LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 90/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-125 Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Hangonkylän kalasataman perusparannukseen liittyviä ruoppaustöitä, laiturien rakentamista ja merialueen täyttöä koskeva lupahakemus sekä hakemus töiden aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, Hanko Hangon kaupunki HAKEMUS Hangon kaupunki on 29.5.2008 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty 2.7.2008, pyytänyt lupaa Hangonkylän kalasataman satama-altaan ruoppaamiseen, laiturien rakentamiseen sekä merialueen täyttöön Hangon kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Johdanto Hangonkylän kalasatama sijaitsee Hankoniemen pohjoispuolella Hangon kaupungin edustalla noin 3 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta. Satama toimii rannikkoalueen ammattikalastajien kotisatamana, jota käyttää noin 4 5 ammattikalastajaa. Merialueen yleiskuvaus Hangonkylän kalasataman laiturin perusparannus käsittää nykyisen laiturin uudelleenrakentamisen ja laiturin itäpuolelle toteutettavan uuden laiturijakson sekä koko satama-altaan ruoppaamisen. Hanke on tarpeen kalasataman käytettävyyden sekä ammattikalastajien ammatin harjoittamisen turvaamiseksi. Kalasataman nykyiset laiturirakenteet ovat huonossa kunnossa, eikä satama-altaan vesisyvyys täytä tämän päivän aluskannan vaatimuksia. Hanke liittyy Hangonkylän sataman taustalle sijoittuvan kalanjalostushallin toteuttamiseen. Hakija on saanut Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta rahoitusta kalasataman sekä kalanjalostushallin rakennustöihin. Merialue on ranta-alueita lukuun ottamatta pääosin noin 10 20 m syvää. Olosuhteet alueella ovat hyvin merelliset, sillä Hangon pohjoinen merialue on suurelta osin avointa ulappaa.
2 Merivirtaukset ja veden sekoittuminen on alueella voimakasta. Veden pääasiallinen virtaussuunta on länteen. Vesialueella esiintyy ajoittain voimakasta kumpuamista, johon liittyy voimakkaita veden virtausnopeuden ja -suuntien vaihteluita sekä myös vertikaalisuuntaista veden kiertoa. Kumpuaminen johtuu tuulen aikaansaamista virtauksista. Kumpuamisen seurauksena Hangon edustan veden laatu saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Vedenkorkeudet Meriveden korkeuden vertailutasona on käytetty vuoden 2005 teoreettista keskivedenkorkeutta MW 2005. Pitkän aikavälin (1887 2006) vedenkorkeushavaintojen mukaan vedenkorkeudet ovat olleet Hangon asteikolla seuraavat: HW (ylivedenkorkeus) +1,32 m MHW (keskiylivedenkorkeus) +0,74 m MW (keskivedenkorkeus) ±0,00 m (= MW 2005 ) MNW (keskialivedenkorkeus) -0,49 m NW (alivedenkorkeus) -0,78 m Jääolot Veden laatu Kalasto Merialueen käyttö Merentutkimuslaitoksen laatimien pitkän ajan keskiarvojen (Hangon Sataman vuosien 1961 1990 jäätilastot) perusteella Hangon edustan merialue jäätyy sataman havaintopaikan mukaan yleensä marraskuun alussa ja pysyvä jääpeite muodostuu tammikuun lopulla. Pysyvä jääpeite kestää noin kaksi kuukautta. Pysyvä jääpeite sulaa yleensä maaliskuun lopulla, ja jäät häviävät lopullisesti huhtikuun alussa. Hangon edustan merialueen veden laatu on vedenlaatuluokituksen mukaan tyydyttävä (luokka III, kun luokkia on I IV eli erinomainen heikko). Hangon edustan merialueen kalasto on runsas ja monipuolinen, ja se koostuu lähinnä paikallisista ja vaeltavista kalalajeista. Alueen paikallisia kaloja ovat lähinnä ahven ja kuha. Lisäksi alueella esiintyy jonkin verran haukea, silakkaa, kuoretta sekä kampelaa. Vaelluskaloista alueella esiintyy lohta, meritaimenta ja siikaa. Hanko on merkittävä satamakaupunki, joten sekä alus- että pienveneliikenne on hyvin vilkasta koko Hangon edustan merialueella. Kaupungin alueella on useita venesatamia ja -laitureita. Kalasataman länsipuolella sijaitsee Hangonkylän venesatama. Alueen omistus ja kaavoitustilanne Kalasataman pohjoispuolella noin 700 m:n etäisyydellä sijaitsee kulkusyvyydeltään 7,6 m:n vesiväylä. Hangonkylän kalasataman maa- ja vesialue kuuluu Hangon kaupungin Hangon kylän tilaan Nynorrgård RN:o 18:0. Hankealue on kokonaisuudessaan Hangon kaupungin omistuksessa.
