Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet Turvallisuuriskit Yhteensopivuus, mukautuvuus Suhteellisen yksinkertainen tehdä muutoksia -> Muutoksia myös vaaditaan usein Periaatteessa ohjelmistoja voidaan koota olemassa olevista komponenteista käytännössä joudutaan mukauttamaan
Oleelliset vaikeudet OT:ssa 2/2 Muuttuvuus Ohjelmistotuotteeseen tehdään jatkuvasti muutoksia -> Luotettavuuden säilyminen haastavaa Muutoksen kustannuksia ei ymmärretä kuten fyysisissä tuotteissa Näkymättömyys Ohjelma on abstrakti, siitä ei voi tehdä kolmiulotteista mallia -> Ohjelman kokonaisuutta on vaikea hahmottaa -> Haittaa myös kommunikointia
Edistysaskeleet 1/5 Korkean tason kielet Jo C-kielestä odotettiin läpimurtoa, kehitys vieläkin vähittäistä Tavoitteena sekä työn, että oppimisen tehostaminen Täytyy tietää mitä tekee > nopeuttaa työntekoa, mutta ei välttämättä oppimista Automaattinen ohjelmointi = Vielä korkeamman tason ohjelmointikieliä (Parnas) Täytyy esittää ratkaisumenetelmä jollain tasolla Joillekin erityisalueille on mahdollista toteuttaa toimiva ohjelmistokehitin
Edistysaskeleet 2/5 Olio-ohjelmointi Helpottaa reaalimaailman mallintamista On helpottanut komponenttipohjaista ohjelmointia Ei kuitenkaan suurta vaikutusta tehokkuuteen Tekoäly ja asiantuntijajärjestelmät Ohjelmistotuotannossa voidaan yhdistää kehitystyökaluihin, jolloin järjestelmä ehdottaa erilaisia toimenpiteitä Vaikea ja työläs rakentaa Mistä saadaan asiantuntijat tiedon ja päättelysääntöjen luomiseksi
Edistysaskeleet 3/5 Graafinen ohjelmointi = koodin generointi suunnittelukaavioista - Vaatii todella tarkkaa suunnittelua ja monimutkaisia kaavioita - Voi toimia osittain Formaali todentaminen Perustuu oikeellisuuden matemaattiseen todentamiseen Edellyttää formaalia spesifikaatiota Määrittely voi olla virheellinen
Edistysaskeleet 4/5 Ohjelmointiympäristöt Editorit, debuggerit, graafiset kehittimet Integrointi yhteinen tietokanta Oleellisten tehtävien tukeen keskittyminen Keskitytään tehostamaan tehtäviä, jotka vaativat eniten aikaa ja toistokertoja Oma tieto vs. vanhat tutkimukset Vaatimusten tarkentaminen nopealla protoilulla Asiakas ei aluksi tunne tarkasti vaatimuksia Nykyiset graafiset ohjelmistokehittimet
Edistysaskeleet 5/5 Ostaminen ja ulkoistaminen Valmisohjelmat jatkuvasti yleistyneet Moduulien myynti on yleistynyt hitaasti Edullista, välitön saatavuus, hyvä dokumentointi, ylläpito Vähittäinen kehittäminen Toteutetaan ensin ohjelman ydin Toteutetaan toiminnot yksi kerrallaan Gurujen kouluttaminen Tiedostetaan, että yksilöiden väliset erot tuotannon laadussa ja tehokkuudessa ovat suuria Panostetaan hyviin tyyppeihin
Prosessimallit On useita malleja, jotka vaiheistavat ohjelmistotuotantoprosessia: Sisältää ohjelmistotuotantoprosessin keskeiset osa-alueet Kuvaa osaprosessien suoritusjärjestyksen Malli tuottaa dokumentaation Malli on yleinen -> sovellettavissa kaikkialle, mutta mukautettava organisaation tarpeisiin Malli sisältää ainakin seuraavat osat: Määrittely Kehittäminen Ylläpito
Ylläpidon suuri osuus on elinkaarimallien ongelma 1 2 3 4 5 6 7 Vaihe Vaatimukset Määrittely Suunnittelu Koodaus Moduulitestaus Integrointi Ylläpito Kustannusosuus 3 % 5 % 7 % 6 % 7 % 6 % 67 % Elinkaarikustannusten jakautuminen (Schach 1990)
Vesiputousmalli Järjestelmän hahmottaminen Analyysi Suunnittelu Toteutus Testaus Ylläpito
Vesiputousmallin ongelmia Peruutus on vikeaa ja työlästä Malli ei välttämättä vastaa projektin todellista kulkua Vaiheen siirtyminen toiseen aiheuttaa viiveitä, jos seuraavan vaiheen syötteeksi vaaditaan edellisen vaiheen verifioitu lopputuotos Tuote nähdään ensimmäisen kerran vasta loppuvaiheessa, jolloin vaatimusten muuttaminen on kallista ja aikaa vievää
Prototyyppimalli Asiakas ei tiedä mitä haluaa, mutta hän tietää kyllä mitä ei halua heti kun näkee sen Tarkoitus siis vaatimusten todellinen selvittäminen Prototyyppi konkretisoi muuten abstraktia ohjelmiston kehitystä sekä asiakkaalle että kehitystiimille Nykyiset graafiset sovelluskehittimet helpottavat silloin kuin niitä voidaan hyödyntää
Protoilun vaiheet 1. Vaatimusten ja määrittelyjen kerääminen ja tarkentaminen 2. Ulospäin näkyvien toimintojen suunnittelu ja tarkentaminen 3. Prototyypin rakentaminen 4. Asiakkaan suorittama prototyypin kokeilu ja arviointi 5. Prorotyypin parantelu
Protoilun ongelmia Jarjestelmän (proto-osan) rakentaminen moneen kertaan aiheuttaa lisätyötä Protyypissä tehtyjen ohjelmanosien siirtäminen lopputuotteeseen saattaa tuottaa laatuongelmia Kaikki ongelmat eivät tule näkyviin protovaiheessa, esim. tehokkuus, laajennettavuus Maltetaanko suunnitella kunnolla? Luotetaanko liikaa siihen mitä näkyy? Jääkö abstraktimpien asioiden suunnittelu vähemmälle? Asiakkaan mielestä prototyyppi voi olla melkein valmis ohjelma
Inkrementaalinen malli Rakennetaan aluksi vain ohjelman runko ja tärkeimmät toiminnot Toimintoja lisätään vaihe kerrallaan Aiempia kokemuksia voidaan hyödyntää uusien osien määrittelyssä Saadaan toimiva (vaikkakin suppea) järjestelmä lyhyessä ajassa Asettaa kovat vaatimukset suunnittelulle, jos ei suunnitella koko sovellusta kerralla
Spiraalimalli Keskittyy tuotantoprosessin alkuvaiheisiin Toteutuksessa voidaan soveltaa mitä mallia tahansa Korostaa tuotantoprosessin iteratiivisuutta ja riskien huomioimista Jokaisella kierroksella neljä vaihetta: 1. Tavoitteiden, vaihtoehtojen ja rajoitteiden määrittely 2. Vaihtoehtojen arviointi, riskien tunnistus 3. Kehitys ja varmistus 4. Seuraavan kierroksen suunnittelu Vaatii paljon aikaa ja asiakkaan osallistumista