Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen

Samankaltaiset tiedostot
Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen

Asumisterveys - olosuhteet kuntoon

Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus voimassa - nyt soveltamaan. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Uusi Asumisterveysasetus

Asumisterveysasetus - keskeinen sisältö. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus ja melu. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetus ja terveydensuojelulain muutos. AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sisäilman laatunormit nyt ja tulevaisuudessa Terveydensuojelulain muutos Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä toukokuuta /2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Terveydensuojelulain uudistus ja asumisterveysasetus mitä uutta kosteus- ja homeongelmien selättämiseen

Terveydensuojelulaki ja asumisterveysasetus. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

Hyvinvointikeskus Kunila

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:

HAKEMUS. Ulkopuolisen asiantuntijan asiantuntemuksen ja pätevyyden selvittäminen ja käytettävien tutkimusmenetelmien luotettavuuden osoittaminen

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo?

Ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset asuntojen terveydellisten olosuhteiden selvittämisessä

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa I Asumisterveysasetus 1-10

Ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset ja Asumisterveysasetus. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevat säädökset (muutoksia )

Näytteenotto asumisterveysasetuksen näkökulmasta Pertti Metiäinen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa III Asumisterveysasetus 14-19

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Tuomarilan koulu, Tiivistyskorjausten jälkeinen tarkistusmittaus

SISÄILMA Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, Kauniainen

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

Terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen keskeiset uudistukset. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM. Tausta: DI, RTA

SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Terveydellisen riskin arvioinnin parantaminen Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriö

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

SISÄILMATUTKIMUS (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu Liminka LIMINGAN PALOASEMAN

Terveydensuojelulain muutos ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyys. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (5) Ympäristökeskus Ympäristöterveysosasto Ympäristöterveyspäällikkö

Sisäilman mikrobit. MITTAUSTULOKSET Mikkolan koulu Liite Bakteerit, Sieni-itiöt, pitoisuus, Näytteenottopisteen kuvaus

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

Säteilylain uudistus ja radonvalvonta

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen

LUKIO HAKALAHDENKATU 8 YLIVIESKA

TUTKIMUSRAPORTTI

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje kemialliset epäpuhtaudet

SISÄILMAONGELMIEN HAVAITSEMINEN JA TODENTAMINEN

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ

Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie Vantaa

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

TXIB-YHDISTEEN ESIINTYMINEN SISÄILMASSA LUVULLA JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MERKITYS PITOISUUDEN HALLINNASSA

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Ympäristölautakunta Ytp/

Julkisen rakennuskannan tervehdyttäminen Itä- Suomessa

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

TUTKIMUSRAPORTTI, LEPPÄKORVEN KOULU, VANTAA

TUTKIMUSRAPORTTI

M I K P I N T A S I V E L Y N Ä Y T T E E T. Jokivarren koulu Sorvatie 16 Vantaa Hanke 5271

Terveydensuojelulaki ja asetus -pätevät asiantuntijat kentälle. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

Raportti Työnumero:

Arkistokuva Raportti Työnumero: VOC-ilma ja materiaalinäytteiden ottaminen

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Kasvatusajat mikrobiologisissa asumisterveystutkimuksissa

RÖYLÄN KOULU- JA PÄIVÄKOTIRAKENNUS Terveellisyyden arviointi

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie Vantaa

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE

MITTAUSTULOKSET Koskenkylän koulu, Koskenkyläntie 424, Pernaja Liite

Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

VOC sisäilmanäytteet Pohjakerroksen käytävä ja V-osa 3-krs portaikko

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

SISÄILMAN LAADUN MITTAUS

Alapuolisen asunnon asukkaan vastine kuulemiseen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus. Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen

Sivistystoimialan ajankohtaiset. Kasvatus- ja opetuslautakunta

Transkriptio:

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen 4.10.2013 Pertti Metiäinen 1

Asumisterveysohje asumisterveysasetukseksi STM:n asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (TsL 32 ) Asumisterveysohje ja opas yhdistetään asetuksen soveltamisohjeeksi Asunnontarkastusohje Asetus + soveltamis- ja tarkastusohje valmistelussa Aikataulu: Nyt syksyllä lausunnolla, voimaan v. 2014 4.10.2013 Pertti Metiäinen 2

