Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Tiivistelmä Kunnossapito- ja huoltotyöt ovat moninaisia. Samaan toiminta-alueeseen kuuluvat näiden lisäksi tehdaspalvelu ja kiinteistönhoito. Huollon toiminta on pääosin konkreettista: ennakoivia toimenpiteitä, vianetsintää ja vikojen korjaamista. Huollon päätarkoitus on varmistaa tuotannon ja muiden koneiden ja laitteiden halutun mukainen häiriötön toiminta. Kunnossapito on tuotantoon liittyvien koneiden ja laitteiden sekä tuotantokiinteistön toimintakunnon ylläpitoon liittyvä yleistermi. Kunnossapidon merkitys on voimakkaasti kasvamassa automatiikan yleistyessä. Metalliteollisuudessa huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät työt ovat luonteeltaan hyvin vaihtelevia. Osa korjauksista tehdään korjaamotiloissa, mutta monet työt joudutaan tekemään tuotantotiloissa joko tuotannon ollessa käynnissä tai kun toiminnot on keskeytetty korjausten tai huollon ajaksi. Huolto- ja kunnossapitotöiden tekijät ovat alttiina niin tuotannon kemikaaleille kuin itse huoltotyössä käytettäville Huolto- ja kunnossapitotöitä tekevät usein siihen erikoistuneet yritykset, ja laitoksen ulkopuolisilla työntekijöillä voi olla hatarat tiedot käytössä olevista kemikaaleista ja niihin liittyvistä vaaroista. Huolto- ja kunnossapitotöissä altistuminen on vaihtelevaa ja satunnaista. Suurille pitoisuuksille altistuminen on yleensä lyhytkestoista. Terveysriskit työssä ovat merkittävät ja edellyttävät riskienhallintatoimenpiteitä. Huoltotöissä käytettävistä kemikaaleista liuotinaineet sekä liimojen ja lukitteiden sisältämät akrylaatit ja epoksidit voivat herkistää ihoa. Tuotannon kemikaalit ja siinä muodostuvat epäpuhtaudet, esimerkiksi hitsaushuurut, voivat aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja. Henkilönsuojaimet ovat huoltotöissä lähes aina välttämättömiä. Erityisesti ihon suojaukseen tulee kiinnittää huomiota. Työtehtävän kuvaus Huolto- ja kunnossapitotöitä on usein mahdotonta rajata vain tietylle organisaatiolle tai tietylle henkilöstöryhmälle kuuluviksi. Usein käyttöhenkilöstön tehtäviin kuuluu monia perinteisesti huolto- ja korjaustöihin laskettavia tehtäviä: häiriönpoisto saattaa sisältää laitteiston korjausta jne. Huolto- ja kunnossapitotöissä korjataan ja huolletaan tuotantokoneita ja automaatiolaitteita. Tyypillisiä laitteita ovat mm. pumput, kuljettimet ja teollisuusrobotit. Huollettava kohde joudutaan puhdistamaan ja 1/9
valmistelemaan huoltoa varten. Huoltotöihin kuuluu vioittuneiden osien korjaaminen tai vaihtaminen sekä esimerkiksi koneistusta, hitsausta, hiontaa, juottamista, teräsrakenne-, elektroniikka- ja sähköteknillisiä töitä. Viimeistelyssä voidaan joutua maalaamaan huollettu kohde. Huolto- ja kunnossapitotöissä käytettävät kemikaalit Huoltokohteen puhdistuksessa käytetään erilaisia liuottimia. Itse huoltotyössä käytetään liimoja, ruuvi-/kierrelukitteita ja irrotusaineita. Lisäksi käytetään maaleja, lakkoja sekä erilaisia öljyjä ja voiteluaineita. Tuotteet ovat pääsääntöisesti ns. pienkemikaaleja. Niiden käyttö on ajallisesti lyhytaikaista, satunnaista ja käyttömäärät pieniä. Huolto- ja kunnossapitotöissä käytettävien kemikaalien