Varsinais-Suomi PÄÄTÖS Diaarinumero VARELY/5/07.04/2014 13.5.2014 Nro 6/2014 YVA ASIA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVA Eeva Korimäki ja Heikki Laaksonen Härkätie 1358 21560 Ollila HANKKEEN KUVAUS Hanke Eeva Korimäki ja Hannu Laaksonen suunnittelevat nykyisen 75 000 broilerin kasvattamon laajentamista 135 000 broilerin kasvattamoksi Marttilan kunnan Loven kylän kiinteistölle Kraappala RN:o 5:17. Kraappalan tilalla on ollut broilertuotantotoimintaa 1990-luvulta alkaen. Broilertuotanto käsittää nykyisellään 3 tuotantorakennusta. Hanketta varten rakennetaan uusi kaksiosainen kasvattamorakennus olemassa olevien rakennusten läheisyyteen. Samalla luovutaan vuonna 1987 rakennetusta 15 000 broilerin kasvattamorakennuksesta. Tilalla on kaksi kuivuria, viljasiilot (12), kolme varastorakennusta sekä lämpökeskus hakevarastoineen. Jätevesiä varten on kaksi umpisäiliötä ja jäähdytyskontti raatojen keräämistä varten. Tilalla on myös Eeva Korimäen ja Heikki Laaksosen asuinrakennus. Lämmitys tapahtuu hakelämmöllä omasta lämpökeskuksesta. Hakepuu tulee omasta tai naapurien metsästä ja se haketetaan tilalla 2 kk välein. Varalla on öljylämmitys. Öljysäiliön tilavuus on 5000 litraa. Käyttövesi saadaan kunnan verkosta ja tarvittaessa myös omasta porakaivosta. Tilalle on liikenneyhteys sekä valtatieltä 10 että Härkätieltä. Poikasten kasvatuseriä on vuosittain kuusi. Rehua käytetään laajennus mukaan lukien viidestä kuuteen 40 tonnin kuormaa täysrehua ja yksi kuorma vehnää kasvatuserää kohti. Vehnä tulee omalta pellolta. Rehun varastointia varten rakennetaan 4 kpl 40 m 3 uutta rehusiiloa. Veden käyttö on nykyisin 3000 m 3, jota laajennus lisää 2400 m 3. Kasvatuserien jälkeen kuiviketurpeeseen sitoutunut lanta poistetaan tuotantorakennuksista. Kraappalan tilalla lannan tuotanto on nykyisellään 1125 m 3 /vuosi. Lanta on nykyisin varastoitu 7 km etäisyydellä sijaitsevalla hankkeesta vastaavien Korimäen tilalla olevan kanalan lantalassa. Kraappalan tilalle rakennetaan 1250 m 3 lantavarasto valtatien 10 puoleiseen päähän. Laajennuksen jälkeen lantaa syntyy vuodessa 900 m 3 enemmän. Kuiviketurvetta on tarvittu ennen laajennusta vuodessa noin 540 m 3 /vuosi, laajennuksen jälkeen yhteensä 850 m 3. Lannan vastaanotos- VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde 0295 022 500 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax (02) 230 0009 www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi Itsenäisyydenaukio 2, PL 523, 20101 Turku
