LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 107/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 223 Annettu julkipanon jälkeen 3.10.2007 ASIA LUVAN HAKIJAT Pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen, joka koskee maaainesten ottamista Nevanperän alueella, Kauhava Seppo ja Taneli Renko ASIAN TAUSTAA Kauhavan kaupunginhallitus on 17.6.1996 myöntänyt Taneli Rengolle luvan maa ainesten ottamiseen tilalta Peltola RN:o 2:60 (nykyisin tilat Renko RN:o 2:687 ja Peltola RN:o 2:688) Kauhavan kaupungin Alakylän kylässä. Lupa myönnettiin kymmeneksi vuodeksi ja maaainesmäärän 940 000 m 3 ottamiseksi. Luvan mukaista määrää ei luvan voimassaoloaikana ole kokonaan hyödynnetty. Vanhan luvan voimassaolon aikana on maa aineksia nostettu 59 000 m 3 ktr, josta varastokasoilla on maa ainesten ottoalueella varastoituna noin 55 000 m 3 ktr. Ottaminen on syvimmillään ulottunut tasolle +67,5 m eli noin puoli metriä pohjavedenpinnan alapuolelle. Kauhavan kaupunginhallitus on 15.5.2006 käsitellyt Seppo ja Taneli Rengon lupahakemuksen maa ainesten ottamiseen em. tiloilta Renko RN:o 2:687 ja Peltola RN:o 2:688. Länsi Suomen ympäristökeskus on 7.4.2006 antanut maa aineslain 7 :n 2 momentin mukaisen lausunnon Kauhavan kaupungille liittyen Seppo ja Taneli Rengon uuteen maa ainesten ottamista koskevaan lupahakemukseen. Ympäristökeskus on ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä hakemuksen mukaiseen ottotoimintaan, koska maa ainesten otto aiheuttaa maa aineslain 3 :ssä tarkoitettua vaarantumista tärkeän pohjavesialueen veden laadulle. Hakemuksen mukainen ottotoiminta sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, joten pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuva maa ainesten otto muuttaa hydrogeologisia olosuhteita ja vaarantaa pohjaveden laadun hakemuksen mukaisella alueella. Alueella ei ole hyödynnettävissä olevia hiekkavaroja edes pohjavedenpinnan päällä tai kotitarveottoa varten. Kaupunginhallitus on päättänyt lykätä hakemuksen käsittelyä ja jatkaa sitä sen jälkeen, kun maa ainesten ottamiseen on haettu Länsi Suomen ympäristölupavirastolta vesilain mukaista lupaa ja lupa asia on lainvoimaisesti ratkaistu.
2 HAKEMUS Seppo ja Taneli Renko ovat ympäristölupavirastoon 31.7.2006 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet vesilain mukaista lupaa ottaa maa aineksia hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti pohjavesipinnan alapuolelta Nevanperän alueelta Kauhavan kaupungin Alakylän kylässä sijaitsevilta tiloilta Renko RN:o 2:687 ja Peltola RN:o 2:688. Suunnitelma Suunnitellut työt ja jälkihoitotoimenpiteet Suunnitelma koskee soranottoa ja maisemointia Kauhavan kaupungin Alakylän kylässä tiloilla Renko RN:o 2:687 ja Peltola RN:o 2:688. Tilan Renko omistaa Seppo Renko ja tilan Peltola omistaa Taneli Renko. Suunnitelma alue sijaitsee Kauhavan pohjoispäässä rajoittuen yksityisalueisiin kolmelta sivultaan. Kaikkien rajanaapurien osalta pohjavedenalaista ottamistoimintaa on myös harjoitettu. Suunniteltu maa aineksen ottopaikan materiaali on pääosiltaan kelvollista rakennusmateriaaliksi. Alueen pintamaa on noin 0,5 metrin syvyyteen humuspitoista. Suunnitelma alueen maanpinnan korkeustaso on noin +73,90 m. Pohjaveden korkeusasema suunnitelma alueella on noin +68,80 m. Alueelta saadaan pohjavedenpinnan yläpuolisia materiaaleja noin 600 000 