koostumus Taulukossa on esimerkkejä erilaisista huolto- ja kunnossapitotöissä käytettävistä kemikaaleista. Lisäksi huolto- ja kunnossapitotöissä altistutaan tuotannossa käytettäville tai siinä syntyville epäpuhtauksille. Puhdistuskemikaalit liuotinbensiini, asetoni ja erilaiset alkoholit (ks. Metallin rasvanpoisto - tietokortti) Liimat etyylisyanoakrylaatti, aktivaattorissa mm.asetonia (ks. Metallin liimaus - tietokortti) Maalit (ks. Metallin maalaus -tietokortti) Ruuvi-/kierrelukitteet polyglykolidimetakrylaatti, kumeenivetyperoksidi (ks. Metallin liimaus - tietokortti) Sumutteet teollisuusbensiini, butaani, propaani Juotteet Hitsauspuikot ja -langat Öljyt ja voiteluaineet (ks. Kovajuotos -tietokortti) (ks. Levyseppä-hitsaajan työ -tietokortti) koostumus vaihtelee suuresti: huonosti haihtuvien hiilivetyjen seoksia (maaöljytisleitä), lisäaineina voi olla mm. raskasmetalleja Työhygieenisissä selvityksissä todettuja kemiallisia altisteita Huolto- ja kunnossapitotöiden työntekijät ovat alttiina tuotannon kemikaalielle, huollettavien kohteiden sisältämille epäpuhtauksille sekä itse huoltotyössä käytettäville kemikaaleille. Käytännössä altisteet voivat olla mitä tahansa. Esimerkiksi huollettavissa koneissa voi olla asbestia pinnoitteissa ja tiivisteissä tai koneissa käytetyt öljyt voivat olla vanhoja ja sisältää raskasmetalleja. Työtehtävät ovat vaihtelevia ja niitä tehdään satunnaisesti. Suurille pitoisuuksille altistutaan yleensä lyhyitä aikoja. Poikkeuksena voidaan pitää robottien (esim. hitsaus-, hionta- ja maalausrobotit) häiriökorjausta, jossa 2/9
korjauksen aikana työskennellään laitetilassa tai avataan suojarakenteita, jolloin työntekijän hengitysvyöhykkeellä voi olla erittäin suuret pöly- tai liuotinpitoisuudet. Ahtaissa tiloissa, kuten säiliöissä, siiloissa ja kaivannoissa, tehtävässä työssä voi esiintyä hyvinkin korkeita pitoisuuksia, jolloin työhön liittyy myrkytyksen vaara. Lisäksi voi esiintyä hapen puutteen tai räjähdyksen vaara. Ennen työn aloittamista on varmistettava hengityskelpoisen ilman riittävyys ja tilan tuuletus koko työskentelyn ajaksi. Hapeton tila voi syntyä myös työn aikana kemikaalien vaikutuksesta tai hitsattaessa. Kaivantoihin voi kerääntyä ilmaa raskaampaa kaasua. Altistumistasoista erilaisissa työtehtävissä löytyy lisätietoja kyseisestä tietokortista, joiden aiheina ovat mm. hitsaus, kovajuotos, hionta, rae- ja hiekkapuhallus, maalaus sekä liimaus. Asioita, joihin työpaikalla tulee kiinnittää huomiota Töiden suunnittelu q Onko töiden suunnittelussa huomioitu tilanteet, jotka lisäävät inhimillisen virheen riskiä (runsaat ylityöt, yötyö, yksintyöskentely, ym.)? q Onko kohteessa valmiudet hyödyntää ulkopuolista osaamista, mikäli sille on tarvetta? q Onko työhön kuuluvat vastuut ja velvollisuudet määritelty (ohjeiden mukainen toiminta, alihankinta, vuokratyö, ym)? q Onko työhön liittyvät erityispiirteet huomioitu suunnitteluvaiheessa (vaaralliset kemikaalit, liikkuvat koneet, ahtaat työkohteet, henkilönsuojaimet, yhteistyö tilaajan kanssa)? q Onko työkohteessa huolehdittu perehdytyksestä (muutokset tuotannossa, uudet ihmiset, koneet ja kemikaalit, ym.)