3 Alueella on voimassa 16.12.1987 hyväksytty Kantakaupungin yleiskaava. Hankealue on yleiskaavassa venesataman (LV) aluetta. Alueella voimassa oleva maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Ruoppausalueen pohjoispuolella sijaitsevat Backholmen ja Östergårdsholmen on merkitty maakuntakaavassa virkistysalueiksi. Sedimentin laatu Kalasataman satama-altaan pohjasedimenttien haittaainepitoisuuksia on tutkittu 21.6.2007 ja 7.11.2007 otetuista näytteistä. Sedimenttinäytteitä otettiin 5 eri kohdasta (havaintopisteet 1A 5A). Tutkimustulosten mukaan satamatoiminnasta johtuvia epäpuhtauksia esiintyy pohjasedimentissä koko satama-altaan alueella. Sedimenttikerrostumat ovat koko alueella paksuudeltaan noin 10 cm, jonka alapuolella pohjamateriaali on pääosin hienojakoista hiekkaa. Haitta-ainepitoisuudet laskevat selvästi ylimmän sedimenttikerroksen (0 10 cm) alapuolelle mentäessä. Satama-altaan sedimentistä määritettyjen tributyylitinan (TBT) ja trifenyylitinan (TPhT) pitoisuudet olivat seuraavat: Havainto- Sedimentti- TBT TPhT piste näyte (cm) µg/kg k.a. µg/kg* k.a. µg/kg k.a. µg/kg* k.a. 1A 0 10 10 20 20 30 60 16,4 300 82 130 650 2A 0 10 10 20 20 30 110 550 25 125 3A 0 10 10 20 65 325 10 50 4A 0 10 69 345 740 3 700 5A 0 10 49 245 19 95 * = normalisoitu pitoisuus Kaikkien viiden havaintopisteen syvyydeltä 0 10 cm otettujen näytteiden normalisoidut tributyylitinapitoisuudet (TBT) ylittivät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 2 pitoisuuden 200 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta). Syvyydeltä 10 20 cm otetuissa näytteissä normalisoidut TBT-pitoisuudet jäivät alle määritysrajan lukuun ottamatta havaintopistettä 1A, jossa tason 1 pitoisuus 3 µg/kg k.a. ylittyi. Trifenyylitinan (TPhT) osalta kahden havaintopisteen (1A ja 4A) normalisoidut pitoisuudet ylittivät tason 2 pitoisuuden ja lisäksi kolmen havaintopisteen (2A, 3A ja 5A) normalisoidut pitoisuudet olivat tasojen 1 ja 2 pitoisuuksien välissä. Öljyhiilivetyjen kaikkien profiilien summapitoisuudet olivat pääosin tasojen 1 ja 2 pitoisuuksien välissä. Lisäksi alueella todettiin niukasti tason 1 ylittäviä kadmium- ja elohopeapitoisuuksia.
Hankesuunnitelma 4 Satama-altaan ruoppaus ja louhinta Merialueen täyttö Laiturirakenteet Satama-allas ruopataan ja louhitaan haraustasoon MW 2005-2,40 m. Ruoppauskohteen pinta-ala on noin 0,5 ha. Ruopattavien massojen määrä on noin 3 000 m 3 ktr, joista pilaantuneita sedimenttejä on noin 800 m 3 ktr. Ruopattavan massan pintakerros on humusta ja muuta eloperäistä materiaalia, ja sen alla on pääsääntöisesti hiekkaa ja soraa. Kalliota louhitaan noin 0,13 ha:n alueelta. Ruoppauksen ajaksi satama-allas suljetaan pengeraallonmurtajan louhemassoilla, millä estetään rakennustöiden aikainen kiintoaineen leviäminen. Rakennustöiden päätyttyä louhemassat siirretään aallonmurtajan pohjoispuolelle. Suunnitelmakartta on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa piirustuksessa (piirustus nro 201, mittakaava 1:500). Ruopatut pilaantuneet massat sijoitetaan laiturin taustakentän alle. Louhe ja muut täyttöön kelpaavat massat sijoitetaan laiturin taustatäyttöön. Niiltä osin kun puhtaita massoja ei voida käyttää täytöissä, ne läjitetään hakijan omistamalle maa-alueelle satama-alueen taustalle noin 100 150 m:n etäisyydelle, johon on jo aiemmin läjitetty alueelta ruopattuja massoja. Merialueen täytön myötä vesialuetta muuttuu maa-alueeksi noin 0,17 ha. Nykyisen laiturin eteen rakennetaan uusi laituri ja sen itäpuolelle rakennetaan jatko-osa, joka tulee toimimaan myös lastauslaiturina. Uudelleen rakennettava laiturijakso tehdään siten, että nykyisen huonokuntoisen ponttiseinän eteen lyödään uusi teräsponttiseinä, jolloin nykyinen laiturilinja siirtyy noin 1 m altaaseen päin. Laiturijakson pituus on noin 54 m ja laiturin kansi on noin tasolla MW 2005 +1,00 m. Laiturirakenne ankkuroidaan yläosastaan tausta-alueeseen. Laiturin alaosa tukeutuu pohjamaahan ja vastapenkereeseen/eroosiosuojaukseen tai kalliotappiin. Sataman itäosaan rakennetaan kokonaan uusi laituri, jonka pituus on noin 55 m ja jonka kansi on noin tasolla MW 2005 +1,30 m. Laituri ankkuroidaan alaosastaan kallioon ja yläosastaan taustan täyttöön. Laiturin ja nykyisen rannan välinen alue täytetään satama-altaan ruoppauksesta ja louhinnasta saatavilla massoilla.