m 3 ja alapuolisia noin 388 000 m 3. Pääasiallinen materiaali on suodatinhietahiekkaa ja osa vedenalaisesta materiaalista on salaojasoralajiketta tai muuta karkeampaa ainesta. Vuonna 1996 on alueelle myönnetty ottolupa koko kiviainesmäärälle tasoon +66,30 m. Luvan mukaista määrää ei luvan voimassaoloaikana ole kuitenkaan hyödynnetty. Ottamisalueelta on poistettu puusto ja pintamaat kokonaan. Pintamaat sekä noin 55 000 m 3 ktr kaivetusta 59 000 m 3 ktr:stä on nostettu varastokasoille. Ottaminen on syvimmillään ulottunut tasolle +67,5 m eli noin puoli metriä pohjavedenpinnan alapuolelle. Suunnitellut työt tehdään pohjavedenpinnan yläpuoliselta osalta pyöräkuormaajalla. Pohjavedenpinnan alapuoliset materiaalit nostetaan ensin altaan reunalle kasoihin kuivumaan, joista ne edelleen lastataan pyöräkuormaajalla asiakkaille toimitettavaksi. Ottaminen aloitetaan alueen pohjoisosasta päättyen ottoalueen eteläosassa olevan tien kohtaan. Materiaalit on suunniteltu otettavaksi siten, että alueelle syntyy neljä pohjavesiallasta, joiden vesisyvyys on noin 5 m. Tämä mahdollistaa materiaalin kuivatusjärjestelyt. Alin kaivutaso on suunniteltu kaikissa altaissa korkeuteen +63,30 m ja luiskaukset kaltevuuteen 1:2 1:4. Vedenalaiset luiskat asettuvat luonnolliseen kaltevuuteen. Noin 12,5 ha:n alueelta otettavan maa aineksen määrä on noin 980 000 m 3 ktr 15 vuoden aikana. Ottamistoiminnan jälkeen alue siistitään ja mahdolliset rakennukset ja rakennelmat poistetaan. Pohjavedenpinnan yläpuoliset osat tasataan ja luiskataan suunnitelmien mukaan. Reunojen luiskaukset tehdään pääsääntöisesti jo ottamistoiminnan aikana. Ottamisen jälkeen suoritetaan alueen reunojen viimeistelytyö. Hienoja maa aineksia si
3 dotaan nurmetuksella ja mänty /koivuistutuksin niin, että alueesta muodostuu yhtenäinen ja mahdollisimman luonnonmukainen. Luiskien metsitys tehdään Kauhavan metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaisesti. Ottamistoiminnan jälkeen alue soveltuu erinomaisesti monipuoliseen virkistyskäyttöön. Alueen kaavoitustilanne ja pohjavesiolosuhteet Alue, jolle lupaa haetaan, sijaitsee vuonna 2005 laaditussa Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa esitetyllä Nevanperän (Ontonnevan) maa ainesten ottoalueella, eikä se ole samassa kaavassa esitetyissä pohjavesialueissa. Länsi Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2006 valmistuneessa Nahkalan pohjavesiselvityksessä Ontonnevan pelto ja hiekkaalueille (= Nevanperän maa ainesten ottoalue maakuntakaavassa) on annettu tunnus "Nahkala C". Selvityksen mukaan Nahkala C alueen pohjavedenlaatu on varsin heikko. Vedessä on rautaa ja mangaania sekä ammoniumtyppeä suurina pitoisuuksina. Vedessä on niukasti happea. Nahkala C alueella muutamissa pisteissä kemiallinen hapenkulutus ylitti sosiaali ja terveysministeriön laatuvaatimukset ja suositukset. Arvio hankkeen vaikutuksista Pohjaveden suojelemiseksi alueella ei varastoida poltto eikä voiteluaineita. Työssä noudatetaan erityistä varovaisuutta. Polttonesteiden tai muiden pohjaveden puhtaudelle uhkaa aiheuttavien aineiden säiliöt sijoitetaan suoja altaisiin, mikäli niitä sijoitetaan ottamisalueelle. Työkoneiden ja edellä mainittujen aineiden säiliöiden sijoituspaikat tehdään nesteitä pidättäviksi niin, että maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei synny. Alueella ympäristöineen