Muutoksia terveydensuojelulakiin luonnos TsL 27 : Määräyksen kohdentamisen selkeyttäminen: omistaja tai haltija (virheellinen käyttö) Vakavan terveyshaitan perusteella annettavan käyttökiellon lisääminen Tarkastusoikeus vain viranomaisella. Määräysten antamisen tulee perustua riittäviin ja luotettaviin mittauksiin tai havaintoihin sekä terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen (Ulkopuolisella asiantuntijalla on oikeus tehdä selvityksiä ja tutkimuksia ei tarkastuksia) 4.10.2013 Pertti Metiäinen 3

Muutoksia terveydensuojelulakiin luonnos TsL 49 Ulkopuolisella asiantuntijalla oltava riittävä asiantuntijuus ja pätevyys. On osoitettava pätevyytensä suorittamalla tarvittava koulutus, jonka sisällöstä ja laajuudesta säädetään asumisterveysasetuksessa. STM:n nimeämä toimija sertifioi ulkopuoliset asiantuntijat ja pitää niistä rekisteriä. Kaikilla on mahdollisuus saada tietoa ko. rekisteristä. TsL 50 Maksut Joko kiinteistön omistajalta tai asunnon haltijalta 4.10.2013 Pertti Metiäinen 4

STM:n asetusluonnos asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista 4.10.2013 Pertti Metiäinen 5

1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan terveydensuojelulain mukaisessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvonnassa. Tämän asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia on sovellettava terveyshaitan ehkäisemiseksi annettavassa päätöksessä ottaen huomioon näistä tekijöistä annetut yleiset ja erityiset arviointiperusteet. Muiden kuin tässä asetuksessa mainittujen tekijöiden aiheuttama terveyshaitta on arvioitava tapauskohtaisesti riskinarvioinnin perusteella. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 6

2 Määritelmät 1/3 1) Asunnolla maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan asuinkäyttöön hyväksytyn rakennuksen tai sen osan huonetilaa, joka on päätarkoituksen mukaisesti tarkoitettu asumiseen, 2) Muulla oleskelutilalla muuta kuin asuinkäyttöön hyväksytyn rakennuksen huonetilaa, jota käytetään yleisön tai asiakkaiden oleskeluun ja joista on tehtävä terveydensuojelulain 13 :n 1 momentin 1,2 ja 5 kohdan mukaan ilmoitus tai joita muutoin käytetään julkisina kokoontumistiloina, pitkäaikaiseen oleskeluun tai työntekoon; 4.10.2013 Pertti Metiäinen 7

2 Määritelmät 2/3 3) Terveyshaitalla terveydensuojelulain 1 :n 2 momentissa määriteltyä terveyshaittaa; 4) Asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisilla, kemiallisilla ja biologisilla tekijöillä aineita tai olosuhteita, joiden esiintyminen asunnossa tai muussa oleskelutilassa voi aiheuttaa terveydensuojelulain 1 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa; 5) Kemiallisella tekijällä tarkoitetaan terveydelle haitallisia aineita (yhdisteitä), jotka ovat peräisin rakennuksen rakennusmateriaaleista, kosteuden vaurioittamista rakenteista tai ulkoilmasta; kemialliset epäpuhtaudet ovat hiukkasmaisia tai kaasumaisia orgaanisia tai epäorgaanisia yhdisteitä; 6) Huoneella pysyvästi asuinkäyttöön tai muuksi oleskelutilaksi suunniteltua tai rakennettua huonetilaa, jossa on seinät, lattia ja katto; 7) Oleskeluvyöhykkeellä huonetilan osaa, jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta on 1,8 m korkeudella lattiasta ja sivupinnat ovat 0,6 m etäisyydellä ulko- ja sisäseinistä tai vastaavasta kiinteästä rakennuksen osasta; 4.10.2013 Pertti Metiäinen 8

