Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti Pasi Loukasmäki 5/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 1606 3666 5/2010 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Loukasmäki Pasi Toimialapäällikkö Kainuun ELY-keskus Julkaisuaika 11.11.2010 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2009 toimialan (TOL1623), muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus tuotannon bruttoarvo oli 1,4 mrd. euroa, viennin arvo 264 milj. euroa. Aineelliset nettoinvestoinnit olivat 22 milj. euroa josta pääosa koneita ja laitteita. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 2008 alan toimipaikkoja oli 884 ja ala työllisti noin 10 400 henkilöä. Toimialan luvut ovat laskeneet merkittävästi vuonna 2008 alkaneen laman vaikutuksesta. Vuonna 2009 erityisesti investoinnit romahtivat. Puutalojen valmistusta (TOL 16231) harjoitettiin vuonna 2008 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 236 toimipaikassa, jotka työllistivät 3 948 henkilöä. Alan liikevaihto oli vuoden 2009 ennakkotiedon mukaan 585 milj. euroa ja aineelliset nettoinvestoinnit 11 milj. euroa. Alan kannattavuus laski ennakkotiedon mukaan vuonna 2009 ja oli käyttökatteella (mediaani) mitattuna 5,2 %, omavaraisuusasteen mediaani oli noin 21 %. Pientalorakentamisen kasvu kotimaassa on kääntynyt laman jälkeen taas nousuun. Alan viennin kasvu riippuu hirsitaloteollisuudesta, potentiaalisin kasvualue on edelleenkin Keski-Eurooppa ja Venäjä. Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta (TOL 16239) harjoitettiin vuonna 2008 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 648 toimipaikassa, jotka työllistivät 6 457 henkilöä. Alan liikevaihto oli vuoden 2009 ennakkotiedon mukaan 746 milj. euroa ja aineelliset nettoinvestoinnit 12 milj. euroa. Alan kannattavuus laski ennakkotiedon mukaan selkeästi vuonna 2009 ja oli käyttökatteella (mediaani) mitattuna 5,9 %. Omavaraisuusasteen mediaani oli noin 34 %. Kannattavuutta ja yritysten taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut vaihtelevat tuoteryhmittäin, yleensä vahvasti vientimarkkinoilla toimivilla yrityksillä toiminnan kannattavuus on parempi kuin pelkästään kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien kasvumahdollisuus on asiakkaiden ja kuluttajien tarpeita palvelevissa puutuotteissa ja niihin liitettävissä palveluissa. Puutuotteilla on myös ympäristön ja ilmaston kannalta kilpailuetua verrattuna uusiutumattomia luonnonvaroja käyttäviin materiaaleihin. Näiden etujen hyödyntäminen edellyttää tuotekehityspanostuksia toimialan yrityksiltä. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja useiden tuotteiden osalta riittävää kilpailukykyä vientimarkkinoilla on vaikea saavuttaa. Ala on koko Euroopassa kaikkialla pitkälti kotimarkkinateollisuutta ja valmistuskapasiteettia on riittävästi. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen@tem.fi, puh. 050 040 5459 ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Pasi Loukasmäki, s-posti: pasi.loukasmaki@ely-keskus.fi, puh. 044 362 5888 Asiasanat Puutalot, hirsitalot, ovet, ikkunat, kattotuolit, puurakentaminen ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 69 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-462-5 Hinta - Kustantaja

Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 00170 HELSINGFORS PB 32 00023 STATSRÅDET Telefon 010 606 000 Telefax (09) 1606 2166 5/2010 Författare Loukasmäki Pasi Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Kajanaland Publiceringstid 11.11.2010 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Branschrapport om tillverkning av trähus och annan tillverkning av byggnadssnickerier Referat Enligt förhandsinformation från Statistikcentralen uppgick bruttovärdet inom branschen (NI 1623), tillverkning av andra byggnads- och in-redningssnickerier, år 2009 till 1,4 miljarder euro, värdet av exporten till 264 miljoner euro. De materiella nettoinvesteringarna uppgick till 22 miljoner euro och utgjordes huvudsakligen av maskiner och anordningar. Enligt Statistikcentralens företags- och arbetsställeregister var år 2008 antalet verksamhetsställen inom branschen 884 och branschen sysselsatte cirka 10 400 personer. Siffrorna för branschen har sjunkit avsevärt till följd av lågkonjunkturen som började år 2008. År 2009 rasade i synnerhet investeringarna Tillverkning av trähus (NI 16231) bedrevs enligt Statistikcentralens företags- och arbetsställeregister år 2008 på 236 verksamhetsställen som sysselsatte 3 948 personer. Enligt förhandsinformationen för 2009 omsatte branschen 585 miljoner euro och de materiella nettoinvesteringarna uppgick till 11 miljoner euro. Enligt förhandsinformationen minskade branschens lönsamhet år 2009 och var med driftsbidraget (medianen) mätt 5,2 %. Medianen för soliditeten var cirka 21 %. I Finland har tillväxten i byggandet av småhus på nytt vänt uppåt efter lågkonjunkturen. Branschens exporttillväxt är beroende av stockhusindustrin. De mest potentiella tillväxtområdena är fortfarande Centraleuropa och Ryssland. Annan tillverkning av byggnadssnickerier (NI 16239) bedrevs enligt Statistikcentralens företags- och arbetsställeregister år 2008 på 648 verksamhetsställen som sysselsatte 6 457 personer. Enligt förhandsinformationen för 2009 omsatte branschen 746 miljoner euro och de mate-riella nettoinvesteringarna uppgick till 12 miljoner euro. Branschens lönsamhet minskade enligt förhandsinformationen tydligt år 2009 och var med driftsbidraget (medianen) mätt 5,9 %. Medianen för soliditeten var cirka 34 %. Nyckeltalen som beskriver lönsamheten och företagens ekonomiska ställning varierar från produktgrupp till produktgrupp. I allmänhet är lönsamheten bättre hos de företag som är aktivt verksamma på exportmarknaden än hos dem som endast är verksamma på hemmamarknaden. Tillväxtmöjligheten för tillverkarna av byggnadssnickerier ligger i träprodukter som tillgodoser kundernas och konsumenternas behov samt i de tjänster som kan anslutas till produkterna. Träprodukter har också med tanke på miljön och klimatet en konkurrensfördel jämfört med material som använder icke-förnybara naturresurser. För att dessa fördelar ska kunna tillvaratas, förutsätts att företagen inom branschen satsar på produktutveckling. Konkurrensen på marknaden är hård och för många produkters vidkommande är det svårt för företagen att bli tillräckligt konkurrenskraftiga på exportmarknaden. Branschen är överallt i Europa i hög grad en hemmamarknadsindustri och det finns tillräckligt med tillverkningskapacitet. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn 050 040 5459 Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Pasi Loukasmäki, pasi.loukasmaki@ely-keskus.fi, tfn 044 362 5888 Nyckelord Trähus, stockhus, dörrar, fönster, takstolar, träbyggande ISSN 1796-0002 Sidoantal 69 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN 978-952-227-462-5 Pris - Förläggare

