puhdasta energiaa huomiseen Spanish Experiences what can Finland learn? 02/11 Myötätuulta Satakunnasta Suomalaista osaamista kansainvälisillä Offshoremarkkinoilla
pääkirjoitus Jari Suominen Puheenjohtaja jari.suominen@tuulivoimayhdistys.fi Uuden puheenjohtajan terveiset Otettuani vastaan viestikapulan haluan kiittää yhdistyksen jäseniä saamastani luottamuksesta ja erovuorossa olleita hallituksen jäseniä hyvästä työstä. Tästä on hyvä jatkaa. Erityinen kiitos Pata Pasi Tammivaaralle hänen ansiokkaasta panoksestaan hallituksen puheenjohtajana kahtena edellisenä työntäyteisenä vuotena. Tuona aikana luotiin Suomeen lainsäädännöllinen perusta tuulivoiman rakentamiselle ja asetettiin selkeät tavoitteet tuottaa vuosittain 6 TWh:a sähköä tuulesta vuoteen 2020 mennessä. Se tarkoittaa nykyisen rakennetun tuulivoimatuotantotehon 15-kertaistamista, jolloin tuotanto tulee vastaamaan noin 6 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta vuonna 2020. Oma visioni on, että tulevaisuudessa maankäytön suunnitteluprosesseissa ja kaavoituksessa moottoriteitä, satamia, asuin- ja teollisuusalueita suunniteltaessa otetaan jo lähtötilanteessa huomioon myös uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman tuotantomahdollisuuksien yhdistäminen alueen muuhun käyttöön. Nykymeno, jossa kaikelle raivataan aina erikseen uutta neitseellistä luontoa, ei voi jatkua loputtomiin. Tuulivoimajytkyä odotellessa, Jari Nyt kun meillä on voimassa rakentamisen mahdollistava syöttötariffi ja yhdistyksestä on kasvanut yli sadan yrityksen sekä parinsadan aktiivisen tuulivoimasta kiinnostuneen yksityishenkilön yhteisö, on tärkein tehtävämme mahdollistaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan noin 1000 teollisen tuulivoimalan rakentaminen. Tämä vastaa vajaan 4 miljardin euron investointia kuluvan vuosikymmenen aikana. Itselläni on hyvin henkilökohtainen suhde tuulivoimaan siitä yksinkertaisesta syystä, että se on kaikilla omilla arvoillani mitattuna tämän hetkisistä vaihtoehdoista selkeästi kustannustehokkain puhtaan uusiutuvan energian teollinen tuotantomuoto. Polttoaine on kotimaista aurinko energiaa, joka on ilmaista ja jota riittää. Jos sitä ei hyödynnetä, se menee hukkaan. Myytti siitä, ettei Suomessa tuule, murtui uuden tuuliatlaksen valmistuessa reilu vuosi sitten, joten lähtökohdat rakentamiselle ovat siis erinomaiset. Pienenä kansana meidän pitää osata hyödyntää viisaasti niitä resursseja ja vahvuuksia, joita meillä luonnostaan Suomessa on. Energian suhteen olemme erityisasemassa, koska meillä on uusiutuvan energian omavaraisuuteen riittävät raaka-ainevarat käsiemme ulottuvilla tuulessa, jätteissä ja metsissä. Kyse on ainostaan siitä, miten haluamme ne hyödyntää. Tuulivoima hajautettuna energiantuotantomuotona onkin kaikkien Suomen kuntien ja kansalaisten ulottuvilla oleva jokamiehenoikeus. Jokaisella meistä on siis mahdollisuus saada osamme sen luomasta hyvinvoinnista, puhutaan sitten puhtaasta energiasta, verotuloista tai työpaikoista. Totuus on kuitenkin, että tälläkin osa-alueella aktiiviset ja nopeat syövät hitaat, joten kaikille tästäkään kakusta ei valitettavasti riitä jaettavaa. Kannattaa pyrkiä edelläkävijöiden joukkoon. 2
Tuulienergia ISSN 1798-4297 22. VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Anni Mikkonen Toimituskunta: Anni Mikkonen Juha Kiviluoma Esa Eklund Folke Malmgren Toimitussihteeri: Anni Mikkonen Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Kansikuva Kuva: Metsähallitus Taitto ja painopaikka: M-Print Oy, Vilppula Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 995 euroa + alv 1/2 745 euroa + alv 1/4 495 euroa + alv Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 40 euroa + alv Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 15 euroa Henkilöjäsenet 40 euroa Pienyritykset 270 euroa + alv Suuryritykset 1350 euroa + alv Yhteisöt 1350 euroa + alv Hinta sis. lehden vuosikerran. Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Asemakatu 11 A (2 kerros) 40100 Jyväskylä S-posti: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi www.tuulivoimayhdistys.fi Pankkitili: Nordea 111230-371689 Sisällys 02/11 2 Uuden puheenjohtajan terveiset Jari Suominen 4 Maailman tuulipäivä on täällä taas! Anni Mikkonen 6 MyötätuultaSatakunnasta Aki Hassinen ja Jukka Moilanen 8 Spanish Experiences what can Finland learn? Agustín Simón de Juana 10 TURNKEY sopimus, mitä Omistajan pitää huomioida? Sami Kyntölä 13 Merituulivoima odottaa uudelta hallitukselta panostuksia wpd Finland oy 14 Suomalaista osaamista kansainvälisillä Offshore-markkinoilla Anni Mikkonen ja Sanna Siltanen 15 MyPower tuulivoimalat tuottavat kerrostaloille sähköä Raahessa Jukka Keskioja 16 Taloudellista tuulivoimaa Merventon turbiinilla Patrik Holm 18 Svensk Vindkraftförening 25 år 2011 Anders Stenberg 20 Tilastot Anders Stenberg 3
kolumni Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja, STY anni.mikkonen@tuulivoimayhdistys.fi Maailman tuulipäivä on täällä taas! Maailman tuulipäivää juhlitaan vuosittain 15.6. Tänä vuonna Suomessa tuulipäivänä jalkaudutaan kolmelle paikkakunnalle, Helsinkiin, Vaasaan ja Lapualle. Tuulipäivän kunniaksi on hyvä muistuttaa mieliin miksi tuulivoimaa kannattaa rakentaa. Tuulivoima on polttoainevapaata energiaa, jossa suurimmat energiapanostukset, ja niiden myötä hiilidioksidi-päästöt, syntyvät turbiinin valmistuksesta, kuljettamisesta ja pystyttämisestä. Tuulivoima perustuu ilmaiseen paikalliseen polttoaineeseen, joka saapuu itse voimalan luokse ja on riippumaton maailmanmarkkinoiden hinnanvaihteluista. Tuulivoimatuotannosta ei synny päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Hiilidioksidivapaana energiantuotantomuotona se vähentää hiilidioksidipäästöjä kun sillä korvataan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä. Tuulivoimala on energiataloudellisesti erittäin tehokas vaihtoehto, sillä tuulivoimala tuottaa sen rakentamiseen, kuljettamiseen ja pystyttämiseen kuluneen määrän energiaa 3 9 kuukaudessa. Tämän jälkeen voimala tuottaa puhdasta energiaa koko elinikänsä ajan, joka on keskimäärin 20 vuotta. Tuulivoima on uusiutuva energiamuoto, joka lisää sekä energiaomavaraisuutta että sähkön toimitusvarmuutta. Tuuliatlas (www.tuuliatlas.fi) ja olemassa olevista voimaloista saadut tuotantotiedot osoittavat, että Suomessa tuulee enemmän talvella kuin kesällä. Ylhäällä 100 metrin korkeudessa tuulee kovaa useimmiten myös silloin kun me ihmiset kärvistelemme kovien pakkasten kourissa maan pinnan tasolla. Toistaiseksi Suomessa on todella vaatimattomasti tuulivoimaa, mutta tavoitteena on kasvattaa tuo vajaa 200 megawatin (MW) kapasiteetti 2500 megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Suomeen rakennettava tuulivoimakapasiteetti tulee työllistämään suomalaisia tuulivoimaloiden (ja komponenttien) valmistuksessa, asennuksessa ja kunnossapidossa. Teknologiateollisuus ry on arvioinut syksyllä 2009 valmistuneessa tuulivoiman tiekartassa, että toimiva kotimarkkina voi kasvattaa Suomen osuuden maailman tuulivoimamarkkinasta nykyisestä kolmesta prosentista seitsemään prosenttiin, jolloin ala työllistäisi Suomessa vuonna 2020 jopa 30 000 henkilöä nykyisen noin 3 000 sijaan. EWEAn uusiutuvan energian toimintasuunnitelmia (NREAP) tarkastelevan raportin mukaan vuoteen 2020 mennessä maatulivoimaa rakennetaan Euroopan uudesta energiantuotantokapasiteetista eniten (35 %). Merituulivoima tulee neljäntenä aurinkoenergia- ja biomassakapasiteetin jälkeen. Euroopassa on jo nyt nähtävissä, että tuulivoimalla voi olla iso osuus energiantuotannosta sekä hyvien siirtoyhteyksien varrella olevissa maissa kuten Tanskassa, että eristyneemmissä järjestelmissä kuten Espanjassa (tämän lehden s. 8). Myös Suomessa on hyvät mahdollisuudet hyödyntää tätä puhdasta energiantuotantomuotoa. Elämää on myös vuoden 2020 jälkeen. EWEA (Euroopan tuulivoimayhdistys) peräänkuuluttaa jo tuulivoimatavoitteita vuodelle 2030 myös Suomen uuden hallituksen tulisi käynnistää työ uusiutuvan energian lisäystavoitteiden aikaan saamiseksi vuodelle 2030. Tervetuloa juhlimaan kanssamme maailman tuulipäivää! Anni Ps. Lisätietoja maailman tuulipäivästä löytyy tämän lehden sivulta 7. 4