2/8 ta on sopimus Biolan Oy:n kanssa 2100 m 3 :n vuotuiselle määrälle. Lantaa levitetään toiminnanharjoittajan toisen tilan pelloille sinne sijoitetusta nykyisestä lantavarastosta. Kraappalan tilan pelloille Ollilan taajamassa ei ole korkean fosforipitoisuuden vuoksi toistaiseksi levitetty lantaa. Lannanlevityspellot sijoittuvat 25 30 km etäisyydelle tilasta. Peltoja on n. 507 ha, josta omia 137 ha. Tila osallistuu ympäristöministeriön rahoittamaan Baltic Sea Action Groupin ravinnekierrätyshankkeeseen Järki-lanta. Kasvattamorakennuksissa on alipaineilmastointi. LVI-järjestelmä on ATK-ohjattu. Automaattinen hälytysjärjestelmä toimii vuorokauden ympäri. Kasvatuserien jälkeen kasvattamot puhdistetaan harjaamalla ja kuumavesipesurilla sekä desinfioidaan. Jätevedet johdetaan umpisäiliöihin, varastoidaan tarvittaessa pellolla olevassa 250 m 3 avosäiliössä ja tyhjennetään syksyisin pellolle. Tilalla on järjestetty jätteenkuljetus. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Tilalla varastoidaan puhdistuskemikaaleja n. 200 litraa vanhassa (pesuvesisäiliöön viemäröidyssä) pannuhuonetilassa. Hankkeen liikenne muodostuu poikasten, teuraskanojen, rehun, kuivikkeen ja lannan kuljetuksista. Liikennemäärät hankkeen laajentumisen jälkeen ovat: kuiviketurpeen tuonti 6 kuormaa/vuosi, untuvikot 12-18 kuormaa/vuosi, rehu 38-44 kuormaa/vuosi, teuraskuljetukset 96 kuormaa/vuosi, lantakuljetukset Biolanille ja pelloille 12-24 kuormaa/vuosi, öljyn tuonti 1-2 kertaa vuodessa, eläinjätekuljetukset (7,6 t) Honkajoelle 18 30 kuormaa/vuosi. Toiminta voidaan arvioida toteutettavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Tätä edustavat mm. kasvatuseräkohtainen kuivikkeen käyttö, rehun hyvä hyödyntäminen, säästävä veden käyttö ja kasvatushallien paineistettu kuumavesipuhdistus. Kuljetukset toteutetaan tehokkaasti. Tilalla on tarkoitus käyttää fytaasientsyymipitoista rehua, millä vaikutetaan lannan fosforipitoisuuteen vähentävästi. Ympäristö Hankealue sijaitsee noin 6 km etäisyydellä Marttilan kuntakeskuksesta Ollilan kylätaajamassa. Kosken kuntakeskukseen on 10 km. Toiminnan maa-alueet ovat Eeva Korimäen ja Heikki Laaksosen omistuksessa. Alue on peltomaastoa. Hankealueen lähiympäristö on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Alueella on voimassa Loimaan seudun maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on 20.3.2013 vahvistanut. Maakuntakaavassa alue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Alue on kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Ollilan alueelle on suunnitteilla yleiskaavan laatiminen. Hankealueella on toiminut valmisbetonitehdas, jonka toiminta on loppunut ja rakenteet purettu pääosin vuonna 2013. Varsinaisen hankekiinteistön vieressä on Korimäen ja Laaksosen asuinrakennus. Lähin naapuri on alle 200 metrin etäisyydellä. Suunniteltu kasvattamorakennus sijoittuu em. naapurin rajan läheisyyteen. Alle 400 metrin etäisyydelle sijoittuu 7 asuinrakennusta. Kahden kilometrin vyöhykkeen sisään sijoittuu 77 asuinrakennusta ja 23 vapaa-ajan rakennusta. Asutus Ollilassa ja lähialueella on maaseudulle tyypillistä harvaa kyläasutusta ja keskittynyt Härkätien varteen. Toiminnanharjoittajien toinen broilekasvattamo sijaitsee 7 km etäisyydellä. Lähin hajuhaittaa aiheuttava toiminta, sikala, on noin 1,5 km päässä.