5 Laitureiden poikkileikkaukset on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa piirustuksessa (piirustus nro 202, leikkaukset A A ja B B, mittakaava 1:100). Pengeraallonmurtaja ja virtausputket Pengeraallonmurtajan päätyä muotoillaan siten, että satama-altaan pohjoisosaan muodostuu yhtenäinen vesialue. Satama-altaan pohjoisosan louhetäyttö siirretään aallonmurtajan pohjoispuolelle, sillä nykyinen satama-allas on liian pieni alueelle tuleviin toimintoihin nähden. Satama-altaan länsipuolelle rakennetaan kaksi virtausputkea, joilla parannetaan veden vaihtuvuutta satama-altaassa. Virtausputket tehdään teräsputkista, joiden halkaisija on noin 1 m. Arvio vaikutuksista Hankkeesta ei aiheudu haitallisia muutoksia merialueen eikä rantaalueiden tilaan. Hanke parantaa Hangonkylän kalasatamaa kotisatamanaan pitävien rannikkoalueen ammattikalastajien toimintaedellytyksiä. Satama-altaan ruoppaus mahdollistaa aluskaluston käytön satama-altaassa myös alivedenkorkeustilanteissa. Ruoppaus- ja louhintatöistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi kalasataman satama-altaan suuosa suljetaan louhepenkereellä vesirakennustöiden ajaksi, joten niistä aiheutuva veden samentuminen ja kiintoainepitoisuuden nousu rajoittuvat satama-altaaseen. Aallonmurtajapenkereen muutostyöt aiheuttavat veden samentumista kuitenkin myös satama-altaan ulkopuolella. Veden samentuminen on tilapäistä eikä sillä ole merkitystä Hangonkylän kalasataman edustan eikä sen länsipuolella sijaitsevan Hangonkylän venesataman satama-altaan tilaan. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia alueen vedenlaatuun. Hankkeesta ei myöskään aiheudu muutoksia vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Pilaantuneiden sedimenttien poistaminen satama-altaan pohjasta ja sijoittaminen laiturin taustakentän täytöksi pienentää vesialueen pohjassa olevien haitta-aineiden määrää. Hankkeesta ei aiheudu haittaa vesiliikenteelle, ja vaikutukset kalastukseen ja kalastoon jäävät vähäisiksi suljetulla vesialueella. Rakennustöistä aiheutuva melu saattaa tilapäisesti karkottaa kaloja kauemmaksi ruoppauskohteesta. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei kalasteta. Hankealue on Hangon kaupungin omistuksessa eikä sitä käytetä virkistykseen. Lähin virkistysalue (Östergårdsholmen) on yli 150 m:n etäisyydellä ja kalasataman itäpuolella sijaitseva uimaranta noin 400 m:n etäisyydellä ruoppauskohteesta. Lähtökohtana on ollut rakennustöiden ajoittaminen syksyyn, jolloin vesialueiden virkistyskäyttö on vähäisempää.