s Energian uusi aikakausi www.siemens.fi/energia Siemens tarjoaa luotettavia tuulivoimalaitoksia, jotka soveltuvat maalle, merelle ja rannikolle. Turbiinit on suunniteltu tuottaviksi ja kestäviksi. Uusinta teknologiaa on vaihteeton tuuliturbiini. Huolto- ja ylläpitopalvelut varmistavat tehokkaat tuulivoimalaitokset koko niiden elinkaaren ajan. Siemensin ratkaisuilla tuulivoimalaitokset voidaan kytkeä tehokkaasti sähköverkkoon. Siemens Energy Sector 5
Tutkimus Aki Hassinen Jukka Moilanen Satakuntaliitto MYÖTÄTUULTA SATAKUNNASTA Satakuntaliitossa aloitettiin Mannertuuli -hankkeeseen liittyvän tuulivoimakyselyn laatiminen vuoden vaihteessa 2011. Aluksi tarkoituksena oli toteuttaa vain alueellinen kysely. Ilmeni kuitenkin, että Webropol -sovelluksen avulla valtakunnallisen kyselyn toteuttaminen oli suhteellisen helppo työ. Satakuntaliitossa ajateltiin heti, että aina kun on mahdollista, on parempi tehdä asiat isosti. Näin päätettiin toteuttaa ensimmäinen valtakunnallinen kansalaisille suunnattu tuulivoimakysely. Kysely päätettiin toteuttaa siten, että siihen pystyisi vastaamaan nopeasti, eikä vastaaminen edellyttäisi erityistä tuulivoiman asiantuntemusta. Tietoa haluttiin kerätä muun muassa kansalaisten suhtautumisesta tuulivoimaan yleisellä tasolla, mielipiteitä suunniteltavista ja rakennettavista tuulivoimala-alueista sekä niiden ympäristövaikutuksista. Yli 1800 kansalaismielipidettä Tavanomaisten keinojen lisäksi ihmisten tavoittamisessa hyödynnettiin sosiaalista mediaa. Osana Mannertuulihanketta toteutettuun valtakunnalliseen kyselyyn saatiin yhteensä 1847 vastausta. Eniten vastauksia saatiin Uudeltamaalta ja Satakunnasta. Vastaajien enemmistö koostui 20-29 -vuotiasta (506 kpl) ja toiseksi eniten 30-39 -vuotiaista (421 kpl). Sosiaalisen median käyttäminen kyselyn toteuttamisessa selittää osittain nuorempien ikäryhmien osuuden. Kyselyn tuloksia voisi tulkita siten, että suomalaiset suhtautuvat tuulivoimaan yleisesti ottaen myönteisesti. Valtaosa kannattaa tuulivoiman rakentamista Suomeen ja myös omaan asuinkuntaansa. Vastaajien mielestä tuulivoima koetaan häiritsevämpänä vapaaajanviettoalueiden läheisyydessä kuin vakituisen asutuksen tai taajamien. Suurin osa vastaajista ei itse asu tuulivoiman lähistöllä, mutta on kuitenkin nähnyt paikanpäältä nykyaikaisia tuulivoimaloita. Suurinta osaa vastaajista tuulivoimalat eivät häiritse maisemassa (74 %). Tuulivoimatuotantoa tulisi pyrkiä keskittämään rakentamalla tuulipuistoja (75 %). Kansalaisten mielestä tuulivoimaa tulisi pyrkiä keskittämään merelle, rannikolle, teollisuusalueille ja asumattomille alueille. Lisäksi avointa sanallista palautetta tuulivoimasta saatiin yhteensä yli 20 tulostettua sivua. Tuulivoiman negatiivisten ympäristövaikutusten osalta kyselyn tuloksissa nousevat esille vaikutukset lintuihin, melu ja maiseman muuttuminen. Kui- 6
tenkin lähes kolmannes vastaajista (500) oli sitä mieltä, että tuulivoima ei aiheuta merkittäviä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Linnut ovat tuulivoiman osalta tutkituin eläinryhmä, joten siitä on runsaasti tietoa olemassa. Ympäristöministeriön teettämän tutkimuksen mukaan lintujen törmäyskuolemia aiheutuu Suomessa tuulivoiman takia yhteensä noin 100 vuodessa, eli muutama lintu yhtä tuulivoimalaa kohden. Tutkimustulos on samansuuntainen Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten kanssa. Eniten lintuja kuolee Suomessa tieliikenteen takia, joka verottaa lintukantaa noin 4 miljoonaa yksilöä vuodessa, eli muutama lintu yhtä autoa kohden. On tutkittu, että tuulivoima voi törmäysuhan lisäksi häiritä lintujen reviiriin valintaa ja pesimistä. Yleensä linnut välttävät tuulivoimaloita ja saattavat muuton aikana joutua vaihtamaan muuttoreittiään tuulivoimaloiden takia. Taustatietoa maakuntakaavoitukseen Satakuntaliitossa on käynnistetty energiahuoltoa käsittelevän vaihemaakuntakaavan laatiminen. Tuulivoimatuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan laadinnassa nyt toteutettu Mannertuuli -selvitys sekä edellä mainittu valtakunnallinen kansalaiskysely ovat osa kaavan perusselvityksiä. Kyselystä saadut mielipiteet antavat pohdittavaa. Kyselyn tulosten perusteella tulisi esimerkiksi pohtia pitääkö pysyvään asumiseen ja taajamiin soveltaa erilaisia suojaetäisyyksiä kuin vaikkapa vapaa-ajanvietto- ja virkistysalueisiin. Suomalaiset ovat mökkeilykansaa ja on ymmärrettävää, että vapaa-ajalta haetaan tasapainoa arjen hektisyyteen. Taajamien ja kaupunkien ympäristössä on muitakin melua aiheuttavia tekijöitä ja maisemallisia muuttujia. Tiet, rautatiet, telemastot, voimalinjat kuuluvat asuinympäristöömme ja ehkä juuri siksi tuulivoimalat voitaisiin kyselyn perusteella hyväksyä paremmin tässä ympäristössä kuin neitseellisessä luonnonmaisemassa tai -ympäristössä. Tutkimustulosten analysointia jatketaan avaamalla varsinkin eri vastausten riippuvuusyhteyksiä. Samassa yhteydessä suoritetaan myös tarkempi maakuntakohtainen vertailu. Tulokset julkaistaan Mannertuulihankkeen loppuraportissa ja ne ovat valmistuttuaan kaikkien saatavilla myös Satakuntaliiton kotisivuilta. Tässä yhteydessä Satakuntaliitto kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita. Kaikki vastanneet olivat mukana tekemässä Suomen tuulivoimatutkimuksen historiaa! Lisätietoja: Alueiden käytön johtaja Jukka Moilanen, 050 367 2617 Projektisuunnittelija Aki Hassinen, 0500 592 329 Ajankohtaista Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Maailman tuulipäivänä tapahtuu! Vuosittain järjestettävää Maailman tuulipäivää vietetään tiistaina 15.6.2011. Suomessa voi osallistua kolmeen eri tapahtumaan, Tuulivoimajuhlaan Helsingissä sekä koko perheen tuulivoimapäivään Lapualla ja Vaasassa. Tuulivoimajuhla Helsingissä Helsingin Kampissa juhlitaan maailman tuulivoimapäivää kansanjuhlan merkeissä klo 12 18. Tapahtumassa tehdään tuulivoimaa tutummaksi helsinkiläisille ja paikalle osuneille matkailijoille järjestämällä kilpailuja ja tuulivoimatietoiskuja. Tilaisuuden ohjelma sisältää niiden lisäksi myös Tuuliteatteria. Tervetuloa katsomaan kuinka ujo tuulivoimala selviää treffeistä sekä kuulemaan tuulivoimatietoa ja keskustelemaan alan asiantuntijoiden kanssa! Tapahtuman järjestävät Suomen Tuulivoimayhdistys, Motiva, Energiateollisuus, Teknologiateollisuus ja Cleantech Finland yhdessä seuraavien tuulivoimaalan yritysten kanssa: Ekosähkö, Ensto, EPV Energia, Lumituuli, Moventas, PVO Innopower, Siemens, Suomen Hyötytuuli, The Switch, TuuliWatti, Vestas, WinWinD ja wpd Finland Tuulta jokaiselle! Lapualla Tule koko perheen tuulivoimatapahtumaan Lapuan Vanhaan Paukkuun klo 13 18! Luvassa on tietoa tuulivoimasta, Lapuan Jouttikallion yleiskaavaluonnokseen liittyvän tuulivoimapuiston luonnossuunnitelman esittely sekä toimintaa lapsille tuulivoiman merkeissä! Tapahtuman järjestävät Thermopolis ja 4H-yhdistys. Tuulivoimapäivä Vaasassa Vaasan keskustan kauppakeskus Rewell Centerissä Vaasan energiainstituutti järjestää päivän tuulivoiman merkeissä klo 12 18. Tapahtumassa esitellään tuulivoimaa eri näkökulmista ja mukana on myös paikallinen tuulivoimayritys kertomassa heidän omasta toiminnastaan. Tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille ja pientä ohjelmaa on luvassa niin kilpailujen, pienoismallien sekä askartelun merkeissä samalla kun jaetaan lisätietoa tuulivoimasta. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy - Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: www.tuulivoimayhdistys.fi/tuulipaiva2011 Helsinki: Anni Mikkonen, anni.mikkonen@tuulivoimayhdistys.fi, p. 040 771 6114 Lapua: Niina Huovari, niina.huovari@ thermopolis.fi, p. 044 4384202 Vaasa: Kristian Blomqvist, kristian. blomqvist@novia.fi, p. 044-7805731 7
