Vasikka on tärkeä! Vasikan sairaudet ja uni. Vasikan hyvinvointi. Tänään 6.2.2012. Mitkä tekijät vaikuttavat vasikan hyvinvointiin?

Samankaltaiset tiedostot

Vasikkaripulit ja näytteenotto

NAUDAN ENSIAPU VASIKAN ENSIAPU. Naudan ensiapu: Vasikan ensiapu, Ann-Janette Ukkonen

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

4. Pikkuvasikan sairaudet

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Lääkityskäytäntösuosituksia

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Napa- ja niveltulehdukset. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Vasikoiden hengitystietulehdus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Tarttuvien tautien vastustus

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat

NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Vasikkaripulit 1 (7) Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen

Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

Pikkuvasikoiden iglukasvatus

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet

Vasikoiden sairaudet ennaltaehkäiseminen ja hoitaminen

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Hyvä alku elämään. Tavoitteena kestävä lehmä Vasikka on tärkeä! ELT Ann-Helena Hokkanen Kuka teistä syntyi isona.

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

Tarttuvista taudeista

Nautojen loiset TORJU TARTUNNAT JA TIENAA! Leena Seppä-Lassila Tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Vasikoiden kehittyminen, terveydenhoito ja sairaudet : Kiitokset materiaalista Eläinlääkäri Heidi Härtelille

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Vasikkaripuleiden hoito ja ehkäisy. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Vaavi.vasikka.fi

Sairaana ihminen ja vasikka: miten kryptosporidioosin riskiä voi vähentää?

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Turvasta sorkkiin. Vasikoiden muut sairaudet

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

Katsaus tukivalvontoihin 2017

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä?

Vasikoiden aloitusohjelma

Älä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Eläinten hyvinvointikorvaus

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Varmennettu poikiminen osa 4.

Turvasta sorkkiin. Lihanautojen muut sairaudet

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Vasikkakuolleisuus kuriin Ripulit. ELT Tiina Autio, Evira ja ELT Vesa Rainio, Savonia-amk,Vaavi-hanke

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Työkaverina lehmä miten nauta toimii?

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA


Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Ternimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi

Tietoa kokkideista ja kokkidioosista Mikä on kokkidioosi? Kokkidien elinkierto. Lehmälääkärit.com

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA

Transkriptio:

Vasikka on tärkeä! Vasikan sairaudet ja uni Kuka teistä syntyi isona. ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 1 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 2 Tänään Vasikan hyvinvointi Vasikan hyvinvointi; mitä hyvinvointi on? Miksi ternimaito on niin tärkeää? Miksi sairaudet ovat uhka yksilön hyvinvoinnille? Mitkä ovat vasikoiden yleisimmät sairaudet? Mitä sairas vasikka tarvitsee? Mitä on sairaskäyttäytyminen? Miten vasikka ilmaisee kipua? Miksi kipua on tärkeää hoitaa? Miksi uni on niin tärkeää? Mitä vasikan uni, lepo ja leikki kertovat meille hyvinvoinnista? Viisi vapautta (FAWC, 1993) 1. Vapaus janosta, nälästä ja aliravitsemuksesta 2. Vapaus epämukavuudesta 3. Vapaus kivusta, vammoista ja sairauksista 4. Vapaus tyydyttää luontaisia käyttäytymistarpeita 5. Vapaus pelosta ja ahdistuksesta..mutta hyvinvointi on paljon, paljon muutakin.. ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 3 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 4 Hoitaja Ympäristö Ruokinta Lajitoverit Kasvu Rehunkäyttö Terveys Käyttäytyminen Hormonitoiminta Aineenvaihdun ta Tautipaine Terveys Toimenpiteet Jalostus Mitkä tekijät vaikuttavat vasikan hyvinvointiin? Hoitaja Ruokinta, imeminen! Vesi Lajitoverit Pitopaikan olosuhteet tila, kuivitus, lämpö, vedottomuus, puhtaus, rakenteet Ympäristön tautipaine vaikuttaa osaltaan siihen sairastuuko vasikka vai ei Sairaan vasikan hoito Hoito mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Kivun hoito: kivuton nupoutus! ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 5 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 6 1

