TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö Samverkande bildningsorganisationerna ry 1

2

SISÄLTÖ 1 Johdanto 4 2 Vaikuttamistoiminta 5 2.1 Vapaan sivistystyön edunvalvonta 5 2.2 Vapaan sivistystyön näkyvyys 5 2.3 Maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen 5 2.4 KEHO-ohjelma 5 2.5 Vapaan sivistystyön järjestörakenne 6 2.6 Vaikuttamistoiminnan toimenpiteet 6 3 Täydennyskoulutus ja tutkimuksen vahvistaminen 6 3.1 Vapaan sivistystyön täydennyskoulutus 6 3.1.1 Vapaan sivistystyön alueelliset ajankohtaispäivät 6 3.1.2 Työyhteisökoulutus 6 3.2 Vapaan sivistystyön tutkimus 6 3.2.1 Tutkimuksen vahvistaminen 6 3.2.2 Vapaan sivistystyön tutkimusverkosto 7 3.2.3 Tutkimusapurahat 7 3.3 Julkaiseminen 7 3.4 Kehittämistutkimushanke 7 3.5 Syyskokouksessa 3.12.2010 hyväksytty lisäys 7 4 Kansainvälinen yhteistyö 8 4.1 EAEA (European Association for the Education of Adults) 8 4.2 Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto NVL 8 4.3 Folkbildning Norden 9 4.4 ICAE (International Council of Adult Education) 9 4.5 Muu kansainvälinen toiminta 9 5 Voimavarat 10 Liitteet Liite 1 Talousarvio 2011 12 Liite 2 Yhteisjärjestön säännöt 14 3

1 Johdanto Vapaan sivistystyön oppilaitosten kannalta on myönteistä, että opiskeluhalukkuus ja koulutuspalvelujen kysyntä kasvaa näissä oppilaitoksissa julkisen talouden ja yksityistalouksien vaikeuksista huolimatta. Aikuisopiskeluun osallistumista kuvaavat tilastot osoittavat opiskelijamäärien hienoista laskua niin Suomessa kuin muissa EU-maissa, mutta muutos ei juurikaan koske vapaata sivistystyötä. Kannanotot aikuiskoulutuksen rahoituksen monimuotoistamisen tarpeesta ja yksityisen rahoituksen lisäämisestä voimistuvat. Eri koulutuksen sektorit joutuvat perustelemaan omaa julkisen rahoituksen osuuttaan aiempaa selkeämmin argumentein ja näytöin. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on avainsana. Vapaan sivistystyön toimintaedellytysten turvaaminen ja kehitystyön jatkuminen on alan järjestöjen keskeinen edunvalvontatehtävä. Kevään 2011 eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma ovat tärkeitä välietappeja, jotka viitoittavat tulevaisuuden suuntaa. Ne vaikuttavat ja niihin vaikutetaan! Vapaan sivistystyön toimijat ovat huolissaan opetus- ja kulttuuriministeriössä vuonna 2010 tehdystä organisaatiomuutoksesta. Vapaan sivistystyön vastuuvirkamiesten määrä on vähentynyt ja toimintaresurssit heikentyneet. Järjestöjen rooli kentän äänen kuuluville saamiseksi vaatii vahvistamista ja vapaan sivistystyön yhteistyöryhmän rooli ja tehtävät kirkastamista ja selkiyttämistä. Keskustelu ei riitä. Pitää saada virkamiesten ja poliittisten päättäjien tukea ja sitovia päätöksiä. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön puheenjohtajalla on merkittävä tehtävä toimiessaan myös YTR:n puheenjohtajana. Järjestöiltä odotetaan aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Eduskunnalle annettu hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioksi oli odotettua huonompi vapaan sivistystyön oppilaitosten kannalta. Esitys ei sisältänyt määrärahavarausta vapaan sivistystyön kehittämisohjelmalle 2009-2012. Aikuiskoulutuksen kehittämiseen käytettävät määrärahat olivat vähentyneet 30 prosentilla ja vapaan sivistystyön rahoitusryhmän tekemät esitykset lisärahoituksesta olivat jääneet vaille huomiota. Sivistysvaliokunta esitti 15.10.2010 omassa kannanotossaan 1 000 000 euron lisäystä vapaan sivistystyön kehittämiseen ja kesäyliopistojen suoritevajauksen pienentämiseen. Myöhemmin selviää, haluaako eduskunta vastata järjestöjen vetoomuksiin ja lisätä vapaan sivistystyön resursointia vuodelle 2011. Myönteisiä uutisia tulee opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta. OSAAVA ohjelma jatkuu ja kahdeksan miljoonaa on käytettävissä opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen eri koulutuksen sektoreilla. Vapaan sivistystyön oppilaitoksille myönnettiin 17,6 prosentin määrärahasta vuonna 2010. Koulutustarjontaa on siten runsaasti tarjolla ja kehittämisen ja kehittymisen edellytykset tältä osin kunnossa. Vuoden 2011 valtion budjetissa todetaan, että vapaan sivistystyön järjestörakennetta uudistetaan yhteistyön ja voimavarojen käytön tehostamiseksi osana vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanoa. VSY:n hallitus käynnisti neuvottelut Kansanvalistusseuran kanssa syksyllä 2010 kartoittaakseen yhteistyön tiivistämisen mahdollisuudet. Neuvotteluja jatketaan. Tärkeätä on huolehtia osaavan henkilöstön työmotivaatiosta ja työskentelymahdollisuuksien jatkumisesta koko vapaan sivistystyön sektorin tukemiseksi. Järjestöillä ja niiden henkilöstöllä on keskeinen rooli rakennettaessa vapaalla sivistystyöllä rikastettua hyvinvointia ja yhteiskuntaa. Helsinki 16.11.2010 Eeva-Inkeri Sirelius 4