6 Hankkeella ei ole vaikutusta luonnonsuojelualueisiin. Tulliniemen linnustonsuojelualue (FI0100006), joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon, sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä hankealueen länsipuolella. Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan Hangon vesialueilla jo sijaitsevia satamia ja meriväyliä voidaan käyttää ja kunnostaa vaarantamatta Tulliniemen linnustonsuojelualueen suojelun tarkoitusta. Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta muutoksia kaavoitukselle tai muulle maankäytön järjestämiselle, koska alueen käyttötarkoitus ei muutu nykyisestä. Riskinarviointi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on tehnyt Hangonkylän kalasataman ruoppauksesta 14.3.2008 päivätyn riskinarvion, jossa on arvioitu ruoppausmassan sijoittamista laiturin taustatäyttöön. Pilaantuneiden sedimenttien sijoittaminen laiturin taustakentän täyttöön on hyvä ratkaisu, sillä pilaantuneet massat saadaan poistettua merestä. Sedimenttiin sitoutuneiden tinayhdisteiden huuhtoutumista vesistöön voidaan ehkäistä tekemällä teräspontin ja sen takana olevan täyttöalueen pohjan kalliopinnan välinen sauma mahdollisimman tiiviiksi betonoimalla. Sadevesien pääsyä laiturin taustatäyttöön rajoitetaan laiturialueen asfaltoinnilla. Laiturirakenteiden rakentaminen asianmukaisesti pitää orgaaniset tinayhdisteet täyttömassassa, eikä niistä aiheudu merkittävää riskiä merivedelle, sen eliöstöille tai laiturin läheisyydessä työskenteleville ihmisille. Suurin riski ympäristölle aiheutuu ruoppauksesta, jolloin pilaantuneet sedimentit voivat sekoittua veteen. Ruoppausmenetelmällä voidaan kuitenkin vaikuttaa haitta-aineiden leviämiseen. Ruopatun massan vedenpoiston yhteydessä on varmistettava, ettei haitta-aineita pääse veteen tai maaperään. Satama-alueen ulkopuolisen merialueen pilaantumisriski on lähes olematon, koska satama-allas suljetaan ruoppaus- ja louhintatöiden ajaksi louhepenkereellä. Tarkkailu Korvaukset Jos töiden aikana todetaan ennalta-arvaamattomia vaikutuksia merialueen tilaan, kalastukseen tai kalastoon, ne selvitetään vesi- tai kalatalousviranomaisen kanssa. Hakemuksen mukaisesta hankkeesta ei hakijan käsityksen mukaan aiheudu vesilain mukaan korvattavaa haittaa, vahinkoa tai muuta edunmenetystä. Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Hangon kaupunki on hakenut vesilain 2 luvun 26 :n mukaista töidenaloittamislupaa rakennusaikataulussa pysymisen vuoksi. Hangonkylän kalasataman perusparannustyöt ovat osa hanketta, jolla parannetaan alueen ammattikalastajien edellytyksiä harjoittaa elinkeinoaan ja johon hakija on saanut rahoitusta Uudenmaan työvoimaja elinkeinokeskukselta.
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 7 Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Hangon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 11.7. 11.8.2008. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on todennut, että hakemuksesta ei käy ilmi miten ja miltä syvyydeltä pilaantuneet massat on tarkoitus erottaa puhtaista massoista. Likaantunutta kerrosta ei pystytä tulosten perusteella luotettavasti rajaamaan, koska pisteestä 4A, jonka pintakerroksessa on suurimmat TPhT-arvot, on tutkittu vain 0 10 cm:n kerros. Syvemmältä tutkitut pisteet edustavat kuitenkin pääosaa massoista ja sedimenttiraporttien sanallisen kuvauksen mukaan syvemmät kerrokset ovat koko alueella karkeita massoja. Hakemusta tulee täydentää suunnitelmalla, josta käy ilmi pilaantuneiden massojen ruoppaustapa sekä sen kerroksen paksuus, josta massat on tarkoitus läjittää laiturin taustakentän alle. Pisteiden 4 ja 5 edustamalla alueella riittää, että vain pintakerros huomioidaan rajauksessa, mikäli sedimentin laatu pintakerroksen alla on hiekkaa tai soraa. Riskinarvio on melko suppea, ja sitä tulee täydentää arviolla ainemääristä likaantuneessa kerroksessa. Hakemuksessa ei ole tehty esitystä tarkkailuohjelmaksi. Ympäristökeskus on katsonut, että töiden vaikutuksia on tarpeen tarkkailla, ja esittänyt, että tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailuohjelmaan pitää sisällyttää myös ruoppausmassoista vesistöön palautuvan veden laadun tarkkailu. Töissä tulee noudattaa riskinarviossa annettuja ohjeita, eli pontin ja täyttöalueen välinen sauma tulee tehdä mahdollisimman tiiviiksi ja laiturialue tulee asfaltoida. 2) Hangon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluosasto on katsonut, että ruoppaus on tehtävä siten, että valumavedet eivät kuljeta haitallisia yhdisteitä takaisin mereen ja että läjitysalueen ulkopuolella olevat maa-alueet eivät kontaminoidu ruoppausmassojen haitta-aineilla. Läjitysalueen taakse on suunniteltu oja, josta vedet valuvat rummun kautta mereen. Läjitysalue on eristettävä huolellisesti niin, etteivät haitalliset yhdisteet kulkeudu sade-, suoto- ja valumavesien mukana ympäristöön tai takaisin mereen. Jos haittaainepitoisia massoja käytetään myös laiturin taustatäyttöön, tiivisrakenteet on tehtävä hyvällä asiantuntemuksella ja lisäksi kaikessa on huomioitava merenpinnan korkeusvaihtelut ja sääolosuhteiden erityistilanteet.