Jäsenyrityksen esittely Agustín Simón de Juana Gamesa Spanish Experiences what can Finland learn? In March this year, wind energy reached a historic milestone in Spain. Wind power accounted for 21% of Spain s electricity generation in average. This new record saw generation of 4,738 gigawatt hours of electricity from wind power, demonstrating that wind power is not only indigenous, clean and competitive, but also capable of supplying already 13 Million average Spanish households. In 2010, for the first time in history, Spain overcame Germany as Europe s leading producer of wind energy. By the end of 2010, the country had installed capacity of 20,676 MW of wind turbines. Much of Spain s success in building such a large wind energy industry is due to the country s feed in tariff program. At the same time, in Finland, a feed-intariff designed to bring 2.5 GW wind power on-line by 2020 took effect, a week after the European Commission gave its approval to the plan. These two simultaneous events give us a reason to reflect why Spain has become one of the leading wind-energy powerhouses in Europe over the last decade, while demonstrating that integrating a power source such as wind into the grid can easily provide more than 20 percent sometimes significantly more of the power needs of a given region. In the past decade wind-powered technology has matured, driving down costs and driving up efficiency, but during this time the Spanish wind power industry had to beat four different clichés normally used when referring to wind power and which play a powerful role against its development. Let s have a look at them: First cliché: Competitiveness versus expensive energy source Wind Power in Spain is one of the main forces driving pool electricity prices down. In 2009, wind power feed-in tariff premiums cost each Spanish household 1.30/month. This premium cost, which is included in the access tariff, represented 9.8% of the fixed system costs. The wind energy covered 13.4% of national demand in 2009. Meanwhile, the major industrial users saved 160,000 on average thanks to wind power via pool price savings. This energy price saving, by the displacement of more expensive fossil fuel power stations, needs to be deducted from the fixed cost implied by wind power production. Second cliché: Savings versus responsible for the tariff deficit In 2009, wind power premium cost overruns in Spain amounted to 230 million, just 5% of the total tariff deficit. Under prevailing rates, the wind power sector would receive 28 billion in premiums over the next 20 years. Generating the equivalent amount of energy using gas, assuming average IEA prices, would cost 50 billion (the cost of gas imports plus the cost of purchasing carbon emission certificates), whereas payments to wind power will not finance activities abroad. Third cliché: Wealth generation versus generates excessive premiums During the period 2007 2009, Spain spent 3.7 billion in wind power premiums, but the sector contributed directly to the growth of the national GDP by more than 6.2 billion and gave jobs to 37,900 people in 43 provinces in Spain. In a country where fossil fuel sources are scarce, it reduced the fossil fuel imports by 4.8 billion. What s more, from the dense industrial base already present in Spain, many companies have sprung up to develop technologies befitting the needs of the wind industry, in fields such as composites, steel and electrical components contributing to an R&D investment of more than 550 million during the period 2007 2009 only. Today, turbine manufacturers such as Gamesa, with more than 15 years of experience in the sector and 21,000 MW installed worldwide, are among the leaders in the global wind power market. 8
Forth cliché: Wind power versus renewables are all the same Similar to the other renewable energies, wind power prevents carbon emissions and contributes to the lowering of electricity prices. It is a limitless natural resource which reduces energy dependence and, hence, national vulnerability. But wind power is different from the industrial perspective, having created a powerful national industrial sector where investment requirements are higher. It is also a more mature sector in terms of technology and development with a very advanced technological learning curve compared to other technologies. In conclusion, wind power, both in Spain and Finland, is here and has a brilliant future ahead of it as a driver of competitiveness. We, at Gamesa, are committed to contribute to the growing demand for energy and our turbines will contribute to the guaranteed supply of electricity. Wind provides price stability versus the extreme volatility in oil and gas prices of recent years. Investments in wind power are a strong source of economic development and employment in many countries. The products of Gamesa do not generate pollution and overall, they are first tier weapons in the war against climate change. Espanjan tuulivoimatuotanto nousi uusiin lukemiin maaliskuussa, kun maan sähkönkulutuksesta katettiin 21 % tuulivoimalla. Espanjan nousu Euroopan johtavaksi tuulivoiman tuottajaksi on seurausta syöttötariffijärjestelmästä, jonka avulla Espanjaan on rakennettu yli 20 000 MW tuulivoimaa. Suomi, jonka syöttötariffi astui maaliskuussa voimaan, voi oppia Espanjan tuulivoimakehityksestä. Viimeisen vuosikymmenen aikana tuulivoimateknologia on kehittynyt kasvattaen tehokkuutta ja vähentäen kustannuksiaan. Espanjassa on myös osoitettu, että neljä seuraavaa tuulivoimamyyttiä voidaan unohtaa. Myytti: Kilpailukyky vastaan kallis energiantuotantomuoto Espanjassa tuulivoima on laskenut sähkön pörssihintaa. Vuonna 2009 syöttötariffi toi lisäkustannuksia 1,30 /talous/ kuukausi. Samalla teolliset sähkön käyttäjät säästivät 160 000 tuulivoiman laskettua sähkön pörssihintoja. Myytti: Säästöt vastaan tariffin korkeat kustannukset Nykyisillä sähkönhinnoilla tuulivoiman syöttötariffin aiheuttama lisäkustannus tulee maksamaan Espanjassa 28 miljardia euroa 20 vuodessa. IEA:n keskihinnoilla laskettuna saman energiamäärän tuottaminen kaasulla maksaisi 50 miljardia euroa (kaasun hinta + päästöoikeudet) ja polttoaineiden ostaminen heikentäisi samalla Espanjan vaihtotasetta. Myytti: Elintason kasvattaminen vastaan ylettömän suuret tuet Vuosina 2007 2009 Espanjassa maksettiin syöttötariffia 3,7 miljardia euroa. Samaan aikaan tuulivoimasektori kasvatti bruttokansatuotetta yli 6,3 miljardilla eurolla ja työllisti 37 900 henkilöä ympäri maan. Lisäksi tuulivoima vähensi tuontienergian tarvetta 4,8 miljardin euron edestä. Syöttötariffin myötä Espanjan tuulivoimateollisuus, Gamesa etunenässä 21 000 MW asennetulla kapasiteetilla, on noussut johtavien maiden joukkoon maailman tuulivoimamarkkinoilla. Myytti: Tuulivoima vastaan kaikki uusiutuvat energialähteet ovat samanlaisia Kuten muutkin uusiutuvan energian tuotantomuodot, tuulivoima vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä ja alentaa sähkön markkinahintaa. Toisin kuin muut uusiutuvan energian tuotantomuodot Espanjassa, tuulivoima on luonut vahvan teollisuusklusterin. Tuulivoima on tätä päivää niin Espanjassa kuin Suomessa. Tuulivoima vähentää altistumista viime vuosina nähdylle öljyn ja kaasun hintojen vaihtelulle. Tuulivoimainvestoinnit kasvattavat taloutta ja lisäävät työllisyyttä. Tämän lisäksi ilmastonmuutosta vastaan taistelevasta tuulivoimantuotannosta ei synny jätteitä. 9
