PTK 63/2011 vp 63. KESKIVIIKKONA 2. MARRASKUUTA 2011 kello 14.04 Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Vuoden 2012 tuloveroasteikkolaki... 3 Lakialoite LA 22/2011 vp (Pirkko Ruohonen-Lerner /ps) 2) Laki varallisuusverosta... 65 Lakialoite LA 23/2011 vp (Pirkko Ruohonen-Lerner /ps) 3) Laki arvonlisäverolain 85 a :n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta... 66 Lakialoite LA 24/2011 vp (Pirkko Ruohonen-Lerner /ps) 4) Laki tuloverolain 23 ja 124 :n muuttamisesta... 66 Lakialoite LA 25/2011 vp (Pirkko Ruohonen-Lerner /ps) 5) Laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista... 66 Lakialoite LA 26/2011 vp (Pirkko Ruohonen-Lerner /ps) 6) Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 9 :n muuttamisesta... 66 Lakialoite LA 27/2011 vp (Pirkko Ruohonen-Lerner /ps) 7) Laki opintotukilain 48 :n muuttamisesta... 66 Lakialoite LA 28/2011 vp (Pirkko Ruohonen-Lerner /ps) 8) Laki sairausvakuutuslain 11 luvun 7 :n muuttamisesta... 66 Lakialoite LA 16/2011 vp (Kimmo Tiilikainen /kesk ym.)
2 Keskiviikkona 2.11.2011 63 9) Laki työttömyysturvalain ja aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta... 67 Lakialoite LA 17/2011 vp (Kimmo Tiilikainen /kesk ym.) 10) Laki tuloverolain muuttamisesta... 71 Lakialoite LA 18/2011 vp (Kimmo Tiilikainen /kesk ym.) 11) Laki vuoden 2012 tuloveroasteikoksi... 73 Lakialoite LA 19/2011 vp (Kimmo Tiilikainen /kesk ym.) 12) Laki arvonlisäverolain muuttamisesta... 74 Lakialoite LA 20/2011 vp (Kimmo Tiilikainen /kesk ym.) Ensimmäinen käsittely 13) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain 69 :n muuttamisesta... 78 Hallituksen esitys HE 67/2011 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 4/2011 vp 14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain kumoamisesta... 79 Hallituksen esitys HE 27/2011 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 3/2011 vp 15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 ja 9 a :n muuttamisesta... 79 Hallituksen esitys HE 69/2011 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 7/2011 vp 16) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Matkailun edistämiskeskuksesta... 80 Hallituksen esitys HE 85/2011 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 5/2011 vp Toinen käsittely 17) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion osuudesta terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kustannuksista ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta... 80 Hallituksen esitys HE 68/2011 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 6/2011 vp
63/1 PTK 63/2011 vp 3 Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma (14.04 16.01 ja 20.01 21.15), ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi (16.01 17.28 ja 18.43 20.01) ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti (17.28 18.43). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 51 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Paavo Arhinmäki /vas (e) Juho Eerola /ps (e) Eeva-Johanna Eloranta /sd (e) Maarit Feldt-Ranta /sd (e) Tarja Filatov /sd (e) Christina Gestrin /r (e) Jukka Gustafsson /sd (e) Lars Erik Gästgivars /r (e) Satu Haapanen /vihr (e) Pekka Haavisto /vihr Teuvo Hakkarainen /ps (s) Jussi Halla-aho /ps Leena Harkimo /kok Lauri Heikkilä /ps (e) Anna-Maja Henriksson /r (e) Harri Jaskari /kok (e) Risto Kalliorinne /vas Johanna Karimäki /vihr (e) Pia Kauma /kok (e) Krista Kiuru /sd Jukka Kopra /kok (e) Miapetra Kumpula-Natri /sd (e) Suna Kymäläinen /sd (e) Jukka Kärnä /sd (e) Eero Lehti /kok (e) Paula Lehtomäki /kesk (p) Anne Louhelainen /ps (e) Eeva Maria Maijala /kesk (e) Marjo Matikainen-Kallström /kok (e) Silvia Modig /vas (e) Ville Niinistö /vihr (e) Petteri Orpo /kok (e) Sirpa Paatero /sd (e) Mauri Pekkarinen /kesk (e) Tuula Peltonen /sd (e) Arto Pirttilahti /kesk (e) Leena Rauhala /kd (s) Simo Rundgren /kesk (e) Janne Sankelo /kok (e) Kimmo Sasi /kok (e) Mikko Savola /kesk Timo Soini /ps Alexander Stubb /kok (e) Eero Suutari /kok (e) Katja Taimela /sd (s) Astrid Thors /r (e) Maria Tolppanen /ps (e) Erkki Tuomioja /sd (e) Kauko Tuupainen /ps (s) Sinuhe Wallinheimo /kok (e) Pauliina Viitamies /sd (s) PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Vuoden 2012 tuloveroasteikkolaki Lähetekeskustelu Lakialoite LA 22/2011 vp (Pirkko Ruohonen- Lerner /ps) Puhemies Eero Heinäluoma: Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 1) asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen asioista 2) 12). Totean, että päiväjärjestyksen asiat 1) 7) sisältävät perussuomalaisten eduskuntaryhmän lakialoitteita ja asiat 8) 12) sisältävät keskustan eduskuntaryhmän lakialoitteita. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoron käyttää Pirkko Ruohonen-Lerner. Keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoron käyttää Kimmo Tiilikainen. Tämän jälkeen puheenvuoron käyttää valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Keskustelu 1 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja talouskasvua. Varjobudjetissamme esitämme in-
4 Keskiviikkona 2.11.2011 63/1/1 vestoimiseen kannustavan t&k- eli tutkimus- ja kehitysverotuen käyttöönottoa sekä tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaistamista. Tällaiset toimenpiteet kannustaisivat isänmaallisia yrityksiä sijoittamaan Suomeen. Samalla parannettaisiin pienten ja keskisuurten yritysten kasvumahdollisuuksia. Niissä on Suomen talouden tulevaisuus. Rahoitus tähän saataisiin leikkaamalla hyvin tehottomaksi osoitettuja suuryritysten yritystukia ja pitämällä yhteisöverokanta ennallaan. Perussuomalaiset ajavat etenkin pienyrittäjien asemaa. Vastustamme hallituksen esityksiä leikata tuntuvasti kotitalousvähennystä ja poistaa eräiden työvaltaisten alojen alv-helpotus. Kotitalousvähennyksen leikkaus uhkaa lukuisia pieniä kotipalveluyrityksiä. Se vahingoittaa etenkin lapsiperheitä ja vaikeuttaa kotona asuvien vanhuksien mahdollisuuksia palkata kotiapua ja siten asua pitempään omissa kodeissaan. Samalla harmaa talous remonttitöissä uhkaa jälleen kasvaa. Arvoisa puhemies! Verotusta on kehitettävä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Olemme valmiit korottamaan korkeatuloisten suomalaisten ansiotuloverotusta nostamalla ylimmän portaan marginaaliveroa 30 prosentista 32 prosenttiin. Samalla lisäisimme uuden, viidennen portaan poikkeuksellisen suurituloisia henkilöitä varten, eli yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseva maksaisi tämän yli menevältä osalta 36 prosenttia valtionveroa. Tätä olemme leikkimielisesti kutsuneet Wahlroos-veroksi. Nämä toimenpiteet toisivat valtiolle 150 miljoonaa euroa vuodessa. Ehdottamamme muutokset tarkoittaisivat, että esimerkiksi 100 000 euroa vuodessa ansaitseva henkilö maksaisi vajaat 600 euroa enemmän veroa vuodessa. Jos vuositulot olisivat jopa 200 000 euroa, lisävero olisi runsaat 6 000 euroa. Tasaverokehitystä on hillittävä myös laskemalla energia- ja polttonesteverotusta. Suomessa on saatava asunto lämpimäksi talvella, ja bensapumpulla ei tuloja kysytä. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen on vastuutonta. Hallituksen suunnittelema kuntien valtionosuuksien leikkaaminen nettomääräisesti yhteensä 448 miljoonalla eurolla on pahimman luokan vastuunpakoilua. Osoittaa todellista selkärangattomuutta siirtää ikävät ratkaisut kuntapäättäjille. Kuntaliitto on jo varoittanut, että hallituksen suunnitelmat pakottavat kuntia nostamaan veroasteitaan. Tämä vauhdittaa edelleen tasaverokehitystä. Kunnat joutuvat myös tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta. Julkisten palveluiden heikentymisestä kärsivät etenkin heikko-osaisimmat kuntalaiset. Perussuomalaiset vaativat hallitusta perumaan kuntien valtionosuuksien nettomääräisen leikkauksen. Lisäksi ehdotamme lisäpanostuksia muiden muassa lasten ja nuorten mielenterveyteen sekä köyhien lapsiperheiden tukemiseen. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat valmiit sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. Hallitus on lausunut pelkkiä tyhjiä lupauksia opintotuen sitomisesta indeksiin. Sen toteutus on lykkääntynyt hamaan tulevaisuuteen, vaikka opintotuen reaaliarvoa on laskettu jo vuosikausien ajan. Samalla on panostettava yliopistojen laatuun sekä ammatilliseen koulutukseen koko maassa. Hallitus ei ilmeisesti usko koulutuksen arvoon, sillä sen kaavailemat leikkaukset uhkaavat viedä 2 000 opettajan työpaikan ammattikorkeakouluista lähivuosina. Leikkaukset kohdistuvat etenkin Pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleviin ammattikorkeakouluihin. Tämä ajaa maakunnat yhä ahtaammalle, kun nuoriso joutuu muuttamaan pois opiskelupaikkojen perässä. Tarpeellisia uudistuksia on tehtävä, mutta ne on toteutettava harkitummin ja maltillisemmalla aikataululla. Yleissivistävään koulutukseen tarvitaan lisäpanostusta. Jatkuva lähi- ja kyläkoulujen lakkauttaminen ja ryhmäkokojen paisuminen täytyy pysäyttää. Kyse on maamme laadukkaan ja ihmislähtöisen koulutusjärjestelmän säilyttämisestä. Arvoisa puhemies! Suomen itsenäinen ja uskottava maanpuolustus on turvattava. Puolustusmäärärahojen jatkuva leikkaaminen tulee pysäyttää välittömästi. Hallitusohjelma leikkaa Puolustusvoimilta tämän vaalikauden aikana 200 miljoonaa euroa, puhumattakaan muista säästötarpeista. Mikään muu hallinnonala ei joudu näin suhteettoman suurien säästötoimenpiteiden kohteeksi. Perussuomalaiset vaativat kohtuuttomien leikkausten perumista. Hallituksen toimet rapauttavat maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustuskykyä ja vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan alueella. Tämä ei ole hallittua puolustuspolitiikkaa, etenkään kun hallitus samaan aikaan ajaa Suomen liittymistä