? q Ovatko työohjeet riittävät? q Onko kohteissa huomioitu eri maista kotoisin olevat työntekijät? Töiden suoritus q Toimiiko tiedonkulku kohteessa (työvuorot, keskenjääneet työt, havaitut riskit tai puutteet, ym.)? q Valvotaanko työohjeiden ja turvallisen työskentelyn noudattamista (telineet, henkilönostot, tulityöt, säiliötyöt, suojainten käyttö, ym.)? q Onko töiden jaksotuksesta ja riittävästä tauotuksesta huolehdittu (ylityöt, kylmät ja kuumat olosuhteet)? q Ovatko työnjohto ja samassa vuorossa työskentelevät selvillä käynnissä olevasta työstä? q Merkitäänkö työkohteet selvästi? q Onko mahdollisen yksintyöskentelyn turvallisuus varmistettu? q Onko osoitettu alueita, joilla tupakointi on sallittu? 3/9
Erityisen vaaralliset työt q Huomioidaanko erityisen vaarallisten töiden suunnitteluun, toteutukseen ja työn päättämiseen liittyvät riskit? (säiliö- ja tulityöt, vaaralliset kemikaalit, harvoin toistuvat työt, kiipeily, painelaitteet, sähkötyöt, ym.) q Onko vaarallisille töille tehty ohjeistukset ja riskien kartoitukset? q Tarvitaanko erillinen työlupa, esim. säiliötyöt? q Onko nostolaitteiden käyttöön liittyvät vaarat tunnistettu ja riskit arvioitu? q Voidaanko vaarallisiin töihin liittyvä tiedonkulku varmistaa? Suojaimet ja turvalaitteet q Onko työntekijöillä asianmukaiset henkilönsuojaimet? q Voidaanko työkohteessa käyttää turvakytkintä? q Onko kohteessa työskentelevien tiedossa, missä sijaitsee ja miten toimii kohteeseen vaikuttava hätäpysäytys (hätäseis)? q Voidaanko turvallisuus varmistaa, jos suojaukset pitää avata? Ensiapu ja pelastusvalmius q Onko työntekijät ohjeistettu itselle ja muille sattuvien tapaturmatilanteiden varalta? q Onko huolehdittu riittävästä määrästä ensiapu- ja pelastuskoulutuksen saaneita henkilöitä? Vaaralliset aineet q Onko asiakkaan käyttämistä vaarallisista aineista ja niihin liittyvistä turvallisuusvaatimuksista tiedotettu myös huoltohenkilöstölle? q Onko kohteeseen tehty suunnitelmat ja toimintaohjeet kemikaalionnettomuuksien tai - vaaratilanteiden varalle? (suuronnettomuusvaaralliset kemikaalimäärät, palo- ja räjähdysvaaralliset aineet ja kaasut, säiliöiden ja putkistojen tyhjentäminen ennen työn aloitusta, ym.) q Onko vaarallisten aineiden käytön, kuljetuksen ja säilytyksen turvallisuudesta huolehdittu? q Ovatko vaaralliset aineet ja niiden säilytysastian merkitty selvästi? q Ovatko käyttöturvallisuustiedotteet saatavilla työkohteessa? q Onko kemikaalivuotojen varalle imeytysainetta käytettävissä? Ympäristövaatimukset ja -turvallisuus q Onko vaarallisten aineiden ja ongelmajätteiden keräämisestä, varastoinnista ja hävittämisestä huolehdittu? q Huomioidaanko asiakaskohteen huolto- ja kunnossapitotöitä koskevat ympäristövaatimukset (toiminta asiakkaan ympäristöjärjestelmän mukaisesti)? q Onko töiden suorittajille annettu opastusta ja koulutusta ympäristövahingoista ja niiden torjunnasta? Siirtyminen työkohteissa q Ovatko kulkutiet esteettömät ja selkeästi merkityt (siisteys ja järjestys)? q Ovatko työ- ja kulkutasot vaatimusten mukaiset ja riittävät? q Onko tavarakuljetusten ja muun alueella tapahtuvat liikenteen (mm. trukkiliikenne) vaarat huomioitu? 4/9