8 Laiturirakenteita suunniteltaessa ja toteutettaessa on huomioitava kalasataman puhtaanapidon erityistarpeet ja hygienialainsäädännön vaatimukset. Kalan kanssa kosketuksissa ollut vesi tai jäiden sulamisvesi ja muu siirrossa laitureille joutuva kalanrasvaa yms. sisältävä neste ja jäte tulee olla helposti poispestävissä heti lastauksen jälkeen. Laiturirakennelmat on tehtävä siten, että niissä on kunnollinen vietto laiturille sijoitettaviin sade- ja pesuvesikaivoihin. Pesujärjestelmä ja jätevesijärjestelmä kaivoineen tulee rakentaa niin, että ne eivät jäädy, vaan toimivat myös pakkastalvina. Jätevesijärjestelmän kapasiteetin on oltava riittävän suuri ja laiturikallistusten on oltava riittävän jyrkkiä, jottei pesu- tai muita likaisia vesiä pääse suljettuun satama-altaaseen. Laiturialueen tausta-alue tulisi saattaa viemäröinnin piiriin. Aluetta hyödynnettäneen esimerkiksi paikoitusalueena tai tilapäisenä lastausalueena, jolta vesiä ei tule johtaa mereen, satama-altaaseen tai avo-ojan kautta maastoon. Lisäksi kalasataman perusparannusvaiheessa olisi hyvä tehostaa alusten jätevesihuoltomahdollisuutta, sillä kalastusveneistä ei tule purkaa satama-altaaseen tai mereen mitään jätevesiksi luokiteltavia vesiä. 3) Hangon ympäristöyhdistys ry on katsonut, että hanke on hyvä ja tarpeellinen paikallisen kalastuksen elvyttämiseksi. Hankkeen vaikutuksista on tehtävä tarvittavat selvitykset ennen hankkeeseen ryhtymistä. Kalasataman perusparannuksessa on pohdittava tarkasti, mikä vaikutus pilaantuneen pohjasedimentin ruoppauksella ja läjityksellä on merialueeseen. Vaihtoehtoinen läjitys maalle tulee selvittää, eikä saa ottaa sitä riskiä, että laiturirakenteista vuotaa myöhemmin haitallisia aineita mereen. Vaikka ruopattava aines voidaan lausuntojen mukaan läjittää tietyillä ehdoilla laiturin taustatäytöksi, sedimentissä saattaa olla tutkimuspisteiden välissä suurempia pitoisuuksia haittaaineita eikä eristys välttämättä toimi niin hyvin kuin on suunniteltu. Epävarmuustekijöiden vuoksi on olemassa riski haitallisten aineiden ja ravinteiden pääsystä mereen ja siksi maalle läjittäminen olisi turvallisempi vaihtoehto. Hankkeen vaikutukset kalastukseen ja kalastoon tulee selvittää. Suunnitelmassa ei ole esitetty, miten valmiilta laiturilta estetään haitallisten aineiden pääsy mereen tai meren kuormittaminen ravinnepitoisilla kalastusjätteillä. Laituri tulisi viemäröidä ja jätevedet johtaa puhdistamoon. Mikäli tällaisia riskejä ei ole, tulee hakemuksessa esittää ne rakenteet ja ratkaisut, joilla meren kuormittaminen estyy. Lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei pidä myöntää, koska ei ole varmuutta siitä, millaisia lupamääräyksiä pilaantuneen pohjasedimentin läjittämisestä annetaan.