Laki ja vasikat Yli 8 viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa, jollei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä Vasikkaa (alle 6 kuukauden ikäinen nautaeläin) ei saa pitää parteen, karsinaan tai muuhun rakenteeseen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti eläimen ruokkimisen tai hoitamisen ajan Tällöin kytkeminen saa kestää enintään tunnin Laki ja vasikat Yksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä Jos alle 8 viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan seinien on oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan (poikkeus: sairas vasikka) Alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltava hyvin kuivitettu makuupaikka ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 7 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 8 Mitä vasikka haluaa? Vasikan olosuhteet Riittävästi tilaa Ainakin 2 neliötä/vasikka Kuivaa, puhdasta ja pehmeää Pitävä alusta Lämmintä Makuupohjan lämpötila ratkaisee vasikan kokeman lämpötilan! Vedotonta Seuraa Turvallista Karsina Ensin emän kanssa tai yksilökarsinassa Sitten ryhmään Oikein mitoitetussa ja toimivassa ryhmäkarsinassa toteutuvat vasikan perustarpeet: vapaat liikkeet ja makuuasennot, riittävä uni pitkä päivittäinen syöntiaika useassa jaksossa vedoton, kuiva ja suojaisa makuupaikka lajitovereiden seura, lauma ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 9 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 10 Huolellinen hoito heti syntymän jälkeen on tärkeää Anna emän nuolla kuivaksi Jos emä ei halua nuolla vasikkaansa, kuivaa vasikka huolella Ternimaitoa mahdollisimman pian syntymän jälkeen Varmista ternimaidon saanti! Ternimaito on vastasyntyneelle vasikalle välttämätöntä! Vasikan on saatava ternimaitoa 1,5-2 litraa 4 tunnin sisällä syntymästä, toisen kerran 12 tunnin sisällä ja yhteensä 10-15 % elopainostaan ensimmäisen vuorokauden aikana Parasta ternimaitoa on nimenomaan 1. lypsyn maito Vasikka syntyy maailmaan ilman vasta-aineita, sillä naudan istukka ei läpäise emän vasta-aineita tiineyden aikana Vasta-aineet imeytyvät vain jonkin aikaa syntymän jälkeen, siksi ternimaito mahdollisimman pian syntymän jälkeen Ternimaito sisältää myös runsaasti energiaa, vitamiineja ja valkuaista ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 11 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 12 2

Sairaudet ovat uhka hyvinvoinnille 1. Vapaus janosta, nälästä ja aliravitsemuksesta 2. Vapaus epämukavuudesta 3. Vapaus kivusta, vammoista ja sairauksista 4. Vapaus tyydyttää luontaisia käyttäytymistarpeita 5. Vapaus pelosta ja ahdistuksesta Vasikoiden sairaudet Ripulit Muut ruuansulatuskanavan sairaudet Hengitystietulehdukset Napatulehdus Niveltulehdukset Loukkaantumiset Ihosairaudet Puutokset Kehityshäiriöt Heikko vasikka ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 13 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 14 Ripuli Maito kuuluu juoksutusmahaan Vasikkaripuli on pikkuvasikoiden yleisin sairaus Ripulille on sekä ruokinnallisia että tartunnallisia syitä Yleensä vasikkaripulille on monta syytä, jotka yhdessä vaikuttavat vasikoiden sairastumiseen: eläinten oma vastustuskyky vasikoiden ruokinta useat eri taudinaiheuttajat ja niiden määrä vasikoiden ympäristössä hoito ja olosuhteet ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 15 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 16 Ruokintavirheistä johtuvat ripulit Ruokintavirheitä Juottovirheet vasikan ruuansulatukselle sopimaton rehu pilaantunut rehu likaiset juottoastiat ruokintavirheistä saattavat lisäksi aiheutua märekourun toimintahäiriöt sekä juoksutusmahatulehdukset ja - haavat Ehkäise ripulia, edistä maidon juoksettumista! = maito koaguloituu eli juoksettuu juustomaiseksi massaksi juoksutusmahassa renniini (= kymosiini) kaseiinin pilkkominen pepsiini pilkkoo useita proteiineja - osa heraproteiineista, maitosokeri ja kivennäiset suoleen nopeasti - kaseiini ja rasvat vähitellen Miksi? estää ettei sulamatonta valkuaista kulkeudu nopeammin ohutsuoleen, kuin vielä pystyy sitä käsittelemään Jos juoksettuminen estyy ripulia suuret kerta-annokset, epäsäännölliset ruokintaajat, juomarehun väärä väkevyys, lämpötila ja stressi voivat estää maidon juoksettumista ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 17 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 18 3