q Onko telineet tarkastettu ja telinekortit kunnossa? Työn kuormittavuus q Voiko työkohteessa vaikuttaa tilojen toimivuuteen työn suorittamisen helpottamiseksi? q Onko työntekijöille opastettu oikeat työasennot? q Onko kohteessa saatavilla asianmukaiset ja riittävät työ- ja apuvälineet? Lähde: Lind ym.: Huolto- ja kunnossapitotöiden turvallisuus - opas ja menetelmä. Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka, 2006. Kemikaalialtistumisen arviointi Huolto- ja kunnossapitotöitä tekevien altistumista ja terveysvaaroja ei voi tuntea tarkastelematta huoltokohdetta kokonaisuutena. Huoltotöiden kemikaaliturvallisuuden perusta on kemikaalien ominaisuuksien tunteminen ja vaarojen tiedostaminen. Kohteessa tulee olla ajan tasalla oleva kemikaaliluettelo, josta ilmenevät kemikaalin luokitustiedot ja vaaraa ilmaisevat R-lausekkeet sekä käytössä olevien että varastoitujen kemikaalien määrät. Käyttöturvallisuustiedotteet tulee olla järjestyksessä ja ajan tasalla. Ainakin vaarallisimmista kemikaaleista käyttöturvallisuustiedote olisi syytä olla käyttöpaikalla paperilta luettavissa. Kemiallisten vaarojen arviointi on ulotettava aineiden lisäksi riskialttiisiin yksittäisiinkin työvaiheisiin ja töiden tekotapaan. Altistuminen on luonteeltaan vaihtelevaa ja satunnaista. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa työskentely tapahtuu esim. koteloiduissa tiloissa, joissa epäpuhtauspitoisuudet voivat olla korkeita koko työvaiheen ajan, tai säiliöissä, joissa epäpuhtauksien lisäksi voi esiintyä hapen puutetta. Tapaturmaisen altistumisen mahdollisuus on suuri ja tämä tulee huomioida työn suunnittelussa ja ohjeistuksessa. Kemikaaliriskit tulee pyrkiä arvioimaan aina ennen työn aloittamista. Tapaturmariskit työssä ovat merkittävät ja edellyttävät riskienhallintatoimenpiteitä. Huolto- ja kunnossapitotöissä käytettävistä kemikaaleista merkittävin riski muodostuu liuottimia sisältävien pesuaineiden ja akrylaatteja sisältävien liimojen ja lukitteiden käytöstä. Työhygieenisiä mittauksia voidaan tehdä kohteen ja altisteesta vaatimalla tavalla. Suoraanosoittavia mittareita voidaan käyttää erityisesti tilanteissa, joissa on tarpeen tarkistaa, ettei huoltokohteen ilman epäpuhtauspitoisuus aiheuta akuuttia terveysvaaraa, palo- ja räjähdysvaaraa. Lisäksi voidaan joutua tarkistamaan kohteen happipitoisuus. Työterveyslaitokselta saa tietoja työhygieenisistä mittauksista ja biomonitoroinnista. Pohdittaessa huolto- ja kunnossapitotöiden soveltuvuutta raskaana oleville on huomattava, että altistuminen liuotinaineille raskauden aikana ei saa nousta yli 10 % HTP-arvosta. Tämä taso voi ylittyä, joten työn altistavuus tulee tapauskohtaisesti arvioida ja tarvittaessa raskaana olevalle järjestää altistamatonta työtä tai ellei sellaista ole, raskaana oleva voi hakea erityisäitiysrahaa (VNa 1335/2004). 5/9