3/8 Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat 3-4 km etäisyydellä. Paimionjoki kulkee noin 400 metrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealueesta noin kahden kilometrin vyöhykkeelle sijoittuvat valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde Hämeen Härkätie. Hankealueesta noin 1,5 kilometrin etäisyydelle sijoittuu inventoitu perinnemaisema, Ali-Tyyrin jokivarsiniitty. Naapurissa Yli-Eskolan tilalla on paikallisesti arvokasta rakennuskantaa. Hankkeen ympäristövaikutukset Hanke tarkoittaa esitetyssä muodossaan toiminnan yli puolitoistakertaistumista; hankkeessa broilerin kokonaismäärä on 159 % YVA-asetuksen mukaisesta broilermäärästä. Toiminnan laajentaminen edellyttää uuden tuotantorakennuksen rakentamista. Hankkeen keskeisimmät ympäristövaikutukset muodostuvat maiseman muuttumisesta, melusta, hajusta sekä toiminnan aiheuttamasta liikenteestä. Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Hankkeella on ympäristövaikutuksia, jotka liittyvät lähinnä maisemaan ja jossain määrin asumisviihtyvyyteen hajuhaitan, melun ja lisääntyvän liikenteen muodossa. ASIAN KÄSITTELY Vireilletulo ja lisäselvitykset Kuuleminen Eeva Korimäki ja Heikki Laaksonen ovat 6.3.2014 pyytäneet kannanottoa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, tuleeko hankkeeseen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. ELY-keskus on pyytänyt kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, Kosken Tl kunnan ympäristölautakunnan lausunnon. Ympäristölautakunta on 16.4.2014 antamassaan lausunnossa todennut, että arviointimenettelyä ei ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. Lausunto on lähetetty sähköisesti 7.5.2014 Eeva Korimäelle ja Hannu Laaksoselle tiedoksi. He ovat ilmoittaneet, että eivät anna lausuntoon vastinetta. ELY-keskuksen edustaja on käynyt hankealueella 7.4.2014. Käynnistä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. RATKAISU JA PERUSTELUT Arviointimenettelyn soveltamista koskeva ratkaisu ja perustelut Hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä.
4/8 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAL) 4 :n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa YVA-asetuksen 7 :n mukaisesti otetaan lisäksi huomioon 1. hankkeen ominaisuudet, kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, c) luonnonvarojen käyttö, d) jätteiden muodostuminen, e) pilaantuminen ja muut haitat, f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat, 2. hankkeen sijainti, kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky, c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon- ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet), 3. vaikutusten luonne, kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä, b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus, c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus, d) vaikutuksen todennäköisyys, e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. YVA-asetuksen 6 :ssä luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan arviointimenettelyä. YVA-asetuksen eläinten pitoa koskevan kohdan 1) a) mukaan arviointimenettelyä sovelletaan mm. kanaloihin, joissa kasvatetaan yli 85 000 kananpoikaa tai 60 000 kanaa. Suunnitellun hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan yllä todettuihin YVA-asetuksen 7 :n harkintakriteereihin perustuen. Hankkeen ominaisuudet Hankkeen eli toiminnan laajennuksen suunniteltu broilertuotantomäärä jää vähän alle hankeluettelon mukaisen hankkeen määrän. Yhteenlaskettuna viereen sijoittuvan nykyisen toiminnan kanssa broilertuotannon määrä ylittää selkeästi YVA-menettelyä edellyttävän hankkeen kokoluokan. Marttilan ja Kosken alueella on paljon kanala- ja sikalatoimintaa. Lähin eläintuotantorakennus sijoittuu vähintään 1,5 km etäisyydelle. Kanalatoiminnan vaikutusten suppea-alaisuudesta johtuen yhteisvaikutus näiden kanssa jää lieväksi. Hankkeessa käytetään kuiviketurvetta, johon lanta imeytetään ja kasvatuserien päätteeksi lanta toimitetaan hyötykäyttöön tai levitetään peltoon. Kuivikkeen ja siihen imeytyvän lannan määrä on kohtuullinen 2025 m 3 /v kuten myös vuosittainen rehumäärä, n. 1680 t ja vesimäärä 5400 m 3. Kuolleiden broilereiden määrä on alle 8 t/v. Toiminta on energiataloudellista. Luonnonvarojen käyttö ja jätteiden muodostuminen eivät ole hankkeessa merkittäviä. Toiminnan riskit ovat vähäiset. Kotieläintuotannon ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) mukaan broilereiden lannassa oleva keskimääräinen typen määrä eläinpaikkaa kohti on 0,33 kg ja fosforin vastaava määrä 0,085 kg eli lantaan päätyvien ravinteiden määrä vuodessa on laajennuksen osalta 19800 kg typpeä ja 5100 kg fosforia, kokonaistuotannon osalta 44550 kg typpeä ja
