Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA
Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA
TYKISTÖJOUKOT KENTTÄTYKISTÖRYKMENTTI 18 I Patteristo 8 76 K/02, 4 120 H/13 II Patteristo 8 76 K/02, 4 120 H/13 III Patteristo 8 76 K/02, 4 120 H/13 Raskas Patteristo 29 8/ 155 H/17, 4 107 K/10 (mt) 60.LinPtri 4 107 K/77 61.LinPtri 4 107 K/77 63.LinPtri 4 107 K/77
Tykkikalusto oli yhtä patteria lukuun ottamatta hevosvetoista, sekin muuttui myöhemmin Patterit eivät olleet kaikki samaa kaliiperia Kenttätykistössä oli kaikki muu uutta, paitsi venäläinen tykkikalusto
I/KTR 18 Psto/10.Pr II/KTR 18 res/ Ylä-Savo III/KTR 18 res/pohjois-karjala RsPsto 29 res/ Ylä-savo+Pohjois-Karjala Upseeritäydennys Helsinki,Uusimaa
KOULUTUS JA KOKEMUKSET Ennen sotia tärkein koulutus ja ammunnat Perkjärvellä Karjalan kannaksella Talvisodan kokemukset vaatimattomat, erityisesti 14.D:n tykistöllä - ammunnat yleensä patterilla, harvoin koko patteristolla, tulen keskittämistä ei juuri ollenkaan - ammusten säännöstely antoi väärän kuvan epäsuoran tulen vaikutuksesta - ampumamenetelmät ajan tasalla, mutta sovellettava - tulenjohdossa alusta pitäen pyrkimys pitää iskemäkeskeispiste tähystyslinjalla oli korvessa lähes mahdoton - tulenavauksessa hakuammunta osoittautui korvessa liian hitaaksi
14.D:n tykkomentaja maj Viljo Idänpään- Heikkilä ( keskiratsuri maailmansodasta ) I Pstokom kapt Reino Hirva ( tulen käyttö ) II Pstokom kapt Erkki Hartikainen III Pstokom kapt Onni Nousiainen RsPstokom kapt Lennart Kaje ( top valmistelu )
VENÄLÄINEN TOPOGRAFIKARTTA
IK-PIKAKARTTA 1:50 000
TOPOGRAFINEN VALMISTELU Tilapäiskoordinaatisto Suuntakehämurtoviiva Aurinko- ja tähtimittaus Ampumalla paikantaminen - ampumalla edeltä sovittuihin paikkoihin tarkalla kellonajalla, tulenjohtaja mittaa suunnan ja etäisyyden - ampumalla tulenjohtajan kauaksi määrittämään maaliin hakuammuntaa varten
BALLISTINEN VALMISTELU Sään huomioon otto - lämpötila normaalisti - ilmanpaine normaalisti - tuulet arvioitava Tulenavaus epätarkka - ei tulenavausta vaikutusammuntana - hakuammunta hidasta
KALUSTOLLINEN VALMISTELU Oli opittava tuntemaan oma tykkikalusto - kranaattierien erot - tykkien huolto - tykkien lataaminen - käsiala
14.D:n tehtävä edetä Repolan ja Ontrosenvaaran kautta Rukajärvelle, josta valmiina jatkamaan Sorokan suuntaan Käytännössä yhden tien suunnassa ja molemmat sivustat avoinna Divisioonan ja tykistön oli toimittava tietyllä tavalla Tavan opetti vasta käytäntö Se erosi monessa suhteessa opitusta teoriasta
Hyökkäys alkoi ennen KarA:n hyökkäystä 3.-7.7 Tietä pitkin yli 200 km ja ajallisesti 75 vrk Saarrostushyökkäykset lähes kaksinkertaistivat hyökkäysmatkan Pyrkimys liikkeen avulla ratkaisemaan tilanne vaikutti myös tykistön toimintaan ratkaisevalla tavalla Hyökkäys etenee samalla nopeudella, kun ratsuväen upseeri, majuri Majewski, jaksaa kävellä.
Omelian motista saadut viholliset tuliterät raskaat haupitsit, suuret vetotraktorit ja muut uutuudet saivat aikaan innon kokeilla jotain uutta Kokeiltavaa oli sekä perusteissa että pienemmissäkin puitteissa Onneksi patteristojen komentajista kaksi oli edelläkävijöitä
TULITEHTÄVÄT a-kulutus asem-ajo tj vastuu 5.ptri/IIpsto Heinä 1259/4273 13 6 Elo 2244/7695 8 4 Syys 2883/9455 5 2 Yht 6386/21323 26 12 Huom. Laukausmäärän lisääntyminen ja asemaanajojen väheneminen MUISTA LAUKAUSMÄÄRÄ!
Os Tähtinen Os Ilomäki ja Leppälax Virran kannas Omelia 1700 ls 2000 ls 2800 ls 2500 ls
JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Talvisodan äärimmäisen niukka tulenkäyttö kostautui 2. Metsätaistelujen outous: tähystys vaikeaa, - oma etulinja epävarma, - latvaräjähdykset 3. Jalkaväen tulipyynnöt vähäisiä, tai sitten vaatimus liian nopea tulenannosta 4. Vihollisen joustava viivytystaktiikka 5. Tykistön eteneminen ja ammustäydennys hidasta
26.06.43
I/KTR 18 komentajalle divisioonan tykistöpäällikön valtuudet Vastahyökkäyksen tulisuunnitelman laatimiseen vain pari tuntia Tulivalmistelu jouduttiin keskeyttämään omien jouduttua vastavalmistelun kohteeksi Yrityksestä ei luovuttu
SEURAUKSET Selvitys Päämajaan ampumatarvikkeiden tuhlauksesta Esitys Päämajaan kenttätykistön ja kranaatinheittimistön ( raskaan ) yhdistämisestä yhdeksi tulisuunnitelmaksi Toteutui eversti Asko Sivulan ollessa tykistöntarkastajana 1990-luvulla Jatkosodan toiseksi mittavin tulivalmistelu Huom! Tuliyksiköiden määrä