2 Vaikuttamistoiminta 2.1 Vapaan sivistystyön edunvalvonta Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön tarkoituksena on edistää vapaata sivistystyötä sekä elinikäistä oppimista yhteiskunnassa. Edunvalvontatehtävän hoitaminen vaatii vapaan sivistystyön vaikuttamistoimien vahvistamista yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Vuoden 2011 vaikuttamisen kannalta keskeisiä kohteita ovat valtioneuvosto ja uusi hallitusohjelma, keväällä valittavat kansanedustajat sekä opetushallinnon virkamiehet hallinnon eri tasoilla. Vapaan sivistystyön oppilaitokset toimivat usean eri koulutusta koskevan lainsäädännön ja usean eri rahoittajan ohjaamina. Ammatillisen ja ammattisivistävän koulutuksen osuus on oppilaitoksissa kasvanut ja oppilaitosten on otettava huomioon sekä yleissivistävän että ammatillisen koulutuksen järjestämistä koskevat hallinnolliset muutokset. Ajankohtaiset muutokset liittyvät ammatillisen koulutuksen vauhdittamishankkeeseen sekä toisen asteen koulutuksen järjestämiseen. Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys kuntalain muuttamiseksi. Esitys pohjautuu Kunnat ja kilpailuneutraliteetti työryhmän tekemiin ehdotuksiin, joilla on vaikutusta erityisesti yksityisten oppilaitosten asemaan. Valtion vuoden 2011 talousarviossa todetaan vapaasta sivistystyöstä seuraavaa: Vapaan sivistystyön edellytyksiä vastata muuttuviin koulutustarpeisiin sekä vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiä parannetaan. Painopisteenä on maahanmuuttajien, opinnollista kuntoutusta tarvitsevien, työttömien ja senioriväestön koulutustarpeisiin vastaaminen sekä koulutuksen alueellisen saatavuuden varmistaminen. Edelleen todetaan että, Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009-2012 toimeenpanoa jatketaan ja että vuonna 2010 käyttöönotetun laatu- ja kehittämisrahoituksen osuutta lisätään. VSY työskentelee yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. 2.2 Vapaan sivistystyön näkyvyys Vapaan sivistystyön näkyvyyttä lisätään sidosryhmäyhteistyön, täydennyskoulutuksen ja tutkimustoiminnan keinoin. Tavoitteena on ottaa käyttöön sosiaalisen median keinoja ja hyödyntää reaaliaikaisten verkostojen tarjoamia mahdollisuuksia osallistua koulutusta ja oppimista koskevaan keskusteluun sekä lisätä vuorovaikutusta alan toimijoiden ja vaikuttajien välillä. 2.3 Maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen Tärkeäksi kehittämistyön kohteeksi nousee maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen ja sitä tukeva koulutustarjonta. Maahanmuuttajakoulutus ja sen rahoittaminen kuuluu työvoima- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan, mikä vaikeuttaa vapaan sivistystyön oppilaitosten mahdollisuuksia palvella koulutusohjelmillaan maahanmuuttajien kotoutumista. Vapaan sivistystyön toimijoiden näkemys on edelleen se, että maahanmuuttajien koulutus ja sen rahoitus tulisi keskittää opetus- ja kulttuuriministeriöön ja varmistaa riittävä rahoitus tämän erityisryhmän koulutukseen. Vapaan sivistystyön oppilaitosten tulisi toimia kotoutumiskoulutuksen keskeisinä järjestäjinä. Niiden mahdollisuudet edistää hyviä etnisiä suhteita ja luoda maahanmuuttajille kontakteja kantaväestöön ovat erinomaiset. VSY tukee mahdollista erillistä maahanmuuttajien politiikkaohjelmaa. 2.4 KEHO-ohjelma Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009-2012 (KEHO) on edelleen tärkeä vapaata sivistystyötä tukeva toimenpideohjelma, joka on vasta alkuvaiheessaan ja jonka toteutumista seurataan ja ohjataan. Järjestöt pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan KEHO-ohjelman toteutusaikatauluun, resursointiin ja toimenpiteiden priorisointijärjestykseen. Vapaan sivistystyön yhteistyöryhmän (YTR) rooli korostuu opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) uudistetun tehtäväjaon vuoksi. Ensi vuoden aikana on tarpeen vahvistaa yhteydenpidon rakenteita ja keskusteluyhteyden jatkuvuutta opetushallinnon virkamiesten kanssa. KEHO ohjelman toimeenpanossa oppilaitosverkoston rakenteellinen kehittäminen jatkuu ja ylläpitämislupien uusiminen käynnistyy vuonna 2011. Rahoitusta koskevat uudistukset ovat valmisteluvaiheessa ja 5