Tartunnallinen ripuli Bakteerit ripulin aiheuttajana Tartunnallista ripulia aiheuttavat virukset, alkueläimet ja bakteerit Eri-ikäisillä vasikoilla esiintyy ikäkaudelle tyypillisiä ripulinaiheuttajia ensimmäisten elinviikkojen aikana voi esiintyä koliripulia (alle viikon ikäisillä) alkueläimet aiheuttavat ripulia tyypillisesti vasta muutaman viikon vanhoilla varsinaiset suolistoloiset sitäkin myöhemmin E. coli E. coli kuuluu vasikan normaaliin suolistofloraan, mutta ripulia aiheuttavilla kannoilla on tyypillisiä virulenssitekijöitä E. colin aiheuttamaa ripulia on yleensä alle viikon ikäisillä vasikoilla Oireet vaihtelevat lievästä ripulista veriripuliin Pahimmillaan aiheuttaa verenmyrkytykseen Salmonella Suomessa erittäin harvinainen vasikkaripulin aiheuttaja Ei tule kuitenkaan unohtaa! Salmonellaripuliin voi liittyä nivel- ja keuhkotulehdusta, mutta tartunnat voivat olla myös oireettomia ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 19 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 20 Kokkidit (Eimeria) Muut suolistoloiset suolistoloisia, yksisoluisia alkueläimiä aiheuttavat vetistä ja veristä ripulia oireet alkavat yleensä 1-3 viikon sisällä tartunnan saamisesta sairastunut vasikka voi erittää loisia runsaasti ulosteessaan hoitona loislääkkeet ja tukihoito kokkidien kestomuodot ovat erittäin kestäviä ympäristössä ja ne pystyvät säilymään laitumella talven yli ja kestävät myös hyvin tavanomaisia desinfektioaineita vasikkalaitumet ja -tarhat ovatkin tehokkaita kokkiditartunnan levittäjiä kunnollinen mekaaninen puhdistus vasikkaerien välillä on tärkeää Kryptosporidi yksisoluinen alkueläin aiheuttaa ripulia yleensä alle kuukauden ikäisissä vasikoissa voi tarttua myös muihin eläinlajeihin ja ihmiseen kestävä ulkoisia olosuhteita ja desinfektioaineita vastaan ei varsinaista lääkitystä; nestehoito ja vasikan vastustuskyvyn tukeminen tärkeää Maha- ja suolistomadot vasikoilla yleisiä ongelmia varsinkin laitumella tartunnat yleensä oireettomia joskus ripulia ja kasvun heikkenemistä laidunhygienia tärkeää ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 21 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 22 Virukset ripulin aiheuttajina Ripulin hoito Rotavirus yleisin ripulia aiheuttava virus aiheuttaa ripulia yleensä ensimmäisten elinviikkojen aikana, ja se voi esiintyä myös yhdessä muiden ripulinaiheuttajien kanssa aiheuttaa suolen limakalvovaurioita, imeytymishäiriöitä ja nestehukkaa sairaat eläimet erittävät runsaasti virusta ympäristöönsä muut saavat tartunnan ei varsinaista lääkitystä, tukihoito ja vastustuskyvyn tukeminen sairaiden vasikoiden eristäminen ja karsinoiden puhtaanapito ja runsas kuivittus tärkeää vähentää viruksen määrää ympäristössä voidaan todeta laboratoriossa ulostenäytteestä Koronavirus Suomessa vasikkaripulin aiheuttajana harvinainen ripuli muistuttaa rotaviruksen aiheuttamaa tautia, mutta kestää pitempään vaurioittaa ohutsuolen ohella paksusuolen limakalvoa Ripuli johtaa vasikan kuivumiseen, elektrolyyttitasapainon häiriöihin ja nälkiintymiseen Tärkeintä ripulivasikan hoidossa on nestehoito Hyväkuntoinen vasikka voi juoda itse Elektrolyyttijuomaa (mieluiten kaupallista valmistetta, joiden imeytyminen on tehokkaampaa) annetaan juottojen lisäksi Maito- tai piimäjuottoa ei mielellään keskeytetä, sillä vasikan nälkiintyminen pitää estää ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 23 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 24 4

Nestehoito Antibioottihoito Jos eläin on silminnähden kuivunut, heikko ja makaa, tarvitaan aina eläinlääkärin antamaa nestehoitoa korjaamaan nestevaje ja happoemästasapaino Nestehukassa vasikan silmät ovat kuopalla, ihon elastisuus on alentunut ja vasikka on heikko (ei jaksa nousta ylös) Ripuloivalla 40 kg:n painoisella vasikalla nestevaje voi olla jopa 8 litraa Suonensisäisen lääkityksen teho on usein nopea ja jatkohoito voidaan antaa nahan alle ja suun kautta Joskus voi myös antibioottihoito olla tarpeen aina tapauskohtaista ensisijaisena hoitona on siis aina nestehoito eikä suun kautta annettavat antibiootit systeeminen (pistettävä) antibioottihoito on tarpeen jos vasikalla on verenmyrkytys tai ripulin lisäksi jokin muu sairaus ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 25 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 26 Ripulin ehkäisy on tärkeää! Ternimaidon saanti ja hyvät olot heti syntymän jälkeen Täysmaitoa annetaan vasikalle ainakin kahden viikon ajan Aina vettä tarjolla Maitoa noin 2,5 3 litraa 3-4 kertaa päivässä, lämpötila 38-40c Täysmaitoa voi hyvin antaa myös vapaasti Maitoa ei laimenneta eikä lämmitetä lisäämällä siihen vettä! Hyvälaatuinen juomarehu Hapotettua juomaa voi antaa myös vapaasti Juomarehussa käytetään ohjeen mukaista laimennussuhdetta (ei saa missään tapauksessa laimentaa liikaa, koska juoksettuminen vaarantuu!) Juomassa ei saa olla kokkareita Vasikka juotetaan mieluiten tuttisangosta, joka on noin 80 cm:n korkeudella eli sopivasti yläviistosta Hyvä ruokintahygienia ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 27 Karkearehu > kasvattaa pötsin lihaksistoa ja kokoa Väkirehu käynnistää voi- ja propionihapontuotannon > nopeuttaa mm. pötsin papillien kehitystä Vesi edellytys pötsieliöstön kehitykselle Pötsin kehitys maito + heinä maito + heinä + väkirehu http://www.das.psu.edu/dairynutrition/calves/rumen/ ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 28 Happamoitunut pötsi ja pötsin pilaantuminen Altistavia tekijöitä liian voimakas väkirehuruokinta liiallinen valkuaisruokinta tai huonolaatuinen rehu Oireet ruokahalun heikkeneminen, heikko painonkehitys ja toistuva puhaltuminen sekä ripuli Hoito vähennetään väkirehujen määrää ja lisätään hyvälaatuisia karkearehuja pötsilääkityksiä ja pötsinesteen siirtoa voidaan kokeilla myös pellavansiemen- ja kauralima auttaa, samoin voidaan antaa B-vitamiinia korvaamaan pötsin heikentynyttä vitamiinituotantoa Vasikan koliikki eli ähky Koliikki = vatsaontelon kiputila Vaatii yleensä välitöntä hoitoa, jollei mene nopeasti ohi Oireet vaihtelevat lievästä rauhattomuudesta ja mahan alle potkimisesta voimakkaaseen maassa kiemurteluun Useita syitä: juoksutusmahan laajeneminen ja kiertymä suolistoperäinen kipu, joka voi edeltää ripulia tai johtua suolikiertymästä tai suolen asennon muutoksesta vatsakalvontulehdus, virtsatietulehdus tai virtsatietukos jotkin aineenvaihdunta- ja keskushermostosairaudet Vasikan koliikkioireita kannattaa seurata tarkasti jos oireet eivät hellitä lyhyen ajan sisällä, vaan päinvastoin voimistuvat ja vasikan kunto samalla heikkenee eläinlääkäri paikalle hoito riippuu sairastumisen syystä ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 29 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 30 5