Nuoria (alle 18v) työntekijöitä ei saa käyttää töihin, jotka voivat aiheuttaa heille terveyshaittaa (ks. laki 998/1993 nuorista työntekijöistä ja siihen liittyvä asetus 508/1986). Terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon mm. suojainten käyttö. Ennen työn aloittamista on työnantajan tai oppilaitoksen tehtävä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle. Merkityksellisimmät kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat Tapaturmaisen altistumisen mahdollisuus on suuri. Terveyshaittojen esiintyminen on työkohdekohtaista. Hapenpuutteen mahdollisuus esiintyy ahtaissa tiloissa työskenneltäessä. Tuotantoympäristön kemikaalit voivat aiheuttaa erilaisia terveyshaittoja tarkasteltavasta kohteesta riippuen. Monet liimojen ja lukitteiden aineosat voivat aiheuttaa ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä sekä herkistymistä. Katso lisätietoja tarvittaessa muista tietokorteista: mm. hitsaus, kovajuotos, hionta, rae- ja hiekkapuhallus, maalaus sekä liimaus. Kemikaalien aiheuttamia työperäisiä sairauksia huolto- ja kunnossapito tehtävissä Työperäisten sairauksien rekisteristä ei ilmene erityisesti huolto- ja kunnossapitotöissä esiintyviä työperäisiä sairauksia, sillä ko. työtehtäviä on vaikea erottaa muista työtehtävistä. Huolto- ja kunnossapitotöissä on mm. esiintynyt liuotinaineiden aiheuttamaa ärsytysihottumaa. Liima-aineet, öljyt tai voiteluaineet ja metallit ovat myös aiheuttaneet ihottumia. Tapaturmaisesta altistumisesta hengityselimistöä vaurioittaville kemikaaleille on aiheutunut mm. RADS-tapauksia (ärsytyksen aiheuttama astma). Suositeltavat keinot altistumisen vähentämiseksi Turvallisuuden varmistaminen huolto- ja kunnossapitotöissä on vaikeaa. Töitä tehdään vaihtelevissa olosuhteissa, monissa erilaisissa työpaikoissa ja työympäristöissä. Lisäksi työt ovat hyvin moninaisia - kaikkea määräaikaisen huoltovoitelun ja koneen uusinnan väliltä. Vaarallisimmista töistä tulisi olla kirjalliset huolto- ja kunnossapitotöiden menettelytapaohjeet. Nämä auttaisivat töiden valmistelussa ja varmistaisivat riittävän ohjeistuksen opastettaessa ulkopuolisia tai uusia työntekijöitä. Vaarallisissa kohteissa ulkopuolisen työntekijän mukana tulisi olla tuotannon käytännössä tunteva laitoksen edustaja. Henkilönsuojaimet ovat huoltotöissä lähes aina välttämättömiä. Ennen työn aloittamista tulisi tietää, mitä ilman epäpuhtauksia huollettavassa tilassa voi esiintyä ja minkälaisia henkilönsuojaimia tarvitaan. Suojainten valinnasta ja käytöstä tulee olla kirjalliset ohjeet. Ohjeet voivat olla osa kirjallisia työohjeita. Työntekijät tarvitsevat suojainten oikeasta valinnasta, käytöstä ja huollosta koulutusta ja ohjausta. 6/9
Ahtaissa tiloissa, joissa esiintyy hapen puutteen tai myrkytyksen vaara, tulee ennen työn aloittamista varmistaa hengityskelpoisen ilman riittävyys ja tilan tuuletus koko työskentelyajaksi. Ennen työn aloittamista tulee varmistaa, ettei tilassa esiinny räjähdyskelpoista ilmaseosta. Ennen säiliöön menoa on varmistettava, että tarvittavat putkistojen erotukset ja tyhjennykset on tehty ja että säiliö on puhdistettu vaarallisista aineista. Säiliön kulkuteiden esteettömyys tulee varmistaa. Säiliössä työskenneltäessä ulkopuolella tulee olla varmistushenkilö, joka tarkkailee säiliön sisällä työskentelyä ja hälyttää apua tarpeen vaatiessa. Hätätilanteessa varmistushenkilön tulee varmistaa oma turvallisuutensa ensin, ennen menoaan säiliöön. Pelastamaan menevällä pitää olla parempi suojavarustus kuin säiliössä hätään joutuneella