kehittämistyö laatu- ja kehittämisrahoituksen uuden järjestelmän luomiseksi vaatii laaja-alaista yhteistyötä. Vapaan sivistystyön tilasto- ja tietopohjan kehittämishanke on käynnissä ja sen on määrä saada työnsä päätökseen 30.8.2011. KEHO ohjelman toteutussuunnitelmassa on useita laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä, joihin tarvitaan YTR:n ja järjestöjen tukea ja asiantuntemusta. VSY:lle on osoitettu muutama erityistehtävä, joiden valmistelu jatkuu. Vapaan sivistystyön monitieteisen tutkimusohjelman käynnistäminen yhdessä relevanttien korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena vapaan sivistystyön opiskelua ja kehittämistä koskevan tutkimustoiminnan ja tutkijakoulutuksen vahvistaminen sekä korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön toimijoiden yhteistyön ja vuoro-vaikutuksen aktivoiminen. Selvitys- ja suunnittelutyön käynnistäminen yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, jolla kartoitetaan mahdollisuudet laajentaa näyttötutkintojärjestelmä tai sen sovellutukset vapaan sivistystyön koulutuksessa ja tehtävissä hankitun osaamisen kattavaksi. 2.5 Vapaan sivistystyön järjestörakenne Vapaan sivistystyön järjestörakennetta koskevat uudistamistarpeet on kirjattu valtion vuoden 2011 budjettiin. VSY haluaa olla aloitteellinen ja kartoittaa omalta osaltaan, miten se voisi edistää järjestötyöhön kohdennettujen resurssien tehokasta käyttöä ja vahvistaa kenttää palvelevaa ja nykyistä näkyvämpää yhteistyötä. 2.6 Vaikuttamistoiminnan toimenpiteet lausunnot ja kannanotot kuulemistilaisuudet opetus- ja kulttuuriministeriön asettamiin työryhmiin osallistuminen kehittämishankkeisiin osallistuminen sidosryhmäyhteistyö 3 Täydennyskoulutus ja tutkimuksen vahvistaminen 3.1 Vapaan sivistystyön täydennyskoulutus VSY:n järjestämän täydennyskoulutuksen painopiste vuonna 2011 on vapaan sivistystyön oppilaitoshenkilöstön tukemisessa kehittämisohjelman tavoitteiden toimeenpanossa. 3.1.1 Vapaan sivistystyön alueelliset ajankohtaispäivät Vapaan sivistystyön alueellisten ajankohtaispäivien sisältö rakennetaan kehittämisohjelman ajankohtaisista teemoista, joita työstetään vuorovaikutteisesti osallistujien kanssa. Osallistujat ovat vapaan sivistystyön henkilöstöä ja sidosryhmiä. Vuonna 2011 järjestetään ajankohtaispäivät Itä-Suomen alueella yhteistyössä Itä-Suomen vapaan sivistystyön yhteistyöelimen kanssa. Osallistujatavoite on 40 henkilöä. 3.1.2 Työyhteisökoulutus Työyhteisökoulutuksen (Toimiva työyhteisö -ohjelma) tavoitteena on vahvistaa oppilaitosverkoston rakenteellisen kehittämisen muutosprosesseissa olevien oppilaitostyöyhteisöjen yhteistyöosaamista ja työhyvinvointia. Työyhteisökoulutuksen toteuttaa suomenkielisenä E.T koulutus ja ruotsinkielisenä Carolin. Neljä vuonna 2010 aloitettua ohjelmaa jatkuu vuonna 2011. Lisäksi aloitetaan neljä uutta ohjelmaa. Tavoitteena on yhteensä 80 osallistujaa. 3.2 Vapaan sivistystyön tutkimus 3.2.1 Tutkimuksen vahvistaminen Tutkimuksen vahvistamisen alueella panostetaan vapaan sivistystyön monitieteisen tutkimushankkeen aikaansaamiseen ja kantavien rakenteiden ja käytänteiden kehittämiseen. Tavoitteena on myös tutkimusta tukevan yhteistyön edistäminen sekä tutkimustiedon levittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Åbo Akademi ja useita yksittäisiä tutkijoita on syksyllä 2010 ilmoittautunut tutkimushankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. 6