Sisällysluettelo Saatteeksi...6 1 Toimialan määrittely ja sisältö...8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 2 Toimialan rakenne...11 2.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö...11 2.2 Toimialan työvoimarakenne... 14 2.3 Toimialan alueellinen jakauma... 16 2.4 Yrityskannan muutokset... 18 2.5 Alan suurimpia yrityksiä... 20 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys...22 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 22 3.2 Kotimaan markkinat... 23 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta... 27 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät...33 4.1 Toimialan tuotanto... 33 4.2 Toimialan logistiikkarakenne... 36 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne...38 5.1 Investoinnit... 38 5.2 Kapasiteettitilanne... 41 5.3 Tuotekehitys... 42 6. Taloudellinen tila...44 6.1 Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne... 44 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet...55 7.1 Menestystekijät... 55 7.2 Keskeiset ongelmat... 55 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet... 56 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla...57 8.1 Visio... 57 8.2 Markkinoiden kehitys... 58 8.3 Kilpailukyvyn kehitysennuste... 59 8.4 Koulutus ja kehitystoiminta... 61 8.5 Innovaatiot ja tuotteistaminen... 63 9. Yhteenvetoanalyysi (SWOT)...64 10 Julkinen rahoitus...65 10.1 ELY-keskusten rahoitus... 65 10.2 Tekesin rahoitus... 66 10.3 Finnvera Oyj:n rahoitus... 66 Lähteet...67 Liite 1: Bruttoarvon kehitys Suomen puuteollisuudessa 1980-2009... 69 PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia, kivi- ja kaivosteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet -sivuilla ositteess a www. toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimia Online kuvatietokannan kautta, ja ne on saatavissa ao. raportin kohdalta. Toimiala Online on toimialapäälliköiden käytössä oleva tietojärjestelmä, josta saadaan raporttiin keskeiset tiedot. Toimiala Online tietopalvelu on uudistunut kesän 2010 aikana siten, että kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot yrityskokoluokittain ovat nyt vapaasti saatavissa Toimiala Online tietopalvelusta; osoitteesta www.toimialaonline.fi. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Julkaisut palvelevat alan yritysten, yrittäjien, rahoittajien sekä yksityisen ja julkisen sektorin alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta (TOL 1623), alatoimialojen puutalojen valmistus (TOL 16231) ja muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239) pohjalta. Alatoimialoja, esim. hirsitalot, puuelementit, ikkunat, ovet, käsitellään sillä laajuudella kuin aineistoa on saatavissa. Raportissa on otettu joissain kohdissa mukaan esimerkinomaisesti myös muita puutuotealan toimialaluokkia. Raportissa olevat toimialaluokat ovat uuden TOL 2008 järjestelmän mukaisia. Aikaisemmissa puualaa koskevissa toimialaraporteissa on käytetty TOL 2002 luokan mukaisia toimialaluokkia, joten raportin tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vanhoihin raportteihin. Rakennuspuusepänteollisuus Suomessa on teknologisesti kehittynyt toimiala jonka pääpaino on kotimaan markkinoissa, kansainvälistynyttä on toiminta vain parilla alatoimialalla. Teollisuuden tuotteet löytävät tiensä kuluttajille jatkossa yhä enemmän palveluprosessin osana. Toimialan yritykset toimivat pääsääntöisesti ruuhkasuomen ulkopuolella luoden työmahdollisuuksia myös harvempaan asutetuilla alueilla. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

