Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi
Aikatauluja Valviran verkossa vanhentuneen talousvesiasetuksen (461/2000) soveltamisohje 27.11.2015 tuli voimaan talousvesiasetus 1352/2015 - annettiin TsL:n ja SäL:n nojalla, soveltamisohjetta uudistetaan par aikaa TsL uudistuu, 2016? - tukkulaitokselle hyväksyntämenettely Juomavesidirektiivin liitteet II ja III uudistuivat 10/2015 - Juomavesidirektiiviin on lisätty mahdollisuus vähentää riskinarvioinnin perusteella muuttujia ja tutkimustiheyttä. - talousvesiasetuksen uudistus viimeistään lokakuussa 2017
Talousvesiasetuksen soveltamisohje Osa I Talousvettä koskevia säädöksiä Osa II Talousvesiasetuksen säännöskohtaiset soveltamisohjeet Osa III Enimmäisarvojen perusteet Liite 1 STM:n asetus 1352/2015 Liite 2 Juomavesidirektiivi Liite 3 Valvontatutkimusohjelmamalli (word dokumentti) tekstissä hyödynnetty VVY:n vanhaa opasta sähköisenä Valviran verkkosivuille sisältää linkkejä muihin julkaisuihin
Talousvettä koskevia säädöksiä Säädös Numero Lyhenne Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta 401/2001 Pieni talousvesiasetus 1352/2015 Talousvesiasetus 1351/2006 Säteilylaki 592/1991 SäL Terveydensuojeluasetus 1280/1994 TsA Terveydensuojelulaki 763/1994 TsL Valmiuslaki 1552/2011 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain, rehulain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 152/2015 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011 Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 Vesihuoltolaki 119/2001 VHL Vesilaki 587/2011 VL Ympäristönsuojelulaki 527/2014 YSL
Vedenjakelualue Yhtenäinen verkostoalue, jolla talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jolla veden toimituksesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos Talousveden laatua valvotaan ja raportoidaan vedenjakelualueittain. Vedenjakelualueella tarkoitetaan sellaista verkoston osaa, johon vettä otetaan ja pumpataan yhdestä tai useammasta vedenottamosta ja jossa talousvettä toimittavan laitoksen normaalin käytön aikana eri ottamoilta tulevat vedet voivat päästä sekoittumaan keskenään (talousveden laatu on jokseenkin tasaista). Määritelmän jälkimmäinen osa (ja josta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos) tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tukkulaitokselta vetensä ostavat kaikki asiakaslaitokset muodostavat kukin oman vedenjakelualueensa. Niitä ei voi yhdistää yhdeksi vedenjakelualueeksi, vaikka niiden vedenlaatu todennäköisesti onkin tasaista.
Toimija tai toimintatyyppi Talousvettä toimittava laitos (1352/2015) 3 Talousvettä toimittava laitos (401/2001) Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue, 10 m 3 vettä/vrk tai vähintään 50 henkilölle (1352/2015) Hyväksyntä, TsL 18 X, määriteltävä vedenjakelualueet X, määriteltävä vedenjakelualueet Säännöllinen tarkastaminen 1) 2) Valvontatutkimusohjelma, joka sisältää näytteenottosuunnitelman Näytteenottosuunnitelma Talousveden laadun säännöllinen valvonta Tarkastus ja näytteenotto terveyshaittaa epäiltäessä X X X X, määräykset laitokselle X X Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue, < 10 m 3 vettä/vrk ja alle 50 henkilölle (401/2001) Tukkulaitos (talousvettä toimittavalle laitokselle vettä toimittava toiminnanharjoittaja, jolla ei ole omia loppukäyttäjiä) X X X X, määräykset laitokselle X 4) X X 5) X