5/8 11475 fosforia. Kraappalan tilalla toteutettavan laajennuksen edellyttämä levityspeltoala olisi 214 ha ja koko toiminnan 482 ha, mikäli koko lantamäärä levitettäisiin peltoon. Kraappalan tilan broilertuotannon ja hankkeesta vastaavien toisen Korimäen tilan broilerkasvattamon lannankäsittely on nykyisellään yhdistetty. Lannantoimitus Biolan Oy:lle on sopimuksen mukaan 2100 m 3 /v käsittäen sekä Kraappalan että Korimäen tilojen broilerkasvattamoiden lannantuotantoa. Lannanlevitykseen käytettävissä oleva peltoala on noin 507 ha. Tätä peltoalaa käytetään sekä Kraappalan että Korimäen tilalla syntyvän lannan levitykseen. Lannanlevitysalan tarve Korimäen tilan osalta on 420 ha. Kraappalan ja Korimäen tilojen lannantuotanto edellyttää 902 ha levityspinta-alan. Biolan Oy:lle sopimus pienentää 490 ha levitysalatarvetta, jolloin lannanlevitykseen tarvittava peltoala on Kraappalan tilalla tapahtuvan laajennuksen jälkeen 512 ha. Lannanlevityspellot sijoittuvat 25 30 km etäisyydelle Kraappalan tilasta. Laskennallinen ammoniakkipäästö vuodessa broilerille on 0,16 kg NH 3 /eläinpaikka eli laajennuksen osalta 9600 kg ja kokonaistuotannon osalta 21600 kg vuodessa. Lannan sisältämien ravinteiden ja ammoniakkipäästöjen määrää saattavat jossain määrin pienentää alhainen rehukerroin ja säästävä veden käyttö, jolloin lannan kosteuspitoisuus on alhainen. Fytaasientsyymipitoisella rehulla vaikutetaan lannan fosforipitoisuuteen vähentävästi. Turpeen käyttö kuivikkeena sitoo osaltaan ammoniakkia. Hankkeesta ympäristöön kohdistuva pilaantumisvaikutus on lievä ja ilmenee lähinnä lannanlevityksen mahdollisina ravinnevalumina, maisemassa, melu- ja hajuvaikutuksena sekä liikenteen lisääntymisenä. Laajennus sijoittuu olemassa olevien tuotantorakennusten yhteyteen ja sulautuu maisemaan erottumatta siitä merkityksellisesti. Rakennukset sijoittuvat avoimelle peltoalueelle. Lähinaapurilla on melko esteetön näkymä tuotantokiinteistölle. Hanke muuttaa maisemaa vähän. Maisemallinen vaikutus jää pieneksi johtuen hankkeen sijoittumisesta olemassa olevalle maataloustoiminnan alueelle. Toiminta aiheuttaa vähäistä melua, pölyä ja jonkin verran hajua. Hajua aiheutuu kasvattamon ilmanvaihdosta sekä lannan varastoinnista ja levityksestä. Hajuhaitta on kokemusten perusteella jäänyt paikalliseksi eikä ole maatalousvaltaisessa ympäristössä ollut merkittävää. Melua ja pölyämistä aiheutuu pääosin liikenteestä. Hankealueelle kulkeva liikenne on yhteensä enimmillään noin 220 raskasta ajoneuvoa vuodessa eli 4-5 käyntiä viikossa. Kuljetukset tapahtuvat pääosin arkisin maanantaista perjantaihin. Vesistöön, lähinnä Paimionjokeen, kohdistuva ravinteiden kuormittava vaikutus aiheutuu lannanlevityksestä. Levityspellot sijoittuvat osin Paimionjoen lähialueille. Paimionjoen ekologinen tila on välttävä. Maatalous on Paimionjoen merkittävin ravinnekuormittaja. Hankkeesta aiheutuva ravinnekuormitus vesistöön ei kuitenkaan muodostu alueella merkittäväksi. Hankkeen sijainti Hankkeen lähiympäristö on suurelta osin avointa peltomaisemaa. Hankealue on peltomaastoa ja lähiympäristö on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Hanke sijoittuu Loimaan seudun maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Alue on kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä Hämeen Härkätien läheisyydessä. Maakuntakaavassa aluetta koskeva suunnittelumääräys edellyttää mm- rakentamisessa maiseman arvojen turvaamista ja kulttuuriympäristön ominaispiirteiden huomioon ottamista. Aluetta ei ole yleis- tai asemakaavoitettu. Hanke ei sijoitu pohjavesialueelle. Alueelle ei sijoitu luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita.