63/1/2 PTK 63/2011 vp 5 jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Arvoisa puhemies! Poliisien resurssien karsiminen on lopetettava. Kysymys on yhteiskunnan perusturvallisuudesta. Koulutettavien poliisien määrää on jouduttu karsimaan kovalla kädellä, mikä heikentää poliisin kenttätoimintaa ja reagointikykyä. Perussuomalaiset ehdottavat lisäresursseja poliisille, tuomioistuimille ja syyttäjälaitokselle. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme uskottavasti taistella kasvavaa harmaata taloutta vastaan. Harmaa talous aiheuttaa Suomelle vuodessa valtavat, jopa 2 3 miljardin euron, verotulojen menetykset. Erityisesti Euroopan unionin vapaa työvoiman liikkuvuus on syössyt ravintola- ja rakennusalamme harmaan talouden kierteeseen ulkomaisen halpatyövoiman vuoksi. Hallituksen panostukset tä11ä saralla ovat riittämättömiä. Esimerkiksi tilaajavastuulain nykyinen maksimisakko, 15 000 euroa, voitaisiin muuttaa siten, että lain rikkoja maksaa sakkoa enimmillään 15 prosenttia kokonaisurakasta. Ilman tuntuvia sakkoja lain rikkojat pitävät meitä pilkkanaan. Tarvitaan myös konkreettisia panostuksia osaavaan henkilöstöön. Tämä maksaa itsensä pidemmällä jaksolla takaisin. Arvoisa puhemies! Maanteiden ja rautateiden rapautuminen on pysäytettävä. Nykytilanne on käynyt monilta osin kestämättömäksi. Riittämättömät investoinnit infrastruktuuriin tulevat pitkällä tähtäimellä kalliiksi. Hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja tie- ja rataliikenteeseen, vaikka asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Tässä hallitus antaa kansallisen pääoman valua hiekkaan. Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen rata- ja tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan maamme reuna-alueilla, ja samalla pidetään nykyistä paremmin koko Suomi asuttuna. Ehdotamme perusväylänpitoon 140 miljoonan euron lisämäärärahaa. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti ei lisää velanottoa hallituksen esitykseen verrattuna. Verotuksen muutosten ohella esitämme lisätuloja saatavan muiden muassa kelamaksun palauttamisesta yksityiselle sektorille. Myös puoluetukia ja eduskuntaryhmien ryhmäkansliatukea voitaisiin leikata ainakin 15 prosenttia kuluvan vuoden tasosta. Siinä ei ole kyse isoista rahoista, mutta poliitikkojen on näytettävä esimerkkiä, kun vyötä joudutaan kiristämään joka puolella. Jotkut ovat meitä arvostelleet siitä, että emme vaadi isompia leikkauksia valtion velanoton vähentämiseksi. Olemme samaa mieltä siitä, että velkaantumistahti on huolestuttava, etenkin kun holtittomien euromaiden kasvava tukeminen tulee aiheuttamaan meille miljardiluokan lisälaskun. On kuitenkin otettava huomioon, että Euroopan ja Suomen talous on ajautumassa lamaan ja IMF:n uudet tutkimukset osoittavat, että taantumassa leikkaaminen ei auta parantamaan valtiontaloutta, koska leikkausten takia talous heikkenee vielä enemmän. Mielestämme on tärkeää päästä lyhentämään valtionvelkaa, mutta se on tehtävä hallitusti. Verrattuna muihin maihin Suomi ei ole ylivelkaantunut. Emme voi leikata peruspalveluista 7:ää miljardia euroa yhdellä kertaa. 2 Kimmo Tiilikainen /kesk (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tehnyt oman vaihtoehtonsa Kataisen hallituksen budjettiesitykselle vakavalla mielellä. Tunnistamme taloudellisen tilanteen vaikeuden, sen asettamat reunaehdot. Ne ovat samat hallituksella ja oppositiolla. Politiikalla pitää olla paitsi kuva tulevaisuudesta myös näkemys siitä, miten siihen päästään. Tämän me keskustassa teemme hallitusta paremmin. Lyhyesti ja ytimekkäästi: Keskusta tarjoaa suomalaisille vähemmän velkaa ja parempaa elämää vuoden jokaisena päivänä. Me ottaisimme miljoona euroa vähemmän velkaa joka päivä kuin hallitus. Me käyttäisimme miljoona euroa päivässä enemmän päivähoitoon, kouluun, terveyspalveluihin ja vanhustenhoitoon kuin hallitus. Me käyttäisimme miljoona euroa päivässä enemmän uuteen kasvuun ja työllisyyteen. (Jouko Skinnari: Ihan päinvastoin kuin viime keralla!) Tässä on kiteytettynä keskustan vaihtoehto. Keskustan vaihtoehto on vastuullisempi ja taloutta tasapainottavampi. Lähtökohta on, että valtio ei voi loputtomiin velkaantua Kataisen hallituksen 7 miljardin vuosivauhdilla. Se tie on kestämätön. Jos sillä tiellä jatkamme, löydämme itsemme ennen pitkää Kreikan ja Italian kaltaisten maiden joukosta. Se ei ole Suomen paikka.
6 Keskiviikkona 2.11.2011 63/1/2 Velkaantumisen hillitseminen on myös sukupolvikysymys. Velka on vain siirrettyä veronkorotusta. Velkojamme emme maksa vain me itse vaan myös lapsemme, ja se on vastuutonta. (Matti Saarinen: Tehän alensitte verojakin velkarahalla!) Vaihtoehdossamme otamme joka päivä velkaa vähintään miljoona euroa vähemmän kuin Kataisen hallitus. Kataisen hallitus lupasi hallitustaipaleen alkajaisiksi kansalaisille taloustilanteeseen nähden ylimitoitetut veronkevennykset. Arvon ministerit, muistakaa, että teette veronkevennykset velkarahalla. (Välihuutoja vasemmalta) Me keräisimme veroja sieltä, missä on maksukykyä. Kevennämme verotusta hallitusta vähemmän. Kevennämme kuitenkin pienituloisten verotusta edelleen, keskituloisten verotuksen pitäisimme ennallaan. Olemme kiristämässä suurituloisten verotusta, mutta näitä veroeuroja tarvitaan, jos aiomme turvata ihmisille elintärkeitä palveluita. Nyt on yhteisvastuun eikä itsekkyyden aika. Arvoisa puhemies! Taloutemme ei kuitenkaan oikene pelkästään veroja kiristämällä. Tarvitsemme talouden kasvua, suomalaista yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Tässä suhteessa linjamme eroaa eniten Kataisen hallituksen linjasta. Siinä, missä hallitus leikkaa suomalaisesta työstä sekä yksityisellä että julkisella puolella, keskusta on rakentanut kotimaista yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistävän vaihtoehdon. Rakennamme kasvun edellytyksiä ympäri Suomea. Pidämme huolen osaamisesta, koulutuksesta ja tuotekehityksestä. Turvaamme myös kuntien taloutta, mikä takaa monen kuntatyöntekijän työpaikan säilymisen. (Martti Korhonen: Velkarahalla!) Samalla säilyvät ihmisten kipeästi tarvitsemat lähipalvelut: koulut, päiväkodit, terveysasemat ja vanhainkodit. Emme kurjista vaan kehitämme suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa vaikeissakin oloissa. Kehittäminen se on ollut aina ja on edelleen keskustan linja. (Vasemmalta: Kehittyvien maakuntien Suomi!) Hallituksen budjettiesityksestä puuttuvat uuden kasvun siemenet. Suomalaiset yrittäjät ja maanviljelijät on unohdettu. Siinä, missä hallitus tyytyy lepyttelemään suuryrityksiä vain yhteisöveron kevennyksillä, me haluamme kannustaa yrityksiä investointeihin, tutkimukseen ja kehitykseen sekä tarjoamaan ihmisille töitä. Kysymys on siitä, valitsemmeko suuryritysten hyysäämisen vai suomalaisen pienyrittäjän kannustamisen. Me rokottaisimme ylikansallisten yritysten korkokeinottelua ja mahdollisuuksia siirtää Suomessa tehtyä tulosta kevyemmän verotuksen maihin. Lisäksi olemme valmiit rokottamaan energiayhtiöiden ansiottomia windfall-voittoja. Rahat sijoittaisimme suomalaiseen yrittäjyyteen ja työhön. Arvoisa puhemies! Vaihtoehtomme toteuttamiseksi on tehtävä valintoja. Valitaanko ylimitoitetut veronkevennykset vai palvelut: päiväkodit, terveyspalvelut, koulut? Keskusta valitsee palvelut. Valitsemmeko velkaantumisen vai kulutuksen verottamisen? Keskustan mielestä velkaa on pelättävä ja velkaantumista on hillittävä. Me keräisimme kulutusveroja 365 miljoonaa euroa hallitusta enemmän, ja se on tehtävä, jos aiomme velkaantua vähemmän kuin hallitus esittää. Mutta kulutuksen verotuksenkin voi tehdä oikeudenmukaisesti. Nostaisimme yleistä arvonlisäveroa, mutta keventäisimme samalla ruuan arvonlisäveroa sekä torjuisimme hallituksen kaavailemat sähkön ja polttoaineiden veronkorotukset. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Tämä takaa sen, ettei yhteiskunnan heikompien elämä vaikeudu. Hillitsemme pienellä palkalla itsensä ja perheensä elättävän työntekijän tai eläkeläisen ruokalaskun, lämmityskustannusten, sähkön ja polttoaineiden hinnannousua. Kerskakulutusta kyllä verottaisimme hallitusta ankarammin vähentääksemme valtion velkaantumista. Arvoisa puhemies! Kataisen hallitus on laittamassa kunnat ahtaammalle kuin koskaan. Kunnilta leikataan rajusti, mikä väistämättä johtaa palvelujen heikkenemiseen, irtisanomisiin ja kuntaverojen korotuksiin. Hallituksen kuntapolitiikasta on alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus kaukana. Se leikkaa sieltä, missä eläminen on jo valmiiksi vaikeampaa. Keskustan linja on toinen. Emme hyväksy sitä, että vastuu valtiontalouden ongelmista sysätään kuntien kontolle, etenkään kun tiedämme sen johtavan ihmisille elintärkeiden palveluiden rapautumiseen. Kyse on myös työllisyydestä. Perumalla hallituksen kaavailemat rajut leikkaukset moni sairaanhoitaja, lähihoitaja, opettaja ja lastentarhanopettaja säilyttää työpaikkansa ja vanhukset, koululaiset ja lapset saavat jatkossakin hyvää hoivaa ja huolenpitoa. (Ben Zyskowicz: Ja näiden verotusta te kiristätte!) Kuntapolitiikassa kysymys on myös verotuksesta. Hallituksen toteuttamassa työn verotuksen keventämisessä ei ole mitään mieltä, jos se toi-
63/1/3 PTK 63/2011 vp 7 saalta johtaa kuntien valtionosuuksien leikkaamiseen ja sitä kautta kuntaverojen nousuun. Pienituloisten ostovoimaa ei tällä politiikalla, hyvä hallitus, paranneta. Olemme omassa vaihtoehdossamme rakentaneet työn, kulutuksen ja yritysten verotuksen yhdistelmästä mallin, joka on alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukainen eikä pakota kuntia kuntaverojen korotukseen. Arvoisa puhemies! Keskusta ei vain kerää veroja ja hillitse valtion velkaantumista. Pidämme kiinni siitä, että taantuman aikanakin heikommista on pidettävä huolta. Nostaisimme pienimpiä sairaus- ja vanhempainpäivärahoja 100 eurolla kuukaudessa työmarkkinatuen tasolle. Katsomme, että myös pitkäaikaistyöttömällä on oikeus yksilölliseen perusturvaan riippumatta vanhempien tai puolison tuloista. Siksi esitämme pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamista. Omaishoidon tuen verovapaus puolestaan olisi merkittävä kädenojennus omaisiaan kotona hoitaville ja erittäin pitkää päivää tekeville ihmisille, joille vastuullisuus itsestään ja läheisistään on totisinta totta. Arvoisa puhemies! Keskustan vaihtoehdossa katse ei ole vain ensi vuodessa vaan tulevaisuudessa. Tarjoamme vähemmän velkaa ja parempaa elämää ensi vuoden jokaiselle päivälle mutta myös valoisampaa näkymää siitä eteenpäin. Vaihtoehtomme lisää taloudellista toimeliaisuutta ja synnyttää arviomme mukaan 20 000 uutta työpaikkaa enemmän kuin Kataisen hallituksen budjettiesitys. Tämä toisi talouteen lisää liikkumavaraa kasvaneina verotuloina ja pienenevinä työttömyysmenoina. Tällaista liikkumavaraa tarvitaan valtionvelan lyhentämiseksi ja hyvinvointipalvelujen pelastamiseksi myös tulevina vuosina. Valtiontalouden tasapainottamisen tie on pitkä ja kivinen, mutta sen voi tehdä oikeudenmukaisesti, toinen toisistamme huolehtien. Tarvitsemme