Toimija tai toimintatyyppi Talousveden käyttö osana julkista tai kaupallista toimintaa, oma vedenottamo (1352/2015) Talousveden käyttö osana julkista tai kaupallista toimintaa, oma vedenottamo (401/2001) Elintarvikehuoneiston käyttämä talousvesi, oma vedenottamo (1352/2015) Elintarvikehuoneiston käyttämä talousvesi, oma vedenottamo (401/2001) Yhteisessä tai yksityisessä käytössä oleva kaivo tai muu vedenottamo, vähintään 50 henkilöä (1352/2015) Yhteisessä tai yksityisessä käytössä oleva kaivo tai muu vedenottamo, alle 50 henkilöä (401/2001) Hyväksyntä, TsL 18 Säännöllinen tarkastaminen 1) 2) Valvontatutki musohjelma, joka sisältää näytteenottosuunnitelman Näytteenottosuunnitelma Talousveden laadun säännöllinen valvonta Tarkastus ja näytteenotto terveyshaittaa epäiltäessä 6) X X X 6) X X X 6), 7) X ja elintarvikelain mukainen omavalvonta X X 6), 7) X ja X X elintarvikelain mukainen omavalvonta X X X, määräykset veden/kaivon omistajalle X, määräykset veden/kaivon omistajalle
Taulukoiden selitykset 1) Tarkastustiheys on määritelty terveydensuojelun valtakunnallisessa valvontaohjelmassa 2) Valvontatutkimusohjelmaan on sisällytettävä laitoksen käyttötarkkailusuunnitelma. 3) Kaikki talousvettä pakkaavat laitokset ovat asetuksen 1352/2015 mukaisia talousvettä toimittavia laitoksia. 4) Valmistelussa oleva HE eduskunnalle TsL:n muuttamiseksi. 5) Talousvesiasetuksen liitteen II näytteenottokohdassa mainitut muuttujat voidaan tutkia tukkulaitokselta lähtevästä vedestä tai sen jakeluverkosta, jos vesi toimitetaan sellaisenaan talousvettä toimittavalta laitokselta loppukäyttäjälle. 6) Jos kohde on terveydensuojelulain mukaisen säännöllisen valvonnan kohde (esim. oppilaitos tai majoitushuoneisto), suunnitelmallisen tarkastuksen yhteydessä suositellaan tarkastamaan vedenottamo tai kaivo ja sen rakenteet. 7) Jos kohde on elintarvikelain mukainen kohde, talousveden ja sen johtamisen riskit on huomioitava omavalvontasuunnitelmassa ja elintarvikelain mukaisen tarkastuksen yhteydessä suositellaan tarkastamaan vedenottamo tai kaivo ja sen rakenteet.
Valvontatutkimusohjelma 8 Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee laatia vähintään 10 m 3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin talousvettä toimittavien laitosten säännöllistä valvontaa varten vedenjakelualuekohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa on otettu huomioon veden oton, käsittelyn ja jakelun ominaispiirteet. Ohjelma laaditaan yhteistyössä näiden laitosten ja niille vettä toimittavien laitosten kanssa. Valvontatutkimusohjelmaan voidaan sisällyttää useamman kuin yhden vedenjakelualueen säännöllinen valvonta, jos se on tarkoituksenmukaista. Valvontatutkimusohjelmaan tulee sisällyttää säännöllisen erityisvalvonnan toimet paikallisista olosuhteista aiheutuvien häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Tällä tarkoitetaan muidenkin kuin liitteen I taulukoissa lueteltujen muuttujien seurannan sisällyttämistä valvontatutkimuksiin tai terveydellisten olojen turvaamisen kannalta tarpeellisten muuttujien valvontatutkimusten tiheyden lisäämistä. Paikallisia olosuhteita ovat vedenottamon haavoittuva sijainti, läheiset talousveden saastumisen vaaraa aiheuttavat tekijät ja muut 13 :ssä tarkoitetut häiriötekijät.