ei ole maisemallisesti merkittäviä erikoispiirteitä, eivätkä maisemalliset olot alueella maa ainesten oton johdosta oleellisesti muutu. Ympäröivillä alueilla suoritetaan jo pohjavedenpinnan alapuolista ottamistoimintaa. Suunnitelman mukaisella ottamistoiminnalla ei ole alueen nykytilanteessa minkäänlaisia haittavaikutuksia. Sen sijaan pohjavedenpinnan alapuolisten maa ainesten ottaminen ja ottoalueen kokonaisvaltainen kunnostaminen lisäävät alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja parantavat aluetta maisemallisesti. Hankkeesta saatava hyöty on suuri maa aineksen myynnin kautta saatavina tuloina. Otettavien maa ainesten määrä on 980 000 m 3 ktr. Voidaan olettaa, että yhden m 3 ktr:n hinta on keskiarvona noin 1 euro, jolloin maa ainesten hinnaksi muodostuu 980 000 euroa suunnitelman mukaisella ottomäärällä. Maisemoinnin suorittamisen vakuudeksi tullaan asettamaan pankkitakaus, joka on suuruudeltaan 50 % arvioiduista maisemointikustannuksista.
4 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kauhavan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 18.5.2007. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET Länsi Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan lausunut, että maa ainesten ottoalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella Nahkala C. Alueella on tehty pohjavesiselvitys vuosina 2004 2005 yhteistyössä Kauhavan kaupungin, Lappavesi Oy:n ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimustulosten perusteella Nahkala C on rajattu pohjavesialueeksi. Aikaisemman maa ainestenottoluvan myöntämisajankohtana (17.6.1996) alue ei ole ollut luokiteltu pohjavesialue. Nahkala A alueelta käyttöön saatava pohjavesi muodostuu pääosin Ontonnevan pohjoispuolella sijaitsevalla hiekka sora alueella, jossa harjun ydinkerrostumat nousevat maan pintaan. Harjun peitteellinen ydin muodostaa hydraulisen yhteyden, jota pitkin pohjavesi virtaa Nahkala A alueelle ja Kauhavanjokeen. Nahkalan pohjavesiselvityksen tavoitteena oli löytää uusi vedenottamon paikka. Nahkala A pohjavesialueelta löytyi kaivonpaikka pisteestä 28, joka sijaitsee noin 5 kilometrin päässä suunnitellusta ottoalueesta kaakkoon. Koepumppausten perusteella pisteestä 28 arvioidaan saatavan pohjavettä keskimäärin 500 m 3 /d. Alustavasti tutkittu kaivonpaikka tutkimuspisteessä 128 sijaitsee lähimmillään 700 metriä suunnitellusta maa ainesten ottoalueesta etelään. Suunniteltu maa ainesten ottoalue sijoittuu alustavasti tutkitun pisteen kaukosuojavyöhykkeelle. Alueella on merkitystä vedenhankinnan kannalta. Suunnitellusta ottoalueesta noin 6 kilometrin päässä etelään sijaitsee Kauhavan kaupungin Nahkalan käytöstä poistettu vedenottamo. Vuosina 1983 1993 soranoton vaikutuksia pohjaveteen on tutkittu laajasti. Tutkimustulosten mukaan sorakuoppien pohjavesilammille on ominaista pintavesien kaltainen suuri veden laatuominaisuuksien vuodenaikojen mukainen vaihtelu. Pohjavesilammen vaikutus soranottoalueen ympäristöön riippuu lammen sijainnista, koosta ja syvyydestä. Lammen vaikutus suurenee, kun sen osuus pohjavesimuodostuman poikkileikkauksen pinta alasta kasvaa ja voi ulottua jopa yli kilometrin etäisyydelle lammesta. Pohjavedenpinnan alaisen ottotoiminnan seurauksena hydrogeologiset olosuhteet pohjaveden suojelun kannalta ovat erittäin huonot ja alueen likaantumisriski on erittäin suuri.