Lakikulma Sami Kyntölä Sivenius, Suvanto & Co TURNKEY sopimus, mitä Omistajan pitää huomioida? Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi 25.3.2011 asetuksen, jonka seurauksena laki uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta ( Laki ) tuli kokonaisuudessaan voimaan 25.3.2011 alkaen. Laki tuli toki osittain voimaan vuoden 2011 alkupuolella, mutta julkisuudessakin syöttötariffilaiksi määritellyn tuotantotukijärjestelmän mukaisen valtiontuen edellytyksenä oli EU:n komission hyväksyntä. Lain voimaantulo on ollut ja tulee varmasti lähitulevaisuudessa olemaan eräs keskeisimmistä, jollei keskeisin, arviolta n. 5000 6000 MW:n edestä käynnissä olevien tuulivoimala- ja tuulivoimapuistohankkeiden käyntiin panevista tekijöistä. Samalla kun alkuvaiheessa olevien hankkeiden ja tuulivoimapuistoalueiden kehittäjät ja omistajat (energiayhtiöt, teolliset toimijat, yksityiset henkilöt, pääomasijoittajat ja rahastot jne.), joita kutsutaan jäljempänä yhteisesti Omistajat, ovat aloittamassa tai jatkamassa hankkeidensa esi- ja varsinaista suunnittelua tuulimittauksineen, maasto-, maapohja- ja infra- sekä maanrakentamis-suunnitteluineen sekä muine hankkeiden ja tuulivoimapuistoalueiden teknistaloudellisine laskelmineen, Omistajalle tulee myös harkittavaksi, millä juridisella ja sopimusteknisellä rakenteella kehitteillä oleva hanke olisi Omistajan tavoitteet, osaaminen ja riskienhallintakyky huomioiden kustannustehokkainta ja riskittömintä toteuttaa. Yleisimmät juridiset ja sopimustekniset rakenteet tuulivoimapuiston toteuttamiseksi Lähtökohtaisesti tuulivoimala- ja tuulivoimapuistohanke on toteutettavissa hyvinkin monella eri juridisella ja sopimusteknisellä rakenteella, mutta yleisimpinä näistä voidaan pitää seuraavia: Omistaja toimii tilaajana/toteuttajana; tarkoittaa rakennetta, jossa Omistaja tekee kunkin hankkeeseen liittyvän toimittajan ja palvelutarjoajan kanssa erilliset sopimukset ja pyrkii tässä ominaisuudessa hallinnoimaan ja koordinoimaan hankkeeseen liittyviä teknologia-, kustannus-, aikataulu-, toteutus-, ja operointiriskejä. Tämä sopimusrakenne vaatii vahvaa tietotaitoa ja kokemuspohjaa tuulivoimapuistojen ja/tai vastaavien rakennushankkeiden toteuttamisesta. EPCM sopimus (Erection, Procurement, Construction and Management); tarkoittaa sopimusrakennetta, jossa Omistaja, tai mahdollisesti hanketta varten perustettu projektiyhtiö ( Projektiyhtiö ), tekee ns. EPCM -palveluita tarjoavan yrityksen kanssa ns. hankkeen hallinnointisopimuksen (EPCM sopimus), jossa palveluntarjoaja kantaa vastuun hankkeen valmistelusta, suunnittelusta ja koordinoinnista sekä työmaavalvonnasta aina tuulivoimaloiden tai tuulivoimapuiston trimmaukseen, testaukseen ja vastaanottoon asti. Yleisimmin EPCM-sopimusrakenteessa Omistaja tai Projektiyhtiö tekee kuitenkin itsenäisesti, joskin EPCM palvelun tarjoajan avustuksella ja ohjeistuksella, kunkin hankkeeseen liittyvän toimitus- ja palvelusopimuksen erikseen. EPCM sopimuksella pyritään ensisijaisesti siihen, että kyseinen palveluntarjoaja hallinnoi ja koordinoi Omistajan tai Projektiyhtiön puolesta ja lukuun hankkeen toteutusta ja toimitusrajapintoja eri osapuolten välillä, mikä vastaavasti mahdollistaa sen, että Omistajan tai Projektiyhtiön ei ole tarpeen hankkia erillistä organisaatiota hankkeen toteuttamiseksi. EPC sopimus (Engineering, Procurement and Construction) tai Turnkey -sopimus; tarkoittaa sopimusrakennetta, jossa Omistaja tai Projektiyhtiö tekee sopimuksen yhden toimittajan tai palveluntarjoajan ( EPCC ) kanssa, meillä paremmin tunnetun avaimet käteen tai Turnkey -periaatteen mukaisesti. 10
Periaatteessa EPC sopimusrakenteella pyritään sopimaan siitä, että EPCC toimittaa Omistajalle tai Projektiyhtiölle täydellisen, suunnitellun, testatun ja vastaanottovalmiin tuulivoimalan/tuulivoimapuiston kaikkine siihen liittyvine infra- ym. rakennelmineen. EPC-sopimusrakenteessa Omistaja tai Projektiyhtiö tekee yhden sopimuksen yhden palvelutarjoajan tai toimittajan kanssa ja pyrkii täten hallinnoimaan ja minimoimaan hankkeeseen potentiaalisesti liittyviä kustannus-, toteutus-, teknologia- ja aikatauluriskejä. Tätä jo vuosia laajemmissa voimalaitosym. vastaavissa suuremman kokoluokan rakennushankkeissa sekä projektirahoitushankkeissa käytössä ollutta ja erityisesti USA:ssa ja Keski-Euroopassa projektien toteuttamisessa käytettyä sopimusrakennetta on viime vuosina pyritty (mm. turbiinitoimittajien ja ns. engineering-palveluntarjoajien) toimesta ottamaan käyttöön pienemmänkin kokoluokan hankkeissa, joiksi meidän kotimaiset jo toteutetut ja käyttöönotetut sekä suunnitteilla olevat tuulivoimapuistohankkeet on helposti kategorisoitavissa. Tuulivoimasektorilla toimivat tahot, niin Omistajat kuin projekti-, strukturoitua tai taserahoitusta tarjoavat instituutiot, ovat yleisesti suhteellisen hyvin tietoisia, mitä EPC-sopimusrakenteella periaatteellisesti tarkoitetaan, mutta EPCsopimusrakenteeseen sitoutuvilla ei aina ole kuitenkaan täysin yksiselitteistä kuvaa siitä, mitä osapuolet, ja erityisesti mitä Omistaja tai Projektiyhtiö, voi EPC-sopimuksen tehdessään odottaa tai olettaa ja mitä heidän sopimusta neuvotellessa ja tehdessään tulee ottaa huomioon. EPC/Turnkey sopimus tuulivoimala- tai tuulivoimapuistorakentamisessa Kuten edellisessä kappaleessa todettiin, tuulivoimala- tai tuulivoimapuistorakentamisessa EPC sopimusrakenteen periaatteellisena lähtökohtana on se, että EPCC:llä on sopimukseen perustuva velvoite suunnitella, toimittaa ja rakentaa (engineer, procure and construct) Omistajalle tai Projektiyhtiölle täydellisen, suunnitellun, testatun ja vastaanottovalmiin tuulivoimalan/tuulivoimapuiston kaikkine siihen liittyvine infra- ym. rakennelmineen. EPC sopimusrakenteessa pyritään luomaan tilanne, jossa EPCC:n tulee sopimukseen perustuen toimittaa Omistajalle tai Projektiyhtiölle kaiken, mitä tarvitaan tai voidaan olettaa tarvittavan taloudellisessa energiatuotantotarkoituksessa rakennetun tuulivoimalan tai tuulivoimapuiston käyttöön ottamiseksi ja operoimiseksi. EPC sopimusrakennetta on myös kutsuttu Lump Sum Turnkey tai LSTK -rakenteeksi, jolla tarkoitetaan EPC-sopimuksen osapuolten ymmärrystä siitä, että EPCC:llä on velvollisuus toimittaa ja rakentaa kyseessä oleva tuulivoimala tai tuulivoimapuisto sovittujen aikataulu-, käytettävyys- ja hyötysuhdetakuuehtojen mukaisesti tietyn suuruista rahamääräistä korvausta vastaan. Koska EPC sopimusrakenteessa koko hanketta sen toteutusta ja siihen liittyviä riskejä pyritään hallinnoimaan periaatteessa yhdellä sopimuksella, osapuolten tulee luonnollisesti asettaa erityistä painoarvoa sopimuksesta sekä sen liitteistä muodostuvalle asiakirjakokonaisuudelle. Osapuolten tulee yksiselitteisesti ja molemman osapuolen yhteiseen tahtotilaan perustuen sopia selkein ehdoin: sopimuksen ja toimituksen kohde (Scope of Supply), eli mitä ollaan hankkimassa ja mistä kaikista osaalueista toimitus tosiasiassa muodostuu (tekninen suunnittelu, infra- ja maanrakennus suunnitteluineen, tuulivoimalat/tuulivoimapuistot sähkötöineen ja järjestelmineen); mikä osa hankkeen toteuttamisesta on kenenkin vastuulla, eli kuuluvatko lupien hakeminen-, kaavoitus- ym. viranomaisprosessit, tuulimittaukset ja muut kyseessä olevan maa-alueen tuulivoimalan/tuulivoimapuiston teknistaloudelliset soveltuvuusarvioinnit 11