Määritykset ja tutkimustiheys 9 1 mom. Valvontatutkimusohjelman tulee sisältää vähintään liitteen II mukaiset määritykset, ja vedenjakelualueen tutkimustiheyden tulee olla vähintään siinä esitetyn mukainen. Muuttujien lisääminen: Raakaveden laatu, vedenkäsittelytapa, jakeluverkon ominaisuudet ja käyttötarkkailun taso Aiemmista ohjelmista saadut kokemukset Riskinarvioinnin perusteella laaditut luettelot häiriötilanteista -> Mahdollisuus lisätä muuttujia ja tutkimustiheyttä
Vähimmäistutkimustiheys, liite II taulukko 2 Vedenjakelualueelle toimitettavan tai tuotettavan veden määrä Näytteiden määrä vuodessa vähintään (m 3 /vrk) Jatkuva valvonta Jaksottainen seuranta 10 50 1 1 kahden vuoden välein 51 100 4 1 101 1 000 5 1 1001 2000 7 2 2001 3 000 10 2 3001 4 000 13 2 4001 5 000 16 3 5001 6 000 19 3 6001 7 000 22 3 7001 8 000 25 4 8001 9 000 28 4 9001 10 000 31 4 yli 10 000 100 000 31 + 3 lisänäytettä alkavaa 1 000 m 3 /vrk kohden 4 + 1 lisänäyte alkavaa 10 000 m 3 /vrk kohden yli 100 000 304 + 3 lisänäytettä alkavaa 1 000 m 3 /vrk kohden 10 + 1 lisänäyte alkavaa 25 000 m 3 /vrk kohden Jaksottaisen seurannan valvontatutkimus sisältää kaikki jatkuvan valvonnan muuttujat, mikä voidaan ottaa huomioon jatkuvan valvonnan näytteenottotiheydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että jaksottaisen seurannan valvontatutkimus voidaan laskea myös jatkuvan valvonnan valvontatutkimukseksi. Ykköstä ei saa puolittaa!
Vedenjakelualueelle toimitettava tai tuotettava veden määrä Yleensä edellisen kalenterivuoden keskimääräinen vuorokausivirtaama. Verkostosta maaperään vuotava ja verkostojen huuhteluihin käytettävä talousvesi (laskuttamaton vesi) ei päädy käyttäjille ja määrän voi vähentää. Kohtuullistaminen asukkaiden lukumäärän perusteella (1 henkilö = 200 l/vrk), jos suuri osa vedestä menee sellaiseen käyttöön, josta ei säädetä talousvesiasetuksella (prosessivedet, puutarhat, karjatilat )
Tutkimustiheys Talousvettä toimittavien laitosten tutkimistiheydet, kun yksi laitos myy talousvettä muille laitoksille.
Määritykset ja tutkimustiheys 9 2-3 mom. Liitteen II taulukon 2 mukaista tutkimustiheyttä voidaan vähentää enintään puoleen niiden muuttujien osalta, joiden kahden edellisen peräkkäisen vuoden aikana otetuista näytteistä määritetyt tulokset eivät poikkea merkittävästi toisistaan ja ovat olennaisesti parempia kuin liitteen I mukaiset laatuvaatimukset tai laatusuositukset eikä ole sellaista tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaisi veden laadun huononemista. Tutkimustiheyden vähentäminen ja sen perustelut on esitettävä valvontatutkimusohjelmassa. Mikrobiologisten muuttujien, lukuun ottamatta Clostridium perfringens -bakteeria, tutkimustiheyden tulee kuitenkin aina olla liitteen II mukainen. Radioaktiivisuuden määrittämistä tulee jatkaa liitteen II mukaisesti, jos talousvettä on ryhdytty käsittelemään siinä olevien radioaktiivisten aineiden määrän vähentämiseksi. Näytteiden määrän vähentäminen voi koskea joko vain yksittäistä muuttujaa tai useampia muuttujia.
Olennaisesti parempi tulos Olennaisesti parempi tulos kuin liitteen I mukainen raja-arvo -määritelmällä tarkoitetaan pitoisuutta, joka on pienempi kuin 50 % laatuvaatimuksesta ja jonka määritysraja on pienempi tai yhtä suuri kuin 30 % raja-arvopitoisuudesta. Kuva. Sinisellä nuolella on osoitettu pitoisuusalue, jolla mitatut tulokset (vihreä palkki) tai vähäinen todettu läsnäolo (harmaa palkki) tai toteamisrajaakin pienempi pitoisuus (valkoinen palkki) tulkitaan olennaisesti paremmaksi kuin muuttujan enimmäisarvo.