HAKIJAN SELITYS 9 Hakija on todennut Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta, että satama-altaan irtomaakerrokset ruopataan joko kuokkakaivuruoppauksena tai vesialueelle rakennettavan työpenkereen harjalta kaivaen. Ruopattava alue on esitetty tarkemmin selityksen liitteenä olevassa piirustuksessa (piirustus nro 203, mittakaava 1:500). Piirustukseen on merkitty ne ruoppausalueet, joista pilaantunutta sedimenttiä poistetaan 10 cm:n kerros (pinta-ala noin 2 800 m 2 ) ja 30 cm:n kerros (pinta-ala noin 1 300 m 2 ). Näiden kerrosten alapuolella sedimentin haitta-ainepitoisuudet jäävät alle ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 1 pitoisuuden. Satama-altaan ruopattavan alueen pinta-ala on yhteensä noin 0,5 ha ja ruopattavia massoja on yhteensä noin 3 000 m 3 ktr, jolloin ruopattavan maakerroksen keskimääräinen paksuus on noin 60 cm. Ruoppaus tehdään yhtäjaksoisesti ja töiden aloittamisesta ilmoitetaan etukäteen kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on arvioinut satama-altaasta ruopattavan sedimentin haitta-ainemääriä sekä massojen maalle sijoittamiseen liittyviä riskejä (päivätty 10.10.2008). Esimerkiksi organotinayhdisteitä on arvioitu olevan noin 108 g. Hakija laatii ennen ruoppaustöiden aloittamista tarkkailusuunnitelman, joka toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Hakija on todennut Hangon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluosaston muistutuksesta, että pilaantuneet sedimentit sijoitetaan laiturin taustakentän alle alueelle, jonka vesialueen puoleinen reuna on noin 13 m:n etäisyydellä laiturin teräsponteista. Laiturin välitön taustatäyttö tehdään louheella ja teräsponttien ankkuritankojen ankkurilaattojen ympärystäyttö tehdään routimattomalla kitkamaalla. Kitkamaatäytön ja pilaantuneen sedimenttikerroksen väliin asennetaan geotekstiili. Rannan puolelta pilaantunut sedimenttitäyttö rajautuu taustan avokallioon. Täyttöalueen pohjalta poistetaan nykyinen ohut pintamaakerros avokallioon saakka. Täyttökerroksen paksuus alueella on noin 1,5 m. Ruoppaukset tehdään lähtökohtaisesti yhtäjaksoisesti. Tausta-alueelle sijoitettavan pilaantuneen sedimenttitäytön annetaan kuivahtaa, minkä jälkeen täyttö tasataan ja sedimenttikerroksen päälle tehdään kenttäalueen rakennekerrokset ja alue asfaltoidaan. Valuma- ja sadevedet ohjataan kallistuksella sadevesikaivoihin, joista vedet kulkeutuvat edelleen hiekan- ja lietteenerotuskaivon kautta rasvanerotuskaivoon ja siitä jätevedenpumppaamoon. Sieltä vedet pumpataan Hangonkylän venesatama-alueelle ja johdetaan Hangon kaupungin jätevesiverkkoon. Kalasatamaa käytetään ainoastaan avovesikautena eikä kalastustoimintaa harjoiteta talvella. Sadevesikaivot ja putkistot rakennetaan niin, että ne toimivat myös talviaikana.
HAKEMUKSEN TÄYDENNYS 10 Kunnostettavan laiturin ja sen taustan vajojen osalta taustakentän pinta muotoillaan ja tasataan siten, etteivät valuma- ja sadevedet keräänny alueelle ja että alue yhtyy luontevasti ympäröivän alueen maaston ja rakenteiden muotoihin. Nykyisten vajojen eteläosan kenttäalueelle tulevat pintavedet ohjataan pintakallistuksin pohjoiseen johtavan kulkuväylän sivuitse mereen. Kalasatamaa käyttävät kalastusalukset ovat pääsääntöisesti rannikkokalastukseen tarkoitettuja avoveneitä, joita ei ole varustettu septitankilla, joten tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista varustaa kalasatamaa septitankin tyhjennyslaitteistolla. Lähin tyhjennyslaitteisto sijaitsee noin 300 m:n päässä Hangonkylän venesatamassa. Mahdollisesti myöhemmin kalasatamaan sijoitettavaan septitankin tyhjennyslaitteistoon varaudutaan asentamalla laiturin taustatäyttöön jätevedenpumppaamoon yhdistettävä varausputki. Hakija on todennut Hangon ympäristöyhdistys ry:n muistutuksesta, että satama-altaasta ruopattuja pilaantuneita sedimenttejä ei läjitetä mereen, vaan vesialueesta maa-alueeksi muuttuvalle alueelle laiturin taustalle. Hangonkylän kalasataman ruoppauksesta on tehty 14.3.2008 päivätty riskinarvio. Lisäksi ruoppausmassojen sijoittamisesta muualle kuin laiturirakenteisiin on tehty täydentävä, 10.10.2008 päivätty riskinarvio. Sen mukaan ruoppausmassojen kuljettaminen on merkittävä riskitekijä, jos pilaantuneita sedimenttejä sijoitetaan muualle kuin sataman välittömään läheisyyteen. Kalasataman laitureiden rakennustöiden sekä satama-altaan ruoppausten ja täyttötöiden vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon on käsitelty hakemussuunnitelmassa. Hankkeesta aiheutuvat vaikutukset kalastukseen ja kalastoon on arvioitu