Omistajan vai EPCC:n velvollisuuksiin vai halutaanko nämä toimenpiteet jakaa osapuolten kesken, millä on vastaavasti vaikutus kustannuksiin sekä muihin velvoitteisiin; hankkeen toteuttamisen aikataulutus, hankeen keskeiset merkkipaalut (Milestones) ja niistä sovitut poikkeamat ja muutokset sekä näiden poikkeamien ja muutosten vaikutukset osapuolille mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin sekä muihin oikeuksiin, vastuisiin ja velvoitteisiin; kauppahinta ja sen maksamisen jakautuminen erisuuruisiin prosentuaalisiin maksuposteihin, ja niitä koskevat maksuehdot (esim. tietyn merkkipaalun täyttyminen); pankki tai muut vastaavat osapuolten erikseen hyväksymät hankekohtaiset takaukset ja vakuudet; toimitettavien laitteiden kuljetusta ja rakentamista koskevat ehdot sekä työmaavalvontaa ja työnjohtoa koskevat määräykset; omistus- ja hallintaoikeutta sekä vaaranvastuuta koskevat määräykset; vahingonkorvausvastuuperusteet sekä mahdolliset vastuunrajoitukset (mm. välillisten ja taloudellisten vahinkojen poissulkeminen vahingonkorvausvastuun piiristä) EPCC:n antamat hyötysuhde- ja käytettävyystakuut, jotka voidaan antaa joko tuulivoimala- ja/tai tuulivoimapuistokohtaisesti; mekaaniseen hyväksymiseen, testauksiin, käyttöönottoon ja vastaanottoon liittyvät prosessit ja hyväksymisedellytykset; sopimussakko ym. sanktiot, mikäli hanketta ei ole kyetty toteuttamaan sovitussa aikataulussa sekä muutoin sovittujen tuulivoimaloiden/tuulivoimapuiston sähköntuotantoon liittyvien edellytysten mukaisesti; vakuutukset (mm. kuljetus- ja rakentamisvakuutukset (EAR vakuutukset); Ylivoimaisia esteitä koskevat ehdot (mm. nostonaikaisten tuuli- ja sääolosuhteiden varalta); immateriaali- ja muita oikeuksia koskevat määräykset, sekä sovellettavaa lakia ja riitojen ratkaisua koskevat määräykset. Edellä esitetty lista EPC sopimuksessa yksiselitteisestä sovittavista asioista ei pyri olemaan kaikenkattava listaus EPC sopimukseen tulevista osapuolten oikeuksia, vastuita ja velvoitteita määrittämistä ja ohjaamista ehdoista, mutta pyrkii kuitenkin luomaan lähtökohdan niistä keskeisistä ehdoista, joista EPC sopimuksen osapuolten tulee pyrkiä sopimaan. Lopuksi Tuulivoimala- tai tuulivoimapuistohankkeet voidaan lähtökohtaisesti toteuttaa monella eri juridisella ja sopimusteknisellä rakenteella, joista edellä tässä artikkelissa on mainittu vain ne tyypillisimmät ja yleisimmin käytetyt vaihtoehdot. Mikään ei estä Omistajia tai Projektiyhtiötä toteuttamasta kulloinkin kyseessä olevaa tuulivoimala- tai tuulivoimapuistohankettaan esimerkiksi yhdistelemällä mainittuja rakenteita siten, että Omistaja tai Projektiyhtiö tekee esimerkiksi erikseen sopimukset, infra- ja maarakentajan kanssa alueen maan, tiestön ja muun infrastruktuurin, mm. tuulivoimalan/ tuulivoimaloiden perustusten ja sähköverkon, rakentamisesta, ja vastaavasti EPC sopimuksen turbiinitoimittajan kanssa turbiinien toimittamisesta kaikkine niihin liittyvine laitteineen, laitteistoineen ja rakennelmineen. Esitetynlaisen hankkeen rakenteen toteutus-, aikataulu- ym. riskien hallinnoimiseksi ja koordinoimiseksi Omistajan tai Projektiyhtiön tulisi kuitenkin pyrkiä tekemään projektisopimus, puitesopimus tai muu Omistajan tai Projektiyhtiön, infra- ja maanrakentajan sekä turbiinitoimittajan välinen yhteisymmärrys siitä miten ja missä aikataulussa kyseessä oleva hanke on tarkoitus toteuttaa ja miten kunkin kyseiseen sopimusrakenteeseen sitoutuneen osapuolen toimitusrajapinnat sekä velvoitteet kyetään parhaiten hankkeen tavoitteiden mukaisesti hallinnoimaan ja koordinoimaan. Hankkeen juridisen ja sopimusteknisen toteutusrakenteen arvioiminen tulisi kuitenkin perustua yhtäältä hankkeen kokoon, mutta myös Omistajan tai Projektiyhtiön tavoitteisiin, riskienhallinta- ja kantokykyyn sekä tietotaitoon ja kokemuspohjaan tuulivoimaloiden tai tuulivoimapuistojen ja/tai vastaavien laajojen ja elinkaareltaan suhteellisen pitkien rakennushankkeiden toteuttamisesta. Se mikä juridinen ja sopimusrakenne tullaan lopullisesti hankkeen toteuttamiseksi valitsemaan on toki tärkeä merkitys hankkeen hallinnoinnin kannalta, mutta yksiselitteistä kaiketi lienee kuitenkin se, että Omistajalle tai Projektiyhtiölle (erityisesti mikäli kyseessä oleva hanke tullaan toteuttamaan projektirahoituksella) on keskeistä kulloinkin kyseessä olevan hankkeen toteuttaminen sovittujen aikataulullisten ja tuotannollisten tavoitteiden mukaisesti. Tätä aikataulu ja toteutusriskiä kyetään ehkä parhaiten hallitsemaan juuri EPC sopimusrakenteella. Artikkelin kirjoittaja toimii Asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co:n energia- ja ympäristöoikeudellisista kysymyksistä vastaavana lakimiehenä. Sivenius, Suvanto & Co on liikejuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto, joka tarjoaa laaja-alaisesti palveluita kaikilla liikejuridiikan osa-alueille. Toimiston erikoisosaamisalueita ovat yritysjärjestelyt, yhtiöoikeus, energia- ja ympäristöoikeus, kauppa- ja sopimusoikeus, rakennus- ja kiinteistöoikeus, pankki- ja rahoitus, työoikeus, pääomasijoittaminen, vakuutus- ja vahingonkorvaus, insolvenssioikeus sekä oikeudenkäynnit ja välimiesmenettelyt. Lisätietoja toimistosta www.sisulaw. fi. 12
Lehdistötiedote wpd Finland oy Merituulivoima odottaa uudelta hallitukselta panostuksia Merituulivoima on tärkeässä roolissa Suomen uusiutuvan energian tavoitteiden täyttämisessä. Keväällä 2011 teetetyn kyselyn mukaan kansanedustajaehdokkaat suhtautuivat merituulivoimaan myönteisesti. Suomi on sitoutunut kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassaan lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Strategian myötä tuulivoimatuotannon osuus sähkön kokonaistuotannosta kasvatetaan noin 6 7 prosenttiin. Jotta tavoitteeseen päästään, osa tästä lisäyksestä täytyy tuottaa merituulivoimalla. Arvioidemme mukaan merituulipuistojen rakentamisaikainen työllistävä vaikutus kotimaisuusasteesta riippuen on 1000 3000 henkilötyövuotta hanketta kohden. Merituulivoima-alan kotimainen osaaminen on korkeatasoista. Jos pääsemme toteuttamaan hankkeita, siitä seuraa Suomelle myös merkittäviä vientimahdollisuuksia. Euroopan tuulivoimajärjestö EWEA:n mukaan luvan saaneita, rakennusvalmiita projekteja on tällä hetkellä Euroopassa noin 20 000 megawattia. EWEA:n tavoitteena on 40 000 megawattia merituulivoimaa vuoteen 2020 mennessä, wpd Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Holttinen kertoo. Suomen ensimmäinen vesiluvan saanut avomerihanke on Suurhiekan merituulipuisto Iin edustalla. Lupa mahdollistaa 80 tuulivoimalan rakentamisen. Voimaloiden on arvioitu tuottavan sähköä jopa 1500 GWh vuodessa, mikä vastaa 300 000 ei-sähkölämmitteisen asunnon vuotuista kulutusta. Rakennusvaihe voisi alkaa vuonna 2013. Suurhiekka on valmis siirtymään toteutusvaiheeseen ripeästi, ja valmistuessaan se tulee olemaan ensimmäinen todellinen avomerituulipuisto Suomessa. Julkinen tuki on välttämätöntä merituulivoimahankkeille. Ensimmäisissä hankkeissa on korkea riskitaso johtuen muun muassa massiivisista logistiikkaoperaatioista, rakentamisen sääriskeistä ja lyhyestä rakentamissesongista. Merituulivoimarakentamisen käynnistämiseksi tarvitaankin tukea Suurhiekan kaltaisille keihäänkärkihankkeille, Holttinen linjaa. Merituulivoiman tukiasiat uuden hallituksen ratkaistavaksi Yli 500 kansanedustajaehdokasta vastasi tuulivoima- ja merituulivoimaasenteita kartoittaneeseen kyselyyn maaliskuussa 2011. Peräti 92 prosenttia kaikista vastaajista piti tuulivoimatuotannon edistämistä tulevan hallituskauden asiana. Suurimpien puolueiden, keskustan, kokoomuksen ja SDP:n, ehdokkaiden mielipiteet olivat erittäin myönteisiä tuulivoiman edistämistä kohtaan. Kun kysyttiin tuleeko tulevalla hallituskaudella edistää tuulivoimatuotannon lisäämistä, suurien puolueiden vastaajista yli 90 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä. Myös perussuomalaisista enemmistö kannatti tuulivoiman edistämistä (77 %). Vastaajista 88 prosenttia piti tärkeänä, että merituulivoiman tukiratkaisuista päätetään seuraavalla hallituskaudella. Valtaosa keskustan, kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten ehdokkaista kannatti merituulivoiman tukiratkaisujen ottamista seuraavan hallituksen asiaksi. Kaikissa puolueissa kokoomusta (48 %) ja RKP:tä (45 %) lukuun ottamatta yli 50 prosenttia vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että hallitusohjelmaan tulisi kirjata erillinen demonstraatiotuki Suomen ensimmäiselle avomerituulipuistolle. Vihreät (86%) ja vasemmistoliitto (85 %) pitivät olennaisena, että hallitusohjelmaan kirjataan erillinen demonstraatiotuki Suomen ensimmäiselle avomerituulipuistolle. Kyselyyn kutsuttiin ne kansanedustajaehdokkaat, joilla on käytössään toimiva sähköpostiosoite. Kutsuja lähti yhteensä 1830 ja vastauksia saatiin 519 ehdokkaalta. Vastausprosentiksi muodostui 28 %. Otos kerättiin 11.3. 20.3.2011 sähköpostitse ja puhelinhaastatteluin. Kyselytutkimuksen toteutti Aula Research Oy. 13