3.2.2 Vapaan sivistystyön tutkimusverkosto Kootaan vapaan sivistystyön tutkimusta tekevät ja siitä kiinnostuneet vuorovaikutteiseksi ryhmäksi. Kutsutaan mukaan sekä tutkijoita että käytännön toimijoita, aikuiskasvatusalan kouluttajia ja opiskelijoita ja koulutuspolitiikan vaikuttajia. Verkostoa kootaan ja koordinoidaan ja toimintoja järjestetään kiinteässä yhteistyössä ATS:n ja yliopistojen yhteyshenkilöiden kanssa. Avataan yhteys myös pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin tutkijoihin VSY:n ja sen kumppaneiden NVL-, EAEA- ja ESREA-suhteita apuna käyttäen ja vahvistetaan yhteyttä Aikuiskasvatus-lehden, Infonetin ja verkkolehti Sivistyksen kanssa. Toimenpiteet vuonna 2011 Jatketaan monitieteisen tutkimushankkeen rakentamista yhteistyöyliopistojen kanssa Painotetaan ensivaiheessa tutkimushankkeen kannalta keskeisten toimijoiden mukaan saamista verkostoon Järjestetään kaksi tutkijatapaamista, toinen pohjoismainen Otetaan käyttöön sosiaalinen media Kootaan ja lähetetään kaksi uutiskirjettä Kootaan katsaus ajankohtaisesta tutkimuksesta Päivitetään ja uudistetaan vapaan sivistystyön tutkimustietokanta 3.4 Kehittämistutkimushanke Tilataan ja toteutetaan kehittämistutkimus, joka tukee vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanoa. Tutkimuksen aiheesta, tekijöistä ja rahoituksesta neuvotellaan opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja lopullisen päätöksen hankkeen käynnistämisestä tekee VSY:n hallitus. Valmistelussa otetaan huomioon myös opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikössä tehtävät vapaata sivistystyötä koskevat selvitys- ja kehittämistoimet. 3.5 Syyskokouksessa 3.12.2010 hyväksytty lisäys VSY:n tehtävänä on koordinoida vapaan sivistystyön henkilöstölle suunnattua täydennyskoulutusta. Se kutsuu sivistysjärjestöjen koulutussuunnittelijat säännöllisiin tapaamisiin, joissa kartoitetaan meneillään olevat koulutushankkeet ja suunnitellaan uusia. Yhteistyötä lisätään sekä suunnittelu- että tiedottamisvaiheeseen. 3.2.3 Tutkimusapurahat Jaetaan hakemusten perusteella 3-4 tutkija-apurahaa (à 1 600 e/kk, enintään 6 kk) ja neljä tutkimuksen kannustusrahaa (à 900 e). Kaksi kannustusrahaa jaetaan yliopisto-opettajien ehdottamille vapaata sivistystyötä koskeville graduille. Apurahan saajien valinnassa käytetään yhtenä kriteerinä tutkimuksen keskeisyyttä tekeillä olevan tutkimushankkeen näkökulmasta. 3.3 Julkaiseminen Kootaan vapaan sivistystyön PD-ohjelmassa (2007 2010) tehdyistä raporteista julkaisu yhteistyössä Kansanvalistusseuran kanssa. Julkaisu ilmestyy syksyllä 2011. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön historiateoksen käsikirjoitus valmistuu kesällä 2011. 7