vähäisiksi. Töidenaloittamisluvan myöntämisen osalta hakija on katsonut, että Hangonkylän kalasataman perusparannustyöt ovat yleisen tarpeen vaatimat ja hankkeen toteutuksesta on merkittävää hyötyä kalasataman ammattikalastajille. Hanke liittyy Hangonkylän kalasataman lähelle sijoittuvan kalanjalostushallin toteuttamiseen. TE-keskukselta on saatu rahoitusta kalasataman sekä kalanjalostushallin toteuttamiseen liittyviin rakennustöihin. Hankkeen tavoiteaikataulun mukaisesti rakennustyöt on ollut tarkoitus aloittaa loppuvuodesta 2008. Töidenaloittamislupaa on pyydetty, koska hankkeen toteuttaminen on sekä aikataulullisesti että toiminnallisesti riippuvainen kalanjalostushallin rakennustöiden aloittamisesta. Hakemusta on 11.6.2009 täydennetty louhinnan ja täytön massamäärien osalta. Louhittava massamäärä on arviolta noin 700 m 3 ktr (louhinta haraustasoon MW 2005-2,40 m). Louhittavan kerroksen paksuus on keskimäärin noin 0,30 0,50 m. Lisäksi käytettävästä louhintamenetelmäs-
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 11 tä ja kallion laadusta riippuen ns. ylisyvän louhinnan määräksi on arvioitu vielä noin 400 500 m 3 ktr (kerrospaksuus noin 0,30 m). Laiturin taustatäyttöön käytettävä massamäärä on arviolta yhteensä noin 6 000 m 3 rtr. Laiturin tausta-aluetta kaivetaan ja täytetään laiturin reunamuurin yläpinnan tasoon noin +1,30 m. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Hangon kaupungille vesilain mukaisen luvan Hangonkylän kalasataman perusparannukseen liittyvään satama-altaan ruoppaamiseen, laiturien rakentamiseen sekä merialueen täyttämiseen Hangon kaupungissa hakemukseen liitetyn 6.5.2008 päivätyn hakemussuunnitelman mukaisesti. Vesilain mukaiset lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää Hangon kaupungille ympäristöluvan pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseen Hangonkylän kalasataman rakenteisiin hakemukseen liitetyn 6.5.2008 päivätyn hakemussuunnitelman mukaisesti. Ruopattavien massojen määrä on noin 3 000 m 3 ktr, josta pilaantuneiden massojen osuus on noin 800 m 3 ktr. Laiturin taustatäyttöön käytetään mm. louhetta ja ruoppausmassoja yhteensä noin 6 000 m 3 rtr. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain eikä ympäristönsuojelulain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain ja ympäristönsuojelulain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. 1) Nykyisen ponttiseinän eteen rakennetaan teräksinen noin 54 m pitkä ponttiseinä hakemukseen liitetyn piirroksen nro 201, mittakaava 1:500, mukaiseen paikkaan ja piirroksen nro 202, leikkaus B B, mittakaava 1:100, mukaisesti. 2) Sataman itäosaan rakennetaan noin 55 m pitkä uusi laituri hakemukseen liitetyn piirroksen nro 201, mittakaava 1:500, mukaiseen paikkaan ja piirroksen nro 202, leikkaus A A, mittakaava 1:100, mukaisesti. 3) Satama-altaan länsipuolelle on sijoitettava kaksi halkaisijaltaan noin 1 m:n kokoista virtausputkea hakemukseen liitetyn piirroksen nro 201, mittakaava 1:500, mukaisesti. 4) Satama-altaan merialuetta voidaan täyttää sataman ruoppausmassoilla, louheella ja muualta tuotavalla pilaantumattomalla louheella (yhteensä noin 6 000 m 3 rtr) sataman laiturialueeksi hakemuk-
12 seen liitetyn piirroksen nro 201, mittakaava 1:500, mukaiselle alueelle. 5) Satama-altaan louhetäyttö voidaan siirtää aallonmurtajan pohjoispuolelle hakemukseen liitetyn piirroksen nro 201, mittakaava 1:500, mukaiseen paikkaan. 6) Ruoppausalueen sedimentin pintakerros, jossa haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 1 pitoisuudet, on kuorittava ennen varsinaista ruoppausta. Kuorittavan kerroksen paksuus on noin 10 30 cm. Kuorinta on tehtävä siten, että samentuminen on mahdollisimman vähäistä. 7) Satama-allas on kuorinnan ja ruoppauksen ajaksi eristettävä merialueesta louhepenkereellä. 8) Jokainen työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti, ja kussakin työvaiheessa on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesiluonnolle sekä merialueelle ja sen käytölle. 9) Luvan saajan on pidettävä laiturit ja aallonmurtaja asianmukaisessa kunnossa. 10) Luvan saajan on tarkkailtava töiden vaikutuksia merialueella Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 11) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 12) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 13) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikka on saatettava maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 14) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä rakenteiden lopullista sijaintia ja mittoja osoittavat piirustukset.