2 Määritelmät 3/3 8) Ulkoilmavirralla; ilmanvaihdon kautta sisätiloihin hallitusti johdettua puhdasta ulkoilmaa 9) Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC) sellaisia orgaanisia yhdisteitä, joiden kiehumispiste on 50-260 C. 10) Vertailuarvolla mitattua pitoisuutta, jonka perusteella voidaan päätellä, poikkeaako vaurioituneeksi arvioidun tilan tai pinnan pitoisuus vaurioitumattomaksi arvioidusta. 11) Ympäristön tupakansavulla (YTS) savukkeen ja muiden tupakkatuotteiden poltosta muodostuvien hiukkasten, aerosolien ja kaasujen seos; 12) Rakennuksen mikrobikasvustolla rakenteiden pinnalla tai niiden sisällä olevaa home-, hiiva- tai bakteerikasvustoa, joka on varmennettu mikrobiologisella analyysillä tai se on silmin havaittavaa; mikrobikasvusto voidaan myös todeta sen aiheuttaman sisäilmassa esiintyvän tyypillisen hajun perusteella; 4.10.2013 Pertti Metiäinen 9

3 Asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevat yleiset arviointiperusteet Sovellettaessa tämän asetuksen mukaisia asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä on mainittujen arvojen lisäksi otettava huomioon altistuksen esiintymisen todennäköisyys, mahdollisuudet muutoin välttyä altistukselta, haitan poistamisen mahdollisuudet ja poistamisesta aiheutuvat olosuhteet sekä haitan kokonaisarviointi ja merkitys altistuneelle henkilölle. Sovellettaessa tämän asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia asuntoon ja muuhun oleskelutilaan rakennuksen tai sen osan korjauksen tai muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto ja terveyshaitan toteutumisen riski 4.10.2013 Pertti Metiäinen 10

4 Lämpötila ja ilman virtausnopeus Huoneilman lämpötilan ja ilman virtausnopeuden tulee täyttää tämän asetuksen liitteen 1 taulukon mukaiset arvot. Jos arvot ovat pienempiä kuin taulukon arvot sarakkeessa välttävä, on terveyshaitan ehkäisemiseksi annettava määräys, jonka mukaan huoneilman lämpötilojen ja ilman virtausnopeuden on oltava vähintään sarakkeen hyvä mukainen. Huoneella tarkoitetaan pysyvästi asuinkäyttöön suunniteltua ja rakennettua huonetilaa. Ohjearvoja ei voida soveltaa asunnon muiden tilojen, kuten aputilojen, pesutilojen, WC:n, kellareiden tms. terveellisyyden arviointiin. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 11

4 Lämpötila ja ilman virtausnopeus Jos mittausolosuhteet poikkeavat liitteessä tarkoitetuista vertailuolosuhteista -5 C ja +21 C, mitattua pintalämpötilaa ja pistemäistä lämpötilaa verrataan ohjearvoon lämpötilaindeksiä käyttäen. Huoneilman ja lattian lämpötilat mitataan mistä tahansa oleskeluvyöhykkeeltä. Huoneilman lämpötila mitataan 1,1 m:n korkeudelta. Muutoksena: Maksimilämpötilaksi esitetään + 32 C kaikkina vuodenaikoina, lämmityskaudella huoneilman lämpötila ei saisi ylittää 23-24 C 4.10.2013 Pertti Metiäinen 12

5 Huoneilman kosteus Huoneilman suhteellisen kosteuden suositellaan olevan 20-60 prosentin välillä. Suhteellinen kosteus voi olla suurempi kuin 60 %, jos kosteus aiheutuu ulkoilman olosuhteista ja rakennuksen rakenteissa ei ole havaittavissa kosteuden tiivistymistä. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 13

6 Ilmanvaihto Ilmanvaihdon tuloilman määrä on oltava riittävä ja sen laatu on oltava riittävän puhdasta. Ilmanvaihdon tulee olla riittävän tasaisesti jakautunut, ettei ilmanvaihto jää paikallisesti riittämättömäksi ja/tai aiheuta rakenteiden pintojen kostumista. Ilmanvaihdon ulkoilmamäärän tulee olla (ilman vaihtuvuus) 0,35 l/s/h kaikissa asuinhuoneissa lattianeliömetriä kohden (ilmanvaihtokerroin 0,5 1/h asunnoissa, joissa huoneen korkeus on 2,5 m). Kouluissa ja päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa ulkoilmavirran tulisi olla suunnitteluarvojen mukainen, kuitenkin niin, että ulkoilmavirta on vähintään 4 l/s henkilö kohden. Ilmanvaihdon tulee täyttää myös 2 momentin vaatimukset. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 14