4 Kansainvälinen yhteistyö VSY edustaa Suomen vapaan sivistystyön sektoria pohjoismaisessa pääsihteeri-verkostossa (Folkbildning Norden), pohjoismaisessa tiedottaja-verkostossa (NORD-info), eurooppalaisessa aikuiskasvatusalan järjestössä EAEA:ssa (European Association for the Education of Adults) sekä globaalisti toimivassa järjestössä ICAE:ssa (International Council of Adult Education). Lisäksi VSY tarjoaa jäsenilleen kansainvälistymiseen liittyvää neuvontaa, tietoa ja verkostoja. VSY:n ylläpitämä EAEA:n tiedotustoimisto kokoaa tietoa ulkomaisista lähteistä ja välittää sitä EAEA:n nettisivuston ja uutislehden välityksellä. Kansainvälisten asioiden sihteeri avustaa hanke- ja seminaarisuunnittelussa sekä opintovierailujen järjestämisessä. 4.1 EAEA Vuonna 2010 EAEA luopui linkkitoimistomallista ja sulki Madridin ja Budapestin toimistot. Helsingin toimiston nimi (link office) muutettiin viestintäyksiköksi (information unit). EAEA:n toimintasuunnitelma vuodelle 2011 on hyväksytty EAEA:n vuosikokouksessa Jerevanissa kesäkuussa 2010. Helsingin toimiston tehtäviin kuuluu verkkopalvelujen päivittäminen, uusien palvelujen kehittäminen, painetun uutiskirjeen laatiminen ja levitys, sisäisen viestinnän ylläpitäminen, videoiden tuottaminen sekä osallistuminen hankkeisiin ja EAEA:n tapahtumien järjestämiseen. EAEA järjestää yhdessä EUCIS LLL verkoston kanssa näyttelyn (Lifelong Learning Fair) EU-parlamentissa tammikuussa 2011. Maaliskuussa järjestetään neljännen kerran Policy Breakfast EU:n parlamentissa. Järjestö on myös mukana EU-komission järjestämän Action Plan - loppukonferenssin suunnitteluryhmässä. Konferenssi järjestetään Budapestissa maaliskuussa. EAEA:n vuosikokous pidetään kesäkuussa Malmössa, Ruotsissa ja tässä kokouksessa valitaan järjestölle puheenjohtaja ja hallitus seuraavalle kaksivuotiskaudelle. VSY:n pääsihteerin vuonna 2004 alkanut kausi varapuheenjohtajana päättyy samassa yhteydessä. Noin 800 henkilön odotetaan osallistuvan kesätapahtumaan, jossa EAEA:n ja ICAE:n vuosikoukset pidetään peräkkäin. VSY on aktiivisesti mukana tapahtumien järjestämisessä. VSY:n hallitus analysoi vuonna 2011 kansainvälistä toimintaansa kansainvälisten asioiden sihteerin, Johanni Larjangon, PD-työn pohjalta. Työ tarjoaa hyvän tausta-aineoston järjestön kansainvälisen toiminnan strategian päivittämiseksi. Analyysi nykymuotoisen kansainvälisen toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja kansainvälisten asioiden sihteerin toimenkuvasta on ajankohtainen myös siksi, että OKM vähensi tukeaan VSY:n kansainväliselle työlle vuonna 2010. Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston tuki on viime vuosina myös pienentynyt ja tuen käyttö tulee jatkossa voida perustella Helsingin kaupungin asukkaiden saaman hyödyn näkökulmasta. VSY on kansallisen asemansa vuoksi toivottu yhteistyökumppani kansainvälisiin projekteihin ja sillä on hyvät mahdollisuudet osallistua partnerina sekä pohjoismaisiin että eurooppalaisiin hankkeisiin. Kansainvälisen hanketoiminnan laajuus tulee myös pohdittavaksi kansainvälisen toiminnan linjauksia määriteltäessä. Toimenpiteet EAEA:n viestintästrategian päivittäminen EAEA:n läsnäoloa sosiaalisessa mediassa kehitetään EAEA:n painetun uutiskirjeen toimittaminen (3-4 kertaa vuodessa) EAEA:n sisäinen tiedottaminen (EAEA Insider 3-6 kertaa vuodessa) INFOnet-hanke: kansainvälisten asioiden sihteeri on teknisen kehittämisryhmän jäsen. Osallistuminen EAEA;n teemakonferenssin järjestämiseen EAEA:n uuden hankelevityspalvelun (dissemination services) kehittäminen ja toteuttaminen VSY:n uuden kv-strategian valmistelu 4.2 Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto NVL NVL vahvistaa VSY:n kansainvälistä toimintaa tuomalla siihen pohjoismaista näkökulmaa. NVL:n toiminnan tavoitteena on lisätä vapaan sivistystyön toimijoiden tietämystä pohjoismaisista yhteistyömahdollisuuksista aikuisten oppimisessa sekä innostaa ja tukea pohjoismaiseen yhteistyöhön ja verkostoihin osallistumista. NVL tiedottaa suomalaisesta vapaasta sivistystyöstä ja aikuiskoulutuksesta muihin Pohjoismaihin sekä välittää tietoa muista Pohjoismaista suomalaisille vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen toimijoille. Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2011. NVL tiedottaa yhdessä Sivistys-netin 8