Verkostossa muuttumattomat muuttujat LIITE II 1. Näytteenottokohta Seuraavat määritykset voidaan vaatimusten täyttymiskohdan sijasta tutkia talousvettä toimittavalta laitokselta lähtevästä vedestä tai jakeluverkosta: Laatuvaatimukset antimoni, arseeni, bentseeni, boori, 1,2,-dikloorietaani, elohopea, fluoridi, nitraatti, seleeni, syanidit, tetrakloorieteeni, torjunta-aineet, trikloorieteeni, kloorifenolit, uraani, radon, tritium, viitteellisen annoksen arvioimiseen käytettävät seulontatutkimukset Laatusuositukset Clostridium perfringens, alumiini, kloridi, natrium, radon, sulfaatti Jatkuvan valvonnan muuttujia
Verkostossa muuttumattomien muuttujien tutkimustiheys (Muutoin olisi jatkuvia 97 ja jaksottaisia 11)
Radon, viitteellinen annos, tritium Tritiumia ei tarvitse tutkia säännöllisessä valvonnassa talousvedestä, koska STUK valvoo sitä valtakunnallisessa ympäristön säteilyvalvontaohjelmassa Radonia ja viitteellistä annosta ei tarvitse tutkia, jos talousvesi on valmistettu kokonaan pintavedestä. Radon ja viitteellinen annos on tutkittava muuta kuin vain pintavettä raakavetenään käyttäviltä vedenjakelualueilta (esim. pohjavesi, tekopohjavesi, rantaimeytyminen), jos sitä ei ole tutkittu 2010-luvulla. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava viivytyksettä STUK:lle, vesitiimi@stuk.fi, jos aktiivisuuspitoisuus on suurempi kuin laatuvaatimus tai laatusuositus. Radon suositellaan tutkimaan lähtevästä vedestä otetusta näytteestä. Viitteellisen annoksen tutkimiseksi otettava näyte voidaan ottaa käyttäjän hanan sijasta muualtakin jakeluverkosta. Radonpitoisuuden laatuvaatimus on 1000 Bq/l, jonka ylittyessä korjaavat toimet ovat säteilyturvallisuussyistä välttämättömiä aina ilman lisäarviointeja veden käyttötavasta riippumatta. Radonpitoisuuden laatusuositus on 300 Bq/l. Radon voidaan tutkia viiden vuoden välein, jos radonin pitoisuus on vähemmän kuin 150 Bq/l. Viitteellisen annoksen laatuvaatimus on 0,10 msv/vuosi. Viitteellinen annos voidaan tutkia viiden vuoden välein, jos se on vähemmän kuin 0,05 msv/vuosi eikä ole ilmeistä syytä viitteellisen annoksen nousemiseen.
Käyttötarkkailu 10 Valvontatutkimusohjelmaan on koottava tiedot talousvettä toimittavan laitoksen omasta käyttötarkkailusta. Käyttötarkkailuun tulee sisältyä riittävä, riskinarviointiin perustuva ja dokumentoitu laitoksen toimintaympäristön, raakaveden määrän ja laadun sekä laitteiston kunnon seuranta veden käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi sekä talousveden saastumisen ja häiriötilanteista aiheutuvien terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi. WSP:n käyttöönotto! - WSP -riskienhallintatyökalu on talousvettä toimittavan laitoksen työkalu kokonaisvaltaiseen vaarojen tunnistamiseen, riskinarviointiin ja riskienhallintaan. - Riskienhallinnan tueksi laitokset saavat työkalusta: - toimenpideohjelman tarvittavien hallintakeinojen käyttöön ottamiseksi - käyttötarkkailussa huomioitavan seurantaohjelman käytössä olevien hallintakeinojen toimivuuden seuraamiseksi - priorisoidun listauksen olemassa olevista riskeistä häiriötilanteisiin varautumisen pohjaksi Juomavesidirektiiviin on lisätty mahdollisuus vähentää riskinarvioinnin perusteella muuttujia ja näytteenottotiheyttä. Toimeenpantava kansalliseen lainsäädäntöön viimeistään lokakuussa 2017.