sopivasti annosteltuna kannustavuutta, kohtuullisuutta, epäitsekkyyttä ja yhteisvastuuta. Vaihtoehdollaan keskusta haluaa kehittää Suomea Kataisen ja Urpilaisen kurjistamislinjan sijaan. (Jouko Skinnari: Missäs tuollaisen keskustapuolueen puoluetoimisto on?) 3 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää eduskunnan puhemiestä siitä, että olemme saaneet aivan harvinaislaatuisen tilaisuuden käydä keskustelua vaihtoehdoista, joilla ensi vuoden valtion talousarvio järjestetään. Normaaliin parlamentarismiinhan kuuluvat vaihtoehdot, ja sen takia on tärkeää, että niistä myös käydään keskustelua. Pidän hyvänä sitä, että nykyiset oppositiopuolueet jatkavat viime vaalikauden oppositiopuolueiden linjoilla tässä suhteessa, nimittäin vain vaihtoehtojen kautta me pääsemme myöskin aidosti näkemään puolueiden tuomia erilaisia näkemyseroja. Karkeasti kuvaillen oppositio noudattaa 9 euron kohdalla 10:stä hallituksen linjaa. Edellisellä hallituskaudella väiteltiin vielä työllisyyspolitiikan volyymistä ja elvytyksen suunnasta, mutta nyt oppositiopuolueet tukevat hallituksen isoa linjaa ja esittävät omassa vaihtoehdossaan vain varsin pieniä hienosäätöjä. Tämä ei ole missään tapauksessa moite opposition suuntaan, sillä valtiontalouden tilanne on vaikea, ja se vähentää myöskin vaihtoehtojen määrää. Arvoisa puhemies! Olemme siis paljosta opposition kanssa samaa mieltä. Seuraavassa nostan kuitenkin esille muutaman huomion molemmista eduskuntaryhmien esityksistä: Perussuomalaisen puolueen kantava teema näyttää olevan eristyvä Suomi. Puolue leikkaisi niitä määrärahoja, joilla me juuri vaikutamme omien rajojemme ulkopuolella. (Pertti Virtanen: Kyllä ne tänne tulee!) Kansainvälisistä sitoumuksista irtisanoutuminen ei kuitenkaan toisi Suomelle vahvempaa asemaa tai antaisi meille mahdollisuutta lyödä nyrkkiä pöytään kansainvälisissä tilanteissa, mitä olen ymmärtänyt monen perussuomalaisenkin puolueen kannattajan ja kansanedustajan haluavan. Toiseksi, perussuomalaisten esityksessä puhutaan kovin paljon kasvusta ja yrittämisestä ja työllisyydestä, (Perussuomalaisten ryhmästä: Niin pitääkin!) mutta valitettavasti toimenpiteet näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ovat varsin vähäisiä. Esimerkiksi kelamaksun palautuksena puolue antaisi suomalaisille yrityksille miljardin lisälaskun tässä hyvin, hyvin vaikeassa taloudellisessa suhdannetilanteessa. Tämä johtaisi kyllä väistämättä entistä suurempiin kulukuureihin yrityksissä, yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin. Hyvin erikoinen kasvuteko on myös ilmoitus suurten talousyksiköiden vastustamisesta. Nimittäin Suomen menestystarina vuosien saatossa on ollut se, että suurempien yritysten kasvu on heijastunut sitten myöskin alihankintaketjujen kautta hyvin laajasti elinkeinoelämän kerroksiin ja sitä kautta myöskin pieniin yrityksiin. Pieniä ei
8 Keskiviikkona 2.11.2011 63/1/4 ole ilman suuria, ja myöskin toisinpäin. Suuriin talousyksiköihin voinemme lukea muun muassa sellaiset suomalaiset yritykset kuin vaikka UPM- Kymmene, Stora Enso ja konepajat, kuten Wärtsilä tai Kone. Näille suomalaisen vaurauden tekijöille perussuomalaisen puolueen linja tarkoittaisi kilpailukyvyn tuhoutumista. Siis perussuomalaisen puolueen esittämillä toimilla irtisanomiset ja työttömyys Suomessa lisääntyisivät. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) Tätä hallitus ei voi olla tukemassa, koska se, mitä Suomi tarvitsee nyt, on lisää kasvua ja uusia työpaikkoja. (Susanna Huovinen: Aivan!) Herra puhemies! Seuraavassa kolme huomiota keskustan tekemistä vaihtoehdoista: Ensimmäinen huomio liittyy juuri työhön. Nimittäin hallituksen talouspolitiikan punainen lanka on työllisyyden vahvistamisessa. Me satsaamme sekä teollisuuden että kasvualojen tukemiseen, avitamme työmarkkinoiden kokoavan ratkaisun toteuttamista, satsaamme työllisyyspolitiikkaan ja torjumme palkansaajan verotuksen kiristymisen. Keskusta haluaa, poiketen aiemmista vaalikausista, kiristää työn verotusta. Kun otetaan lisäksi huomioon esitys korottaa yleistä arvonlisäveroa, haluaa puolue siis tosiasiassa kääntää opettajien, sairaanhoitajien ja metallimiesten käytettävissä olevat tulot pakkasen puolelle. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Tätä ei hallitus halua. Nimittäin Suomi tarvitsee työtä, ja työntekijä on toden totta Suomessa palkkansa ansainnut. Herra puhemies! Hallituksen veropolitiikan kantava ajatus on oikeudenmukaisuuden vahvistaminen. Me lisäämme progressiivisia elementtejä eli lisäämme verotusta, joka määräytyy maksukyvyn mukaan. Tavallisiin suomalaisiin kohdistuvista veroista korotamme ensisijaisesti sellaisia veroja, joiden kohdalla jokainen meistä voi itse vaikuttaa kulutukseensa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat tupakka-, alkoholi- ja makeisvero. Vielä vaalien alla kaikki puolueet sanoivat yhteen ääneen vastustavansa tasaveroja. Yleinen arvonlisävero on tasavero, jota on vaikea välttää. Nyt keskusta esittää yleisen arvonlisäveroprosentin korottamista 2 prosenttiyksiköllä. Keskusta siis kannattaa tasaveroja. Ratkaisu rokottaisi toteutuessaan tylysti juuri pienituloisten suomalaisten ostovoimaa. Se lisäisi myös inflaatiopaineita ja sekoittaisi työmarkkinajärjestöjen valmistautumisen laajan raamisopimuksen soveltamiseen. Kolmas ongelmakohta liittyy keskustan vaihtoehdon tulopohjaan. Ilman rahoitusta vaihtoehto lepää tyhjän päällä. Asiantuntijalaskelmien mukaan keskustan esitys alentaa ruuan arvonlisäveroa on peräti 140 miljoonaa euroa esitettyä kalliimpi ratkaisu, eli siis keskustan esitys alentaa ruuan arvonlisäveroa maksaa valtiolle 140 miljoonaa euroa enemmän kuin te olette omassa vaihtoehdossanne laskeneet. (Keskustan ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!) Toinen esimerkki tuloaukosta on arvio 300 miljoonan euron windfall-veron verotuotosta ensi vuonna, 2012. Käytännössä tuota veroa ei ole mahdollista toteuttaa ensi vuoden alussa, mikä tarkoittaa, että edellä mainitut 300 miljoonaa eivät rehellisyyden nimessä ole aitoa tuloa. Pelkästään näistä kahdesta syntyy keskustan esitykseen siis 440 miljoonan euron musta aukko. Kun keskusta siis väittää ottavansa 365 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus, se ottaa todellisuudessa vähintään 75 miljoonaa euroa enemmän velkaa kuin hallitus. Arvoisa puhemies! Hallituksen talouslinja on työtä lisäävä ja oikeudenmukaisuutta vahvistava. Me pidämme huolta pienituloisimmista suomalaisista vaativien säästöjen ja veronkorotustenkin aikana. Vattin puolueettoman selvityksen mukaan me sekä kavennamme tuloeroja että pienennämme köyhyysastetta. Me siis rakennamme entistä eheämpää Suomea. Perussuomalaisten puolueen esitys rakentaa eristäytyvää Suomea ja kurjistaa suomalaisia yrityksiä aiheuttaen työttömyyttä. (Pertti Virtanen: Hölö hölö!) Keskustan esitys puolestaan kiristää työn verotusta ja korottaa sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti tasaveroa. Kumpikaan näistä ei ole hallituksen linja. Nimittäin hallituksen linja on työn ja oikeudenmukaisuuden sekä vastuun linja. Ne ovat myöskin budjetin kantavat arvot. Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä kokonaisuus taitaa herättää jonkun verran halua debattiin, joten pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. 4 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoi 10.10. tässä salissa seuraavaa: "Keskustan linja on, että veroja kerätään enemmän sieltä, missä on maksukykyä, siis rikkaammilta." Nyt kun olen lukenut
63/1/5 PTK 63/2011 vp 9 keskustan vaihtoehtobudjetin, niin tiedän, mitä keskusta tarkoittaa rikkaammilla. Keskustan vaihtoehtobudjetti korottaa tuloverotusta muun muassa lastentarhanopettajilta, sairaanhoitajilta, perushoitajilta, poliiseilta, palomiehiltä, maatalouslomittajilta, maatalousteknikoilta, peruskoulunopettajilta jne. Suomeksi sanottuna tavallisten suomalaisten keskituloisten palkansaajien verotusta kiristetään siihen nähden, mitä hallituksen budjettiesitys esittää. (Mari Kiviniemen välihuuto) En ollut, herra puhemies, uskoa silmiäni, kun luin tätä keskustan vaihtoehtobudjettia ja tätä työn verotuksen mallia. Siis vielä kerran: Keskusta haluaa kiristää tavallisten suomalaisten keskituloisten palkansaajien verotusta enemmän kuin hallitus. Se keventää vähemmän kuin hallitus keventää, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) ja kun hallitus keventää sen verran, että pysyy ennallaan, niin keskusta kiristää keskituloisten suomalaisten verotusta. 5 Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ihmettelen kummankin oppositiopuolueen halukkuutta kurittaa suomalaisia yrittäjiä. Perussuomalaiset haluaisivat leikata yritystukia 200 miljoonaa euroa. (Pertti Virtasen välihuuto) Kaiken kaikkiaan perussuomalaiset haluaisivat kurittaa suomalaista elinkeinoelämää yli miljardilla eurolla. Se on vastoin heidän puheitaan yrittäjyyden edistämisestä ja vastoin puheita työllisyyden edistämisestä. Keskusta haluaa rokottaa pienyrittäjiä, joille te esitätte 2 prosentin lisäystä arvonlisäveroon. Pienyrittäjä ei pysty, tässä tilanteessa varsinkaan, sitä pistämään lisää hintoihin, se jää hänen omaksi tappiokseen. Tämän takia Suomen Yrittäjät vastustaa ehdottomasti tällaisia keskustan esittämiä verolinjauksia. 6 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun tässä kuuntelee hallituspuolueitten näkemyksiä perussuomalaisten varjobudjetista, niin tulee väkisten mieleen semmoinen ajatus, että nyt ei ole edes luettu tätä meidän varjobudjettiamme. (Välihuutoja) Siinä on paljon sellaisia elementtejä, jotka edistävät suomalaista yrittäjyyttä. Lukuisien tutkimusten mukaan 70 prosenttia näistä nykyisistä yritystuista valuu hukkaan, ne hankkeet toteutettaisiin joka tapauksessa, joten me esitämme meidän varjobudjetissamme, että näitä yhteiskunnan tukia kohdennetaan nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joilla on voimakas työllistävä vaikutus Suomessa. Olemme esittäneet bisnesenkelitoimintaa näihin yrityksiin, ja se tarkoittaa sitä, että näitä uusia yrittäjiä tuetaan ja siinä on mukana sitten sellaisia kokeneempia henkilöitä. Olemme esittäneet myös, että näitä tukia kohdennetaan tällaiseen mestari kisälli-toimintaan, jota tulisi kehittää aktiivisemmin. Se tarkoittaa sitä, että koulutettaisiin eri alojen vanhempia asiantuntijoita todella auttamaan näitä uusia yrittäjiä. Sen lisäksi me esitämme palkkatukea, johon voitaisiin satsata enemmän. Niin saisimme työttömiä auttamaan vanhuksia ja vammaisia erilaisissa hoitolaitoksissa. Meillä on lukuisia hyviä esityksiä, joilla pienellä rahalla voitaisiin saada suuret vaikuttavuudet aikaiseksi, jos päästäisiin eroon näistä vanhojen puolueitten kankeista yritystukijärjestelmistä, joiden mukaisia tukia on jaettu muiden muassa Suomen suurimmille vaalirahoittajille viimeisten vuosien aikana. Pitäisi päästä näistä vanhoista kankeista rakenteista eroon ja kohdentaa näitä määrärahoja sellaisille yrityksille, joilla on todella mahdollisuuksia kehittää uutta ja työllistää myös uutta väkeä. Puhemies Eero Heinäluoma: Mennään ensi alkuun minuutin alkupuheenvuoroilla. 