kanssa sekä Nordvux.netissä puheenjohtajakauteen liittyvistä seminaareista ja tapahtumista. Toimenpiteet: NVL tuottaa uutisia vapaasta sivistystyöstä ja aikuiskoulutuksesta NVL-uutiskirjeeseen kerran kuukaudessa NVL tukee Norplus Aikuiskoulutuksen projekti-ideoita myöntämällä matka-apurahoja kirjoittajaseminaariin, jossa projektiideoista työstetään hakemus, sekä välittää pohjoismaisia partnereita NVL-koordinaattori osallistuu CIMO:n aikuiskoulutuksen asiantuntijaryhmään sekä kansallista viitekehystä valmistelevaan jatkotyöryhmään NVL-koordinaattori edistää pohjoismaisten yhteistyömahdollisuuksien tunnettuutta osallistumalla VSY:n alueellisiin tapahtumiin VSY ja NVL ovat perustaneet asiantuntijaryhmän, jonka tavoitteena on tukea vapaassa sivistystyössä hankitun osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen kehittämistä. VSY ja NVL järjestävät yhteistyössä asiantuntijaryhmän kanssa osaamisen tunnustamiseen liittyvän seminaarin vuonna 2011. Suomi koordinoi kahta pohjoismaista NVLverkostoa: Vuxenvägledning ja Äldre i arbetslivet. Vuxenvägledning-verkostossa toimii tutkimusryhmä, joka selvittää ohjattavien merkitystä ja vaikutusta ohjausprosessin tuloksellisuuteen. NVL järjestää tämän tutkimuksen tuloksiin pohjaavan asiantuntijaseminaarin syksyllä 2011 Jyväskylässä. NVL vahvistaa yhteistyötä FAMI / Bildningsforumin kanssa ja järjestää ohjausta käsittelevän yhteistyöseminaarin keväällä 2011. 4.4 ICAE (International Council of Adult Education) ICAE:n vuosikokous järjestetään Malmössä kesäkuussa 2011 ja se yhdistetään aikataulullisesti peräkkäin EAEA:n vuosikokouksen kanssa. Näin turvataan suurempi osallistujamäärä ja minimoidaan molempiin tilaisuuksiin osallistuvien henkilöiden matkakuluja. VSY neuvottelee ulkoministeriön kanssa taloudellisen tuen myöntämisestä kehitysmaista tuleville kokousedustajille. 4.5 Muu kansainvälinen toiminta VSY anoo opetus- ja kulttuuriministeriötä määrärahaa, jolla se voi tukea vapaan sivistystyön toimijoiden osallistumista seminaareihin ja verkostoyhteistyöhön lähialueilla. 4.3 Folkbildning Norden VSY järjestää Folkbildning Norden verkoston seuraavan kokouksen Helsingissä maaliskuussa 2011. Verkosto tuottaa pohjoismaista vapaata sivistystyötä kertovan englanninkielisen esitteen Malmössa pidettävää kansainvälistä tapahtumaa varten. Pohjoismainen tiedottajaverkosto suunnittelee yhdessä NVL:n kanssa verkkoseminaari-sarjan syksylle, teemana sosiaalisen median hyötykäyttö. Yhteinen verkkopohjainen vapaan sivistystyön kuvapankkia kehitetään ja arvioidaan. 9