Vasikan puhaltuminen Vasikan pötsipuhaltumiseen on monia syitä: pötsin ruuansulatushäiriöt juoksutusmahan sairaudet ruokatorven tukokset hermovauriot Pötsin täyttyminen muuttuu vaaralliseksi kun vasikan hengitys vaikeutuu yhteys eläinlääkäriin Ensiapu Vasikalle juotetaan öljyä Eläimen etupää nostetaan koholle, jotta kaasu pääsee kulkeutumaan ulos eikä täyttynyt maha paina rintaonteloa Jos vasikan hengitys alkaa vaikeutua letkutus ja oikein pahoissa tapauksissa pistetään neula täyttyneimpään kohtaan pötsiä Juoksutusmahan laajentuminen juoksutusmahaan kertyy nestettä ja kaasua syy epäselvä suuret kerta-annokset juomaa, nälkäiset vasikat ja muut juoksutusmahan toimintahäiriöt altistavat oireet: voimakkaat kipuoireet ja turvotus etenkin vasikan oikeassa kyljessä vanhemmalla vasikalla laajentumiseen voi yhdistyä myös juoksutusmahan kiertyminen, mikä huonontaa ennustetta hoitona nesteen poistamista letkulla, lääkehoito ja pahoissa tapauksissa leikkaushoitoa ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 31 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 32 Mahahaava Vasikoiden hengitystietulehdukset Stressi ja kipu Ruokintavirheet Huonot olosuhteet altistavat Nuoret eläimet herkkiä Tulehduskipulääkkeet lisäävät riskiä saada mahahaava mutta kipu aiheuttaa myös haavaumia juoksutusmahan limakalvolle Oireena tumma uloste ja heikko, kivulias olo sekä huono ruokahalu Altistavia tekijöitä: huono ilmanvaihto huono vastustuskyky eläinten yhdistelyt suuri eläintiheys jatkuvatäyttöisyys kylmyys pöly muut stressitekijät, jotka heikentävät hengitysteiden puolustusmekanismeja Tartunta saadaan vanhemmilta sairastaneilta eläimiltä sieraineritteen ja yskän välityksellä Usein primaari virusinfektio altistaa sekundaarille bakteeriinfektiolle, mikä pahentaa taudin etenemistä ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 33 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 34 Taudinaiheuttajat Oireet Bakteerit Pasteurella multocida Mannheimia haemolytica Arcanobacterium pyogenes Haemophilus somni Mykoplasmat Mycoplasma bovis Mycoplasma dispar Ureaplasma diversum Virukset nautojen herpesvirus-1 (IBR) nautojen virusripulivirus (BVD) respiratory syncytial virus (RSV) parainfluenssa-3-virus corona-, adeno-, reo- ja rhinovirukset yskä sierain- ja silmävuoto kuume tihentynyt hengitys väsymys ja ruokahaluttomuus ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 35 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 36 6