6/8 Vaikutusten luonne Varsinaiselle hankealueelle ei sijoitu asutusta ja seutu on harvaan asuttua. Hankealueen läheisyyteen 2 km vyöhykkeelle sijoittuu 23 vapaa-ajan rakennusta ja 77 asuinrakennusta. Lähin asuinrakennus sijoittuu alle 200 metrin etäisyydelle hankealueesta. Harvaa asutusta sijoittuu hankealueesta koillisessa sijaitsevaan Ollilan kylään ja Härkätien varteen. Asutus keskittyy Marttilan ja Kosken kuntakeskuksiin ja niiden lähituntumaan. Toiminta on jatkuvaa. Vaikutukset ovat kotieläintuotannolle tyypillisiä, ennakolta tiedossa olevia vaikutuksia. Ne eivät ulotu laajalle alueelle eivätkä liikenteen määrää lukuun ottamatta oleellisesti muutu nykyisestä. Olemassa oleva ja suunniteltu toiminta toteutetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti. Kasvatuseräkohtainen kuivikkeen käyttö, rehun hyvä hyödyntäminen, säästävä veden käyttö, lannan toimittaminen jatkokäsittelyyn, kasvatushallien paineistettu kuumavesipuhdistus desinfiointeineen ja kuljetusten hyvä logistiikka vähentävät ympäristölle aiheutuvia haittoja. Yhteenveto Suunniteltu hanke kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen ei todennäköisesti aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Vaikka laajennus on lähes hankeluettelon mukaista hanketta vastaava ja yhdessä olemassa olevan toiminnan kanssa ylittää hankerajan, laajennushankkeen vaikutuksia ja yhteisvaikutuksia ei voida pitää hanketiedot, olemassa oleva toiminta ja sijainti huomioon ottaen merkittävinä. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. Sovelletut säännökset Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) 4, 6 ja19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006 muutoksineen) 4, 5, 6 ja 7 Hallintolaki (434/2003) 60 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea muutosta valittamalla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä
7/8 ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Yksikönpäällikkö Lassi Liippo Ylitarkastaja Seija Savo PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Eeva Korimäki ja Heikki Laaksonen saantitodistuksin, suoritemaksutta Jäljennös päätöksestä Kosken Tl ympäristölautakunta Ympäristöministeriö Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus on nähtävänä Marttilan kunnan ilmoitustaululla ja päätös on nähtävänä Marttilan kunnanvirastossa, os. Härkätie 773, Marttila, ajalla 14.- 28.5.2014 sekä sähköisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kotisivuilla www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi. Liite Valitusosoitus
8/8 Liite elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen saa hakea muutosta Turun hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tavallisella kirjeellä toimitetussa tiedoksiannossa vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Todisteellisesti toimitetussa tiedoksiannossa tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: * valittajan nimi ja kotikunta * jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on myös tämän nimi ja kotikunta ilmoitettava * postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa * päätös, johon haetaan muutosta * miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi * perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava muutoin kuin sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: * elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä * todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta * asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle * asiamiehen valtakirja, asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää * toimitettaessa valituskirjelmä sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, lähetin välityksellä, postitse tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava käytettävissä hallinto-oikeuden vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Turun hallinto-oikeuden yhteystiedot: Postiosoite: PL 32, 20101 Turku Käyntiosoite: Yliopistonkatu 34 Puhelin: 029 56 42400 Telefax: 029 56 42414 Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi Aukioloaika: 8.00-16.15 (tavallinen / todisteellinen tiedoksianto)