5 Ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2001 oppaan "Maaainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito". Oppaan mukaan tärkeillä pohjavesialueilla maa ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta voi tulla kysymykseen vain erityistapauksissa, kuten vanhojen ottamisalueiden kunnostuksissa, kun niihin liittyy olemassa olevien pohjavesilampien täyttöä ja syventämistä. Pohjavedenpinnan alapuolisten kerrostumien hyödyntäminen edellyttää yleensä erittäin vaativan tason suunnittelua. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa on suunnitellulla ottoalueella aluevarausmerkintä maa ainesten ottamisalue. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 23.5.2005, jolloin Nahkala C vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta ei vielä oltu rajattu. Maakuntakaavan luonteeseen kuuluu, että sen täydentäminen ja tarkistaminen on jatkuva prosessi (Etelä Pohjanmaan maakuntakaavan lyhennelmä 23.5.2005). Ympäristökeskus on lausunut, että suunniteltu ottotoiminta sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Maa ainesten otto hakemuksen mukaisesti muuttaa hydrogeologisia olosuhteita ja vaarantaa pohjaveden laadun alueella. Muutokset pohjavedessä voivat näkyä heti tai pitkän ajan kuluttua. Ottotoiminnan haitallisia vaikutuksia ei pystytä poistamaan jälkihoitotoimenpiteillä. Lupaa pohjaveden muuttamiskiellon vastaiseen maa ainesten ottoon ei tule myöntää, koska toimenpiteestä aiheutuu asutusoloja huonontava vedensaannin vaikeutuminen laajalla alueella. Lisäksi maa ainesten otosta voi aiheutua pohjaveden pilaamiskiellon vastaisia seurauksia. HAKIJAN SELITYS Hakijat ovat antamassaan selityksessä todenneet, että ympäristökeskus perustaa lausuntonsa siihen, että suunniteltu ottotoiminta sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle sekä muuttaa hydrogeologisia olosuhteita. Ympäristökeskuksen lausunto on maakuntakaavan vastainen. Maakuntakaava on vahvistettu 23.5.2005. Tässä kaavassa kyseinen alue on merkitty maa ainesten ottoalueeksi. Mikäli kyseisellä alueella olisi ollut todella merkitystä yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta, olisi maakuntakaavaa muutettu alueen osalta jo ennen sen vahvistamista. Maakuntakaavan kaavaselostuksessa on maininta siitä, että viranhaltijan on lausuntoja ja päätöksiä antaessaan huomioitava voimassaoleva kaava siten, että kaava toteutuu. Ympäristökeskuksen lausunto on ympäristöministeriön vahvistaman kaavan vastainen. Lisäksi se ei ole linjassa Nahkalan vesihuoltoselvityksen kohdassa 4.7. esitetyn Pohjaveden suojelu kohdan kanssa. Ko. kohdassa todetaan, että "Maa aineksen oton osalta tulee huolehtia siitä, että jälkihoitotyöt tulee toteuttaa". Kohdassa ei mainita, että maa ainesten otto tulisi kieltää kyseisellä alueella. Ympäristökeskuksen lausunto sisältää runsaasti olettamuksia. Ympäristökeskuksen Kauhavan kaupungille antamassa lausunnossa 7.4.2006 todetaan, että "alustavasti tutkitun pisteen antoisuus ja vedenlaatu tulee selvittää koepumppauksella". Lausunnossa todetaan
6 myös seuraavasti: "Tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin alustavasti kaivonpaikka nykyisen Ontonnevan alueen eteläpäähän lähimmillään noin 0,6 km suunnitellusta maa aineksen ottoalueesta etelälounaaseen. Suunniteltu maa aineksen ottoalue sijoittuu alustavasti tutkitun pisteen kaukosuojavyöhykkeelle." Lausunto on täynnä olettamuksia. Pisteen 128 tulokset eivät ole antaneet aihetta tarkempiin jatkoselvityksiin, vaan on päätetty tehdä tarkemmat selvitykset pisteestä 28, joka on noin 5 km kaakkoon suunnitellusta maa ainesten ottopaikasta. Pohjaveden laatu on heikko. Kauhavan kaupungin Nahkalan