Jäsenyrityksen esittely Anni Mikkonen ja Sanna Siltanen Suomen Tuulivoimayhdistys ry Suomalaista osaamista kansainvälisillä Offshore-markkinoilla Suomalainen Meriaura Oy oli syksyllä 2010 kuljettamassa tuulivoimaloiden jalustoja Sheringham Shoal merituulipuistoon Ison Britannian rannikolla. Tällä hetkellä Meriauran alus m/s Aura työskentelee Englannin länsirannikolla Walney II tuulipuistossa. Ulkomaisella kokemuksella ja uusilla kalustohankinnoilla Meriaura valmistautuu Suomen Offshore-markkinoille. Sheringham Shoal merituulipuisto Sheringham Shoal merituulipuistoa rakennuttaa Statoilin ja Statkraftin muodostama yhteenliittymä SCIRA Offshore Energy Ltd. Projektin pääurakoitsija on tanskalainen MT Hoejgaard, joka vastaa perustusten suunnittelusta, insinöörityöstä, rakentamisesta ja asennuksesta. Tuulipuisto tulee muodostumaan salmiakinmallisesta, 35 neliökilometrin kokoisesta alueesta ja 88 tuulivoimalasta, jotka sijoitetaan alueelle alle kilometrin päähän toisistaan. Yhden tuulivoimalan teho on 3,6 MW, lavan pituus 52 m ja voimaloiden napakorkeus 88 m. Tuulipuiston asennettu kapasiteetti tulee olemaan 317 MW. Suomalainen m/s Aura työskenteli kesän ja syksyn 2010 Hollannin ja Sheringham Shoalin välillä, kuljettaen voimalan tornit asennuspaikalle. Walney II merituulipuisto Keväällä 2011 m/s Auraa on työllistänyt Dong Energian Englannin länsirannikolle rakentama Walney II -merituulipuisto. m/s Auran tehtävänä on kuljettaa Pohjois-Saksasta asennuspaikalle yhteensä 51 tuulivoimalan perustusta. 26 metrisiä, 300 tonnia painavia perustuksia voidaan kuljettaa kerralla viisi kappaletta. Kuljetuksille on erittäin tiukka aikataulu, ne pitäisi hoitaa neljässä kuukaudessa. mutta aiheuttaa toisinaan ongelmia asennustöissä. m/s Aura kulkee kovassakin myrskyssä, mutta perustuksen kiinnitys laivan kannella on sääolosuhteille herkkä. Tästä syystä vakuutusyhtiö on määrittänyt kuljetuksille tietyt säärajat. Yleensä suunnitelmissa otetaan huomioon 30 % sääolosuhteista johtuva luppoaika ( weather down time ), kertoo Meriaura Oy:n projektipäällikkö Xavier de Meulder ja jatkaa: Sääolosuhde ei yleensä ole liikaa kuljetusalukselle, mutta kiinnitykset voivat kärsiä ja asennusnosturit eivät voi operoida kovissa tuuliolosuhteissa. Ulkomaisten kokemusten kautta osaamista suomalaisille markkinoille Meriaura Oy on kerännyt kokemuksia kansainvälisistä merituulivoimahankkeista. Tähtäin on kuitenkin kotimarkkinoilla, joista Meriauralla on jo kokemusta tuulivoimaloiden osien kuljettamisesta. Meriaura on muun muassa hoitanut Högsåran tuulipuiston lapojen kuljetuksen Tanskasta Suomeen ja useiden tuulivoimaloiden turbiinikuljetukset Loviisasta Vänern-järvelle Ruotsiin. Jatkossa Meriaura tulee tarjoamaan asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityjen logistiikkapalveluiden lisäksi kotimaisin voimin toteutettuja palveluita asennusketjun eri vaiheisiin niin merellä kuin maallakin. de Meulder näkee erityisesti merituulivoimahankkeiden koordinoinnin ja kokonaispalvelun mielekkäänä työsarkana: Tarvittavien alusten määrä riippuu olosuhteista, hankkeen koosta ja aikataulusta. Logistiikkakeskusta tarvitaan aina ja siihen me tähtäämme. de Merituulivoima-alueilla tuulisuus on yleensä kovaa ja jatkuvaa. Tämä on tuulivoimatuotannon kannalta hyvä asia, Perustuksia siirretään M/S Aurasta asennusalus MSV Svanenin kyytiin Sheringham Shoal tuulipuiston rakennustyömaalla. 14
Meulder korostaa, että Suomessa on jo muutama satama, joita voidaan käyttää merituulivoimahankkeiden logistiikkakeskuksina, mutta myös muita satamia voitaisiin alkaa kehittää merituulivoiman tarpeita varten. Meriauran uskosta kotimaisen merituulivoimamarkkinan käynnistymiseen kertoo myös uusi PTV (Personnel Tranfer Vessel) Wind 18, joka valmistuu keväällä 2012. Wind 18 I on suunniteltu erityisesti tuulivoimaloiden huoltoa silmälläpitäen. Alukseen tulee kiinnitysmekanismi, joka mahdollistaa huoltohenkilökunnan turvallisen siirtymisen aluksesta voimalaan aallonkorkeuden ollessa jopa 2,5 metriä. Merituulivoimaloiden huolto ja kunnossapito on sääolosuhteiden takia hankalaa de Meulder kertoo ja lisää: Uudella aluksellamme voidaan kuljettaa kerralla 12 huoltomiestä merituulivoimaloille turvallisesti, myös talvella. Lisäksi Gaiamare Oy (kuuluu Meriaura Groupiin) on tilannut uuden monitoimialuksen Aura II. Moduulikonseptille perustuva monitoimiseksi suunniteltu laiva on erittäin sopiva erilaisiin merituulipuiston asennus- ja huoltotehtäviin. Kuten m/s Aura, tulee m/s Aura II olemaan jääluokkaa 1 A, jolla vastataan Suomen poikkeuksellisiin meriolosuhteisiin: talveen, jolloin meri voi olla usean kuukauden ajan jäässä. de Meulder muistuttaakin: Euroopassa käytössä olevista tuulivoimaloiden huoltoaluksista vain harva on jääkelpoinen, joten talvella tarvitaan Suomessa erityiset kuljetusalukset huollon järjestämiseksi. Meriaura Oy on vuonna 1986 perustettu Meriaura Groupin tytäryhtiö, joka toimii Turusta käsin. Peruskorjauksen yhteydessä kerrostaloista purettiin osa asunnoista ja samalla kaikista asunnoista tuli liikuntaesteisille soveltuvia. Kunkin rakennuksen katolle asennettiin kaksi kappaletta kotimaisia MyPower-tuulivoimaloita jotka ovat nimellisteholtaan kaksi kilowattia. Tuulivoimaloiden roottorit nousevat noin neljänkymmenen metrin korkeuteen maan pinnasta ja meren ollessa vain noin kilometrin päässä pääsevät ne erittäin hyviin tuuliolosuhteisiin kiinni. Tuulivoimaloiden seurana jokaisessa rakennuksessa on aurinkopaneelit kiinnitettynä rakennusten seiniin. Nämä järjestelmät tukevat saumattomasti toisiaan energiantuotannossa. Sekä tuulivoimalat että aurinkopaneelit on liitetty suoraan rakennusten sähköverkkoon invertterien kautta tuottamaan 230V sähköä. Erillisiä akkuja ei siis tarvita lainkaan. Pientuulivoimapalasta MyPower tuulivoimalat tuottavat kerrostaloille sähköä Raahessa Jukka-Keskioja Posira Kiinteistö osakeyhtiö Kummattissa tehtiin perusteellinen saneerausurakka joka saatiin päätökseen vuoden 2011 keväällä. Vanha huonomaineinen ja -kuntoinen kerrostaloalue sai uuden ilmeen myötä katolleen ensimmäisenä asuinkerrostalona Suomessa tuulivoimalat tuottamaan energiaa. Saneerattavia rakennuksia oli yhteensä neljä kappaletta ja ne kokivat täydellisen ilmeenmuutoksen. Ennakkoluulottomasti tuulivoiman ja asuinrakentamisen yhdistämiseen suhtautunut Kummatin asunto-osakeyhtiö pääsi projektin myötä edelläkävijän asemaan. Noin kuukausi voimaloiden käyttöönoton jälkeen alueen asukkailta ei ole tullut valituksia. Uusien energiantuotantomuotojen suurimpana haasteena on useimmiten ennakkoluulot. Tämänkin projektin yhteydessä törmättiin kysymyksiin äänestä, jäätymisestä ja vilkkumisesta. Nyt kun voimalat pyörivät niin nämä asiat voi jokainen itse käydä toteamassa paikan päällä. Voimalaitokset sijaitsevat Raahen Kummatissa osoitteissa: Ratsukatu 7A, Ratsukatu 9A, Ratsukatu 9B ja Ratsukatu 11. Uudistetut rakennukset näkyvät hyvin vieressä kulkevalle tielle. MyPower tuulivoimalat valmistaa Posira Oy Suomessa. Lisätietoja voimalaitoksista www.posira.fi/mypower. Yhtiö on erikoistunut teollisuuden tuotteiden ja raaka-aineiden merikuljetuksiin sekä erilaisiin projektikuljetuksiin. Meriauran rahtauksessa on tällä hetkellä kaikkiaan neljätoista kuivalastialusta, joiden kuljetussuorite on yli kaksi miljoona tonnia vuodessa. Alukset liikennöivät Euroopan alueella, pääasiassa Itämerellä ja Pohjanmerellä. 15
