Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013
Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte Sekalainen yhdyskuntajäte: yhdyskuntajäte, joka jää jäljelle, kun jätteestä on sen syntypaikalla kerätty erilleen jätelajeittain yksilöidyt jakeet Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 2
Kierrätys ja hyödyntäminen Kierrätys: jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi EI kuitenkaan hyödyntäminen energiana, valmistaminen polttoaineeksi tai käyttö maantäyttöön Hyödyntäminen: jäte käytetään hyödyksi tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, että sillä korvataan kyseiseen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä, ml jätteen valmistelu tällaista tarkoitusta varten. Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 3
Valtakunnallisia tavoitteita Valtakunnallinen jätesuunnitelma Yhdyskuntajätteen määrä vuoteen 2016 vakiinnutettava 2000 luvun alun tasolle käännettävä laskuun vuoteen 2016 mennessä Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen vuoteen 2016 materiaalina 50 % energiana 30 % kaatopaikalle max 20 % Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 4
Valtakunnallisia tavoitteita Jäteasetus (179/2012) 14 : Yhdyskuntajätteen erilliskeräys ja kierrätys Elinkeinotoiminnan harjoittajan, muun jätteen haltijan ja kunnan on järjestettävä vastuulleen kuuluvan paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja biojätteen erilliskeräys ja kierrätys Tuottajan järjestettävä käytöstä poistettujen paperituotteiden sekä pakkausten erilliskeräys ja kierrätys jätelain 6 luvun sekä jätelain nojalla annettavien säännösten mukaisesti Tavoitteena on, että näillä toimilla vähintään 50 p-% yhdyskuntajätteestä kierrätetään viimeistään 1.1.2016 Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 5
Yhdyskuntajätteen käsittely Suomessa 2000-2011 Lähde: Tilastokeskus 3500 3000 2500 Kokonaisjätemäärä Kaatopaikkasijoitus Hyödyntäminen energiana Hyödyntäminen materiana 1000 tonnia 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi 2011/tavoite 2016 materiaalina 35 %/50 % energiana 25 %/30 % kaatopaikalle 40 %/20 % Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 6
Alueelliset tavoitteet Yhteinen alueellinen jätesuunnitelma Itä-Suomen alueella Sisältää toimenpideohjelman, jossa painopistealueina jätteiden energiahyötykäytön lisäys, biojätteiden ja lietteiden käsittelyn kehittäminen, haja-asutusalueiden jätehuolto sekä rakentamisen jätteet Ei asetettu numeerisia tavoitteita Jätehuollon yhteistyöalueet eivät noudata maakuntarajoja, alueellisten jätetilastojen keruuseen ei ole luotettavia työkaluja Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 7
Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 8
Jätteiden keräys Jätekeskukset ottavat valvotusti vastaan kaatopaikkajätteet, hyötyjätteet, puutarhajätteet, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet Jäteasemat ottavat valvotusti vastaan hyötyjätteet, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet, isokokoiset jätteet Ekopisteet valvomattomia hyötyjätteen keräysastioita (paperi, pahvi, lasi, metalli) Aluekeräyspisteet valvomattomia keräysastioita kunnan vastuulle kuuluvalle sekalaiselle yhdyskuntajätteelle Kiinteistöittäinen keräys sekajäte + biojäte + hyötyjätteet jätehuoltomääräysten mukaisesti Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 9
Yhdyskuntajätteen käsittely Pohjois-Karjalassa 2009-2011 lähde: VAHTI tietojärjestelmä 80000 70000 60000 50000 40000 Kokonaisjätemäärä Kaatopaikkasijoitus Hyödyntäminen energiana Hyödyntäminen materiana 30000 20000 10000 0 2009 2010 2011 Vuonna 2011: materiaalina 32 % energiana 11 % kaatopaikalle 56 % Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 10
Tavoitteet ja nykytila Pohjois-Karjalassa Vuonna 2011 kaatopaikalle sijoitettiin reilusti yli puolet yhdyskuntajätteistä Puhas Oy:n kesällä 2013 tekemä selvitys osoitti, että kunnallisessa jätteenkuljetuksessa olevassa sekajätteessä oli vielä 24 p-% biojätettä 20 p-% ekopisteille soveltuvia jakeita 3 p-% vaarallisia jätteitä sekä 2 p-% sähkölaitteita Ollaan siis melko kaukana tavoitteista ja hyödyntämisaste on alle valtakunnallisen keskiarvon Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 11
Yleisiä ongelmia asumisessa syntyvän jätteen keräyksessä Lajittelun laiminlyöminen Ekopisteiden väärinkäyttö Aluekeräyspisteiden väärinkäyttö vapaamatkustajat Jätteiden luvaton käsittely Roskaaminen Resurssipula kunnissa Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 12
Myönteistä kehitystä Puhas Oy:n alueella Kontiosuon jätekeskukseen vastaanotetusta jätteestä ohjattiin vuonna 2012 energiaksi 4 % ja muuhun hyödyntämiseen 33 % (pl. vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet). Pientuojien lajittelukentälle tuoduista jätteistä ohjattiin vuonna 2012 hyötykäyttöön 30 %. Pientuojille suunnatun opastuksen ansiosta on hyödynnettävän jätteen osuus tänä vuonna noussut 50 %:iin. Nyt kaikkiin jäsenkuntiin ollaan perustamassa valvottuja jäteasemia. Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 13
Tulevaisuuden haasteet Tarvitaan edelleen tehokkaita toimia yhdyskuntajätteen erilliskeräyksen ja kierrätyksen lisäämiseksi Aikataulu tavoitteiden saavuttamiseksi kireä Polttoon ei saa ohjautua hyötyjätteitä tai vaarallisia jätteitä Etusijajärjestystä noudatettava Kunnalliset jätehuoltomääräykset vastaamaan lainsäädäntöä Neuvonta ja valistus aina ajankohtaisia Myös valvontaa tarvitaan Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 14
Etusijajärjestys Jätelaki (646/2011) velvoittaa noudattamaan etusijajärjestystä etusijajärjestyksen noudattaminen sitova velvoite jätteen tuottajille ja ammattimaisille jätealan toimijoille viranomaisten ja julkisoikeudellisten laitosten ja yhteisöjen edistettävä etusijajärjestyksen noudattamista esim. julkiset hankinnat! 1.Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Kierrätys 4. Hyödyntäminen energiana tai muu hyödyntäminen 5. Loppukäsittely Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 15
Kunnalliset jätehuoltomääräykset Kaikkien kuntien tulisi uusia JH-määräykset vastaamaan voimassa olevaa jätelainsäädäntöä Kuntaliitto valmistelee uusia mallimääräyksiä Etusijajärjestys Hyötyjätteiden lajitteluvelvoitteet - hyötyjätteitä tai vaarallista jätettä ei saa ohjautua polttoon Biojäte pois sekajätteen joukosta Kompostointiin kannustettava, jos kiinteistö ei ole erilliskeräyksen piirissä Kielto polttaa tai haudata jätteitä Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 erilliskerätty 16
Neuvontaa ja valistusta, mutta myös valvontaa Neuvontaa ja valistusta tarvitaan säännöllisesti Hyvä esimerkki Itä-Suomen jäteyhtiöiden yhteinen neuvontamateriaalien tuottaminen toimintatavat ja termit yhtenäistyvät Haasteena miten saada tieto perille niille, jotka sitä eniten tarvitsisivat, mutta jotka siitä ovat vähiten kiinnostuneita Viime kädessä vastuu on jokaisella jätteen tuottajalla Tahalliseen lainvastaiseen toimintaan aina puututtava Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 17
Kiitos! Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013