suuntaamisessa. Julkaisu on aikaisempina vuosina ollut vain viranomaiskäytössä, mutta nyt se on vapaasti saatavilla, edellyttäen kuitenkin rekisteröintiä (jolla saa samalla käyttöönsä toimialaraportit). Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Kajaanissa 11.11.2010 Pasi Loukasmäki Toimialapäällikkö PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2008), luokkaan 162 Puu-, korkki-, olki-, ja punontatuotteiden valmistus kuuluvaa alatoimialaa muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 1623) jaettuna kahteen alatoimialaan. Puutalojen valmistus (TOL 16231), käsittää rakennusten tehdasmaisen valmistuksen pääasiassa puusta, esim. asuinrakennukset vakituista tai vapaa-ajan asumista varten, saunarakennukset, vajat jne. Tähän kuuluu myös siirrettävien puurakennusten valmistus, mutta puutalojen pystytys rakennuspaikalla ei kuulu (41200) Tarkastelun pääpaino kohdistuu elementti- ja hirsirakenteisten rakennusten valmistukseen. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239), käsittää rakentamisessa käytettäväksi tarkoitettujen puutavaroiden valmistus, ikkunoiden ja ovien sekä niiden kehysten, portaiden, kattotuolien, rakennuselementtien, puuväliseinien, rakennuslistojen sekä aita-, portti- ja laiturielementtien valmistus. Tähän ei kuulu keittiökalusteiden, levytuotteiden eikä parketin valmistus (31020, 31090, 31010,16213, 16212, 16211, 1622) Tarkastelun pääpaino kohdistuu ikkunoiden ja ovien valmistukseen, naulalevyrakenteiden valmistus on pienemmässä osassa. Seuraavassa taulukossa on lukuja Tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilastotietokannasta sekä tullin tilastokannasta uljas.tulli.fi. Keittiökalusteiden luvut lisätty mukaan koska ne usein luetaan rakennuspuusepäntuotteeksi. Keittiökalusteiden luvut eivät sisälly rakennuspuusepäntuotteiden kokonaislukuihin. Vuoden 2009 luvut bruttoarvo ja jalostusarvo ovat ennakkotietoja. Vientitiedot v. 2009 ja vuoden 2008 luvut ovat lopullisia tietoja. Taulukko 1: Puualan lukuja TOL Luokka Vuosi Tuotannon bruttoarvo milj. Toimipaikat kpl v.2008 Henkilöstö v.2008 Jalostusarvo, milj. Vienti milj. v. 2009 Sahatavara ja puutuotteet TOL 16 enn 2009 4 621 2 658 25 859 901 1 661 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL 161 enn 2009 2 408 1 040 7 490 323 961 Vaneri ja puupaneelit TOL 1621 enn 2009 527 51 5 352 91 385 Muut Rakennuspuusepäntuotteet TOL 1623 enn 2009 1 438 884 10 405 401 264 Puutalot TOL 16231 2008 837 236 3 948 207 121 Muu rakennuspuusepäntuot. valmistus TOL 16239 2008 1 030 648 6 457 298 143 Puupakkaukset TOL 1624 enn 2009 141 181 1 199 53 10 Muiden puutuotteiden valmistus TOL 1629 enn 2009 56 494 765 21 5 Keittiökalusteet TOL 3613 2 008 399 306 2 710 129 3 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilasto. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava: Liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO. Todettakoon että tämän raportin toimialaluvut perustuvat tietoihin siitä mihin TOL -luokkaan yritykset ovat ilmoittaneet itsensä. Esimerkiksi jos puutalojen valmistuksen luokkaan kuuluvia yrityksiä on ilmoitettu talonrakentamisen luokkaan, käytettävissä olevat luvut eivät anna täsmällistä kuvaa toimialasta. Raportti antaa kuitenkin riittävän tarkan kuvan toimialan suuruudesta ja kehityssuunnasta. Edellä olleen taulukon avulla on rakennuspuusepänteollisuutta helppo verrata muihin puutuoteteollisuuden toimialoihin. Seuraavassa kuvassa on kuvattu TOL 162 puutuotteiden volyymi-indeksiä (kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajankohtaan) ja alatoimialojen puutalot ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus liikevaihdon kehitysindeksejä. Kuva 1: Liikevaihdon ja volyymi-indeksin kehitys indeksinä, kausitasoitettu 140 120 Kausitasoitettu 100 80 60 2005 2006 2007 2008 2009 04/2010 162 Puu-, korkki-, olki-, ja punontatuotteiden valmistus, VOL. IND. 16231 Puutalojen valmistus LV. IND. 16239 Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus LV. IND. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, raportin tekijä laskenut keskiarvoluvut vuosille (v. 2005= 100) Volyymi-indeksillä mitattuna puutuotteiden (TOL 162) valmistus seuraa koko teollisuustuotannon kehitystä. Puutuotteissa volyymin lasku on kuitenkin alkanut aikaisemmin ja käynyt laman aikana syvemmällä kuin teollisuudessa keskimäärin. Myös laman jälkeen nousu on alkanut muuta teollisuutta aikaisemmin. Liikevaihdon kehitys on puutalojen valmistuksessa ollut ennen lamaa muuta rakennuspuuteollisuutta nopeampaa ja jatkunut PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

pidempään. Käännepiste on kuitenkin saavutettu kesällä 2007 ja vuodesta 2009 liikevaihdon indeksi on ollut lähes sama puutaloilla ja muissa rakennuspuusepäntuotteissa. Maamme koko teollisuuden C tuotannon bruttoarvosta (ennakkotieto 2009) 98 mrd., sahatavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen osuus on 5,8 %, osuus työpaikoista 9,3 % ja viennistä 4,1 %. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen osuus sahatavaran ja puutuotteiden (TOL 16) toimipaikoista on 33,4 %, henkilöstöstä 40,2 %, liikevaihdosta 31,1 % ja viennistä 15,9 %. Kokonaisuutena puualan tuotteiden kulutus EUalueella on melko tarkasti sama kuin tuotantokin. Kuva 2: Liikevaihdon indeksin vertailua keskeisiin puutuotetoimialoihin. 140 130 120 Kausitasoitettu indeksi 110 100 90 80 70 60 2005 2006 2007 2008 2009 04/2010 161 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 16231 Puutalojen valmistus 16239 Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 310 Huonekalujen valmistus Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö TOL 1623, Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus liikevaihto yhteensä oli vuonna 2009 tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 1,3 mrd. euroa. (vuonna 2008, 1,8 mrd. euroa) Laman vaikutus näkyy selvästi vuoden 2009 luvuissa. Seuraavaksi on käsitelty alatoimialojen Puutalojen valmistus (TOL 16231) ja Muu Rakennuspuusepäntuotteiden (TOL 16239) valmistus lukuja erikseen. Alatoimialoille ennakkotiedot vuodelta 2009 oli käytössä vain liikevaihtotiedoista, ei henkilöstö ja toimiapaikkatiedoista. 2.1.1 Puutalojen valmistus Liikevaihdon ja henkilöstön määrän kasvu on kääntynyt laskuun, toimipaikkojen määrän (246 kpl v. 2008) pysyessä vakaana. Kuva 3: Liikevaihto sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä, puutalot (TOL 16231) Liikevaihto milj., toimipaikat 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 2006 2007 2008 2009e Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 Henkilöstön määrä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys ja toimipaikkatilasto. Ennuste 2009, liva on ennakkotieto, muut raportin tekijän. Puutalojen valmistuksen liikevaihto oli vuoden 2009 ennakkotiedon mukaan yhteensä 585 milj. (v. 2008 850 milj.), Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto oli 2,5 milj. euroa (v. 2008 3,5 milj.) Puutalojen valmistuksen tunnuslukujen selkeästi hitaammin vaikuttanut taantuma selittynee hirsitalojen viennillä, joka jatkui pidempään lähes entisellään. Vuoden 2010 liikevaihto noussee n. 800 milj. euroon. Viimeaikaisten tietojen mukaan kotimaan kauppa on elpynyt. Talopakettien (Talopakettimarkkinat, RTS) myynti oli 9/2010 47 % euroissa ja 43 % kappaleissa edellisvuotta edellä ja hirsitalojen (Hirsitalomarkkinat, RTS) kotimaan myynti PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

on palannut lähes entiselleen (20 % vuotta 2009 edellä), vientikauppa hirsitaloissa on laskenut (10 % vuotta 2009 jäljessä). Vuonna 2008 puutalojen valmistus työllisti yhteensä 3 890 henkilöä (-177). Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 16 henkilöä. Parhaimmillaan, vuonna 1999, ala työllisti 5 530 henkilöä 276 toimipaikassa. (vanhan TOL 2002 luokituksen mukainen tieto) Kesän Pk-yritysbarometri 2/2010 kyselyn mukaan suurin osa puutalojen valmistajista arvioi henkilöstön määrän pysyvän samana seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Yli puolet arvio liikevaihdon kasvaneen vuoden takaiseen ja lähes puolet (42,9 %) ennakoi liikevaihdon kasvavan myös seuraavan vuoden aikana. Kyselyn tuloksia on seuraavissa taulukoissa. Kuvat 4-7: Henkilökunnan ja liikevaihdon määrä seuraavan vuoden aikana ja vuoden takaiseen verrattuna, puutalot. Henkilöstön määrä vuoden kuluttua Henkilöstön määrä vuoden takaiseen verrattuna 14 % 22 % suurempi 21 % 29 % suurempi yhtäsuuri yhtäsuuri 64 % pienempi 50 % pienempi Liikevaihto vuoden kuluttua Liikevaihto vuoden takaiseeen verrattuna 7 % 50 % 43 % suurempi yhtäsuuri pienempi 7 % 29 % 64 % suurempi yhtäsuuri pienempi Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM. 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