6 Ilmanvaihto Käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihdon on estettävä rakennusja sisustusmateriaaleista vapautuvien ja kulkeutuvien epäpuhtauksien kertyminen sisäilmaan siten, että käyttöaikana epäpuhtauksista ei aiheudu sisätiloissa oleskeleville terveyshaittaa. Tilojen käyttöajan ulkopuolisen ilmanvaihdon tulisi olla vähintään 0,15 dm3/s neliömetriä kohden niissä tiloissa, joissa käyttöaikana oleskellaan. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 15

6 Ilmanvaihto Asuinrakennuksen tai muun rakennuksen korjauksen aikana voidaan hyväksyä pienempi ilmanvaihtokerroin, jos ilmanvaihtoa voidaan tarvittaessa lisätä esimerkiksi tuulettamalla. Kohonnutta hiilidioksidin määrää sisäilmassa voidaan pitää ihmisistä peräisin olevien epäpuhtauksien esiintymisen indikaattorina. Sisäilma ei täytä terveydensuojelulain vaatimuksia, jos hiilidioksidipitoisuus on yli 2700 mg/m3 (1500 ppm). Ilmanvaihdon toimivuutta voidaan selvittää havainnoimalla aistinvaraisesti sisäilman laatua ja tarkistamalla ilmanvaihtolaitteiden kunto. Tarvittaessa ilmanvaihdon toimivuus on tarkistettava mittauksilla. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 16

7 Radon Asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo saa olla enintään 400 Bq/m 3. Radonpitoisuuden vuosikeskiarvo tarkoittaa keskiarvoa, joka on saatu mittaamalla radonpitoisuutta vuoden pituisena yhtäjaksoisena aikana tai se on määritetty 2 kuukauden yhtäjaksoisen mittauksen perusteella. Vuosikeskiarvo on määritettävä säteilyturvakeskuksen hyväksymää mittausmenetelmää käyttäen. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 17

8 Melu Tämän asetuksen mukaisissa melumittauksissa on käytettävä standardin IEC 61672-1 mukaisia tarkkuusluokan 1 täyttäviä mittauslaitteita, joilla saatuja mittaustuloksia voidaan verrata tämän asetuksen ohjearvoihin. Melutaso asunnossa tai muussa oleskelutilassa ei ole terveydensuojelulain mukainen, jos melutaso ylittää liitteen 2 ohjearvot ottaen huomioon 3 :n arviointiperusteet. Melu ollessa pienitaajuista, sovelletaan yöaikaiseen meluun, Leq,1h klo 22-07 välisenä aikana liitteen 2 taulukon 2 arvoja. Kun musiikin tai tuulivoimalaitoksen taikka vastaavien melulähteiden aiheuttama melu on taustamelusta selvästi erotettavissa, yöajan klo 22-07 melun Leq,1h tulee olla enintään 25 db. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 18

8 Melu Taloteknisten laitteiden aiheuttaman melun tulee olla liitteessä 2 tarkoitettuja arvoja pienempää. Teknisten laitteiden ja koneiden melun enimmäistasojen (LAFmax) tulee olla alle 30-45 db. Jos päivä- tai yöaikaisia meluja on useita tai ne ovat pitkäkestoisia, sovelletaan vaihtelualueen alempaa arvoa. Arvo ei koske huoneessa laskettavan veden aiheuttamaa ääntä. Kuulovaurioriskin välttämiseksi, melun tulee olla korkeintaan LAeq,8h 85 db, LAFmax 115 db ja LCpeak 140 db. Jos kuulovaurioriski ylittyy, on melualtistusta rajoitettava joko suojaamalla kuulo tai vähentämällä meluhaittaa aiheuttavaa toimintaa. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 19

8 Melu Impulssimaisen melun häiritsevyyden huomioon ottamiseksi keskiäänitasoon tehdään laskennallinen korjaus, impulssimaisuuskorjaus, jonka suuruus 5 db tai 10 db riippuu melun impulssimaisuudesta ja ajallisesta kestosta. Kapeakaistaisen melun taustasta erottuvuuden mukaan keskiäänitasoon tehdään laskennallinen korjaus, jonka suuruus on 3 db tai 6 db. Impulssimaisuus- ja kapeakaistaisuuskorjaukset tehdään vain sille ajalle, jolloin melussa esiintyy impulssimaisuutta ja/tai kapeakaistaisuutta immissiopisteessä. Melutaso on liitteen 2 taulukossa 1 ja 2 annettujen arvojen mukainen, kun mitatut melutasot ylittävät enemmän kuin 3 db:ä enintään 36 vuorokauden aikana vuodessa, kuitenkin siten, että yli 5 db:n ylittymisiä ei ole enempää kuin 20 vuorokautena vuodessa eikä yli 10 db:n ylittymisiä esiinny lainkaan. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 20