5 Voimavarat Yhteisjärjestön talous on heikentynyt VSOP-ohjelman päätyttyä ja jäsenjärjestöjen lukumäärän pienennyttyä. Erityiseksi haasteeksi on noussut yleisavustuksen edellyttämän 20 prosentin omarahoitusosuuden osoittaminen. Koska järjestöllä ei ole maksullista palvelutoimintaa, omarahoitusosuus muodostuu jäsenmaksuista ja korkotuotosta. Molempien tuotto on pienentynyt. EAEA:n tiedotusyksikön toimintaan, NVL-koordinaatiotehtäviin sekä täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi saadut erillisavustukset ovat kohden-nettuja resursseja, jotka käytetään täysimääräisesti näihin palveluihin ja hankkeisiin kohdistuviin kuluihin. Yleiset toimistokulut (henkilöstökulut, puhelin, kopiointi, postitus) jyvitetään kullekin hankkeelle talouden seurantajärjestelmän avulla. NVL-koordinaatiotehtäviin liittyvä sopimus on tehty vuoden 2012 loppuun ja sen osuus VSY:n taloudesta on noin 135 000 euroa. Opetushallituksen myöntämä hankerahoitus opetustoimen henkilöstökoulutukseen on pääosin myönnetty vuonna 2010. Koska hankerahoitus on kaksivuotinen, siirtyy osa rahoituksesta ja toiminnoista toteutettavaksi vuonna 2011. OKM on sitoutunut myöntämään erillisavustuksen vapaan sivistystyön yhteistyöryhmän sihteerin tehtävien ja vapaan sivistystyön kehittämisohjelman hallinnollisten tehtävien osittaiseen hoitamiseen (n. 30 000 euroa). VSY anoo opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuodelle 2011 yleisavustusta 120 000 euroa ja erillisavustusta EAEA:n tiedotusyksikön kuluihin 70 000 euroa, lähi-alueyhteistyöhön 20 000 euroa ja vapaan sivistystyön tutkimuksen vahvistamiseen 76 000 euroa. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanoon liittyvä kehittämistutkimus ja tutkimuskohde täsmennetään VSY:n hallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytävissä neuvotteluissa. Hallitus esittää syyskokoukselle jäsenmaksujen korottamista 1514 eurosta 2000 euroon. Vuoden 2011 budjetin laatimisen perusteena on käytetty korotettua jäsenmaksutuottoa. 10

11

Talousarvio 2011 LIITE 1 1 (2) Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö - Samverkande Bildningsorganisationerna VARSINAINEN TOIMINTA Budjetti 2011 Tilinpäätös 2009 Budjetti 2010 Järjestötoiminta Tuotot 0 0 15 000 Toimintatuotot 0 4 300,00 0 Kulut 0-12 309,25-15 000 Yhteensä 0-8 009,25-15 000 Hallinto Kulut -6 500-6 996,12-6 500 Yhteensä -6 500-6 996,12-6 500 Toimisto Avustukset 30 000 29 649,72 30 000 Kulut Henkilöstökulut -120 000-94 704,90-130 000 Poistot -1 000-455,80-400 Muut kulut -45 000-45 378,97-45 000 Yhteensä -136 000-110 889,95-145 400 Koulutus- ja kehittämispalvelut eli VSOP Avustukset 87 500 277 049,00 316 000 Kulut Henkilöstökulut -25 000-63 391,18-55 000 Muut kulut -62 500-213 657,82-261 000 Yhteensä 0 0 0 VST-tutkimus Avustukset 76 000 7 646,52 ei budj. Kulut Henkilöstökulut -20 000-5 643,81 ei budj. Muut kulut -56 000-9 211,33 ei budj. Yhteensä 0 0 Projektit Kehittämistutkimushanke Avustukset 60 000 ei budj. ei budj. Kulut Henkilöstökulut -25 000 ei budj. ei budj. Muut kulut -35 000 ei budj. ei budj. Yhteensä 0 EAEA Avustukset 70 000 80 157,20 80 000 Kulut Henkilöstökulut -55 000-82 539,44-55 000 Muut kulut -22 500 0-23 754 EAEA yhteensä -7 500-2 382,24 1 246 12

Talousarvio 2011 LIITE 1 2 (2) Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö - Samverkande Bildningsorganisationerna VARSINAINEN TOIMINTA Budjetti 2011 Tilinpäätös 2009 Budjetti 2010 NVL Avustukset 135 000 108 371,85 140 000 Kulut Henkilöstökulut -45 000-31 264,95-45 000 Muut kulut -90 000-77 279,79-90 000 Yhteensä 0-172,89 5 000 Kansainvälinen toiminta Avustukset 20 000 22 880,57 20 000 Kulut -20 000-24 814,85-20 000 KV-toiminta yhteensä 0-1 934,28 0 KULUJÄÄMÄ -150 000-137 413,35-145 654 Varainhankinta Tuotot 0 0 0 Jäsenmaksut 22 000 25 904 16 654 Muut tuotot 8 000 0 0 Kulut 0 0 0 Yhteensä 30 000 25 904 16 654 KULUJÄÄMÄ -120 000-111 509,35-129 000 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Korkotuotot 0 1 596,73 4 000 Korkokulut 0-237,34 0 Yhteensä 0 1 359,39 4 000 KULUJÄÄMÄ -120 000-110 149,96-125 000 Yleisavustukset Toiminta-avustus 120 000 111 000,00 125 000 TILIKAUDEN TULOS 0 850,04 0 13