2.1.2 Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Henkilöstömäärä on laskenut jyrkästi, liikevaihto myös. Toimipaikkojen määrä on laskenut aikaisemmista vuosista selkeästi, mutta on nyt hieman noussut (676 kpl v. 2008 ja 665 kpl v. 2007). Kuva 8: Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä, rakpuu (TOL 16239) 1200 7500 Liikevaihto milj. ja toimipaikat kpl 1100 1000 900 800 700 600 500 2006 2007 2008 e2009 7000 6500 6000 Henkilöstön määrä Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus. Ennuste 2009, liva on ennakkotieto, muut raportin tekijän Muiden rakennuspuusepäntuotteiden liikevaihto vuoden 2009 ennakkotiedon mukaan oli yhteensä 746 milj. euroa (vuonna 2008, 903 milj.), vuoden 2010 liikevaihto tullee nousemaan yli 900 milj. euron. Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto oli 1,3 milj. euroa (v. 2008 1,6 milj.). Vuonna 208 muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus työllisti 6 520 henkilöä (-539). Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 10. Parhaimmillaan, vuonna 1990, ala työllisti 8 363 henkilöä 1 018 toimipaikassa. (vanhan TOL 2002 luokituksen mukainen tieto). Kesän Pk-yritysbarometri 2/2010 kyselyn mukaan muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajista vain pieni osa (18 %) uskoo henkilöstön määrän laskevan seuraavan 12 kuukauden aikana. Liikevaihto on kyselyn mukaan kasvanut yli puolella (59 %) vuoden takaisesta. Kukaan kyselyyn osallistuneista ei usko liikevaihdon laskevan seuraavan 12 kuukauden aikana. PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

Kuvat 9-13: Henkilökunnan ja liikevaihdon määrä seuraavan vuoden aikana ja vuoden takaiseen verrattuna, rak.puu Henkilöstön määrä vuoden kuluttua Henkilöstön määrä vuoden takaisen verrattuna 14 % 33 % suurempi 18 % 32 % suurempi yhtäsuuri yhtäsuuri 53 % pienempi 50 % pienempi Liikevaihto vuoden kuluttua Liikevaihto vuoden takaiseen verrattuna 41 % 59 % suurempi yhtäsuuri 27 % 14 % 59 % suurempi yhtäsuuri pienempi Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM 2.2 Toimialan työvoimarakenne Puutuoteteollisuuden toimialalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: puutavaran käsittelijät, erilaiset puutavaratyöntekijät, vaneri- ja kuitulevytyöntekijät, veneenrakentajat, huonekalupuusepät, konepuusepät ja puupinnan käsittelijät. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne puualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työ- ja elinkeinotoimistojen toukokuussa 2010 raportoimat puualan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

Kuva 14: Työvoiman kohtaantotilanne puualalla Työvoiman kohtaantotilanne tammi - toukokuu 2010 Puuala Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) TE -toimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka, toukokuu 2010 Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Tuotantotyöntekijä Höyläkoneen hoitaja Höylääjä Sormijatkoslinjan hoitaja Lähde: TEM Kartassa oleva tilanne ei kuvaa korkeammin koulutettuihin ammatteihin kohdistuvia rekrytointiongelmia puutuotealalla. Puualalla rekrytoiduista osaajista lähes kaikki, yli 90 % ovat toisen asteen suorittaneita henkilöitä (EK:n selvitys: Palkataan koulutettuja osaajia 2007, julkaistu huhtikuu 2008). Selvityksen mukaan AMK-tutkinnon suorittaneiden rekrytointi on kasvussa yleisesti. Saman selvityksen mukaan puualalla oli vähiten insinöörirekrytointeja. Tämä johtunee siitä, että puualalle ei kouluteta riittävästi insinöörejä. Toimiala on osittain joutunut siihen tilanteeseen, jossa olemassa olevasta henkilöstöstä koulutetaan ammattija erikoisammattitutkintojen avulla esimieskuntaa. Tämä ei ole hyvä kehitys, eikä kaikille, ainakaan pienille yrityksille mahdollista. Teollisuuden toimialoilla on suuria eroja rekrytoinnin rakenteessa. Esimerkiksi puuteollisuuteen rekrytoiduista yli 90 prosenttia oli ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Kun otetaan huomioon parin prosentin ilman koulutusta olevien osuus, voidaan todeta, että amk- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus rekrytoiduista puuteollisuudessa on pienin kaikista aloista ja on kaksi kertaa pienempi kuin seuraavana PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

olevan toimialan. Puutuotealan yritysten, järjestöjen ja valtiovallan tulisi ryhtyä pikaisiin toimiin tämän ongelman ehkäisemiseksi. 2.2.1 Työmarkkinoilta poistuminen Poistumisennusteissa poistumislajeja ovat vanhuuseläkkeelle siirtyminen, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus. Oletuksena laskelmissa on se, että jokainen työllinen pysyy toimialallaan siihen asti kunnes jää eläkkeelle tai kuolee. Toimialalta toiselle siirtymiä tai muita työelämän virtoja ei ennusteissa käsitellä. Induforin ennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuu vuoteen 2015 mennessä Suomessa noin 23 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna 2006. Edelleen vuosina 2016-2025 työvoimasta poistuu noin 24 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna 2015. Puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa työvoiman poistumaosuus vuosina 2007 2015 on hieman pienempi kuin keskimäärin, hieman alle 20 prosenttia. Myöhemmin, vuosina 2016 2025 puualan poistuman ennakoidaan olevan sitä vastoin suuremman kuin keskimäärin, noin 26 prosenttia. Kuva 15: Työvoiman poistumaosuus 30 25 20 15 Kaikki toimialat 10 5 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 0 Työvoiman poistumaosuus (%) 2007-2015 Työvoiman poistumaosuus (%) 2016-2025 Lähde: Indufor. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