7 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Keskusta ottaa velkaa miljoona euroa vähemmän vuoden jokaisena päivänä. (Välihuutoja vasemmalta) Me käyttäisimme miljoona euroa päivässä enemmän päivähoitoon, kouluun, terveys- ja vanhuspalveluihin. Me käyttäisimme miljoona euroa enemmän päivässä yritysten kasvuun ja uuteen työllisyyteen, edustaja Backman. Valtiovarainministeri Urpilainen väitti, että me kiristäisimme verotusta. Samoin en ollut uskoa korviani, edustaja Zyskowicz, kun kuuntelin teidän väitteitänne. Velkarahalla te annatte hyvätuloisille suuret veronkevennykset. Keskusta toimisi siten, että verrattuna kuluvaan vuoteen keventäisimme pienituloisten verotusta, (Ben Zyskowicz: Ja kiristäisitte sairaanhoitajien, poliisien!) pitäisimme keskituloisten verotuksen ennallaan ja korottaisimme suurituloisten verotusta. Tämä on aivan selvä linja. Te lupaatte veronkevennyksiä velkarahalla, ja politiikkanne johtaa siihen, että kuntaverot nou-
10 Keskiviikkona 2.11.2011 63/1/8 sevat ja sairaanhoitajien, lastentarhanopettajien, opettajien, maatalouslomittajien ja mitä niitä tuli vielä verot kiristyvät sen takia, että teidän linjanne pakottaa kunnat nostamaan veroja... Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa edustaja, yritettäisiin pitää nyt alkupuheenvuorot minuutissa, ja sitten sen jälkeen tarvittaessa, jos tulee paljon kysymyksiä teille, mahdollistetaan 2 minuutin vastaus. Puhuja: Kiitos, puhemies. 8 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Tätä keskustan budjetin esittelyä ja nyt edustaja Tiilikaisen puheenvuoroa kuunnellessa tulee mieleen, että ette ihan sitä omaa esitystänne ole tainneet lukea, koska kyllähän se selvästi kiristää verotusta ja vielä arvonlisäveron kiristys kohdistuu pahiten kaikkein pienituloisimpiin. Ja sitten on tämän valtionvelan nopea lyhentäminen tällaisessa taloustilanteessa, kun kaikki joutuvat säästämään, koko tulevaisuus on epävarmaa, emme voi olla varmoja siitä, mitä tapahtuu. Pikemminkin lähtisin siitä, että jos jostakin lähdetään säästämään, niin ei tehdä niin tiukkoja säästöjä kuin nyt. Mutta valtionvelan lyhentäminen nopealla aikataululla tekisi sen, että kaikki tavalliset ihmiset joutuvat entistä hankalampaan tilanteeseen. Perussuomalaisilla on yksi pyhä lehmä, joka on Puolustusvoimat. Eikö Puolustusvoimien pidä mitenkään osallistua säästötalkoihin, kun sinne kyllä rahaa syydätte näinkin tiukassa tilanteessa, missä muut ihmiset joutuvat kiristämään tuloistaan? 9 Oras Tynkkynen /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ja keskustan vaihtoehtobudjetteja yhdistää se, että molemmat puolueet peruisivat energiaverojen korotuksia. Keskusta jopa peruisi sen sähköveron korotuksen, jonka edellinen hallitus samaisen keskustan johdolla teki. Mitä puolueet tarjoavat tilalle? Perussuomalaiset palauttaisivat työnantajien kelamaksun, mikä tarkoittaisi sitä, että sekä yritykset että kansalaisjärjestöt maksaisivat nykyistä enemmän työllistämisestä, jos uusia työpaikkoja halutaan luoda. Tätä puolue pitää parempana kuin fossiilisten tuontipolttoaineiden verottamista. Keskusta tarjoaa energiaverojen tilalle toista tasaveroa, arvonlisäveroa. Näin ollen keskusta siis mieluummin verottaa pienten ja keskisuurten yritysten palveluja kuin fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ilmastopäästöjen tupruttelua. Jos siis opposition esityksiä summaa, niin voi sanoa, että oppositio verottaisi saastuttamisen sijaan mieluummin työtä ja palveluja. 10 Peter Östman /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Sekä keskusta että perussuomalaiset haluavat rahoittaa suuret menolisäykset ensisijaisesti yli miljardin euron suuruisilla veronkorotuksilla. Kun tarkastelee oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteja, tulee mieleen kasku siitä, kun presidentti Gorbatšov saapui Saksanvierailulle. Eräs toimittaja kysyi häneltä: "Miten herra presidentti kuvailisi tilannetta Neuvostoliitossa yhdellä sanalla?" Gorbatšov vastasi: "Harašoo" eli hyvä. No, toimittaja tivasi vielä presidentiltä: "Entäs jos käytössänne olisi kaksi sanaa?" Hetkeäkään empimättä Gorbatšov vastasi: "Njet harašoo." Minulla on näistä opposition ehdotuksista vähän samanlainen tunne. Ensi silmäyksellä ja yksittäisinä budjettiehdotuksina katsottuna voisi sanoa "harašoo", mutta kun analysoi tarkemmin ja kokonaisvaltaisesti asiaa, on helppo yhtyä Gorbatšovin toiseen vastaukseen "njet harašoo". 11 Mikaela Nylander /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät varjobudjetissaan, että suursäätiöt tehdään pääomaverovelvollisiksi. Perussuomalaiset eivät lainkaan tässä ehdotuksessaan huomioi säätiöiden tekemiä todella mittavia panostuksia kulttuuriin, (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) koulutukseen, tutkimukseen, lääketieteeseen, järjestörakenteeseen ja vuokra-asuntotarjontaan. (Perussuomalaisten ryhmästä: Vaalirahoitus!) Ilman näitä panostuksia valtio ja kunnat joutuisivat maksamaan enemmän kaikesta tästä. Eivätkö perussuomalaiset arvosta esimerkiksi Suomen kulttuurirahaston toimintaa? Edustaja Tiilikaiselta haluaisin kysyä: Missä ovat ne mittavat, ylisuuret verohelpotukset suurituloisille, mitä te esitätte täällä? 12 Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Keskustan ja perussuomalaisten varjobudjeteissa olisi kyllä odottanut olevan syvällisempää ja laajempaa talousanalyysia, ja se, että hallitus ei ole siihen pystynyt, ei
63/1/13 PTK 63/2011 vp 11 kyllä vapauta oppositioryhmiäkään vastuusta. Jos ajatellaan esimerkiksi Suomen Pankin taselaskelmia, niin on aika lailla hälyttävä tieto se, että kahden kuukauden aikana eurojärjestelmän sisäiset saatavat ovat viisinkertaistuneet: heinäkuun lopun 10 miljardista syyskuun lopun 47 miljardiin euroon. Tähänhän kätkeytyy sekä hyvä että huono uutinen. Hyvä uutinen on se, että suomalaisiin pankkeihin ja pankkijärjestelmään luotetaan, mutta huono uutinen on se, että se kertoo kyllä siitä, että eurooppalaiset pankit, kun ne ovat keränneet ylisuuret puskurit maksuvalmiudestaan huolehtimiseen, odottavat, että tulevana aikana nämä riskit realisoituvat. Sen takia tässä tilanteessa, kun kuitenkin on isommilla ryhmillä koneistoakin tehdä näitä asioita, olisi pitänyt haastaa hallitus tästä perusasiasta. 13 Vesa-Matti Saarakkala /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Se täytyy tunnustaa, että monessa olemme hallituksen kanssa samoilla linjoilla ja olemme tässä samassa kehyksessä. Itse nostaisin kaksi keskeistä eroa meidän politiikkojen välillä muitakin on ja kyllä ne ovat tämä europolitiikka, siinä tehtävät toimenpiteet, ja samoin sitten se, miten nähdään Suomi, halutaanko koko Suomi pitää asuttuna vai keskitetäänkö. Myös sitten tämä vastuunpakoilu on hallituksella aivan omaa luokkaansa, koska todella kuntapäättäjille annetaan nyt sitten leikkaustoimenpiteet tehtäväksi tai vastaavasti veronkorotukset, ja myös valtiovarainministeriön laskelmia on näistä teidän uudistuksistanne. Ne pakottavat monet kunnat nostamaan sekä kiinteistöveroa että vielä kunnallisveroa. Siinä mielessä työn verotus kyllä kiristyy, ja kun ottaa huomioon, että on kyse isoista ratkaisuista työmarkkinaratkaisuihin liittyen, niin te olette kyllä selityksen velkaa. Odotan kyllä teidän puolueitten kuntapäättäjiltä nyt sitten näitä esityksiä, miten tämä ratkaistaan, ja toivottavasti ohjeistatte heitä. 14 Jussi Niinistö /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallituksen Puolustusvoimiin esittämät leikkaukset ovat kohtuuttomat, kuten edustaja Ruohonen-Lerner totesi. Mikään muu hallinnonala ei joudu tällaisen höykytyksen kohteeksi. Perussuomalaiset esittävät varjobudjetissaan 46 miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle sotilaallisen maanpuolustuksen toimintamenojen leikkausten peruuttamiseen. Esityksemme takaa sen, että jokapäiväinen toiminta säilyy kohtuullisella tasolla eikä sotilaallinen suorituskyky laske. Me emme kannata yksipuolista aseistariisuntaa kuten vasemmistoliitto, edustaja Lapintie. Hallituksen esittämät leikkaukset, jotka tulevina vuosina tulevat vain entisestään kiihtymään, rapauttavat vääjäämättä Puolustuslaitosta. Miten ihmeessä tämän vaalikauden jälkeen voidaan puhua koko maan kattavasta, itsenäisestä ja uskottavasta puolustuksesta? Tätä yhtälöä emme ymmärrä lainkaan, semminkin kun hallitus haluaa samaan aikaan imagosyistä luopua jalkaväkimiinoista. Tällainen ei ole, arvoisa puhemies, perussuomalaisten mielestä vastuullista politiikkaa, ja siksi varjobudjetistamme löytyy rakentava korjausesitys hallituksen maanpuolustusta rapauttaville suunnitelmille ensi vuoden osalta. 15 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On kyllä erittäin ikävää, että valtiovarainministerin puheenvuorossa oli sellaisia virheitä, ja niitä edustaja Zyskowicz täällä myös toisti. Siis keskustan esityksessä ansiotuloverotusta kevennetään vähemmän, 365 miljoonaa euroa vähemmän, kuin mitä hallitus tekee. Sitä ei siis kiristetä, toisin kuin valtiovarainministeri väitti. Me nimenomaan otamme käyttöön sitä progressiota, joka on paras tapa vähentää tuloeroja. Me kiristämme suurituloisimpien verotusta, me kevennämme pienituloisimpien verotusta, ja kun me alennamme ruuan arvonlisäverotusta, nimenomaan kaupparuuan arvonlisäverotusta, ja samoin sitten emme tekisi sellaisia bensa- ja dieselveron korotuksia, mitä hallitus esittää, niin tätä kautta tämä keskustan esitys on huomattavasti oikeudenmukaisempi myös verotuksen osalta kuin hallituksen esitys. Muutenkin nämä menokohteet on laskettu kyllä juuri siltä pohjalta, mitä laskelmia valtiovarainministeriö ainakin virkamiehet on käyttänyt viime vuosina, joten sinänsä myöskään nämä valtiovarainministerin muut väitteet eivät pitäneet paikkaansa. 16 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että oppositio on eräänlainen promilleliike, koska niin vähän nämä opposition vaihtoehtobudjetit kokonaisuudessaan eroavat siitä, mitä hallitus on esittänyt. Mutta hyvä niin. Mitä sitten tulee, edustaja Kiviniemi, tähän, että teidän ehdotuksenne on oikeudenmukaisem-