Yritysjäsenen esittely Patrick Holm Mervento Taloudellista tuulivoimaa Merventon turbiinilla Tuulivoimahankkeiden taloudellisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Ylivoimaisesti tärkein tekijä on kohdealueen tuuliolosuhteet. Jos tuuliolosuhteet ovat suhteellisen hyvät, on hankkeen kannattavuuskin yleensä kohtalaisen hyvä. Jos taas tuuliolosuhteet ovat huonot, on koko hanketta äärimmäisen vaikea saada kannattavaksi. Kaikille tuuliolosuhteille löytyy oma optimaalinen turbiini. Heikkotuuliselle alueelle ei kannata asentaa hyviin tuuliolosuhteisiin tarkoitettua 5 MW turbiinia. Vaikka 5 MW voimala tuottaa enemmän energiaa kuin pienempi voimala, heikkotuulisella alueella sen tuotannolla ei makseta investointia takaisin. Vastaavasti hyvätuulisiin olosuhteisiin sijoitettu turbiini tuottaa kokoonsa nähden paljon energiaa, mutta samalla tuulialueella suuren turbiinin tuottavuus olisi huomattavasti parempi. Turbiinin valintaan vaikuttavat seikat Kaikille tuuliolosuhteille löytyy oma optimaalinen turbiini. Oikean kokoluokan turbiini voidaan valita kohteen vuotuisen tuulen keskinopeuden perusteella. Turbiinin valinnassa tarkastellaan voimalan mitoitusta, nimellistehoa, roottorin halkaisijaa, voimalan tehokäyrää ja käytettävyyttä. Tuuliturbiinit luokitellaan eri tuuliluokkien ja tuuliturbiinien IEC-standardien mukaisesti. Luokan 3 turbiinit on mitoitettu heikkotuulisiin olosuhteisiin, joita esiintyy Suomessa pääasiassa sisämaassa. Luokan 1 turbiinit on mitoitettu hyvätuulisiin olosuhteisiin, joita esiintyy lähinnä avomerialueilla. Näiden luokkien välissä ovat luokan 2 turbiinit, jotka on mitoitettu keskimääräisiin tuuliolosuhteisiin. Tämäntyyppisiä tuuliolosuhteita esiintyy lähinnä rannikkoalueilla, kallioilla tai tuntureilla sekä Suomen lähistöllä sijaitsevilla merialueilla (taulukko 1). Turbiinin roottorin halkaisijaa voidaan pitää nimellistehoa tärkeämpänä tekijänä tiettyyn kohteeseen sopivaa turbiinia valittaessa. Kohteessa, jossa vuotuinen tuulen keskinopeus on 7 m/s, 2 MW:n turbiinilla, jonka roottorin halkaisija on 115 metriä, tuotetaan enemmän sähköenergiaa kuin 3 MW:n turbiinilla, jossa roottorin halkaisija on 100 metriä. Tuuliturbiinin tuottamaa energiaa laskettaessa lähtökohtana on aina turbiinin valmistajan ilmoittama tehokäyrä. Verrattaessa eri turbiineja keskenään on tiedettävä varmuudella, mistä turbiinin sähköjärjestelmän kohdasta tehokäyrä ilmoitetaan ja millaista häviötä siihen sisältyy. Tällöin voidaan muodostaa realistinen arvio puiston tuotoista. Tuulivoimalan käytettävyys riippuu pääasiassa turbiinin luotettavuudesta. Jos turbiini on oikein mitoitettu ja valmistettu laadukkaista komponenteista, luotettavuus kasvaa, mikä puolestaan parantaa myös turbiinin käytettävyyttä. Mikäli huoltotoimenpiteet lisäksi suoritetaan tuulettomien jaksojen aikana, voidaan käytettävyydestä saada matemaattisesti erittäin korkeita arvoja. Suomen oloissa on myös huomioitava kylmän ilman vaikutukset voimalaan. Perusteknologialtaan kylmän ilmaston turbiinit ovat samanlaisia kuin ns. vakioturbiinit. Soveltuminen kylmään ilmastoon näkyy kuitenkin voimalan suunnittelussa alusta loppuun asti, mm. materiaalien ja teknisten ratkaisujen valinnassa. Olennaista on kuinka voimala käynnistyy talvella mahdollisen pidemmän käyttökatkon jälkeen, onko elektronisissa komponenteissa esilämmitystä, millaiset voimalan akut kestävät kylmää, kuinka vaihdelaatikon öljy pysyy notkeana ja niin edelleen. Paremmat tuuliolosuhteet navan korkeutta lisäämällä Maan aiheuttamasta kitkasta johtuen tuulen nopeus kasvaa ylöspäin mentäessä. Tämä ilmiö (englanniksi wind shear) johtuu maan aiheuttamasta kitkasta, joka on seurausta maanpinnan profiilista ja pinnan karkeudesta. Jos navan korkeutta lisätään 90 metristä 125 metriin, vuotuinen tuulen keskinopeus voi lisääntyä yli 0,5 m/s. Ero kuulostaa pieneltä, mutta parannus on merkittävä kun energian sisältö muodostuu tuulen nopeudesta potenssiin kolme. Kun vuotuinen tuulen keskinopeus lisääntyy 8,0 m/s:sta 8,5 m/s:iin, energian tuotanto nousee lähes 10 %. Korkeammasta tornista johtuva suurempi investointikustannus yleensä maksaa itsensä takaisin neljän vuoden kuluessa, jonka jälkeen korkeamman tornin tuoma hyöty tulee energiantuottajalle nettotuloina. Käyttö- ja ylläpitokustannukset Turbiinin käytössä suurimmat menot muodostuvat käyttö- ja ylläpitokustannuksista. Tuulivoimatuottajien edunvalvontajärjestön EWEAn (European Wind Energy Association) mukaan käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat turbiinin koko elinkaaren aikana keskimäärin 12-15 euroa/mwh. 16
vikin minimoimiseksi on olennaista, että käytetään testattuja ja laadukkaita komponentteja. Investointikustannukset Investointikustannukset ovat helpoiten verrattavissa oleva parametri tuuliturbiineja vertailtaessa. Investointikustannuksiin vaikuttaa kuitenkin myös toimituksen laajuus. Kustannuksiin vaikuttavat myös se, mitä itse turbiinin toimitukseen sisältyy ja millainen huoltosopimus kauppaan sisältyy. Taulukko 1. Suuntaa-antavat arvot turbiineille eri tuuliolosuhteissa Nämä kustannukset voivat olla erittäinen alhaiset elinkaaren alussa ja kasvaa voimakkaasti elinkaaren loppua lähestyttäessä. Lisäksi elinkaaren aikana voidaan havaita selviä piikkejä ylläpitokustannuksissa eri tyyppisten suurempien vaurioitumisten ja rikkoutumisten yhteydessä. Suuremmissa turbiineissa esimerkiksi vaihdelaatikon rikkoutumiset voivat aiheuttaa miljoonaluokan kustannuksia. Korjauksen ajan turbiini on myös poissa käytöstä monen viikon ajan. Tuotantohävikkiä muodostuu myös pienemmistä ja halvemmista vahingoista esimerkiksi elektroniikka-, hydrauliikka- ja anturiosissa. Tuotantohä- Joillakin turbiinitoimittajilla tietyt komponentit ja ominaisuudet sisältyvät vakiona turbiinien hintaan, ja toisissa turbiineissa ne voivat kuulua lisävarustukseen. Myös huoltosopimusten laajuus ja voimassaoloaika vaihtelevat, mikä vaikeuttaa turbiinihintojen suoraa vertailua. Wind Power Monthly -julkaisun mukaan maailmanlaajuinen keski-investointikustannus vuonna 2010 oli 1 545 Mervento 3.6-118 Mervento-turbiini 3.6-118 on 2. luokan turbiini, joka on tarkoitettu ensisijaisesti keskimääräisiin tuuliolosuhteisiin rannikkoalueille, kallioille ja tuntureille, heikkotuulisille avomerialueille, tai sisämaahan, jossa tuuliolosuhteet ovat kohtalaisen hyvät. Kylmä ilmasto on huomioitu voimalan suunnittelun alusta alkaen. Mervento 3.6-118:n nimellisteho on 3,6 MW ja sen roottorin halkaisija on 118 m. Turbiinin tehokäyrä on ylivoimainen verrattuna vastaaviin 3-4 MW:n teholuokan turbiineihin. Turbiinin tehokäyrä annetaan turbiinin terminaaleista siten, että se sisältää myös muuntajassa muodostuvan häviön sekä valaistukseen, jäähdytykseen ja ilmanvaihtoon käytettävän sähkön. Merventon turbiini voidaan toimittaa tornilla, joka antaa navan korkeudeksi 125 metriä. Tämä takaa korkeamman vuotuisen tuulen keskinopeuden ja siten suuremmat tuotot koko turbiinin käyttöiän ajan. Mervento 3,6-118 -turbiinissa on monta huolto- ja ylläpitokustannuksia alentavaa ratkaisua. Turbiini esimerkiksi toimii suoravetotekniikalla eli siinä ei ole ylläpitoa ja huoltoa vaativaa vaihdelaatikkoa. Lisäksi kaikki sähkölaitteet on sijoitettu erilliseen maan tasolla sijaitsevaan rakennukseen, joka valmistetaan ja testataan tehdasympäristössä. Sähkölaitteet eivät siten altistu turbiinin tärinälle tai lämpötilan ja ilmankosteuden vaihteluille, mitkä voisivat vahingoittaa herkkää elektroniikkaa. Tämä ratkaisu täyttää myös kaikki henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Kaikki toimilaitteet ovat hydraulisia, mikä parantaa käyttövarmuutta ja pidentää elinkaarta. Tämä koskee pitchtoimintoa (lapasäätö), yaw-toimintoa (nasellin eli konehuoneen kääntöä tuulen suuntaan) sekä jarruja. Nämä ratkaisut ovat lisäksi vikaturvallisia (fail-safe), mikä tarkoittaa että järjestelmä toimii täysin turvallisesti kaikissa teoreettisissa vikaskenaarioissa. Turbiinin suunnittelussa on käytetty ratkaisuja, jotka tarjoavat mahdollisimman hyvän luotettavuuden, ja joissa kaikki komponentit ovat parasta mahdollista laatua. Suoravetotekniikalla toimivassa turbiinissa generaattorin halkaisija on suhteellisen suuri, koska generaattorin täytyy matalilla kierrosluvuilla jarruttaa turbiinin vääntömomenttia. Generaattorin suuri halkaisija johtaa siihen, että nasellin paino on suurempi kuin vastaavan vaihdelaatikolla varustetun turbiinin nasellin paino. Painavampi naselli, laadukkaat komponentit sekä kaikilla tarvittavilla ratkaisuilla varustetut turbiinit aiheuttavat suuremman investointikustannuksen markkinoilla oleviin perinteisiin turbiineihin verrattuna. Suuremmista investointikustannuksista huolimatta Mervento 3.6-118 -turbiinin nettonykyarvo (NPV, Net Present Value) on kuitenkin korkeampi kuin perinteisten turbiinien. Tämä johtuu suuren energiantuotannon tuottamista suuremmista tuloista sekä turbiinin koko elinkaaren pienemmistä kokonaiskustannuksista, jotka saavutetaan alhaisten ylläpitokustannusten ansiosta. 17
euroa/kw (1,5 miljoonaa euroa/mw). Hajonta on kuitenkin melko suuri, kaksi kolmasosaa (2/3) vuoden 2010 hankkeista mahtuvat välille 1,4-1,7 miljoonaa euroa/mw. Turbiinin osuus näistä investointikustannuksista onshore-sovellusten osalta on noin kaksi kolmasosaa (2/3). Yllä oleviin keskimääräisiin lukuihin sisältyvät myös kaikki kiinalaiset turbiinit, jotka muodostavat noin kolmanneksen (1/3) kaikista maailman turbiineista, ja joiden investointikustannukset ovat vain 1,2 miljoonaa euroa/ MW. Tämän vuoksi Euroopan taso on hieman maailmanlaajuista keskiarvoa korkeampi. Investointikustannukset eivät ole ainut tekijä investoinnin kannattavuutta arvioitaessa. Tuulivoima-alalla kaksi muuta erittäin tärkeää tekijää ovat tuotettu energiamäärä sekä käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Investointien vertailuun vaikuttavia tekijöitä ovat lisäksi korkotaso, turbiinien odotettu elinikä, investoinnin takaisinmaksuaika sekä tuotetusta sähköenergiasta maksettu hinta. Näiden tekijöiden perusteella voidaan laskea nettynykyarvo (Net Present Value), joka osoittaa investoinnin rahalli- Kuva 1. Nettonykyarvoon vaikuttavat seikat sen arvon nykyhetkeen diskontattuna (kuva 1). Ajankohtaista Anders Stenberg anders.stenberg@tuulivoimayhdistys.fi Svensk Vindkraftförening 25 år 2011 Svensk Vindkraftförening (SVIF) on perustettu elokuussa 1986 tuulivoimasymposiumin yhteydessä. Yhdistyksellä on ollut tärkeä rooli 25-vuotisen taipaleensa aikana tuulivoiman kehittämissä Ruotsissa. Yhdistys on muun muassa ollut kehittämässä ensimmäistä tuulivoiman tukijärjestelmää. Yhdistyksellä on tänä päivänä jäseniä noin 2000 ja he ovat yksityishenkilöitä, yrityksiä, tuulivoimaomistajia, tuulivoimasuunnittelijoita ja tuulivoimatoimittajia. Huhtikuussa vietettiin yhdistyksen 25- vuotiasjuhlia Varbergissä. Varberg on satamakaupunki Ruotsin länsipuolella missä on hyvät tuuliolosuhteet ja tuulivoimaa tärkeänä pitävät asukkaat. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin kahden päivän seminaari aiheesta Vindkraft i tiden ja sen lisäksi näyttely ja illallinen. Tilaisuus tarjosi myös hyvän mahdolli- 18
suuden verkostoitumiseen, kun noin kolmesataa tuulivoima-alan ihmistä kokoontui yhteen. Seminaarin ohjelmasta löytyi jotain kaikille, kuten esityksiä tekniikasta ja huollosta, suunnittelusta, luvista ja hy- väksyttävyydestä. Tuulivoiman hyväksyttävyyteen on keskityttävä jatkuvasti, koska kritiikki tuulivoimaa vastaan on usein epäasiallista. Seminaarin yhteydessä palkittiin myös henkilöitä jotka ovat tehneet merkittävää työtä tuulivoiman parissa. Tänä vuonna palkittiin Örjan Hedblom ja Lennart Blomgren. Örjan on tehnyt erinomaista tuulivoiman edustustyötä ja toimii tällä hetkellä Svensk vindkraft -lehden toimittajana. Lennart on tuulivoiman pioneeri, joka on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana monta vuotta. Mielenkiintoinen ohjelma veti seminaarihuoneen täyteen. Tuulivoima Ruotsissa on viime vuosina ollut kovassa kasvussa. Kokonaiskapasiteetti oli ensimmäistä kertaa yli 500 MW vuonna 2005 ja tämä kaksinkertaistui 1000 MW:iin vuoden 2009 aikana. Tämä positiivinen trendi on jatkunut sen jälkeenkin ja kapasiteetti huhtikuussa 2011 oli jo 2200 MW. Samalla vuosittainen tuulivoimatuotanto ylitti ensimmäistä kertaa 4 TWh. Ruotsin suunnitelmissa on kattaa vuoteen 2020 mennessä uusiutuvalla energialla 50 % energiankulutuksesta ja 10 % liikennepolttoaineista, sekä tehostaa energiansäästöä 20 % ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 %. Ruotsin hallitus on päättänyt että viranomaisten pitäisi valmistautua 30 TWh vuosittaiseen tuulivoimatuotantoon vuoteen 2020 mennessä, mutta varsinaista tuulivoimatavoitetta ei ole määritetty. Asennettu tuulivoimakapasiteetti ja tuulivoimatuotanto Ruotsissa 1998-2010 Örjan Hedblom ja Lennart Blomgren ovat tehneet yhdistykselle erinomaista työtä ja ansaitsevat yhdistyksen palkinnot. Kuvassa vasemmalta varapuheenjohtaja Carl-Arne Pedersen, puheenjohtaja Fredrik Lindahl, Örjan Hedblom ja Lennart Blomgren. Ruotsi ja Norja valmistelevat yhteistä sertifikaattijärjestelmää. Järjestelmä otetaan suunnitelman mukaan käyttöön vuoden 2012 ensimmäisenä päivänä. Sertifikaattijärjestelmä otettiin Ruotsissa käyttöön vuonna 2003 koska tuki uusiutuville energiatuotannolle haluttiin pois valtion budjetista. Sopimuksen mukaan Ruotsin ja Norjan pitäisi toimittaa yhdessä 26,4 TWh (13,2 TWh maittain) uutta uusiutuvaa sähköntuotantoa vuosien 2012 ja 2020 välillä. Seurauksena tästä sopimuksesta on isommat ja tehokkaammat markkinat mikä lisäisi kilpailukykyä ja minimoisi riskejä pitkällä tähtäimellä. Suunnitelman vaikutuksesta tuulivoimaan syntyi paljon keskustelua, koska yhteinen sertifikaattijärjestelmä tarkoittaisi laajennettua vesivoiman rakentamista Norjassa ja biopolttoaineiden lisäämistä Ruotsissa. 19
Tilastot Anders Stenberg VTT Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta http://www.vtt.fi/windenergystatistics 5.2011 rg, VTT Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta http://www.vtt.fi/windene 320 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2 4 7 Asennettu kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh) Tuotantoindeksi, IL (%) 77 70 63 49 24 11 11 17 12 17 38 38 39 43 277 261 188 168 153 120 92 82 82 86 109 142 147 52 292 128 197 197 Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimääräistä tuulisuutta) 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 1-3/20 11 Suomen 70 tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) 200 sekä tuotantoind Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja 65 60 Tuotanto (GWh) Kapasiteetti (MW) 180 asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta 2006-2011. Tuotanto (GWh) 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 01/2006 07/2006 01/2007 07/2007 01/2008 ATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta 2006-2011. 07/2008 01/2009 07/2009 01/2010 07/2010 01/2011 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kapasiteetti (MW) 350 300 250 200 150 100 Liukuva 12 kk tuotanto (GWh) Kapasiteetti (MW) Liukuva 12 kk tuotantoindeksi, painotettu Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan painotettuna keskiarvona Ilmatieteen laitoksen neljästä kuukausi-indeksistä. 50 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20