Hoito Aina yhteyttä eläinlääkäriin Antibiootti: jos eläimellä on kuumetta (yli 39,5 O C) ja oireet ovat vakavat (nopeutunut ja vaikeutunut hengitys, heikko yleistila) tai lievät oireet kestävät pitkään Tulehduskipulääke: suosittelen yhdistämään aina antibioottihoitoon Tukihoito: lämmintä ja vedotonta, veden ja ravinnon saannin varmistaminen Sairaskarsina suotavaa Olosuhteiden parantaminen Ongelmanselvitys Napatulehdus Saa yleensä alkunsa vasikan ympäristöstä kun sekalaisia bakteereita kulkeutuu pikkuvasikan vielä kosteaan napanuoraan Altistavia tekijöitä: vasikan puutteellinen vastustuskyky (ternimaidon saanti) ja poikimaympäristön huono hygienia Lievissä tapauksissa tulehdus rajoittuu vatsaontelon ulkopuolelle Vakavammissa tapauksissa tulehdus etenee vatsaontelon sisäpuolelle ja edelleen napasuonia pitkin tärkeisiin elimiin tai vatsakalvoon Myös lievästä napatulehduksesta bakteerit voivat levitä verenkierron välityksellä muihin elimiin (esim. niveliin ja keuhkoihin) ja aiheuttaa koko elimistön verenmyrkytyksen ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 37 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 38 Napatulehduksen hoito Niveltulehdukset Hoitamattomana napatulehdus johtaa helposti vasikan menehtymiseen, kun taas ajoissa hoidettuna paranemisennuste on hyvä Hoito lievissä tapauksissa puhdistus desinfektioaineella jos tulehdus on levinnyt napaa ympäröivään kudokseen tarvitaan aina antibioottilääkitystä Vatsaonteloon jatkuva tulehdus vaatii aina antibioottihoitoa Jos antibioottihoito ei auta, ainoa vaihtoehto on kirurginen hoito Niveltulehdus johtuu ihovauriosta tulehduksen leviämisestä niveleen muualla elimistössä olevasta tulehduspesäkkeestä (esim. napatulehdus, keuhkotulehdus) Yksi tai useampi nivel, tavallisimmin etupolvissa ja takajalkojen polvissa ja kintereissä Oireet: nivel turpoaa, nivelalueen iho tuntuu lämpimältä, vasikka aristaa sairasta jalkaa, makailee paljon ja nousee vaikeasti ylös Vaatii aina eläinlääkärin hoitoa nopeasti! Yleensä lääkityksenä on usean päivän antibioottikuuri, kipulääkitys ja joissain tapauksissa nivelhuuhtelut Ennaltaehkäisy: huolehdi vasikoiden makuualueen pehmeydestä (vasikoilla ei koskaan saa olla jaloissa ihovaurioita), ternimaidon saannista ja hyvästä hygieniasta ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 39 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 40 Mustelmat ja ruhjeet Haavat Silmävammat Sorkkavauriot Venähdykset Luunmurtumat Sisäiset verenvuodot Hoito tapauksen mukaan Loukkaantumiset Vasikoiden ihosairauksia Vasikoiden ruokintavirheet johtavat ripuliin ja ravinteiden imeytymisen heikkenemiseen, mistä voi seurata vitamiinien puutoksia Ihon kannalta ovat tärkeitä A-vitamiini ja foolihappo Iho-ongelmat liittyvät usein vasikoilla muihin sairauksiin kuten ripuliin ja kuihtumiseen tai loisiin Turvan ympärillä karvattomuus voi johtua juomarehun rasvoista Virukset aiheuttavat syyliä Myös joitakin perinnöllisiä, harvinaisia ihosairauksia esiintyy vasikoilla ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 41 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 42 7