12 Keskiviikkona 2.11.2011 63/1/17 pi verotuksen osalta, kysehän on siitä, miten oikeudenmukaisuus koetaan. Jos koetaan oikeudenmukaiseksi se, että lastentarhanopettajien, sairaanhoitajien, poliisien, palomiesten, maatalousteknikoiden, peruskoulunopettajien ja muiden suomalaisten keskituloisten palkansaajien verotusta kiristetään siten kuin teidän esityksessänne tehdään suhteessa hallituksen esitykseen edustaja Kiviniemi, suhteessa hallituksen esitykseen kiristetään niin sitten teidän budjettiesityksenne on oikeudenmukaisempi. Mutta jos taas pitää epäoikeudenmukaisena sitä, että näiden tavallisten suomalaisten keskituloisten palkansaajien verotusta kiristetään hallituksen esitykseen nähden, niin silloin teidän budjettiesityksenne on epäoikeudenmukaisempi. 17 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä en ole kyllä tavannut kovinkaan montaa maatalouslomittajaa, maatalousteknikkoa ja lähihoitajaa, sairaanhoitajaa enkä juuri edes opettajaa, joka tienaa 68 000 euroa vuodessa. (Ben Zyskowicz: Älkää antako väärää kuvaa!) Siitä lähtien tämä veroehdotus keskustan osalta korottaa verotusta, (Ben Zyskowicz: Hallituksen esitykseen nähden!) muille se alentaa tai pitää samana. Eli keskustan veroehdotus alentaa ansiotuloverotusta vähemmän kuin hallituksen esitys ja oikeudenmukaisesti. Me haluamme ottaa verotuksella nimenomaan heiltä, joilla on otettavaa, emmekä näiltä maatalouslomittajilta ja sairaanhoitajilta ja lähihoitajilta, eli tässä mielessä keskustan esitys on todellakin oikeudenmukaisempi. Me pidämme myös huolta siitä, että lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla on töitä, kun me suuntaamme 365 miljoonaa euroa lisää kunnille, (Ben Zyskowiczin välihuuto) jolloin ne pystyvät pitämään sekä nämä lähihoitajat, sairaanhoitajat että myöskin opettajat töissä. Tältäkin osin keskustan esitys on oikeudenmukaisempi. 18 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Tästä ei kannata kinata, kun tästä on mustaa valkoisella. Keskustan omasta esityksestä, vaihtoehtobudjettiesityksestä ottakaa sivu, missä lukee "Työn verotuksen malli" jonka keskustan ryhmä on esitellyt ryhmähuoneessaan koko julkiselle sanalle ja sitä kautta Suomen kansalle, näkyy, miten hallituksen esitys keventää nykytilanteeseen nähden eli tosiasiassa pitää ennallaan keskituloisten suomalaisten, kuten sairaanhoitajien, palomiesten, poliisien jne., tuloverotusta. Ja tästä keskustan omasta esityksestä näkee, miten keskusta kiristää näiden keskituloisten suomalaisten verotusta suhteessa hallituksen esitykseen. Edustaja Kiviniemi, jos te pidätte oikeudenmukaisena sitä, että tavallisten keskituloisten suomalaisten verotusta kiristetään suhteessa hallituksen esitykseen, silloin teidän budjettiesityksenne on oikeudenmukaisempi. Mutta minä taas, joka pidän epäoikeudenmukaisena sitä, että näiden poliisien ja palomiesten ja maatalousteknikoiden verotusta kiristetään, (Naurua) pidän teidän budjettiesitystänne epäoikeudenmukaisempana. 19 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Siis keskusta alentaa verotusta vähemmän kuin mitä hallitus tekee. Me emme ole siis kiristämässä näiden verotusta. (Ben Zyskowicz: Suhteessa hallituksen esitykseen!) Me emme kiristä suhteessa nykytilaan, mutta te väititte omassa puheenvuorossanne aluksi, että keskusta kiristää verotusta. (Ben Zyskowicz: Kyllä!) Se ei pidä paikkaansa. Me alennamme verotusta vähemmän kuin mitä hallitus tekee, mutta suurituloisten osalta me sitä kiristämme. Ja kun me panostamme kouluihin, päiväkoteihin ja myöskin terveyskeskuksiin, niin sitä kautta me huolehdimme siitä, että on myös työtä sekä sairaanhoitajille että lähihoitajille. Tämä keskustan oikeudenmukaisuus näkyy myös siinä, että kun me korotamme perusturvaa, me haluamme mukaan myöskin pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat, emme pelkästään työttömyysturvaa. Eli tässä suhteessa keskustan linja on todellakin paljon oikeudenmukaisempi kuin hallituksen. 20 Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Kiviniemelle tulee varmasti stereona tätä verosanomaa. Totesitte Keskuskauppakamarin Suuressa Veropäivässä 29.9.2010: "Mahdollisimman laajojen veropohjien avulla voidaan pitää verokannat kohtuullisina ja vähentää näin verotuksen aiheuttamia vääristymiä. Eri verotukia ja -huojennuksia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta on käytävä läpi." Missä on teidän esityksenne, jolla pidätte verokannat kohtuullisina? Te esitätte päinvastoin arvonlisäverokannan nostamista 2 prosenttiyksiköllä. Missä on teidän esityksenne siitä, että ve-
63/1/21 PTK 63/2011 vp 13 ropohjaa laajennetaan ja verotukiin tehdään leikkauksia? Päinvastoin te puolustatte kaikkia niitäkin verotukia, jotka kohdistuvat erityisesti hyvätuloisille. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin edustaja Zyskowicz, että teidän verotaulukkonne teidän omassa esityksessänne kertoo, että jo pienituloisista lähtien teidän mallinne tuo hallituksen esitykseen nähden kireämmän tuloverotuksen. 21 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hienoa, että edustaja Backman siteeraa puheenjohtaja Kiviniemen hyviä puheita. Niitä sopiikin lukea tarkkaan, mutta älkää vääristelkö niitä. Me kevennämme pienituloisten verotusta ja kiristämme suurituloisten verotusta kuluvaan vuoteen verrattuna. Se on keskustan tarjoama vaihtoehto suomalaisille. (Ben Zyskowiczin välihuuto) Sen sijaan väitteenne siitä, että kulutuksen verotuksemme haittaisi erityisesti palveluyrittäjiä, ei pidä paikkaansa. Kulutuksen verotus on kokonaisuus: korotamme yleistä arvonlisäveroa, (Matti Saarisen välihuuto) alennamme ruuan arvonlisäveroa, alennamme energiaveroja. Se on oikeudenmukaista. Te olette kiristämässä kampaamoiden, partureiden, korjausompelijoiden verotusta. Se pitää paikkansa, edustaja Backman. Sen sijaan palvelualat ylipäänsä: emme ole kiristämässä emmekä keventämässä ravintolapalveluiden veroa, emme ole kiristämässä emmekä keventämässä majoituspalveluiden veroja, edustaja Backman. (Ben Zyskowicz: Maatalousteknikoiden verotusta kiristätte!) 22 Osmo Soininvaara /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Jos tehdään verotukseen inflaatiotarkistus, niin se ei ole verotuksen keventämistä, ja jos inflaatiotarkistus jätetään tekemättä, niin se on verotuksen kiristämistä. Tässä mielessä keskustan ehdotus kyllä kiristää verotusta, jos se lasketaan ikään kuin normaalilla rahan arvolla, ja hallitus pitää sen ennallaan. Jos keskusta haluaisi puhua verotuksesta, niin kannattaisi puhua kunnallisverosta. Tämä arvonlisäveron alentaminen ruualta on hirvittävän huonoa sosiaalipolitiikkaa. Siitä hyödystä kaksi kolmasosa mediaania euromääräisesti menee varakkaammille ihmisille ja yksi kolmasosa mediaania köyhemmille ihmisille alkuvaiheessa, mutta sen jälkeen, kun aletaan tehdä inflaatiotarkistuksia eläkkeisiin ja tulonsiirtoihin, se otetaan näiltä köyhiltä kokonaan pois. Elikkä tämä ei itse asiassa vähennä tuloeroja lainkaan, vaan se lisää niitä, ja tältä osin se on huono esitys. Samoiten minusta on huono esitys se, että omaishoidon tuesta tehtäisiin verovapaa. Jos omaishoidon tukeen halutaan käyttää lisää rahaa, niin nostetaan sitä. Mutta verrattuna tähän nostamiseen, jos käytetään sama määrä nostamiseen tai veron alentamiseen, veron alentaminen maksaa yhtä paljon kuin se nostaminen mutta se suuntautuu eri tavalla. Verojen alentaminen tietysti suuntautuu niille enemmän, joilla on isot tulot, ja ne, joilla on pienet tulot ja jotka eivät maksa veroja ollenkaan, eivät saa veronalennuksesta mitään hyötyä. Tältä osin tämäkin ehdotus on minusta hirvittävän huonosti harkittu. (Ben Zyskowicz: Se kuulosti hyvältä!) Se kuulostaa hyvältä. Mutta sinänsä (Puhemies: No niin!) osoittaa suomalaista konsensusta, että kun hallitus (Puhemies: Arvoisa edustaja!) ottaa 20 miljoonaa lainaa, niin keskustan mielestä 19 miljoonaa päivässä on sopiva määrä, niin että ei tässä nyt niin kauhean kaukana toisistamme olla. 23 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Jos ei suoranaisesti lukihäiriö, niin tuntuu, että hallituspuolueiden edustajilla on ainakin luetun ymmärtämisessä ongelmia. Perussuomalainen vaihtoehtobudjetti on vastuullinen ja oikeudenmukaisesti painotettu. Me emme katteettomasti halua paisuttaa budjettia. Kun katsotte meidän kansanedustajien tekemiä aloitteita ja lasketaan niiden summa yhteen, niin budjetin loppusumma ei paisu hallituksen esittämästä. On hienoa, että tässä salissa vallitsee yksimielisyys siitä, että hyvinvointivaltio on yhteinen arvomme, niin hallituksessa kuin oppositiossa. Siitä tulee tinkimättä pitää kiinni, puolustaa sitä, sen oikeudenmukaista rakennetta, alusta loppuun. On lapsellista väittää, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti veisi Suomen eristyvään Suomeen. Meidän pyrkimyksemme on terveesti ylpeä Suomi. 24 Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Jotta tämä verokeskustelu menisi vielä mielenkiintoisemmaksi, kehotan katsomaan keskustan omien esitysten seuraavaa sivua, jossa puhutaan keskustan esitysten vaiku-