9 Kemiallisten tekijöiden mittaus Ilmanäyte on kerättävä tutkittavasta tilasta oleskeluvyöhykkeeltä siten, että näytteenotto tapahtuu huoneen keskeltä n. 1,1 metrin korkeudelta. Näyte otetaan sellaisesta huoneesta tai oleskelutilasta, joka parhaiten edustaa tutkittavan kemiallisen yhdisteen esiintymistä. Ilmanvaihdon on näytteenottotilassa vastattava tavanomaista tilannetta. Tutkittavan kohteen mukaan tarvitaan 1-2 näytettä ja tarvittaessa vertailunäyte. Mittausaika on kunkin kemiallisen aineen mittausmenetelmässä ilmoitettu näytteen keräysaika. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 21

10 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus on yleensä alle 400 µg/m 3. Jos kokonaispitoisuus ylittää 400 µg/m 3, on ylittymisen syy ja mahdollinen haitallisuus terveydelle selvitettävä tai jos minkä tahansa yksittäisen yhdisteen pitoisuus VOC-analyysissä ylittää 50 µg/m 3, on yhdisteen alkuperä ja haitallisuus terveydelle selvitettävä. Jos muovimattorakenteista emittoituvien indikaattoriyhdisteiden kuten 2,2,4-trimetyyli-1,3 pentaalidiolidiisobutyraatin (TXIB) tai 2-eyyli-1-heksanolin pitoisuudet sisäilmassa ylittävät 10 µg/m 3 (tolueenin vasteella laskettu tulos), on lattiarakenteen kunto selvitettävä. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 22

10 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Asuinhuoneistossa ei saa olla aistinvaraisesti tunnistettavaa naftaleenin hajua. Sisäilman naftaleenipitoisuus tulee olla enintään 10 µg/m 3. Sisäilman tetrakloorieteenin pitoisuus tulee olla enintään 250 µg/m 3. Tetrakloorieteenipitoisuus aiheellista selvittää esimerkiksi silloin, jos ainetta epäillään kulkeutuvan asuntoon samassa rakennuksessa olevasta kemiallisesta pesulasta. Sisäilman styreenipitoisuuden tulee olla enintään 40 µg/m 3. Styreenipitoisuus on aiheellista selvittää, jos sisäilmassa on aistittavissa styreenille ominaista hajua ja rakennuksessa on käytetty polyesterihartsihappoja tai muita vapaata styreeniä sisältäviä rakennusmateriaaleja. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 23

11 Formaldehydi Formaldehydipitoisuus sisäilmassa saa olla enintään 100 µg/m³. Sisäilman formaldehydipitoisuus on tutkittava, jos sisäilmassa on havaittavissa formaldehydin hajua tai jos sisätilassa oleskelevien ihmisten oireet viittaavat formaldehydialtistukseen. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 24

12 Hiilimonoksidi Hetkellinen hiilimonoksidipitoisuus sisäilmassa saa olla enintään 7 mg/m³. Hiilimonoksidin tutkiminen on aiheellista, jos esimerkiksi liikenteen pakokaasuja kulkeutuu asuntoon tai hiilimonoksidia voi joutua asuntoon tai oleskelutilaan rakennuksen laitteista tai tulisijoista. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 25

13 Ympäristön tupakansavu Asuinhuoneistossa YTS ei saa olla aistinvaraisesti tunnistettavaa hajua. (HUOM! Aistinvaraiset havainnot ovat siis jo riittävä osoitus terveyshaitasta!) Sisäilman YTS tulee olla nikotiinipitoisuutena arvioituna enintään 0,05 µg/m³. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 26

Xx Hiukkaset Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuus sisäilmassa 24 tunnin mittauksen aikana saa olla enintään 50 µg/m 3 (24 tunnin keskiarvo 20 C, 1 atm). Pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuus sisäilmassa 24 tunnin mittauksen aikana suositellaan olevan alle 25 µg/m 3 (24 tunnin keskiarvo 20 C, 1 atm). 4.10.2013 Pertti Metiäinen 27