Pälvisilsa Lihasrappeuma Naudan pälvisilsa on ihon sieni-infektio Aiheuttaja Trichophyton verrucosum Yleisimmin tautia tavataan nuorilla (2-7 kk) Puhkeaa syys-talvikaudella Pälvisilsa leviää helposti Pälvisilsa on zoonoosi eli se tarttuu ihmiseen Tavoitteena Suomessa on päästä infektiosta kokonaan eroon Lihasrappeuman aiheuttaa E- vitamiinin ja/tai seleenin puutos Ruokintaperäiset puutokset ovat nykyään melko harvinaisia Pitkittynyt ripuli voi aiheuttaa sairastumisen varsinkin jos rehu on seleeniköyhää Oireet: Yleinen heikkous Huono imeminen Jäykkä kävely Taudin edetessä eläin ei enää pääse ylös ja sydänlihaksen ja pallealihaksen vaurioituminen johtaa kuolemaan Hoito: E-vitamiinia ja seleeniä ruiskeina tai suun kautta useampaan kertaan annosteltuna Tukihoito! Ennaltaehkäisy: huolehdi emän seleenin ja E- vitamiinin saannista tiineyden aikana Seleeni on myrkyllistä yliannoksina, joten lääkityksen kanssa on oltava tarkkana ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 43 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 44 Tiamiinin puutos eli CCN Tavallisin vasikoilla ja nuorilla lihanaudoilla, joilla on pötsihäiriöitä tai jotka eivät jostain syystä saa tarpeeksi karkearehua Ensioire on usein ripuli, jota seuraa tylsyys, sokeus ja hampaiden kirskuttelu Lopulta eläin ei pääse ylös Hoitona on tiamiini ja B- monivitamiinivalmisteet Ennuste on kohtalainen tai hyvä Synnynnäinen raajakoukistuma Vasikan raajat ovat koukistuneessa asennossa eikä niitä saa kunnolla oikaistua Vasikat, jotka pystyvät astumaan sorkan kärjelle paranevat yleensä nopeasti (voimistelu ja tukisiteet auttavat, varmista pehmeä alusta ja tilaa!) Estä ihon vaurioituminen ja siitä aiheutuvat tulehdukset! Vakavammissa tapauksissa hoitona voidaan käyttää tukisiteitä tai sorkkakenkiä sekä kirurgiaa Erittäin pahoissa tapauksissa voi vasikan lopettaminen olla tarpeen eläinsuojelullisista syistä ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 45 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 46 Heikko vasikka Vastasyntynyt vasikka on muuten normaalin näköinen, mutta se on hyvin heikko, ei pääse itse ylös ja imurefleksi puuttuu Syy voi olla epämuodostuma, joka ei näy päälle päin tai kohdussa emältä saatu tulehdus Vasikka voi myös olla epäkypsä syntyessään, jolloin varsinkin keuhkot eivät ole valmiit tähän maailmaan Tapaturma syntymän aikaan on aina mahdollinen selitys Pitkittynyt poikiminen on voinut altistaa vasikan hapenpuutteelle, joka vaurioittaa varsinkin aivoja Hoitona tukihoito: ternimaitoa ja lämpöä! Tarttuvat taudit Eläinten hyvinvointia ja suomalaisen kotieläintuotannon laatua edistää hyvin paljon vapaus tarttuvista taudeista Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia Noudata navetassa hyvää hygieniaa eli pese kädet ja saappaat usein Ulkomaanmatkojen jälkeen täytyy olla erityisen tarkkana, varsinkin jos on käynyt tiloilla (muista aikarajat!) Ruokajätteen syöttäminen on kielletty tuotantoeläimille Älä koskaan tuo ulkomailta maitotuotteita tai lihaa tullessasi! Suomi on erityisessä asemassa maailmassa: meillä on hyvin vähän eläinten tarttuvia tauteja. Erityisen hyvä tilanne on nautojen, myös vasikoiden, osalta Huolehditaan yhdessä siitä, että näin on myös jatkossa! ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 47 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 48 8

Sairas vasikka Sairas vasikka Sairas vasikka on vaativa potilas, joka tarvitsee hoitajaltaan erityishuomiota! Vasikan sairaus etenee yleensä nopeasti, jos tilanteeseen ei puututa Yleensä vasikka kuitenkin on kiitollinen potilas; kun vaivan syy saadaan selville ja hoito sekä olosuhteet ovat kunnossa, vasikka toipuu nopeasti Eläinlääkärin hoidon ja lääkehoidon lisäksi sairaan tai vahingoittuneen vasikan hoitoon kuuluu ravinnon ja veden saannin varmistaminen sekä lämmin, kuiva ja vedoton paikka toipua Jos vasikka on niin sairas, ettei se pärjää ryhmässä, se tulee siirtää yksilökarsinaan toipumaan Heikko tai sairas vasikka ei pysty säätelemään lämpötalouttaan yhtä hyvin kuin terve Sairas vasikka kylmettyy helposti Sairaan vasikan karsinassa täytyykin olla hyvin paljon kuiviketta eikä sinne saa tulla vetoa Karsinan täytyy myös ehdottomasti pysyä kuivana ja puhtaana Olki on paras kuivike Sairaan tai vahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä Hoitajan on varmistettava että vasikka pääsee juomaan ja syömään Nestehoito on kaikille sairaille tärkeää, erityisesti ripulivasikoille Heikko vasikka imee maitoa usein hitaasti ja tarvitsee apua Sairasta vasikkaa täytyy myös auttaa nousemaan ylös säännöllisin väliajoin, jollei se siihen itse pysty ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 49 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 50 Lisälämpöä Runsas olkikuivitus Lämpölamppu Levylämmitin Lämpöliivi Peitto Emä! Suojaa sairas ja muut Käytä aina tilan omia suojavaatteita Pese ja desinfioi kädet ennen karjasuojaan menoa Sairaita vasikoita hoitaessasi kiinnitä huomiota puhtauteen: Näin suojelet tilan muita vasikoita sairaan vasikan karsinaan mennään puhtailla kengillä ja kädet pestään ja desinfioidaan ennen ja jälkeen vasikan hoidon! ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 51 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 52 Tee hoitopäätös nopeasti Sairaskäyttäytyminen Kun vasikka sairastuu, hoitopäätös on tehtävä nopeasti Jos vasikan ennuste on toivoton tai eläintä ei voida hoitaa asianmukaisesti, se tulee lopettaa Oman onnensa nojaan vakavasti sairasta eläintä ei milloinkaan saa jättää! Vähentynyt aktiivisuus ja tutkiminen ruokahalu kehonhoito sosiaalinen ja seksuaalinen käyttäytyminen Lisääntynyt lepo ja uni Sairaskäyttäytyminen on motivaatio eikä sairauden aiheuttamaa heikkoutta Sairaskäyttäytyminen edistää vastustuskykyä ja toipumista ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 53 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 54 9