Yhteisjärjestön säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö - Samverkande bildningsorganisationerna ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhteisjärjestö tai yhdistys. Yhteisjärjestön nimen epävirallinen yhenne on VSY, ruotsiksi SBO, ja kielinä ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirja- ja rekisteröintikielenä on suomi. Yhteisjärjestön kotipaikka on Helsinki. 2 Tarkoitus Yhteisjärjestön tarkoituksena on edistää vapaata sivistystyötä sekä elinikäistä oppimista yhteiskunnassa. 3 Toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhteisjärjestö toimii vapaan sivistystyön edunvalvojana yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa harjoittaa tiedotus- ja tutkimustoimintaa järjestää koulutustilaisuuksia vapaan sivistystyön henkilöstölle on yhteistoiminnassa alan ulkomaisten järjestöjen kanssa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa, voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. 4 Jäsenet Yhteisjärjestön jäseneksi voi liittyä vapaata sivistystyötä tai muuta aikuiskoulutusta edustava valtakunnallinen rekisteröity yhdistys tai säätiö, joka hyväksyy yhteisjärjestön tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen kokous. 5 Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsenellä on oikeus erota yhteisjärjestöstä ilmoittamalla siitä yhdistyslain mukaisesti. Yhdistyksen kokous voi erottaa jäsenen yhteisjärjestöstä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on yhdistykseen liittymällä sitoutunut. 6 Jäsenmaksu Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous. LIITE 2 1 (2) 7 Hallitus Yhteisjärjestön asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat puheenjohtajan lisäksi 6-8 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee keskuudestaan 2 varapuheenjohtajaa. Hallitus pyritään valitsemaan siten, että kaikki jäsenistöä edustavat vapaan sivistystyön oppilaitosmuodot ovat edustettuina. Hallitus voi tarvittaessa asettaa jaostoja tai toimikuntia niille antamiensa tehtävien hoitamista varten. Hallitus ottaa palvelukseensa ja erottaa yhteisjärjestön pääsihteerin. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi valintaa seuraavaa kalenterivuotta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 8 Yhteisjärjestön nimen kirjoittaminen Yhteisjärjestön nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja pääsihteeri, aina kaksi yhdessä. 9 Tilikausi ja tilintarkastus Yhteisjärjestön tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle. 10 Yhdistyksen kokoukset Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään huhti-toukokuussa ja syyskokous marras-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhteisjärjestön kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityi- 14

LIITE 2 2 (2) sesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Jokaisella jäsenellä on oikeus lähettää yhteisjärjestön kokouksiin kaksi edustajaa, joilla kummallakin on puheja äänivalta. Yhteisjärjestön kokouksissa on jokaisella jäsenen edustajalla yksi ääni. 11 Yhteisjärjestön kokousten koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhteisjärjestön kokoukset koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta jäsenille osoitetulla kirjallisella kutsulla. 12 Varsinaiset kokoukset Yhteisjärjestön kevätkokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä huhti-toukokuussa. Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa. 3. Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto. 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille. 7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Yhteisjärjestön syyskokous pidetään marras-joulukuun kuluessa hallituksen määräämänä aikana. 3. Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5. Vahvistetaan jäsenmaksu, toimintasuunnitelma sekä talousarvio. 6. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä joka toinen vuosi. 7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen seuraavalle kaksivuotiskaudelle joka toinen vuosi. 8. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat. 9. Käsitellään hallituksen laatima selonteko aikuiskoulutuspolitiikan ajankohtaisista asioista. 10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 13 Sääntöjen muuttaminen ja yhteisjärjestön purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhteisjärjestön purkamisesta on tehtävä kahdessa sääntömääräisessä kokouksessa, joiden välillä saa olla korkeintaan yksi vuosi. Yhteisjärjestön purkautuessa käytetään yhteisjärjestön varat yhteisjärjestön tarkoituksen edistämiseksi yhdistyksen purkamisesta päättävän jälkimmäisen kokouksen määräämällä tavalla. Voimaantulopäivä 27.11.2009 Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkistajaa, tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa. 15

16 Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö Annankatu 12 A 15 00120 HELSINKI www.vsy.fi