pohjavesialueella oleva Nahkalan vedenottamo on poistettu käytöstä 1980 luvulla pohjaveden korkean ammonium pitoisuuden vuoksi. Tämän jälkeen Kauhavan kaupungin talousveden on toimittanut Lappavesi Oy. Nahkalan vesihuoltoselvityksen kohdasta 4.3. voidaan todeta, että saatavan pohjaveden laatu on varsin heikko. Samassa selvityksessä kohdassa 3.1. alustavien vesinäytteiden analyysituloksista voidaan todeta yhteenvetona, että valtaosa veden laatuarvoista ei täytä talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia. Ympäristökeskuksen lausunnot eivät ole johdonmukaisia. Ympäristökeskuksen lausunnot ovat ristiriitaisia eri alueiden osalta. Esimerkkinä mainittakoon 16.4.2007 AA:lle annettu päätös asiasta "Lummukkakangas B pohjavesialueen poistaminen luokituksesta, Kauhava". Lähes samalla antoisuudella ja huomattavasti parempilaatuisesta pohjavedestä todettiin seuraavaa: "Alueen vähäisen antoisuuden ja korkeiden pohjaveden rauta ja mangaani sekä humuspitoisuuden johdosta vettä ei ole taloudellisesti kannattavaa puhdistaa, sillä se vaatisi kemiallisen käsittelyn. Tutkimustietojen perusteella ympäristökeskus katsoo, että alueella ei ole merkitystä yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta. Alue poistetaan pohjavesialueiden luokituksesta." Kyseisellä poistettavalla alueella ei ollut ammoniumtyppeä pohjavedessä kuten Nahkalan pohjavesialueella. Lummukkakankaan alue sijaitsee noin 2 km:n päässä Lummukkakangas A alueella olevasta pohjavedenottamosta ja alue on maakuntakaavan mukaisesti pohjavedenottoalue. Kauhavan kaupunki ostaa kaiken tarvitsemansa talousveden Lappavesi Oy:ltä ja on yksi sen pääosakkaista. Lappavesi Oy on sopimuksilla sitoutunut toimittamaan Kauhavan kaupungille kaiken sen tarvitseman talousveden. Kauhavan kaupunki ja Lappavesi Oy eivät ole valittaneet kyseisestä maa ainesluvasta. Kyseessä olevan maaainesluvan nähtävilläoloaikana luvasta ei ole huomauttanut kuin ympäristökeskus, joka pitää johdonmukaisesti kiinni lausunnostaan, jonka se on antanut silloin, kun lupakäsittely on alkanut. Tuolloin ei Nahkalan pohjavesiselvitys ollut vielä valmistunut. Koska Nahkalan pohjavesiselvityksen tilaajat Kauhavan kaupunki ja Lappavesi Oy eivät ole jättäneet huomautusta maaaineshakemuksen vireille tulosta, hakijat katsovat, että edellä oleviin ja aikaisempiin selvityksiin perustuen ympäristökeskuksen asiasta tiedoksiantokuulutukseen 11.4.2007 tekemä lausunto jätetään otta
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 7 matta huomioon ja kyseinen maa aineslupa myönnetään hakemuksen mukaisesti. Luparatkaisu Perustelut Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen. Vesilain 1 luvun 18 :n 1 momentin mukaan ilman ympäristölupaviraston lupaa ei saa käyttää pohjavettä tai ryhtyä pohjaveden ottamista tarkoittavaan toimeen siten, että siitä pohjaveden laadun tai määrän muuttumisen vuoksi voi aiheutua jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen, tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen vähentyminen tai sen hyväksikäyttämismahdollisuuden muu huonontuminen taikka toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen (pohjaveden muuttamiskielto). Kielto koskee myös maaainesten ottamista ja muuta toimenpidettä, jos siitä ilmeisesti voi aiheutua edellä mainittu seuraus. Vesilain 9 luvun 8 :n 1 momentin mukaan maa ainesten ottamiselle saadaan myöntää lupa, jos toimenpiteestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Pykälän 2 momentin mukaan lupaa toimenpiteeseen ei kuitenkaan saa myöntää, jos toimenpiteestä aiheutuu asutus tai elinkeino oloja huonontava veden saannin estyminen tai vaikeutuminen laajalla alueella taikka muu vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuun verrattava seuraus ympäristön oloissa tai luonnonsuhteissa eikä muutoksen vaikutuksia toimenpiteen yhteydessä suoritettavin järjestelyin voida estää. Sama koskee toimenpidettä, jonka seurauksena pohjavesi tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua tai josta voi aiheutua muu ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitettu seuraus. Suunniteltu maa ainesten ottoalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella Nahkala C. Nahkala A alueelta käyttöön saatava pohjavesi muodostuu pääosin Nahkala C alueella, jossa harjun ydinkerrostumat nousevat maan pintaan. Harjun peitteellinen ydin muodostaa hydraulisen yhteyden, jota pitkin pohjavesi virtaa Nahkala A alueelle ja Kauhavanjokeen. Lisäksi 700 metriä suunnitellusta maa ainesten ottoalueesta etelään sijaitsee alustavasti tutkittu kaivon paikka. Vaikka pohjaveden laatu Nahkala C alueella on alustavien tutkimusten perusteella heikko, alue on kuitenkin luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Maa ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta heikentää pohjaveden laatua. Ympäristöministeriön vuonna 2001 julkaiseman oppaan "Maa ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito" mukaan tärkeillä pohjavesialueilla maa ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta voi tulla kysymykseen vain erityistapauksissa, kuten vanhojen ottamisalueiden kunnostuksissa, kun niihin liittyy olemassa olevien pohja
8 vesilampien täyttöä ja syventämistä. Hakemussuunnitelman mukainen maa ainesten otto on ensisijaisesti uuden maa aineksen ottoa eikä vanhan ottamisalueen kunnostamista. Edellä mainitussa oppaassa on myös määritelty pohjavesialueiden suojakerrospaksuudet. Tutkittujen vedenottopaikkojen kaukosuojavyöhykkeillä, jollaisella hakemuksen mukainen ottoalue sijaitsee, pohjavedenpinnan yläpuoliseksi suojakerroksen paksuudeksi suositellaan vähintään 4 metriä. Sellaisillakin I ja II luokan pohjaveden muodostumisalueilla, joille ei ole määritelty vedenottopaikkoja tai niiden suojavyöhykkeitä, suojakerroksen paksuus on vähintään 3 4 metriä. Hakemuksen mukaisella ottoalueella maanpinta on suunnitelman mukaan noin tasossa +73,90 m ja pohjavedenpinta noin tasossa +68,80 m. Kun otetaan huomioon 4,00 m:n suojakerros, hyödynnettävissä olevaa maa ainesta on vain noin 1,10 metrin kerros, josta huomattava osa on humusta. Täten maa aineksen otosta saatava hyöty olisi vähäinen. Suunnitelman mukainen maa ainesten otto ulottuisi pohjavedenpinnan alapuolelle tasoon +63,30 m, eli otto käsittäisi noin 10,6 metrin kerroksen. Edellä todetun perusteella ympäristölupavirasto katsoo, ettei Seppo ja Taneli Rengolle voida myöntää haettua lupaa pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen maa ainesten ottamiseksi Nevanperän alueelta Kauhavan kaupungin Alakylän kylässä tiloilla Renko RN:o 2:687 ja Peltola RN:o 2:688. Suunnitelman mukainen maa ainesten otto voi olennaisesti huonontaa tärkeän pohjavesiesiintymän laatua vesilain 9 luvun 8:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla. Vesilain 9 luvun 8 :n mukaisen luvan myöntämisen edellytyksiä ei siten ole olemassa. Lainkohdat Vesilain 1 luvun 18 ja 9 luvun 8 KÄSITTELYMAKSU 1 260 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 17.12.2003/1238
9 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Kalevi Tikka Esko Vähäsöyrinki Olli Matti Verta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Kalevi Tikka ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Olli Matti Verta. OMV/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.11.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.