2.3 Toimialan alueellinen jakauma Taulukko 2: Puutalojen valmistus ELY-alueittain v. 2008 ELY-keskusalue Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1000 Pohjois-Pohjanmaan ELY 25 879 201 764 Etelä-Pohjanmaan ELY 38 612 197 197 Pohjanmaan ELY 21 601 101 005 Keski-Suomen ELY 15 348 80 758 Lapin ELY 18 327 79 663 Pohjois-Savon ELY 17 380 75 455 Hämeen ELY 18 239 46 250 Etelä-Savon ELY 14 89 17 152 Kainuun ELY 12 94 15 330 Uudenmaan ELY 16 76 10 480 Pirkanmaan ELY 17 67 9 683 Varsinais-Suomen ELY 12 80 8 737 Pohjois-Karjalan ELY 10 52 7 640 Kaakkois-Suomen ELY 6 28 5 581 Satakunnan ELY 7 19 5 337 Yhteensä 246 3 891 862 032 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus Viiden ELY-keskuksen alueella tehdään 77 % koko alan liikevaihdosta, Pohjois-Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat selkeästi suurimmat alueet. Vuoteen 2007 verrattuna liikevaihto on laskenut eniten Etelä-Pohjanmaalla (-11 %). Pirkanmaa ja Satakunta ovat ainoat maakunnat joissa ei ole tapahtunut liikevaihdon laskua. Henkilöstön määrä on laskenut eniten Pohjois- Pohjanmaalla (-98 hlö) ja Keski-Suomessa (47 hlö). Taulukko 3: Muiden rakennuspuusepäntuot. valmistus ELY-alueittain v. 2008 ELY-keskusalue Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1000 Hämeen ELY 62 869 177 131 Pohjois-Pohjanmaan ELY 52 864 147 044 Etelä-Pohjanmaan ELY 62 870 130 693 Pohjois-Savon ELY 40 660 128 321 Pirkanmaan ELY 60 572 101 785 Uudenmaan ELY 71 460 86 093 Etelä-Savon ELY 37 325 62 749 Keski-Suomen ELY 51 459 56 606 Pohjanmaan ELY 53 401 51 350 Varsinais-Suomen ELY 49 335 47 091 Lapin ELY 25 207 25 773 Kaakkois-Suomen ELY 36 175 21 976 Satakunnan ELY 37 182 15 662 Pohjois-Karjalan ELY 25 81 11 660 Kainuun ELY 10 38 4 887 Yhteensä 670 6 498 1 068 821 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

Viiden ELY-keskuksen alueella tehdään 64 % koko alan liikevaihdosta. Vuoteen 2007 verrattuna laskua on tapahtunut joka maakunnassa. Merkittävimmät laskut on tapahtunut Etelä-Pohjanmaalla (-64 %, liva, -689 hlöä) ja Pohjois-Pohjanmaalla (- 59 % liva, -1031 hlöä). Laman vaikutus on ollut muissa rakennuspuusepän tuotteissa puutalojen valmistusta selkeästi kovempi. 2.4 Yrityskannan muutokset Kuva 16: Yrityskannan nettomuutos Nettomuutos, kpl 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30-35 -40 2005 2006 2007 2008 2009 Puutalot Muu rak.puu Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kuvassa oleva nettomuutos on saatu vähentämällä toimialalla aloittaneista yrityksistä lopettaneet yritykset. Puutaloissa v. 2009 aloitti 5 ja lopetti 9 yritystä (-4) ja Muu Rak.puu aloitti 22 ja lopetti 35 yritystä (-13). Jos terveellä toimialalla syntyy uusia yrityksiä 10 % yritysmäärästä, puutalojen valmistuksessa se tarkoittaisi n 25 uutta yritystä (toteutunut alle 10 v. 2006-2009) ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa n. 70 uutta yritystä (toteutunut alle 30 v. 2005-2009). Yritysten nettomuutos aikavälillä 2005 2009 on puutalojen valmistuksessa - 20 ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa 64. Konkurssiin haettujen yritysten määrä on oleellisesti vähentynyt 90-luvun alkuvuosien jälkeen ja yrityskantaan suhteutettuna määrää voidaan pitää alhaisena. Alla olevat luvut ovat konkurssiin haettuja yrityksiä ja vain osa niistä todella päätyy konkurssiin. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

Kuva 17: Konkurssiin haetut yritykset, TOL 2002 järjestelmän mukaan 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Enn2009 20301 Puutalojen valmistus 20309 Muu rakennuspuusepäntuott. valm. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennuste 2009 on raportin tekijän. Konkurssiin haettujen yritysten yhteinen henkilömäärä vaihtelee voimakkaasti vuosittain (49 235 henkilöä vuosien 2003-2008 välillä), konkurssit painottuvat alle 10 henkilön yrityksiin. PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

