Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo Tampereen yliopisto Avoimien ovien päivä 5.5.2010
Äänestysaktiivisuus vähenee Puolueiden jäsenmäärät pienenevät Äänestysprosentti 100 90 Presidentinvaalit 80 Eduskuntavaalit 70 60 50 Kunnallisvaalit 40 30 20 10 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Vuosi Eduskuntavaalit Presidentinvaalit Kunnallisvaalit 1950 1960 1970 1980 1995 2006 2006 % maksimimäärästä KESK 170 000 253 000 288 000 305 000 257 000 192 000 63 SDP 67 000 43 000 61 000 100 000 70 000 54 000 54 KOK 72 000 78 000 81 000 77 000 47 000 40 000 49 RKP 35 000 51 000 59 000 42 000 37 000 33 000 56 SKDL/VAS 63 000 61 000 52 000 45 000 16 000 10 000 16 SKL/KD 3 000 20 000 16 000 13 000 65 VIHR 1 000 2 500 250 SMP/PS 27 000 20 000 2 500 9 YHTEENSÄ 407 000 486 000 561 000 609 000 444 000 347 000 57 % äänioikeutetuista 16,6 17,9 18,1 17,1 11,4 8,5 Vaali- ja puolueosallistumisen vähenemiset syyt 1. Luokkarajat ovat ohentuneet 2. Puolueiden väliset aatteelliset erot ovat pienentyneet 3. Hyvinvointivaltion rakentaminen on pienentänyt väestöryhmien välisiä vastakohtaisuuksia 4. Vertikaalisesti lohkoutunut leiriyhteiskunta on hajonnut 5. Globalisaatiokehitys irrottaa monet asiat kansallisvaltion päätöksentekokehyksestä Suomalaiset erityispiirteet 6. Konsensuspolitiikan perinne 7. Suomalaisten heikko subjektiivinen kansalaispätevyys 8. Laitavasemmiston poliittinen kodittomuus Ei-konventionaalinen osallistuminen yleistyy Vetoomuksen allekirjoittaminen Mielenosoitukseen osallistuminen Osallistuminen boikottiin, maksu- tai ostolakkoon Lähde: Pesonen ja Sänkiaho 1979 Pesonen, Sänkiaho, Borg 1993 Borg ja Paloheimo (toim. 2009) 1975 1991 2007 75-07 19 33 45 +26 6 7 7 +1 1 6 17 +16 1
Käsityksiä suoran n eduista edustukselliseen an verrattuna 1. Kun puolueiden väliset aatteelliset erot ovat pienentyneet, äänestäjän on aikaisempaa vaikeampi tietää, minkälaisille poliittisille asioille hän antaa tukensa antaessaan vaaleissa äänensä tietyn puolueen ehdokkaalle. 2. Kansalaisten suorien osallistumismahdollisuuksien avulla poliittisen eliitin toimintaa voidaan kontrolloida myös vaalien välisenä aikana. 3. Kansalaisten suorat osallistumismahdollisuudet lisäävät kansalaisten kiinnostusta ja tietoja poliittisista asioista. Tietojen lisääntymisen on havaittu jonkin verran vähentävän poliittisia erimielisyyksiä. 4. Suorat osallistumismahdollisuudet lisäävät ihmisten tyytyväisyyttä sekä omaan elämäänsä että n toimivuuteen. Käsityksiä edustuksellisen n eduista suoraan an verrattuna 1. Edustajat kouliintuvat asiantuntijoiksi. Heillä on massoja paremmat tiedolliset resurssit päätöksentekoa varten (schumpeterilainen minimi) 2. Parlamentaarisessa ssa hallituksessa olevat puolueet saavat vaaleissa mandaatin ohjelmansa täytäntöön panemiseen (puhdas parlamentaarinen järjestelmä) 3. Päätettäessä asioista yksi kerrallaan suoralla lla kukaan ei kanna vastuuta kokonaisuudesta 4. Suurin osa ihmisistä toivoo, että heidän ei itsensä tarvitsisi nähdä kovin paljon vaivaa poliittiseen toimintaan osallistumiseksi (rationaalinen välinpitämättömyys, häive) Häive Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot John R. Hibbing & Elisabeth Theiss-Morse (2002): Stealth Democracy. Americans Beliefs about How Government Should Work. Cambridge: Cambridge University Press. Suurin osa ihmisistä toivoo, ettei heidän itsensä tarvitsisi nähdä paljon vaivaa poliittiseen toimintaan osallistumiseksi Poliittisen passiivisuuden selittäminen rationaalisena välinpitämättömyytenä ( Campbell ym. (1960): The American Voter) 2007 2003 2000 1996 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä 2