13 Ympäristönsuojelulain mukaiset lupamääräykset 16) Uuden laiturin taustakentän alle saa sijoittaa Hangonkylän kalasataman alueelta kuorittuja pilaantuneita ruoppausmassoja hakemukseen liitetyn piirroksen nro 202, leikkaus A A, mittakaava 1:100, mukaisesti. Massoja saa sijoittaa enintään noin 800 m 3 ktr. 17) Uuden laiturin ponttiseinän ja täyttöalueen pohjan välinen sauma on tehtävä mahdollisimman tiiviiksi. 18) Kuorittujen ruoppausmassojen ja kitkamaatäytön väliin on asennettava geotekstiili. 19) Täyttöalue on päällystettävä vettä mahdollisimman vähän läpäisevällä asfaltilla tai vastaavalla pinnoitteella. Täyttöalueen pinta on muotoiltava siten, että pintavedet kerääntyvät sadevesikaivoihin. Perustelut Hangonkylän kalasataman perusparannukseen liittyvät rakennustyöt ovat tarpeen kalasataman käytettävyyden ja ammattikalastajien toimintaedellytysten turvaamiseksi. Laiturirakenteiden uusiminen on tarpeen, koska nykyinen laituri on huonokuntoinen. Ruoppaaminen ja louhinta ovat tarpeen satama-altaan haraussyvyyden lisäämiseksi. Ruoppauksesta ja merialueen täytöstä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Asian käsittelyssä on otettu vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Haitta-aineita sisältävät massat kuoritaan ja sijoitetaan merialueesta maa-alueeksi muuttuvalle alueelle laiturin taustakentän alle. Kuorittavien sedimenttien alapuoliset ruopattavat massat ovat mereen läjityskelpoisia, ja ne voidaan sijoittaa laiturin taustatäyttöön. Haittaaineita sisältävät massat eristetään geotekstiilillä muusta täytöstä. Täyttöön soveltumattomat ruopatut massat sijoitetaan maalle satama-alueen taustalle. Ruoppauksen ja louhinnan aiheuttama merialueen samentuminen on paikallista ja ohimenevää. Satama-allas suljetaan louhepenkereellä ruoppaus- ja louhintatöiden ajaksi. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötynä on otettu huomioon se, että kalasataman käytettävyys paranee, kun huonokuntoiset laiturirakenteet uusitaan, laiturialuetta laajennetaan ja satama-altaan haraussyvyyttä lisätään. Haittana on ruoppaus- ja täyttötöiden aiheuttama veden tilapäinen ja vähäinen samentuminen pääosin suljetulla alueella sekä rakennustöistä aiheutuva häiriö. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toi-
14 minta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain eikä jätelain vastainen. Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen tehdään yleiskaavassa venesataman (LV) alueeksi varatulle alueelle. Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 1 a, 4, 6 :n 2 momentti ja 11, 16 luvun 2 Ympäristönsuojelulain 41, 42 ja 43 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimukset tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 10). Vaatimukset ponttiseinän ja täyttöalueen pohjan välisestä saumasta sekä laiturialueen asfaltoinnista on otettu huomioon lupamääräyksissä 17) ja 19). Hangon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluosaston vaatimukset läjitysalueen eristämisestä on otettu huomioon lupamääräyksissä 17), 18) ja 19). Hangon ympäristöyhdistys ry:n muistutuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että hankkeen vaikutuksista tehdyt selvitykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Töidenaloittamislupaa koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto viittaa luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämisen perusteluihin. Päätöksen täytäntöönpano sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Ympäristölupavirasto myöntää Hangon kaupungille luvan aloittaa vesilain mukaiset työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristölupavirasto määrää, että pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen satamarakenteisiin voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Perustelut Vesilain mukaisten töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Kysymys on olemassa olevan kalasataman perusparannuksesta ja siihen liittyvästä ruoppauksesta ja merialueen täytöstä. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan.
15 Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamista satamarakenteisiin koskevan päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 26 Ympäristönsuojelulain 101 KÄSITTELYMAKSU 2 362,50 euroa Maksutaulukon mukaan, jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksulliseksi säädettyjä vesitalousasioita koskevia päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden asiassa, asian käsittelystä peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Vesilain mukaisesta ruoppausta tai vesialueen täyttöä koskevan hakemuksen käsittelystä peritään 1 750 euroa, jos hakemus koskee 4 000 20 000 m 3 ktr:n ruoppausta tai täyttöä. Hangonkylän kalasataman perusparannukseen liittyvät rakennustyöt käsittävät massamäärältään yhteensä noin 3 700 m 3 ktr:n ruoppauksen ja louhinnan sekä noin 6 000 m 3 rtr:n täytön, joka on hakemuksen mukaisista erillisistä hankkeista korkeimpaan maksuluokkaan kuuluva hanke. Maksu on määrätty 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Sovellettu säännös Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1388/2006)
16 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mika Seppälä Tapio Kovanen Hannu Kokko Anna Vaalasranta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.12.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.