14 Abesti Asbestikuituja ei saa olla pinnoille laskeutuneessa pölyssä. Jos asbestikuituja mitataan erikseen sisäilmasta, kuitujen määrä sisäilmassa tulee olla pienempi kuin 0,01 kuitua/cm 3. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 28

Yy Mineraalikuitupöly Säännöllisesti puhdistettavilla pinnoilla vähintään 20 µm pituisten mineraalikuitujen lukumäärän tulee olla korkeintaan 0,2 kuitua/cm 2. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 29

15 Mikrobit Mikrobiologisilla analyyseillä todettu tai aistinvaraisesti havaittu mikrobikasvusto asunnon sisäpinnoilla, sisäpuolissa rakenteissa, lämmöneristeissä sekä rakenteissa ja tiloissa, joista vuotoilmaa kulkeutuu sisätiloihin, voi aiheuttaa terveydensuojelulaissa tarkoitettua terveyshaittaa. Mikrobien määrittämisen on perustuttava rakennusmateriaalista tai ilmasta Andersen 6-vaiheimpaktorilla otettuun kvantitatiiviseen kasvatusmenetelmään M2, THG ja DG18 kasvatusalustoilla lämpötilassa 25 ± 3 C 7 14 vuorokautta ja kasvatusmenetelmässä tunnistettujen sienten ja bakteerien lajistoon ja määrän. Muilla menetelmillä saatuja mittaustuloksia ei voida käyttää mikrobikasvuston aiheuttaman haitan arviointiin, ellei niillä saatujen tulosten vastaavuutta asetuksessa mainitulla kasvatusmenetelmällä saatujen tulosten tulkintaan ole varmistettu. Mikrobinäytteiden oton ja analysoinnin tulee perustua laboratorion laadunvarmistusjärjestelmään standardin SFS EN-ISO/IEC 17025 mukaisesti. Mikrobihaitan arviointiin voidaan käyttää kasvatusmenetelmän lisäksi myös muita menetelmiä, jos menetelmän luotettavuus on osoitettu 16 :n 3 momentissa esitetyllä tavalla. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 30

Zz Vesijohtoveden lämpötila Lämminvesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava siten, että veden lämpötila on vähintään 55 C. Vanhojen laitteistojen osalta lämpötila ei saa alittaa 50 C. Johtoosuuksissa odotusaikana lämpötilat voivat olla tätä alhaisemmat. Henkilökohtaiseen puhtaanapitoon tarkoitetuista lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla tapaturmien välttämiseksi yli 65 C. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 31

16 Mittaukset Mittaukset tulee tehdä asunnon tai oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Mittauksissa ja mittausohjeiden tulkinnassa on myös noudatettava mittausmenetelmää koskevia erityisiä vaatimuksia ja ohjeita. Mittauslaitteiden on oltava kalibroituja valmistajan ohjeiden mukaisesti. Terveyshaittaa kuvaavien suureiden mittauksessa ja mittaustulosten tulkinnassa on käytettävä standardisoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä. Mittausmenetelmille, joita käytetään terveydensuojelulaissa tarkoitetun terveyshaitan arviointiin, on laadittava niiden mittausepävarmuutta kuvaava selvitys. Mittausepävarmuutta koskevassa selvityksessä on oltava sekä näytteenottoa että analysointia koskeva tarkastelu. Mittausepävarmuudesta johtuvaa, asetuksessa mainittujen epäpuhtauksien numeeristen arvojen ylittymistä, ei voida pitää terveyshaittaa aiheuttavan aineen tai olosuhteen esiintymisenä. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 32

17 Ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimukset Terveydensuojelulain 49 d :n 1 momentin mukaisen ulkopuolisen asiantuntijan koulutuksen tulee sisältää tämän asetuksen liitteessä 3 tarkoitetut osaamisalueet ja vähimmäistavoitteet: Rakennusfysiikka Kuntotutkimusmenetelmät Juridiikka Rakennetekniikka Rakennustuotanto Ilmanvaihto Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet Sisäympäristön tutkimusmenetelmät Terveysvaikutukset 9 op 3 op 2 op 7 op 4 op 3 op 10 op 4 op 3 op 4.10.2013 Pertti Metiäinen 33

18 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1.4.2014. 4.10.2013 Pertti Metiäinen 34