14 Keskiviikkona 2.11.2011 63/1/25 tuksesta kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen muutokseen. Tästä kyllä nähdään, että se painuu kaiken kaikkiaan pakkaselle, ei edes hallituksen esitykseen verrattuna pakkaselle, jo 2 300 euron kuukausitulolla, mikä siis tarkoittaa, että pakkaselle menee sillä päiväkodin työntekijällä, opettajalla ja poliisilla, mistä täällä on paljon puhuttu. Ja kaiken kukkuraksi, arvoisa keskusta, (Markku Rossi: Me säilytettiin sentään se työpaikka!) te nostatte tasaveroa, te nostatte yleistä arvonlisäveroa, eli vielä näiden työntekijöiden lasten vaatteetkin kallistuvat, kun mennään sinne kauppaan. Tämä ei kerta kaikkiaan ole reilua. Kun puhutaan näistä päivistä te vetoatte jokaiseen vuoden päivään niin kutakuinkin 1 460 päivää on neljässä vuodessa, ja näin monta päivää, näin monta päivää, teillä olisi ollut aikaa, arvoisa edustaja Kiviniemi, tehdä sitä veropolitiikkaa, mitä te nyt haluatte tehdä: hyväosaiset lamatalkoisiin, vähän robinhoodia. Mutta silloin te ette tehneet tätä alkiolaista veropolitiikkaa, vaan täysin päinvastoin. Onneksi te edes nyt tässä asiassa olette johdonmukaisempi. (Ben Zyskowicz: Kyllä Pekkarinen hallituksessa teki!) 25 Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Keskustan ja hallituksen budjetit poikkeavat toisistaan erittäin paljon kuntien valtionosuusleikkauksissa, kuntapalveluissa. Koimme tärkeänä sen, että kunnat pystyvät tuottamaan palveluja, ja sen tähden me lähdimme siitä, että valtion pitää kerätä jostain veroja, joilla se pystyy estämään kuntien veroprosentin nousut, vesimaksujen, viemärimaksujen ja erilaisten palvelumaksujen nousun, ja sen tähden verotus on kokonaisuus. Väitän, että tämä keskustan vaihtoehto selvästi innostaa enemmän tekemään työtä, (Jouni Backman: Pakko tehdä, kun verotus kiristyy!) se innostaa enemmän monilapsisia perheitä, se innostaa niitä, joilla on pienet tulot. Pitää nyt muistaa, että tämä on kokonaisuus. Puhemies Eero Heinäluoma: Ja nyt pääministeri. 26 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Pari yhteistä, meitä kaikkia yhdistävää johtopäätöstä: Ensinnäkin on erittäin hyvä, että kaikki puolueet tunnustavat sen tosiasian Suomessa, että kun rahat on loppu, niin silloin pitää tehdä korjaavia toimenpiteitä eli karsia menoja ja nostaa veroja ja tehdä rakenneuudistuksia. Tämä ei ole itsestäänselvyys kaikissa Euroopan maissa, mutta Suomessa on kiitos siitä myös oppositiolle! Toinen yhteinen huomio on se, että kaikki puolueet täällä esittävät kokoluokaltaan samaa velkaantumistahtia. Eli tämän jälkeen yksikään puolue sen paremmin oppositiossa kuin hallituksessa ei voi toistaan arvostella siitä, että toiset velkaannuttavat Suomea enemmän. Me voimme tehdä semmoisia johtopäätöksiä, että toisten lääkkeet johtavat suurempaan verotulojen menetykseen tai ne eivät lisää riittävästi verotuloja, mutta staattisesti arvioituna meillä kaikilla on samat luvut kutakuinkin. Eli tämän jälkeen, hyvät oppositiopuolueet, teillä ei ole enää perusteita sanoa, että hallitus velkaannuttaa Suomea. Te olette itse esittäneet saman kokoluokan talousarviot. Sitten muutamia yksityiskohtia: Perussuomalaisen puolueen perusnäkemys on jokseenkin liian ruusuinen, eli siinä oli aika paljon semmoista uskoa, siinä puheen aivan loppupuolella, kun puhuttiin, että Suomi ei ole ylivelkaantunut maa. No ei vielä ole, mutta kohta on, jos ei tehdä toimia. Hallituksella on tiukat perälautakirjaukset. Kehottaisin perussuomalaista puoluetta myös pitämään jalat tiukasti maassa, että ei nyt tuudittauduta semmoiseen uneen, että me olemme Luojan valittua kansaa ja meille ei koskaan voi mitään pahaa tapahtua. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) Meidän pitää tehdä ihan samalla tavalla kuin mitä me vaadimme muilta Euroopan mailta. Toinen huomio on se, että perussuomalaisen puolueen linjaukset olisivat erittäin kylmää kyytiä suomalaiselle teollisuudelle, erityisesti vientisektorille, erityisesti niille, jotka maksavat paljon palkkoja. Te kiristätte yritysten verotusta eli vähennätte palkanmaksuvaraa. Te ette mainitse sanallakaan energiaveroleikkuria. Mietin, että tämä kokonaisuus, mitä perussuomalainen puolue haluaisi käyttää, olisi todella kylmää kyytiä paperiteollisuudelle, Pohjois-Suomen metalliteollisuudelle, ylipäänsä työllistävälle teollisuudelle ja yritystoiminnalle. Tämän lisäksi te olette leikkaamassa yritysten kasvumahdollisuuksien rahoitusta yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä hallitus on tehnyt. Samoiten teidän palkkaverolinjanne johtaisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä siihen, että suurimpia palkkatuloja, siis työllä ansaittuja palkkatuloja, ruvet-
63/1/27 PTK 63/2011 vp 15 taisiin kääntämään pääomatuloveroiksi eli veroaste romahtaisi näiden kohdalla. Samoiten te kävisitte hakemassa Suomen Pankin taseesta enemmän rahaa piittaamatta siitä, mikä on Suomen Pankin kestokyky. Mitä tulee keskustan esityksiin, niin se kaikkein suurin ero on nimenomaan tässä palkkatulon, työn, verotuksen kiristämisessä. Teidän mallinne kiristäisi noin 1 800 euroa ja siitä ylöspäin kuukaudessa palkkatuloja ansaitsevan ihmisen työn verotusta verrattuna hallituksen malliin. Tämä on tosiasia, tämä voidaan nähdä teidän omista esityksistänne. Meillä molemmilla on se sama näkemys, että pienituloisimpien suomalaisten verotusta aidosti kevennetään; sen lisäksi hallitus haluaa estää muittenkin työtä tekevien ihmisten työn verotuksen kiristymisen, mutta keskusta antaa sen kiristyä, ja tästä tulee se ero. Eli noin 1 800 euroa ja sitä suurempia tuloja kuukaudessa ansaitsevan ihmisen ostovoima häviäisi, jos keskustan veromalli tulisi käyttöön. Tämä on se kaikkein suurin ero keskustan ja hallituksen esityksissä. No, miksi tämä on sitten niin tärkeätä? Kuten totesin alussa, on erittäin hyvä, että jokainen esittää omasta mielestään perusteltuja veronkorotuksia ja omasta mielestään perusteltuja menoleikkauksia. Mutta nyt pitää keskittyä siihen, mitä kukin ajattelee. Tämän hallituksen keskeisin tavoite on vaikeassakin taloustilanteessa korostaa työn teettämisen ja työn tekemisen ensisijaisuutta, työn teettämisen ja työn tekemisen ensisijaisuutta. Tästä johtuen hallitus on ollut mukana aktiivisesti työmarkkinaratkaisuissa. Me olemme halunneet pitää palkan verotuksen tason ennallaan, pienituloisimmilla laskea ja sitten hieman helpottaa yrityksiä palkkaamaan lisää ihmisiä jättämällä sinne viivan alle vähän enemmän voittoa kuin tänä vuonna, koska me uskomme, että tämä maa pärjää vain ja ainoastaan, jos täällä kannattaa yrittää, jos täällä kannattaa työllistää toisia ihmisiä, jos täällä kannattaa aina ja kaikissa tapauksissa tehdä työtä. 27 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat nimenomaan sitä, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä tuetaan aikaisempaa enemmän. Ne työllistävät kaikista eniten. Kun nämä tuet näille pienille ja keskisuurille yrityksille oikein kohdennetaan, oikeisiin uusiin hankkeisiin, niin sitä kautta pystymme saamaan uusia työpaikkoja. Hallituksen esitys kotitalousvähennyksestä, sen pienentämisestä ja heikentämisestä, aiheuttaa automaattisesti työttömyyttä juuri pienyrittäjien keskuudessa. Siitä on tullut paljon viestejä. Jopa Yrittäjänaisten keskusliitto kävi viime viikolla täällä eduskunnassa kertomassa huoliaan siitä, että hallitus on kajoamassa kotitalousvähennykseen, sillä se vaikuttaa kovalla kädellä heidän jäsentensä toimintamahdollisuuksiin. Samaten Suomen hankintalaki on myös sellainen, että se hankaloittaa pienyritysten toimintaa, joten siihenkin pitäisi saada sellaisia esityksiä, että pienyrittäjät pääsisivät paremmin osallistumaan myös näihin julkisiin hankintoihin kunnissa ja muissa tällaisissa julkisen sektorin yksiköissä. Äsken väitettiin paljon, että tämä meidän varjobudjettimme ei olisi realistinen. Siihen täytyy todeta, että viime vuonna sosialidemokraatit olivat laatineet oman varjobudjettinsa ja väittivät, että se oli satoja miljoonia euroja ylijäämäinen. Todellisuudessa sosialidemokraattiset edustajat tekivät noin 3 miljardin euron edestä siitä varjobudjetista alijäämäisen. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on hyvä, ja jos se toteutetaan, niin entistä useampi suomalainen saisi työtä ja toimeentuloa rehellisellä tavalla. 28 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, keskustan linja eroaa hallituksen linjasta ja myös muiden täällä olevien puolueiden linjasta siinä, että me velkaantuisimme vähemmän. Me velkaantuisimme vuodessa 365 miljoonaa euroa vähemmän. Se on miljoona euroa vähemmän vuoden jokaisena päivänä. Te keventäisitte hyvätuloisten verotusta velkarahalla. Edustaja Zyskowicz, suurimmat veronkevennykset hallitus euromääräisesti tarjoaa suunnilleen kansanedustajan verran tienaaville, meille ja muille hyvätuloisille. Keskusta haluaisi koventaa meidän ja muiden yhtä paljon ja vielä enemmän ansaitsevien verotusta, koska se on oikein vaikeana aikana. Arvoisa puhemies! Suurin ero hallituksen ja keskustan linjan välillä on suhtautumisessa yrittäjyyteen ja kasvuun. Siinä missä hallitus unohtaa yrittäjyyden, työllisyyden ja kasvun eväät, keskusta niitä tarjoaa. Me keräisimme tuntuvia veroja kansainvälisiltä yrityksiltä keinottelua ja
16 Keskiviikkona 2.11.2011 63/1/29 energian ylivoittoja verottamalla. Osan tästä sijoittaisimme veronkevennyksiin suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Edelleen ison osan sijoittaisimme investointeina eri puolille maata siemenrahoina, joihin mukaan tulee yksityistä rahaa, kuntien rahaa, ja saisimme aikaan kasvua ja työpaikkoja, yrittämisen edellytyksiä kautta Suomen. Tämä on suurin ero. Keskusta uskoo uuteen kasvuun ja yrittäjyyteen, hallitus unohtaa yrittäjät. 29 Martti Korhonen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Minäkin odotin suurella mielenkiinnolla ja aidosti oikeaa vaihtoehtoa talouspolitiikalle ja hallituspuolueiden rinnalle näkemystä, josta voisi yhteiskuntaa rakentaa. Mutta kyllähän tässä täytyy sanoa, että ääni on Jaakobin, mutta kädet ovat Esaun, tai jotakin sinnepäin oli tämä vanha sanonta. Ei teillä oikeasti ole vaihtoehtoa esittää. Te nostatte aivan käsittämättömiä lukuja, edustaja Tiilikainen: 365 miljoonaa euroa vähempi velkaa, miljoona euroa päivässä. Samanaikaisesti teidän hallituskautenne aikana kunnat joutuivat maksamaan korkomenoja yli 300 miljoonaa euroa vuodessa melkein miljoona euroa päivässä lisää korkomenoja teidän toimintanne tähden, pelkkiä korkomenoja, sillä ei pääoma edes lyhene ollenkaan! Yrittäkää joskus edes tehdä kunnollinen, kattava esitys. Edustaja Ruohonen-Lerner, te puhutte siitä, että pitää palauttaa eduskuntaryhmien varoja, puolueiden varoja. Palauttakaa, Valtiokonttori on auki joka päivä. Perussuomalaiset voivat käydä kiikuttamassa rahansa sinne, jos haluavat. Pitää olla kestävä pohja, pitää olla selvä näkemys. Teidän näkemyksenne ei ole selvä eikä oikea. Onneksi se on nyt paperilla; sieltä näkee selvästi, mihin te tavoittelette pääsyä. Pienituloisten, keskituloisten osalla verotus kovenee teidän kauttanne, kuntatalous kiristyy, veropohjan muutokset, joita te esitätte, johtavat väistämättömään lopputulokseen. Siihenkö te oikeasti ja aidosti pyritte? 