2.5 Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 5: Alan suurimpia yrityksiä vuonna 2009 (TOL 16231 Puutalojen valmistus) Virallinen nimi Liikevaihto Henkilöstö Konserni Konserni LV Konserni hlö Kontiotuote Oy 48 906 869 259 PRT-Forest -konserni 119 689 818 808 Honkarakenne Oyj 45 094 239 303 Luoman Puutuote Oy 44 477 149 81 Luoman -konserni 42 871 502 135 Finndomo Oy 41 822 629 273 Erkyte -konserni 178 955 154 1008 Pyhännän Rakennustuote Oy 30 637 782 159 PRT-Forest -konserni 119 689 818 808 Kannustalo Oy 24 084 383 77 Finnlamelli Oy 21 805 798 107 Lapponia House Oy 15 857 894 64 Dominium Destrictium -konserni 18 562 740 68 Jetta-Talo Oy 13 329 000 77 K-P Yrityspalvelu -konserni 14 357 954 109 Oy Shinshowa Finland Ltd 10 619 000 Kuusamo Hirsitalot Oy 10 087 211 38 Pölkky -konserni 68 294 621 209 Teri-Hus Ab 9 480 463 68 Rani Plast -konserni 187 857 000 552 Lappli-Talot Oy 9 313 498 63 PRT-Forest -konserni 119 689 818 808 Oy Primapoli Ltd 9 176 590 45 Nuottisaaren Saha -konserni 14 794 059 110 Oy Simons Element Ab 8 924 000 Rantasalmi Oy 8 518 000 Vieskan Elementti Oy 8 315 626 67 Iin Fasadi Oy 8 020 862 57 Nordic PolarHouse Oy 6 678 000 19 Oy Honkamajat Finland Ltd 5 477 305 31 Jyväskylän Pienyritys Oy 4 901 000 Vuokatti Hirsitalot Oy 4 331 000 Ikihirsi Oy 3 939 664 26 Puutalokymppi Oy 3 648 000 37 Karelment Oy 3 413 550 44 Pellopuu Oy 2 971 184 23 Armas Kristo -konserni 2 042 690 25 Puulehto Oy 2 877 000 Oy Morehouse Ltd 2 794 645 18 Conlog -konserni 13 043 905 75 Syöte-Huvilat Oy 2 629 018 12 Oy Timber Frame Ltd 2 434 118 10 Humppilan Hirsi-Mäki -konserni 2 458 405 14 Lähde: Asiakastieto Oy. Tiedot perustuu Asiakastieto Oy:ltä saatuun tietoon. Joillakin yrityksillä on myös muiden tuotteiden valmistusta kuin ne tuotteet jonka otsikon alle yritys on sijoitettu. TOL luokaksi on tässä merkitty se luokka jonka yritys on ilmoittanut omaksi TOL luokakseen. Listan ulkopuolella voi olla myös alalla toimivia yrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet toimialaluokakseen jonkin muun luokan. Tällaisia merkittävä toimijoita on ainakin Kastelli-talot Oy, Pohjois- Suomen Hirsitalokeskus Oy (Mammutti) ja Koskisen Oy. Koskisen Oy:n toimialaluokka on TOL16211, vanerin ja vaneriviilun valmistaminen. Yrityksen toimintaan kuuluu myös puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta. Koskisen Oy:n liikevaihto v. 2009 oli 120.062.020 euroa ja työntekijöitä 147. Koskisen Oy kuuluu Koskitukki konserniin, jonka liikevaihto oli 144.683.333 euroa ja työntekijöitä 1047. TOL luokassa 41200 Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen ovat Mammutti, liikevaihto 17.773.641 euroa, 65 työntekijää ja Kastelli-talot Oy, liikevaihto 61.848.154 euroa, työntekijöitä 103. Kastelli kuluu Harjavalta konserniin, jonka liikevaihto oli 159.805.468 euroa, työntekijöitä 510. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

Taulukko 6: Alan suurimpia yrityksiä vuonna 2009 (TOL 16239 Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus) Virallinen nimi Liikevaihto Henkilöstö Konserni Konserni LV Konserni hlö Versowood Oy 158 287 808 597 Versowood Group -konserni 165 381 567 697 Fenestra Oy 99 307 541 760 Fenestra Group -konserni 100 865 763 852 Pihlavan Ikkuna Oy 46 093 432 235 Inwido Finland -konserni 116 314 362 638 Tiivituote Oy 41 303 000 216 Inwido Finland -konserni 116 314 362 638 JELD-WEN Suomi Oy 40 756 000 327 Skaala Ikkunat ja Ovet Oy 34 978 207 210 Oy Finland Laminated Timber Ltd 30 692 000 Domus Yhtiöt Oy 24 224 448 171 Skaala ikkuna- ja ovipalvelu Oy 24 165 652 34 Skaala Ikkunat Ja Ovet -konserni 53 539 852 347 Olavi Räsänen Oy 19 125 027 143 Eskopuu Oy 18 046 000 138 Inwido Finland -konserni 116 314 362 638 Kaskipuu Oy 13 662 464 95 Lammin Ikkuna Oy 12 396 931 65 Li-Holding -konserni 12 456 930 67 E.T. Listat Oy 12 297 977 45 Sepa Oy 12 098 362 111 Oy Lunawood Ltd 9 262 104 45 Alavus Ikkunat Oy 8 681 000 70 Eridomic Oy 8 011 760 27 Listatalo Oy 7 685 000 43 Rauma Interior Oy 7 616 925 56 Rauma Interior Group -konserni 8 566 609 65 Arvolista Oy 6 974 157 Evet Design Oy 6 533 000 Piklas Oy 6 101 824 55 PRT-Forest -konserni 119 689 818 808 FP-Tamar Oy 5 854 060 47 Noraktor -konserni 7 546 488 52 Lasivuorimaa Oy 5 763 712 34 Lista-Center Oy 5 090 000 FM-Haus Oy 4 863 550 26 Fm-Mestarihalli -konserni 4 945 974 26 Parkanon Höyläämö Oy 4 720 000 Late-Rakenteet Oy 4 569 000 40 Lähde: Asiakastieto Oy. Vuoden 2009 tietojen mukaan rakennuspuusepänteollisuuden suurin konserni liikevaihdolla mitattuna on Versowood Group konserni, liikevaihto 165 milj. euroa, henkilöstöä 697. Henkilöstöllä mitattuna suurin on Fenestra Group konserni, liikevaihto 101 milj. euroa ja henkilöstöä 852. Merkittäviä konserneja on myös PRT Forest konserni, liikevaihto 120 milj. euroa ja henkilöstöä 808 ja ikkunoihin erikoistunut Inwido Finland konserni, liikevaihto 116 milj. euroa ja henkilöstöä 638. PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Valtiovarainministeriön 1/2010 suhdannekatsauksen mukaan yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 2 % (-2,1 % vuonna 2009). Rakennusteollisuuden Keskusliiton, Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus, kevät 2010, esittää asuntojen aloitusmääräksi 27 500 kpl vuonna 2010 ja 27 000 kpl vuonna 2011. Tämä on n. 17 % enemmän kuin vuonna 2009 (23 000 kpl). Liikeja toimistorakentaminen pysyy alhaisella tasolla. Vuodelle 2010 odotetaan samaa tasoa kuin vuonna 2009, jolloin liike- ja toimistorakentamisen uudisrakentaminen väheni -33 %. Tästä syystä kokonaisrakentamisen arvioidaan supistuvan vielä vielä 2 % vuonna 2010, vaikka asuntotuotanto elpyykin. Korjausrakentamisen arvioidaan jatkavan kasvua. Vuonna 2009 korjausrakentaminen kasvoi prosentin. Vuosille 2010-2011 korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan 2 prosenttia vuodessa. Rakennusteollisuuden luottamus ei ole vielä palautunut ennalleen, mutta suhdanneodotukset ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Pitkällä aikavälillä asuntojen kysynnän arvioidaan pysyvän korkealla ja lisäävän uudisasuntojen kysyntää. VTT:n selvityksen mukaan tämä tarve pysyy noin 30 000 asunnon suuruisena aina vuoteen 2015 saakka, ja siitäkin eteenpäin 27 000 asunnon suuruisena vuoteen 2025 saakka. Uutta pitkän ajan tarvearviota valmistellaan parhaillaan. Ennakkotietojen mukaan asuntojen kysyntä kasvaa arvioitua enemmän. VTT:n uusi arvio nouseekin noin 35 000 asuntoon vuodessa. Vuoden 2010 aikana asuntorakentaminen on kasvanut poikkeuksellisen kiivaasti. Tilastokeskuksen syyskuussa 2010 julkaiseman tiedon mukaan asuntorakentaminen on kasvanut heinäkuussa 2010 peräti 72 % vuotta aiemmasta. Hurja kasvu johtuu osaksi viime vuoden romahduksesta. Rakennusteollisuuskin tulee nostaman ennustettaan aikaisemmista. Aloitettavien asuntojen määrä voi kasva jopa 31 000 asuntoon kuluvana vuonna. Rakennuspuusepäntuotteiden kysyntä on sidoksissa asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen määrään ja puutalojen kysynnän määrä pientalojen ja vapaa-ajan rakentamisen määrään. Puuelementtien, ikkunoiden, osittain ovien ja naulalevyrakenteiden osalta kotimarkkinat ovat tärkeimmät, kun taas hirsitalojen, parketin, massiivipuisten peiliovien ja liimapuun osalta vientimarkkinoilla on erittäin suuri merkitys. Viennin kannalta merkittävimpiä alueita ovat Venäjä, Keski-Eurooppa, Japani, Pohjoismaat. Venäjänkielinen alue on merkittävin vientialue. Venäjän markkina on kasvanut ohi Euroopan markkinasta, joka on ollut perinteisesti suurin markkina-alue. Kotimarkkinat ovat edelleen keskeisin markkina-alue sekä puutaloja että rakennuspuusepäntuotteita valmistaville yrityksille. Pk-yritysbarometri 2/2010 kyselyn mukaan suurimmalla osalla yrityksiä viennin arvo on säilynyt lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten. Puutalojen valmistajista n. 30 % arvioi viennin kasvaneen vuoden takaisesta. Kysyttäessä suhdanneodotuksia seuraavan vuoden kuluttua n. 40 % puutalovalmistajista ja n. 20 % muiden rakennuspuusepäntuotteiden 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