Mitä kipu on? Yksinkertaisin määritelmä eläimen kokemalle kivulle on, että eläin on kokenut kipua, jos kipulääke kohentaa sen tilaa Kipu on vastemielinen sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka edustaa eläimen tietoisuutta elimistönsä kudostuhosta tai sen uhasta Kipu aiheuttaa muutoksia eläimen fysiologiaan ja käyttäytymiseen Kipu ei ole tarkoituksenmukaista, kun kokemuksen voimakkuus tai kesto ei vastaa koettua vahinkoa ja kun vasteet fysiologiassa ja käyttäytymisessä eivät lievennä sitä Vasikan kipu Nauta on alunperin saaliseläin! Villissä nautalaumassa sairauden tai vamman osoittaminen olisi hengenvaarallista, sillä petoeläin hyökkää aina heikon yksilön kimppuun > siksi nauta ei helposti näytä kipuaan ulospäin Kivulias nauta saattaa makailla normaalia enemmän, syödä vähemmän ja varoa liikkumista Kannattaa opetella huomaamaan pienet kivusta kertovat merkit eläimen olemuksessa Vasikan kipua tulee hoitaa! Hyvinvointi Jokaisen oikeus kipulääkkeeseen on mielestäni kiistaton! Kivun hoitaminen nopeuttaa eläimen paranemista ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 55 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 56 Vastasyntyneen kipu Nupoutuskipu Vastasyntyneiden ihmislasten kipua tutkittaessa on todettu, että vastasyntyneen kivuntunto on herkempi kuin aikuisen johtuen kipuaistimusta vaimentavan järjestelmän kehittymättömyydestä Lisäksi varhainen kipukokemus voi johtaa jopa yksilön koko elämän ajan kestäviin hermoston rakenteen ja toiminnan muutoksiin johtuen kipujärjestelmän muovautuvuudesta Kipua tulee hoitaa Kotieläimet joutuvat usein kärsimään kivuliaista tai stressaavista ärsykkeistä jo aikaisin elämässään Jatkuvasti löydetään todisteita siitä, että nämä kokemukset saattavat pysyvästi herkistää eläimen hermoston kokemaan kivun voimakkaampana kuin se oikeasti ehkä onkaan Nupoutuskipu muuttaa vasikan käyttäytymistä Rauhattomuus Sirpaleinen leporytmi Sosiaalisen leikin väheneminen Tutkimuksen mukaan kipu kestää nupoutuksen jälkeen ainakin 5 päivää ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 57 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 58 Vasikan uni vasikka on piiloutujia kaikenikäiset vasikat makaavat yli puolet vuorokaudestaan makuukaverit ja paikat ovat tärkeitä suurimman osan lepoajasta vasikat viettävät rintansa päällä maaten ja vain vajaan puoli tuntia vuorokaudesta kyljellään pitkä päivittäinen lepoaika on vasikoille tärkeää; mitä enemmän ne lepäävät sen paremmin ne kasvavat Vasikat nukkuvat lyhyissä jaksoissa ympäri vuorokauden ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 59 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 60 10

Unen rakenne KASVUHORMONI Uni STRESSIN SIETOKYKY OPPIMINEN KASVU HIDASAALTOUNI (NREM) VILKEUNI (REM) VASTUSTUSKYKY SOSIAALISUUS ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 61 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 62 Vastasyntyneet tarvitsevat paljon unta Vastasyntynyt vasikka nukkuu 12t/vrk 3 kk vasikka 6t/vrk aikuinen 4t/vrk Unessa lämmönsäätely on heikompaa kuin hereillä REM-unen aikana lämmönsäätely ei toimi ollenkaan Vasikoilla on paljon haihduttavaa pintaa suhteessa niiden kehon painoon Nuorilla vasikoilla on huono lämmön tuotto ja eristys Lämmön tarve Makuualueen lämpö ratkaisee vasikan tunteman lämpötilan! ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 63 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 64 VETO: - (LUKU X 15) MITATTU LÄMPÖTILA OLKI: + 5 0 C PUU: + 0 0 C BETONI: - 4 0 C KUIVIKKEIDEN MÄÄRÄN VOI MITATA 10 S POLVITESTILLÄ! Kylmä ja vetoinen pitopaikka häiritsee unta Kylmässä vasikat makaavat sykkyrällä säästääkseen lämpöä Alle kuukauden ikäiset vasikat nukkuvat kylmässä ja rakolattialla harvoin kyljellään Betoni+puru lattioilla on todettu korkeampia stressihormonitasoja öisin kuin kumimatto+puru lattioilla Kylmäkasvatuksessa tavataan enemmän ja pitempiä ripuleita ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 65 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 66 11