30 Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä ovat monet puhuneet, että he ovat tehneet työn ja yrittäjyyden budjetteja. Kuten tässä keskustelussa on jo käynyt pitkälti ilmi, näin ei todellakaan ole. Se, mitä perussuomalaiset ovat esittäneet erityisesti suurteollisuudelle, olisi todella tuhoisaa. Tämä kelamaksun poisto, vaikka se kohdistuu eniten suuriin yrityksiin, kohdistuu myös pieniin. Se on ylimääräinen maksu kaikille, jotka työllistävät suomalaisen. Sitäkö todellakin haluatte? Ei ole energiaveroleikkurista mitään mainintaa eikä myöskään energiaverotuksessa helpotuksia yrityksille. Kaiken lisäksi te heittäisitte vielä kyytipoikana ayliikkeen kanneoikeudenkin tänne mukaan. Keskustan osalta on todettava, että jos te samaan aikaan kiristätte sekä tuloverotusta että arvonlisäverotusta, (Mari Kiviniemen välihuuto) niin miten se vaikuttaa kotimaiseen kysyntään ja mitkä toimintaedellytykset se antaa Suomessa toimiville pienille yrityksille: se on aivan myrkkyä. Emme me sillä tavalla voi toimia, vaan verotuksen taso täytyy pitää kohtuullisena. 31 Juha Väätäinen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minua ihmetyttää tämä keskustelu. Perussuomalaiset suhtautuvat rakentavasti hallituksen budjettiesitykseen samoin kuin keskustan esitykseen. Me tarvitsemme myönteisiä viestejä ihmisille, ei kielteisiä, ja meidän täytyy se täältä pystyä rakentamaan ulospäin. Ihmiset asuvat. Hallituksella on esitys energiatehokkuuden parantamiseksi tässä maassa. He ovat vanhoissa asunnoissa, 1 prosentti vaan rakennetaan uusia. Perussuomalaiset esittävät, että tämä korjausrakentamisen lasku 35 miljoonaa perutaan ja se pidetään tuolla budjetissa. Se on viesti ihmisille, joilla on koti, että he voivat edistää omaa asumistaan, omaa elämäänsä, ja tällä rakentavuudella meidän täytyy täällä mennä. Minua osittain hävettää, että täällä riidellään. Asioista pitää puhua asiallisesti. Tässä suhteessa ihmisille pitää olla viesti, että me täällä pystymme yhteistoimintaan yli puoluerajojen, oppositiosta hallitukseen. Sen on oltava esillä. Ja tämän 35 miljoonan esityksen varmaankin valtiovarainministeri pystyisi järjestämään hyvänä viestinä ihmisille hallituksen toimista ja opposition toimista. 32 Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olikohan se edustaja Nylander, joka esitti asian, että perussuomalaiset eivät olisi kulttuurin puolesta ja olisivat jopa opetusasioita vastaan eivätkä edistäisi tätä puolta. Me olemme esittäneet tässä varjobudjetissamme monta kohtaa, jotka koskevat opetusta, koulutusta ja parannuksia. Samoin emme ole mitenkään kulttuurin vastustajia. Toivonkin ja otan huomi-
63/1/33 PTK 63/2011 vp 17 oon sen, että tulevaisuudessa ja hyvin lähitulevaisuudessa myös sivistysvaliokunta tulee tekemään eriäviä mielipiteitä hallituksen esityksiin näistä asioista. 33 Jari Lindström /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen ja moni muukin on täällä syyttänyt perussuomalaisia siitä, että me jotenkin vieroksumme suuria vientiyrityksiä. Minä tässä kyllä palauttaisin hieman maanpinnalle tätä keskustelua. Vientiteollisuuden yritykset ovat koko ajan viestittäneet hallituksen energiaverolinjausten olevan omalta osaltaan vaikuttamassa yritysten mahdolliseen siirtymiseen ulkomaille. Miten hallitus silti perustelee puolustavansa suomalaisia vientiyrityksiä? Ollaan tasapuolisia tässä keskustelussa. 34 Lea Mäkipää /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallitus ei suinkaan rokota vaan suorastaan moukaroi, mitä tulee esimerkiksi pienyrittäjiin, nostamalla energia- ja polttoaineverotusta. Me olemme huolissamme ennen kaikkea pienistä ja keskisuurista yrityksistä, sillä tiedämme, että alle kymmenen henkeä työllistäviä yrityksiä on maassamme yli 93 prosenttia. Ja juuri äsken saadun tiedon mukaan on valtiosihteeri Sailas maininnut seuraavaa: hallitusohjelmasta kaikki taloudelliset perusteet ovat murentuneet. Että kyllä tässä hallituksellakin on peiliin katsomisen paikka. Ja meillä ei ole armeijaa tekemässä tätä varjobudjettia, niin kuin on hallitusryhmillä. 35 Peter Östman /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Sekä perussuomalaiset että keskusta vaativat, että kampaamojen ja suutarien alennettua alv-kantaa jatkettaisiin sillä perusteella, että ne ovat työvaltaisia aloja. Näitä yrityksiä on Suomessa vain 12 000. Mutta heti seuraavaksi te unohdatte, että Suomessa on yli 300 000 pienyritystä, joista 160 000 on yksinyrittäjiä, joiden alv-kantaa olisitte nostamassa 2 prosenttiyksiköllä. Miten tämä menee nyt yksi yhteen? 36 Anu Vehviläinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Totean ensinnäkin sen tämän verokeskustelun päälle, että on hyvä myös huomata, että keskustan vaihtoehto on huomattavasti sosiaalisesti oikeudenmukaisempi kuin hallituksen esitys. Otan esimerkin tästä perusturvasta, josta täällä on puhuttu aikaisemminkin. Te satsaatte kaiken sen 300 miljoonaa euroa työttömyysturvan parantamiseen ja toimeentulotuen nostamiseen. Keskustan mielestä on järkyttävää, että kun juuri on saatu nämä pienimmät vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat samalle tasolle kuin millä on tämä pienin työttömyysturva, niin te haluatte nyt teitte arvovalinnan repäistä 100 euron kaulan peruspäivärahan, työttömyysperuspäivärahan, ja sitten näitten pienimpien sairaus- ja vanhempainrahojen välille. En mitenkään voi pitää sitä oikeudenmukaisena ja ihmettelen sitä, että te olette tällaisen valinnan tehneet. Kaikista suurin asia on se, että kun te väitätte, että te korotatte kaikkein pienituloisimpien tilannetta, niin kaikkein suurimmat korotukset tulevat sinne ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolelle, jopa 215 euroa. 37 Juha Rehula /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin puheenvuorosta olisi montakin kommentoitavaa, mutta suora lainaus: "Me pidämme huolta pienituloisimmista suomalaisista - -." Arvoisa valtiovarainministeri, pääministeri, hallituksen jäsenet, te teette arvovalinnan sosiaaliturvan kehittämistyössänne. Kiitoksen sana siitä, että näinä aikoina, jotka eivät ole kaikkein helpoimpia, on löytynyt 300 miljoonaa euroa rahaa sosiaaliturvan parantamiseen. Mutta miten te sen teette? Te jatkatte sitä tapaa, jossa meillä on kolmen eri luokan työttömiä: ansiosidonnaisen päivärahan varassa olevia, peruspäivärahan varassa olevia ja sen työttömyysturvan varassa, jota ei ole lainkaan, nolla euroa työttömyysturvaa. Te teette arvovalinnan, ja se arvovalinta on sen kaltainen, että väite kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten huolenpidosta ei pidä kyllä paikkaansa. 38 Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Kyllä viime vaalien jälkeen linja muuttui ja äänestämällä voitiin vaikuttaa, niin kuin havaitaan. (Juha Rehula: Se on nähty!) Vakuuksia on saatu, harmaaseen talouteen on vihdoinkin puututtu, perusturvaa on nostettu ja jopa opposition asemaa on parannettu niin paljon, että tämmöinenkin tilaisuus on voitu järjestää, jossa tänään ollaan. (Naurua keskustan ryhmästä) Ei olisi tullut viime vaalikaudella kysymykseenkään. Täällähän on nyt vastakkain kaksi toivomuslistaa ja sitten on kuuden puolueen saavutta-
18 Keskiviikkona 2.11.2011 63/1/39 ma konsensus. Siinä on pitänyt aika paljon sopia, että kuusi puoluetta on löytänyt yli 80-sivuiset nuotit hallitusohjelmaksi. Mutta, arvoisat keskustapuolueen edustajat, te pelaatte kyllä nyt kaksinaamaista peliä pakko sanoa näinkin kovasti. Te esiinnytte täällä yrittäjien ystävänä ja samaan hengenvetoon olette valmiit korottamaan arvonlisäveroa 2 prosenttiyksiköllä, mitä Suomen kaikkien yrittäjien ylin edunvalvontajärjestö Suomen Yrittäjät ry vastustaa raivokkaasti, ja jokainen pienyrittäjä, jonka tapaan, sanoo, että älkää siihen kajotko, älkää sitä nostako. (Antti Kaikkonen: Kysyitkö partureilta?) Miksi te voitte tällä tavalla pelata kaksilla korteilla? Älkää sitten esiintykö yrittäjien ystävänä. 39 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä odotukset olivat korkealla opposition varjobudjeteissa, kun täällä lähetekeskustelussa luvattiin merkittävästi pienempää velkaantumista ja vielä paljon, paljon korjauksia hallituksen leikkauksiin. Todellisuus on se, että kun te sanotte, että otatte miljoona euroa vähemmän velkaa joka päivä, te otatte 200 000 euroa enemmän velkaa joka päivä. Nämä teidän veroarvionne ovat hataralla pohjalla. Se on niin ruuan arvonlisäverossa kuin windfallissa. Sitten mitä tulee tähän perusturvan parantamiseen, niin on todella hienoa, että keskustakin on nyt löytänyt omantunnon vaalien jälkeen, sillä hallitus parantaa pienituloisten asemaa enemmän kuin keskusta vaaleissa lupasi enemmän kuin vaaleissa lupasi. Nyt te olette tulleet samoille linjoille, hyvä niin, mutta täytyy myöntää, että ei se pienituloinen kyllä tasavero-tiilikaisen arvonlisäverosta silti tykkää. 40 Sampsa Kataja /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aika hämmentävää, kuinka vaihtoehdotonta suomalainen politiikka on. Sen ymmärtää tietysti: keskusta on ollut hallitusvastuussa pitkään, ja toisaalta perussuomalaisilla ehkä kokemuksen puute rassaa. Mutta niin pienistä marginaaleista olemme täällä keskustelemassa. Ainoat todelliset muutokset kohdistuvat suhtautumisessa suomalaiseen työhön, ja siinä varsinkin perussuomalaisten linja näyttää olevan, että menolippu Kiinaan suomalaiselle duunarille. Ei näillä veromuutoksilla, joilla keskituloisten verotusta kiristetään, saada aikaan Suomeen työllisyyttä, kasvua, jota kuitenkin te puheissanne peräänkuulutatte. Oikeudenmukainen on se hallituksen linja, että hyvätuloisten pääomatuloa saavien verotusta korotetaan jopa 4 prosenttiyksiköllä ja samaan aikaan pienituloisten verotusta kevennetään merkittävästi ja kaikkien niiden keskituloistenkin, suomalaisten duunareidenkin, ostovoima turvataan, toisin kuin oppositio esittää. Puhemies Eero Heinäluoma: Ja nyt edustaja Ruohonen-Lerner 2 minuuttia ja sitten edustaja Tiilikainen 2 minuuttia ja sitten pääministeri! 41 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä on nyt esitetty lukuisia virheellisiä väitteitä liittyen perussuomalaisten varjobudjettiin, joten niitä ei tässä ajassa pysty läheskään kaikkia oikaisemaan. Otan ensinnäkin nämä suursäätiöt. Perussuomalaiset ei missään tapauksessa kulttuuria vastusta, toisin kuin täällä äsken on väitetty. Me olemme nimenomaan esittäneet, että suursäätiöitten pääomaverotusta tulisi lisätä. Nimittäin nythän ne saavat nauttia osinkoja, vuokratuloja ja myyntivoittoja täysin verovapaasti. Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, että pelkästään viiden suurimman säätiön vuotuinen veroetu oli 29 45 miljoonaa euroa vuosina 2004 2005, ja säätiöiden varallisuudeksi on arvioitu 12 15 miljardia euroa. Eli tämä tarkoittaa sitä, että Suomeen on luotu suursäätiöiden veroparatiisi. Ja kun näitä suursäätiöitä ja niitten täydellistä verovapautta verrataan vaikka pienyrittäjään, joka kovalla työllä ja vaivalla joutuu hankkimaan rahoitusta toiminnalleen, kaikesta tulosta joutuu maksamaan veroa, niin se on aivan kohtuutonta, että meillä on olemassa tällainen veroparatiisi näille tietyille suursäätiöille. Mutta sehän on tietenkin ymmärrettävää: nämä suursäätiöt ja niiden edustajat ovat hyvin hoitaneet vaalirahoituksen ja sitä kautta saaneet suopeaa käsittelyä täällä eduskunnassa. Mutta se on tämmöinen keskeinen yhteiskunnallinen ongelma, johon pitäisi puuttua, ja sieltä saataisiin paljon rahaa. Nyt kun olemme nähneet eilen, kun nämä verotiedot julkaistiin, että on suomalaisia henkilöitä, jotka tienaavat miljoonia ja kymmeniä miljoonia euroja vuositasolla, ja heidän veroprogressionsa on todella alhainen, niin perussuomalaiset ovat esittäneet, että näitä suurituloisten veroprogressioita kiristetään, ja se olisi helppo ja yk-