Kiinnostus politiikkaa kohtaan Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä 2007 2003 1991 1979 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % Täysin samaa mieltä 36 Jokseenkin samaa mieltä 32 Jokseenkin eri mieltä 24 Täysin eri mieltä 7 Ei osaa sanoa 1 Yhteensä 100 (n) (1421) Hyvin kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut Jonkin verran kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut Aineisto: FSD2269 (2007) Suomen asiat hoituisivat paremmin, jos päätöksenteko annettaisiin riippumattomille asiantuntijoille poliitikkojen ja kansalaisten asemesta % Täysin samaa mieltä 7 Jokseenkin samaa mieltä 26 Jokseenkin eri mieltä 28 Täysin eri mieltä 29 Ei osaa sanoa 11 Yhteensä 100 (n) (1030) Demokratiamallien typologia Asiantuntijoilla tulee olla keskeinen rooli päätöksentekijöinä Kansalaisilla ja puolueilla tulee olla keskeinen rooli päätöksentekijöinä Edustuksellinen Häive Puoluevetoinen Edustuksellista a kansalaisosallistumisella täydentävä Kansanäänestys Osallistuva Vasta Aineisto: FSD2269 (2007) 3
Demokratiamallien typologian operationalisointi Häive Puoluevetoinen Kansanäänestys Osallistuva Lisää suoraa Ei Ei Kyllä Kyllä a Päätöksenteko Kyllä Ei Kyllä Ei asiantuntijoille Osuus vastaajista % 12 19 28 41 (n) (94) (154) (225) (332) Häiven kannattajan profiili Mies (61 %) Iältään varttunutta väkeä Keski- tai korkea-asteen koulutus Keskimääräistä yleisemmin yrittäjä, toimihenkilö-ammatissa yksityisen sektorin palveluksessa tai eläkeläinen Demokratian arvostuksessa kriittisyyttä Keskimääräinen luottamus n toimivuuteen Heikko luottamus ja kriittinen suhtautuminen puolueita kohtaan Keskimääräistä kiinnostuneempi politiikasta Keskimääräistä paremmat tiedot politiikasta Subjektiivinen kansalaispätevyys keskitasoa Korostaa asiantuntemusta valittujen edustajien toiminnassa ja edustajien korkeaa koulutusta Kaipaa vahvoja poliittisia johtajia Tuskin osallistuu puoluetoimintaan Ei-konventionaalinen osallistuminen keskimääräistä vähäisempää Oikeistolainen poliittinen orientaatio Häiven kannattajat [Ryhmän koko 12 % havaintoaineistosta] Puoluevetoisen n kannattajan profiili Mies (57 %) Keski-ikäistä ja varttunutta väkeä Keskimääräistä useammalla korkea-asteen koulutus Keskimääräistä yleisemmin julkisen sektorin toimihenkilöammatissa Vahva n arvostus Keskimääräistä vahvempi luottamus edustuksellisen n toimivuuteen Vahva luottamus puolueita kohtaan Keskimääräinen kiinnostus politiikkaa kohtaan Keskimääräistä paremmat tiedot politiikasta Keskimääräinen subjektiivinen kansalaispätevyys Kriittinen suhtautuminen politiikan henkilöitymiseen Aktiivisia äänestäjiä Eivät kovin aktiivisia uusien osallistumismuotojen alueella Sovinnaisten osallistujien ryhmä [Ryhmän koko 19 % havaintoaineistosta] Kansanäänestysn kannattajan profiili Nainen (55 %) Perus- tai keskiasteen koulutus Työntekijä, alempi toimihenkilö tai eläkeläinen Pieni- ja keskituloisia Keskimääräistä heikompi n arvostus Keskimääräistä heikompi luottamus edustuksellisen n toimivuuteen Erittäin heikko luottamus ja hyvin kriittinen suhtautuminen puolueita kohtaan Keskimääräistä vähemmän kiinnostunut politiikasta Keskimääräistä huonommat tiedot politiikasta Heikko subjektiivinen kansalaispätevyys Pitää politiikan henkilöitymistä hyvänä asiana (52 %) Kaipaa vahvoja poliittisia johtajia Keskimääräistä enemmän niitä, joilla ei ole vakiintunutta puoluekantaa Keskimääräistä pienempi osa ryhmään kuuluvista äänestää vaaleissa Osallistumismuotojen lisäämisvaatimus perustuu tyytymättömyyteen [Ryhmän koko 28 % havaintoaineistosta] 4
Osallistuvan n kannattajan profiili Saman verran miehiä ja naisia Kaikkiin ikäryhmiin kuuluvia Eri koulutustasoilta Vahva n arvostus Vahva luottamus edustuksellisen n toimivuutta kohtaan Omat poliittiset resurssit vahvat (kiinnostus, tiedot, subjektiivinen kansalaispätevyys Korostaa keskimääräistä vähemmän asiantuntijuuden roolia edustajan tehtävässä Sovinnainen osallistuminen aktiivista Ei-konventionaalinen osallistuminen aktiivista Keskimääräistä enemmän asenteiltaan vasemmistolaisia Tämän ryhmän profiilia voidaan selittää sekä uuden politiikan hypoteesilla että tyytymättömyyshypoteesilla [Ryhmän koko 41 % havaintoaineistosta] 5