on. Hyvään käytäntöön kuuluu, että säiliöissä työskentelyyn on kirjallinen säiliötyölupa, jonka antaa yrityksessä työtä valvova henkilö. Suojainkaappien tulee olla työtilojen yhteydessä, jotta suojaimet ovat helposti saatavilla. Hengityksensuojainten käytössä olevat kaasusuodattimet on säilytettävä kaasutiiviissä pakkauksessa. Suojainkaapin välittömässä läheisyydessä tulisi olla suojaimien huoltopiste, jossa on pesu- ja kuivausmahdollisuus. Saappaat, kumikäsineet ja kumiesiliinat vaativat pesun ja kuivauksen jokaisen käytön jälkeen. Muutoin on vaarana, että likaantuneista suojaimista joutuu kemikaaleja iholle. Huollossa ja kunnossapidossa käytettävien kemikaalien varastointipaikat tulisi merkitä selkeästi. Kemikaalivarastoissa tulisi olla riittävästi tilaa ja tukevat hyllyt kemikaaliastioille. Kemikaaliastioiden pinoaminen toistensa päälle lisää onnettomuusriskiä. Varastoinnista tulisi olla kirjalliset ohjeet, ettei yhteensopimattomia kemikaaleja varastoida samaan tilaan. Huoltojen ja korjausten yhteydessä joudutaan usein tekemään nostoja. Nostovälineet tulisi säännöllisesti tarkastaa ja tarkastuksista pitää päiväkirjaa. Myös kemikaalien käsittelyssä tulisi olla riittävästi apuvälineitä esim. käsiteltäessä suuria määriä kemikaaleja pintakäsittelylaitoksissa. Katso lisätietoja seuraavista tietokorteista: Metallin liimaus, Metallin maalaus, Metallin rasvanpoisto, Levyseppä-hitsaajan työ ja Kovajuotos. Lisätietoja eri tuotanto/työvaiheiden erityispiirteistä löytyy kunkin työvaiheen tietokortista. Henkilönsuojaimet Soveltuvat henkilönsuojaimet riippuvat työkohteiden erityispiirteistä. Soveltuvan suojakäsineen on oltava aineita läpäisemätön (esim. nitriili). Hengityksensuojaimena voi käyttää puhaltimella varustettua yhdistelmäsuodatinta, esim. P3A2. Hapettomissa tiloissa tulee käyttää raitisilmalaitteita, paineilmaletkulaitteita tai kannettavia hengityslaitteita. Henkilönsuojaimet on huollettava säännöllisesti ja niiden suodattimet sekä suojakäsineet on vaihdettava uusiin riittävän usein. Likaantumisen välttämiseksi käytetyt suojaimet tulee säilyttää erillään niille varatuissa tiloissa. Lisätietoa kullekin kemikaalille soveltuvista suojainmateriaaleista löytyy käyttöturvallisuustiedotteista. 7/9
Muut työympäristön vaaratekijät Huolto- ja kunnossapitotöiden tyypilliset vaaratekijät liittyvät fyysiseen työympäristöön (esim. puutteellisiin kulkuteihin), käsiteltäviin kappaleisiin ja esineisiin (esim. teräviin reunoihin) sekä käytettäviin koneisiin (esim. puutteellisesti suojattuihin sorveihin ja puristimiin). Vakavampia tapaturmavaaroja tarkasteltaessa listaan on lisättävä myös kuljetus- ja nostolaitteisiin (esim. epäkuntoisiin nostimiin tai nostoapuvälineisiin) sekä telineisiin liittyvät vaarat. Toteutuneet tapaturmat ovat yleisimmin esineisiin tai esineiden satuttaminen sekä lentävät sirut, hiukkaset ja esineet. Usein tapaturmat ovat myös kaatumisia, kompastumisia ja liukastumisia, esineiden väliin tai sisään jäämisiä sekä ylikuormittumisia tai ylirasittumisia. Selvästi harvinaisempia, mutta tavallista useammin kohtalokkaita vaaroja aiheutuu putoavista rakenteista ja henkilön putoamisista. Huolto- ja kunnossapitotöiden