Unen ja kasvuhormonin yhteys vasikalla? Ihmisillä ja laboratorioeläimillä kasvuhormonin piikki ajoittuu unen alkuun Naudat nukkuvat jaksoissa läpi vuorokauden NUKKUU MIN/T 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 UNI KASVUHORMONI 35 30 25 20 15 10 5 0 S-GH ng/ml Imeminen, vierihoito ja uni imeminen rentouttaa ja unettaa lapsia ja koeeläimiä entäpä vasikat? emostaan tai tuttiämpäristä imeneet vasikat nukahtavat nopeammin lepäävät pitempään rentona kyljellään imeminen muuttaa unen koostumusta Yksilökarsinassa vasikoiden uni sirpaleisempaa kuin emän kanssa poikimakarsinassa ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 67 VRK:N AIKA ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 68 Vasikan unen tutkiminen Unimittari y x ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 69 z ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 70 CowLog Unen ja levon tutkimisen merkitys Uni- ja leporytmin muutokset ovat uusimpia hyvinvointia kuvaavia mittareita Erityisen tärkeää uni ja lepo ovat nuorilla kasvavilla eläimillä, koska aivot kehittyvät vielä Tuotantotiloilla saattaa olla pikkuvasikan uneen merkittävä vaikutus, sillä epämiellyttävät ympäristöolosuhteet voivat heikentää unen laatua Useat erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat yksilön uneen, samoin kipu ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 71 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 72 12

Kivun vaikutus uneen ja lepoon Vasikan leikin merkitys Kivuliaan yksilön uni sirpaloituu ja kipu heikentää unen laatua, kun taas unen puute vahvistaa kipukokemusta Kipulääkitys rauhoittaa vasikan leporytmiä Nuoret eläimet leikkivät paljon Leikkimistä ja tutkimista Leikki valmistaa kohtaamaan uusia asioita Leikki opettaa ja harjoittaa muistia ja lihaksia Sosiaalisessa leikissä kehittyvät sosiaaliset taidot Leikki voi toimia laumahierarkiassa tärkeässä roolissa, ja estää vakavia yhteenottoja Leikki kehittää paineensietokykyä Myös aikuiset naudat leikkivät ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 73 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 74 Tutkiminen on tärkeää Leikki opettaa, kuinka hankaluuksista pääsee eroon Tutkiminen opettaa, kuinka hankaluuksista pysytään erossa Uusia asioita ja uutta ympäristöä on syytä tutkia ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 75 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 76 Naudan aistit: näkö Myös aikuiset leikkivät Kaukonäköisiä, reagoivat etenkin lähestyvään liikkeeseen Naudan näkökentän laajuus on noin 320 astetta, joten se näkee lähes kaikkialle ympärilleen, lukuun ottamatta kapeaa aluetta suoraan takana Näöntarkkuus lähelle ja alaspäin huono Lattiassa olevat kynnykset tai varjot voivat pelottaa eläimiä, koska niiden on vaikea hahmottaa maan tasolla olevien kohteiden syvyyksiä pää ylhäällä kävellessään Väreistä nauta näkee parhaiten keltaisen ja oranssin, sininen on vaikea erottaa Naudat pelkäävät sekä varjoja että kirkkaita valonlähteitä Nautojen on todettu liikkuvan mielellään valoisampaa tilaa kohti ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 77 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 78 13

Miksi leikki estyy Kutittaa, onneksi ei ole liukasta! Sairaudet, pelko, eristyneisyys ja ahtaus voivat johtaa vasikan leikin estymiseen Leikin estymisestä voi seurata: yksilön heikot sosiaaliset taidot vihaisuus arkuus stressiherkkyys ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 79 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 80 Sairaudet ja epämukavuus lisäävät stressiä, riittävä uni ja lepo sekä leikki vähentävät sitä Lopuksi Lyhytaikainen stressi sydämen syke verenpaine verensokeri stressihormonit lyhytaikainen vastustuskyky Ruuansulatus Pitkäaikainen stressi energiaa kuluu kunto laskee kasvu heikkenee puolustuskyky laskee lisääntymistoiminnot heikkenevät Vasikat ovat tulevaisuuden lehmiä, joten niitä kannattaa hoitaa hyvin ja huolella Vasikoiden hyvinvointiin panostaminen kannattaa! Vasikan sairaudet etenevät yleensä nopeasti, joten opettele huomaamaan sairauden merkit ja aloita hoito ajoissa ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 81 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 82 Kirjallisuus Valion vasikoiden hoito-opas 2005 NAUTOJEN SAIRAUDET 2005, Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen, Helsingin yliopisto Maito ja Me- lehti Nauta Kiitos! ann-helena.hokkanen@helsinki.fi Thank you ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 83 ELL Ann-Helena Hokkanen 20.1.2012 84 14