valmistajista arvioi viennin kasvavan. Kukaan puutalovalmistajista ei arvioinut viennin vähenevän. Vienti on merkittävä osa toimintaa hirsitalojen valmistajille ja osalle ovivalmistajista. Puutaloteollisuudessa tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat yksityiset kuluttajat, edustajat ja rakennusliikkeet. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien osalta tärkeimpiä ovat rakennus- ja rakennustarvikeliikkeet, puutaloteollisuus ja yksityiset kuluttajat. 3.2 Kotimaan markkinat Puutalo- ja muun rakennuspuusepänteollisuuden kehitys on kiinteästi sidoksissa rakentamisen kokonaiskehitykseen. Vuonna 2009 oli Rakennusteollisuuden (RT) mukaan rakennustuotannon arvo Suomessa 25,3 mrd. (29,5 mrd. vuonna 2008), josta talonrakentamisen osuus oli 20,0 mrd.. (24,1) Uudisrakentamisen arvo oli 10,9 mrd. (14,7) ja korjausrakentamisen 9,1 mrd. (9,4). Suomen rakennustuotemarkkinat olivat vuonna 2008 RT:n mukaan 11,8 mrd., josta puutuotteiden osuus oli 3,4 mrd., metallituotteiden 4,0 mrd., kivituotteiden 2,4 mrd. ja muiden 2 mrd.. Vuosi 2007 oli rakentamisen ja rakennustuotteiden ml. puutuotteiden suhdannehuippu. Vuoden 2007 jälkeen on rakentamisen tuotanto yhtäjaksoisesti supistunut. Kuva 18: Talonrakennustuotannon aloitukset 60 50 milj. m3 40 30 20 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 E 2011E Lähde: Tilastokeskus, RT. Vuonna 2010 uudisrakennuksia aloitettaneen 33 milj. kuutiometrin verran, tason noustessa hieman tulevina vuosina. Vuosi 2007 oli kuutioissa mitattuna ennätysvuosi 50,8 milj. talonrakennuskuution määrällä. Vuonna 2007 käynnistyi noin 30 800 asunnon rakentaminen. Vuodelle 2010 ennustetaan määräksi 27 500 kpl (23 000 kpl v. 2009), rakentaminen painopisteen ollessa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. RT arvioi vuonna 2010 aloitettavan kerros- ja rivitaloja 16000 kpl, omakotitaloja 11 000 kpl ja muita rakennuksia 500 kpl. PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

3.2.1 Puutalot Pientalorakentamisen (omakoti- ja rivitalot) määrä romahti laman aikana mutta on kääntynyt yllättävän nopeasti kasvuun, erityisesti omakotiasunnoissa. Vuonna 2010 arvioidaan aloitettavan 12 300 (8 900 v. 2009) omakotitalon ja 2 500 (2 100 v. 2009) rivitaloasunnon rakentaminen. Parhaillaan omakotitaloja rakennettiin yli 16 000 kpl ja ennustettiin määrän nousevan jopa 20 000 omakotitaloon v. 2010 mennessä. Rakentaminen keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, Tonttipula näytti jo helpottavan laman aikana, mutta jatkuu edelleen. Valmistuvista pientaloista 68 % on talopaketteja. Vapaa-asuntojen ja saunojen rakentamisen arvioidaan nousevan tai säilyvän nykyisellä tasolla. Kuva 19: Pientalorakentamisen aloitukset 30000 20000 kpl 10000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010e Omakotiasunnot Rivitaloasunnot Loma-asunnot Lähde: Talopakettimarkkinat syyskuu 2010, Pientaloteollisuus Oy/ Rakennustutkimus RTS. Talopakettimarkkinat PTT ry:n mukaan olivat valmistalomarkkinat vuonna 2009 kuluttajahinnoin 570 milj. euroa (720 milj. euroa v 2008). Valmistaloja toimitetaan pientalo- ja vapaa-ajan rakentamiseen, ja asiakkaina ovat pääasiassa yksityiset kotitaloudet, Muu asuinrakentaminen tapahtuu lähinnä ammattirakentajien toimesta ja tällöin valmistalovalmistajien merkitys on vähäinen, joskin kasvussa. Pientalorakentamisen vilkastuminen on heijastunut myös talopakettimarkkinoille. Alimmillaan vuonna 1995 talopakettien määrä aloituksista oli 3 000 kpl ja osuus markkinoista 44 %. Vuonna 2009 talopaketteja myytiin 6 100 kpl, markkinaosuus 68 %. Ylimmillään myytyjen talopakettien määrä oli vuonna 2006, 11 000 kpl, markkinaosuus 69 %. Talopaketin keskimääräinen kuluttajahinta oli vuonna 2009 noin 93 000 euroa (v 2008 90 000, v 2007 83 000 ). Hintaa on nostanut talojen koon ja toimitussisällön kasvu. Erikoista on se että talopakettien keskihinta nousi myös laman aikana. Ennuste vuoden 2010 talopakettimarkkinoista on hyvin positiivinen. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