Talousveden saastuminen 11 Pintavesimuodostumasta otettu vesi on desinfioitava aina ennen kuin vettä käytetään talousvetenä... Talousvettä toimittavalla laitoksella tulee olla riittävä osaaminen ja valmius talousveden desinfiointiin kuuden tunnin kuluessa siitä, kun laitos saa käyttötarkkailun, talousveden säännöllisen valvonnan taikka muun seikan perusteella tiedoksi epäilyn raakaveden tai toimittamansa talousveden mikrobiologisesta saastumisesta. Laitoksen on ilmoitettava viivytyksettä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle saastumisepäilystä ja desinfioinnin aloittamisesta. Valmius tarkoittaa desinfiointia kloorikemikaalilla, jolla saadaan desinfioitua myös verkosto. Päätöksen talousveden desinfioinnin aloittamisesta voi tehdä joko talousvettä toimittava laitos itse tai TsL:n 20 :n nojalla kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä talousveden desinfioitavaksi
Kloorattaessa: Koulutettu henkilökunta Tekninen valmius natriumhypokloriitin syöttämiseen: sopivat liitokset vedenottamolla, vesilaitoksella tai vesijohtoverkkoon Käyttökelpoista natriumhypokloriittia (liuos säilyy huonosti) Annostelulaitteisto Toimintaohje tarvittavista säädöistä ja annostelussa käytettävän liuoksen väkevyydestä Jäännöskloorin mittauslaite Laitteistojen kunnosta ja toimintakyvystä huolehtiminen sekä koeajot Sähkönsaannin varmistaminen Talousveden klooraus -opas (VVY, 2014, nro 59) Vesijohtoveden klooripitoisuuden mittaaminen ja laskeminen: THL:n video YouTube:ssa Kloorilaskuri: THL:n maksutta ladattavissa oleva matkapuhelinsovellus klooriannoksen laskemiseksi
Erityistilannesuunnitelma 12 Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on talousveden laadun turvaamiseksi laadittava ja pidettävä ajan tasalla erityistilannesuunnitelma. Erityistilannesuunnitelma on osa terveydensuojelulain 8 :n 2 momentissa tarkoitettuja kunnan valmius- ja varotoimenpiteitä. Erityistilannesuunnitelman laatimiseksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen on oltava yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan laitoksen ja muiden asianomaisten laitosten kanssa.
Erityistilannesuunnitelman sisältö 13 Erityistilannesuunnitelmaan tulee sisällyttää vähintään seuraavat tiedot: 1) riskinarvioinnin perusteella laadittu luettelo häiriötilanteista, joista voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa talousvettä toimittavien laitosten vedenjakelualueilla, 2) häiriötilanteissa toimivien viranomaisten, laitosten sekä vastuuhenkilöiden nimet ja ajantasaiset yhteystiedot; 3) häiriötilanteissa toteutettavat toimenpiteet ja vastuunjako toimijoiden kesken; 4) viestintä häiriötilanteiden aikana ja niiden jälkeen; 5) häiriötilanteissa toteutettavien toimenpiteiden säännöllinen harjoittelu.
Toimintatavat 13 Erityistilannesuunnitelmassa tulee esittää toimintatavat: 1) häiriötilanteen sattuessa häiriön hallinnan edellyttämien toimenpiteiden aloittamiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa; 2) eri viranomaisten ja muiden toimijoiden toiminnan sovittamiseksi yhteen niin, että häiriön vaikutukset saadaan rajoitettua mahdollisimman vähäisiksi; 3) häiriöistä toipumisen saamiseksi käyntiin mahdollisimman nopeasti.
KIITOS! WSP-valmiussuunnittelutyöryhmä YLE:llä. Kuva: Kaisa Mäntynen