnan teollisuuden uudistumiskyvyn tekijöitä vahvistetaan mm. liiketoiminta-, myynti- ja markkinointiosaamisen sekä teollisuuden palveluinnovaatioiden ja toiminnan lisäämisellä. Satakunnassa kehitetään uusia teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita teollisuudelle esim. automaatioon, digitalisaatioon, alustatalouteen, materiaaliosaamiseen, logistiikkaan, tuotannonohjaukseen ja resurssitehokkuuteen liittyen. Teollisuuden tuotteiden ja palveluiden jalostusarvoa kasvatetaan ja luodaan edellytykset uusille markkina-avauksille ja sitä kautta kansainväliselle kasvulle. Satakunnassa edistetään myös monipuolista energia-alan osaamista ja koulutusta. Kehitetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä edistetään niiden käyttöönottoa. Metsävarojen tehokkaampi hyödyntäminen tukee metsäteollisuuden kilpailukykyä ja bioenergian 17
tuotantoa. Uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä edistetään. Energia- ja resurssitehokkuuden sekä lähienergian edistäminen tukevat vähähiilisyyttä. Teollisuuden toiminnan turvaamiseksi on tärkeää kehittää toimintaympäristöä tavalla, joka tukee yritysten kilpailukykyä, parantaa niiden toimintaedellytyksiä ja varmistaa toiminnan jatkon Satakunnassa. Kasvun hidasteiden poistamisessa pääroolissa ovat julkisten toimijoiden toimet maankäytön, asumisen, liikenteen ja koulutuksen sekä yleisen infrastruktuurin osalta. Sääntelyn ennustettavuus ja lupakäytäntöjen sujuvoittaminen ovat merkittäviä suotuisan toimintaympäristön tekijöitä. Pilotoidaan teollista toimintaa uudistavia kokeiluympäristöjä/toimintamalleja, joilla vauhditetaan alueilla nopeita ja kokeiluluonteisia toimenpiteitä sekä vahvistetaan yritysten kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. Toimintamallien kokemuksia voidaan soveltaa myös kansallisesti. Edistetään ja pilotoidaan sellaisten teknologioiden käyttöönottoa, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja lisäävät energiatehokkuutta sekä kiertotaloutta. Vähähiilisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen, kaupallistaminen sekä uuden teknologian käyttöönotto ja vähähiilisyystrategioiden toteuttamisen kannalta tärkeät uudet ratkaisut ja selvitykset. Myös vähähiiliset liikennejärjestelmät ja liikkumismuodot sekä asumisen energiatehokkuutta parantavat innovaatiot ja teknologiat. Alueelliset materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevat verkostot ja yhteistyömuodot. Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat Lounais-Suomen Life IP-ydinalueen alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta Suomessa. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja menetelmiä sekä erillisin demohankkein luoda mahdollisuuksia kiertotalouden kehittämiseen. Edistetään maakunnan älykästä erikoistumista Osana EU:n koheesiopolitiikkaa vuosille 2014 2020 kansalliset ja alueelliset viranomaiset ovat laatineet älykästä erikoistumista (smart specialisation, RIS3) koskevat tutkimus- ja innovaatiostrategiat, jotta EU:n rakennerahastojen käyttöä voidaan tehostaa ja jotta EU:n, kansallisen ja alueellisen tason toimien sekä julkisten ja yksityisten investointien välille saadaan lisää synergiaa. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa kunkin maan ja alueen erityisten ominaisuuksien ja varojen tunnistamista, kunkin alueen kilpailuetujen korostamista sekä alueellisten sidosryhmien ja varojen tuomista huippuosaamiseen perustuvan tulevaisuudennäkymän tueksi. Se tarkoittaa myös alueellisten innovaatiojärjestelmien vahvistamista, tiedonkulun maksimointia ja innovoinnin etujen levittämistä alueen koko talouteen. Älykkäässä erikoistumisessa keskitytään siihen, mikä antaa alueelle parhaan kilpailupotentiaalin. Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 laadintaprosessissa on huomioitu älykkään erikoistumisen lähestymistapa ja aluekehittämisen painopisteet muodostavat maakunnan älykkään erikoistumisen fokusoinnit. Älykkääseen erikoistumiseen sisältyy myös tulosindikaattoreiden kehittäminen sekä niiden käyttäminen toimien ja ohjelmien ohjaamiseen ja muokkaamiseen. Niillä siis edistetään jatkuvaa arviointia ja oppimista sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamista alueiden välillä. Alueellisen kilpailukyvyn seurantaan ollaan kehittämässä älykästä erikoistumista maakunnassa mittaavia 18
indikaattoreita. Lupaavin tapa, jolla alue voi edistää osaamiseen perustuvaa kasvua, on monipuolistaa teknologioita, tuotteita ja palveluja, jotka liittyvät läheisesti käytössä oleviin ensisijaisiin teknologioihin ja alueen osaamispohjaan. Lähtökohtana on olemassa oleva alueellinen osaaminen. Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välisen kasvusopimuksen toteuttaminen Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat ovat mukana Pohjoisen kasvuvyöhykkeen 2016 2018 kasvusopimuksessa, joka muodostaa Etelä-Suomen 13 kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyöverkoston. Mukana ovat Porin, Rauman, Espoon, Helsingin, Kotkan, Kouvolan, Lahden, Lohjan, Porvoon, Salon, Turun, Uudenkaupungin ja Vantaan kaupungit sekä Satakunnan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien liitot. Pohjoinen kasvuvyöhyke - yhteistyön koordinaatiosta vastaavat yhdessä hankkeen isäntäorganisaatiot Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto. Kasvuvyöhykkeen kehittämisnäkökulma kytkeytyy mm. rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittämiseen sekä Etelä-Suomen logistiikka-alan ja logistiikka-alueiden profilointiin. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden edistämiseen ja tähtäimenä on Suomen ja sen alueiden kestävän kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteena on luoda kestäviä, perinteisiä ja digitaalisia liikenne- ja kuljetuspalveluita, tuottaa ketterä innovaatioiden kehitysalusta ja hyödyntää kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa. Tavoitteena on myös lisätä yhtenäisen työmarkkinaja talousalueen yhteistoiminnallisuutta ja saavuttaa siten skaalautuvia etuja koko alueelle sekä vahvistaa Suomen houkuttelevuutta elinkeinoelämän toimintaympäristönä. Pohjoinen kasvuvyöhyke on alusta digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille sekä kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Se tarjoaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen edelleen kansainvälistymiselle ja uusiin, digitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja kaupallistamiselle. Hallitusohjelman kärkihankkeita toteuttavat kasvuvyöhykkeet ja teemaverkostot kokoavat valtion, alueiden, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen. Edistetään maakunnan kannalta merkittävien kasvuvyöhykkeiden sekä teemaverkostojen kasvusopimusten toteutumista. Seutukaupungit soveltamisen mestarit -ohjelman (SEUTU-ohjelma) tavoite on uudistaa seutukaupunkien elinkeinoelämän ekosysteemejä erityisesti palvelumuotoilua hyödyntäen ja kansainvälisyyteen tähdäten. Ekosysteemien uudistamisessa lähdetään liikkeelle seutukaupunkien olemassa olevista vahvuuksista ja elinkeinoelämästä. Ohjelma tähtää näiden vahvuuksien ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilymiseen ja kasvamiseen seutukaupungeissa. Satakunnasta mukana ohjelman toteutuksessa ovat Rauman, Huittisten ja Kokemäen kaupungit. 19