63/1/42 PTK 63/2011 vp 19 sinkertainen toimenpide, ei vaatisi suuria lainsäädännön muutoksia. Me haluamme ainoastaan sitä, että ne, joilla on veronmaksukykyä, osallistuisivat paremmin näihin taloustalkoisiin nyt, kun on tämmöinen vakava tilanne Suomessa ja Euroopassa. Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Tiilikainen, 2 minuuttia. 42 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Keskustan linja on se, että ottaisimme vähemmän velkaa vuoden jokaisena päivänä. Te, hyvä hallitus, leikkaatte kuntien rahoitusta erittäin rajusti. Se johtaa palveluitten päivähoidon, koulun, terveyspalveluitten heikennyksiin. Se johtaa siihen, että kuntien on pakko kiristää omaa verotustaan, ja sitä maksavat Sari Sairaanhoitaja ja Mari Myyjä. (Markku Rossi: Kuopiossakin yli prosentin!) Ja kunnallisvero on tasavero. Teidän politiikkanne johtaa kunnallisverojen kiristykseen. Valtiovarainministeri Urpilainen, te kritisoitte käsitystämme windfall-veron tuotosta ja siitä, voidaanko se ottaa ensi vuonna käyttöön. Se voidaan ottaa ensi vuonna käyttöön. Teidän oma arvionne viime syksynä oli, että windfall-vero tuottaisi 375 miljoonaa; me arvioimme, että se tuottaisi 300 miljoonaa; työ- ja elinkeinoministeriön arvio on 330. Me olemme noudattaneet varovaisuusperiaatetta tässäkin kohtaa, toisin kuin te viime vuonna. Kulutuksen verotus on kokonaisuus. Vaikka nostamme arvonlisäveroa, me laskemme ruuan arvonlisäveroa. Me keventäisimme energiaverotusta, toisin kuin hallitus tekee. Meidän kulutusverolinjamme on se, että ihmisten ruoka- ja energia- ja lämpölaskut alenevat. Kerskakulutuksesta voidaan maksaa enemmän. Arvoisa puhemies! Vielä tähän tuloverotuksen oikeudenmukaisuuteen. Me keventäisimme pienituloisten verotusta mutta kiristäisimme suurituloisten verotusta. Suurin kevennys, mitä hallitus esittää, on tällä hetkellä tulossa 60 000:n 90 000:n tuloluokille, siis meidän kaltaisillemme hyväosaisille. Sopiiko tämä teille, vasemmistoliitto? Tekö haluatte antaa suurimmat veronkevennykset hyvätuloisille? Puhemies Eero Heinäluoma: Ja oliko se nimenomaan vasemmistoliitolle osoitettu kysymys? Taisi olla. Edustaja Lapintie. 43 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Tämä on nyt mielenkiintoinen tulkinta taas keskustalta. Mehän nimenomaan olemme mukana tässä hallituksessa, joka hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa korottaa kaikkein pienituloisimpien työttömien peruspäivärahaa 100 eurolla kuukaudessa, mitä ei ole tehty miesmuistiin. (Välihuutoja) Se on oikeudenmukaista. Sekin on oikeudenmukaista, että kunnallisen perusvähennyksen myötä kunnallisverosta tulee entistä progressiivisempi. Se ei ole tasavero, niin kuin täällä väitetään. Ei pidä harhauttaa kansalaisia. Tämän hallituksen esityksen myötä kunnallisverotuksesta tulee entistä progressiivisempi, kun perusvähennystä korotetaan. Sen lisäksi meidän tavoitteemme oli, totta kai, saada pääomatulosta perittävästä verosta täysin progressiivinen. Kaikkea ei voi saada kerralla. Siitä tulee osittain progressiivinen, kun siihen tulee askelmia, eli hyvätuloiset pääomatuloa saavat ensi vuonna maksavat enemmän progressiivista veroa kuin teidän hallituksenne aikana. (Sirkka-Liisa Anttila: Miljoonaosingot ovat edelleen verottomat!) Puhemies Eero Heinäluoma: Pääministeri, 2 minuuttia. 44 Pääministeri Jyrki Katainen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Joitakin huomioita. Arvostan edustaja Väätäisen sovinnollista asennetta. Yhdyn teidän näkemykseenne siitä, että meidän pitäisi pystyä lähettämään yhteinen uskottava, tulevaisuudenuskoa vahvistava viesti kansalaisille. Perussuomalainen puolue joka tapauksessa omassa esityksessään veisi yritysten, pääsääntöisesti teollisuusyritysten, voiton jälkeen noin 700 800 miljoonaa enemmän rahaa kuin mitä hallituksen esityksessä on. Eli te siis veisitte noin 700 800 miljoonaa euroa palkanmaksuvaraa pois yrityksistä. (Pietari Jääskeläinen: Energiavero!) Tämä on se kaikkein suurin kilpailukykyyn iskevä asia. Toisaalta te ette puhu mitään energiaveroleikkurista. Hallitus taas on halukas sitä välinettä käyttämään. Eli tässä on iso ero hallituksen ja perussuomalaisen puolueen välillä. Mitä tulee sitten keskustan näkemyksiin, niin ihan vaan noin maltillisesti arvioituna, kun te keräisitte 300 miljoonaa euroa siirtohinnoittelun ja
20 Keskiviikkona 2.11.2011 63/1/45 korkokeinottelun kautta, nyt todetaan, että ensi vuoden alusta me kolminkertaistamme Konserniverokeskuksen henkilöstön määrän, jotta voidaan tätä siirtohinnoittelua seurata paremmin. Ja me emme ole laskeneet tulopuolelle sieltä mitään, ihan noin niin kuin varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Eli tämä jo horjuttaa teidän omaa tasapainoanne aika lailla merkittävästi. Toisaalta windfall-veron todennäköisesti pitäisi olla joku valtiollinen kiinteistövero, se ei kerkeä heti ensi vuoden alkuun. Voidaan helposti kyseenalaistaa 300 miljoonaa. Mitä tulee sitten parturi-kampaamo- ja arvonlisäverokokeiluun, niin siitä ei, edustaja Tiilikainen, ihan hirveätä mekkalaa kannata pitää, koska me päätimme viime hallituksessa, että tämä kokeilu päättyy. Yhdessä keskustan kanssa päätimme, että tämä kokeilu päättyy, eli siitä nyt ei kannata aivan hirveästi mekkalaa pitää. Samoiten sitten tämä teidän esityksenne, että yhdessä päättämämme sähköveron korotus peruttaisiin. Voihan niin esittää, mutta loogisuuden ja uskottavuuden kannalta, jos se hallituksen ja opposition raja on se, milloin aina mielipide muuttuu, se ei ole kauhean uskottavaa eikä luottamusta herättävää. Puhemies Eero Heinäluoma: Ja ministeri Hautala, 1 minuutti. 45 Kehitysministeri Heidi Hautala (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On jäänyt vähemmälle huomiolle se, mistä perussuomalaiset suurelta osin rahoittaisivat vaihtoehtobudjettinsa. Nimittäin yli puolet teidän esittämistänne menoleikkauksista otettaisiin maailman kaikkein köyhimmiltä eli kehitysyhteistyöbudjetista. Tässä aivan mielenkiinnon vuoksi katselin, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi meidän kehitysyhteistyömme kannalta. Tämä 250 miljoonaa juuri ja juuri riittäisi siihen, että poistaisimme kaiken kahdenvälisen yhteistyömme Afrikan ja Aasian maiden kanssa, seitsemän maan kanssa, ja sinne jäisi sitten vaan ehkä Nicaragua Etelä- Amerikasta. Vaihtoehtoisesti voitaisiin tietysti tämä 250 miljoonaa ottaa pois sillä tavalla, että meidän monenkeskinen tukemme kansainvälisille järjestöille lopetettaisiin, siis mukaan lukien tietysti YK ja kansainväliset kehityspankit. Vielä kolmas vaihtoehto voisi olla se, että lopetamme kerta kaikkiaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoituksen, 100 miljoonaa, emme anna euroakaan humanitääristä apua, 83 miljoonaa, ja vielä pitäisi leikata jostain lisää. Ongelma on se, että tämä on aika pitkäjänteistä toimintaa. Tässä tulisi aika iso hankaluus myöskin siksi, että Suomihan pyrkii olemaan rakentava kansainvälinen toimija ja haluaisi mielellään olla YK:n turvaneuvoston jäsen vuosina 2013 ja 2014. Haluaisinpa nähdä, miten ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Timo Soini tämän selittäisi ulkomailla. 46 Mikaela Nylander /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat huolissaan leikkauksista, jotka kohdistuvat puolustuksen menoihin. Samalla perussuomalaiset esittävät mittavia leikkauksia kehitysyhteistyöhön, mistä ministeri tässä aivan oikein esitti huolensa äsken. Eikö myös meidän pitäisi katsoa puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa kokonaisuutena? Eikö silloin ole Suomen intressissä, että tuemme ihmisoikeuksia, demokratian kehittymistä, koulutusta, lasten ja naisten aseman vahvistamista kehitysyhteistyön muodossa? Eikö tämä parhaiten turvaa Suomen intressejä kokonaisuutena pitkällä aikavälillä? 47 Ilkka Kantola /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten varjobudjetin takana on vahva ideologinen kansainvälisestä vastuusta vetäytymisen politiikka. Se näkyi jo joissakin puheenvuoroissa. Juuri tämä kehitysyhteistyön määrärahojen leikkauksen suuruus verrattuna muihin leikkauksiin, siihen liikkumavaraan, jota varjobudjetissa on haettu, on oikeastaan järkyttävän suuri. Varjobudjetin perusteluissa kyllä kauniisti kuvataan sitä, että suomalaisten tulee myös veronmaksajien rahoilla osallistua joihinkin kriisitoimiin, humanitääriseen hätään, mikä saattaa syntyä ulkomailla. Näin tietysti on, mutta kehitysyhteistyö ei ole vain sitä kriisiapua, jolla viedään ehkä viljasäkkejä tai lääkkeitä tilapäiseen hätään, jolloin saadaan se akuutti hätä poistettua. Tarvitsemme yhdessä vahvempia panostuksia kansainvälisessä yhteisössä. Jotta sitä kehitystä saadaan siellä liikkeelle ja käyntiin niin, että näiden kehitysmaiden ikävien tilanteiden osalta oma hallinta, kyky selviytyä ja tulla riippumattomaksi ulkopuolisesta avusta, tämä prosessi, saadaan liikkeelle, tarvitaan selvästi enemmän kehitysyhteistyömäärärahoja kuin hallitus pystyy nyt bud-