yhteydessä tehtävät tulityöt aiheuttavat tulipalon vaaran, joka pitää huomioida töiden suunnittelussa ja työkohteen valmistelussa (suojapeitot, sammuttimet, varoituskyltit). Huolto- ja kunnossapitotyöt suoritetaan usein ahtaissa tiloissa ja vaikeissa asennoissa, jolloin altistutaan fyysiselle kuormittumiselle. Lisäksi työt sisältävät usein nostoja, jotka lisäävät fyysistä kuormittumista. Töitä voidaan joutua tekemään meluisissa, kylmissä tai kuumissa työympäristöissä. Terveystarkastukset Työterveyshuoltojen suorittamien terveystarkastusten tulee perustua arvioon altistumisen suuruudesta ja terveydellisestä merkityksestä. Jos altistuminen terveysvaaraa aiheuttaville aineille katsotaan merkittäväksi, tulee terveystarkastuksia tehdä niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Katso kirja Terveystarkastukset työterveyshuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos), josta merkityksellisimmät osiot ovat altistekohtaiset terveystarkastusohjeet. Lisäksi soveltuvia osia ovat eri töiden vaaroja kuvailevat ammattikohtaiset ohjeet, jotka löytyvät kyseisen tietokortin yhteydestä. Valtionneuvoston asetuksessa 1485/2001 on liitteenä esimerkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi harkittava. Huomioi, että hengitystieoireita, ihosairauksia tai keskushermosto-oireita voi kartoittaa työpaikalla oirekyselyin. Katso tarkemmat ohjeet Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjasta. Huomioitavaa Yllä oleva kuvaus työtehtävistä ja lista valmisteissa esiintyvistä altisteista on suuntaa antava. Työtehtävissä ja valmisteissa on saattanut tapahtua muutoksia, mitkä voivat vaikuttaa työntekijän altistukseen. Selvitä työpaikalla käytettävät valmisteet/kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet. 8/9
Lisätietoa Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Katso kyseisen kohteeseen soveltuvat OVA-ohjeet ja kemikaalikortit. http://www.ttl.fi/henkilonsuojaimet Luokitus ja merkinnät: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). HTP-arvot 2007. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2007 (painossa). Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASArekisteri), Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004. Kemikaalialtistumisen biomonitorointi, Näytteenotto-ohje 2007-2008, Työterveyslaitos, 2007. Taskinen ym.; Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, 2006. Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2005. Vainio, ym.; Kemikaalit ja työ, Selitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos, 2005. Tulityöt Rantanen: Kemiallisille tekijöille altistuminen metallin pintakäsittelyn huoltotöissä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojelujulkaisuja 18, 1998. Viitaniemi, ym.: Asennus-, huolto- ja korjaustyön turvallisuus, Kappaletavara lavausjärjestelmät. VTT, tiedotteita 1093, 1990. Lind ym.: Huolto- ja kunnossapitotöiden turvallisuus - opas ja menetelmä. Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka, 2006. Palaute Tästä kortista voit lähettää palautetta tekijöille sähköpostilla osoitteeseen kamat@ttl.fi Tämä tietokortti on tehty Työsuojelurahaston tuella. Kortti tehty: 4.6.2007 9/9