Syyskuussa 2010 talopakettimyynti oli euroissa 47 % ja kappaleissa 43 % % edellisvuotta edellä. Kasvu on ollut erittäin voimakasta alkuvuodesta. Kuva 20: Talopakettimarkkinat kpl 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 e2010 1000 800 600 400 200 0 arvo m Määrä kpl. Arvo m, kuluttajahinnoin Lähde: Talopakettimarkkinat syyskuu 2010, Pientaloteollisuus Oy/ Rakennustutkimus RTS. Valmisosatalomarkkinoita hallitsevat edelleen puutalot (Puuelementit ja Precut), vuonna 2009 osuudet olivat 76 % talopakettien toimituksista. Puuelementtitoimituksissa ovat edelleen hallitsevassa asemassa suurelementit. Tilaelementtitoimitusten osuus on pieni mutta on kasvamassa. Teollisen hirren markkinaosuus on vakaa 11-12 % ja kivipohjaisten valmistalojen osuus on 11-12 %. Vapaa-ajan asuntojen aloitusmäärä vuonna 2009 oli 5 600 kpl. Teollisesti valmistettujen vapaa-ajan asuntojen osuus on 62 % (3 500 kpl). Teollisen hirren myynti loma-asunnoissa ja saunoissa on pyörinyt 100 milj. euron tuntumassa. Mökeistä n. 70 % on hirsirakenteisia ja loput puurakenteisia. Valmismökkien kokonaismarkkinat lienevät noin 140 milj. euroa. Erillisiä saunoja valmistuu yli 5 000 kpl vuodessa, valmispakettien markkinaosuus on 56 %. PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

Kuva 21: Loma-asuntojen aloitukset kpl 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 e2010 Valmismökit Paikalla rakennetut Lähde: Hirsitalomarkkinat syyskuu 2010, Pientaloteollisuus Oy/ Rakennustutkimus RTS. 3.2.2 Muut rakennuspuusepäntuotteet Ikkunat Ikkunoiden kokonaiskäyttö jakautuu uudis- ja korjausrakentamiseen, käyttö kotimaassa oli v. 2009 alle 1 milj. yksikköä vuodessa, oltuaan parhaimmillaan yli 1,2 milj. yksikköä. Kuluttajahinnoin ikkunamarkkinoiden arvo lienee 350 milj. euroa, tarkkaa lukua ei ole saatavissa. Ikkunoiden uusiminen vanhoissa taloissa ylläpitää kysyntää tulevinakin vuosina. Kuluttajamarkkinoilla kaupan keskikoko on pienempi ja valtaosa kaupoista tehdään jälleenmyyjän kanssa. Yritysten välisessä kaupassa (rakennusliikkeet, taloteollisuus ym.) kaupan keskikoko on suurempi ja kauppaa käydään pääasiassa suoraan valmistajien kanssa. Ikkunoiden kysyntä on painottunut eteläiseen Suomeen. Suurimmat neljä elinkeinoaluetta Uusimaa (noin 25 %), Turku, Tampere ja Oulu vastaavat noin puolta maan ikkunakäytöstä. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste tulee olemaan eteläisessä Suomessa ja muutamissa kasvukeskuksissa. Ovet Ovien kokonaiskulutus Suomessa on noin 0,9 milj. yksikköä ja kysyntä on painottunut uudisrakentamiseen. Etenkin pientalorakentamisen kasvu lisää ovien käyttöä. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste tulee olemaan eteläisessä Suomessa. Kuluttajahinnoin ovimarkkinat ovat noin 200 milj. euroa, josta valtaosa koostuu pääja parveke/terassiovista, kappalemääräisesti suurin ryhmä ovat sisäovet. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet ja rakennustarvikeliikkeet. Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

Kuva 22: Ovien ja ikkunoiden tarjonta suomessa (tuotannon bruttoarvon, viennin ja tuonnin mukaan) 250,0 200,0 milj. 150,0 100,0 50,0 0,0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Ikkunat Ovet Lähde: RT, Tullitilastot Naulalevyrakenteet Naulalevyrakenteet muodostuvat pääasiassa kattoristikoista. Tehdasvalmisteisia kattoristikoita käytetään ennen kaikkea omakoti- ja rivitaloissa, maatilarakennuksissa sekä soveltuvilta osin liike- ja julkisessa rakentamisessa. Kysyntä on seurannut edellä mainittujen rakennuskohteiden määrän kehitystä. Kohteet ovat pääasiassa uudisrakennuksia, sen sijaan korjausrakentamisessa käyttö on vähäisempää. Kysyntä on kasvanut noin 400 000 ristikkoon, oltuaan parhaimmillaan jopa 700 000 ristikkoa. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet, talotehtaat sekä yksityiset kuluttajat. 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Venäjä ja Eurooppa ovat tärkein vientimarkkina-alue suomalaiselle rakennuspuusepänteollisuudelle. Venäjän rakentaminen kasvaa taas taantuman jälkeen edelleen vahvasti. Suomalaisten puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden vienti painottuu hirsitaloihin, oviin, parkettiin ja liimapuuhun. Tässä yhteydessä ei käsitellä muiden maiden markkinoita eikä tuotteita. Näiden tuotteiden markkinatietojen tarkempaan hankkimiseen ei ole resursseja Puutalot Puuelementtitalojen vienti suomesta ja tuonti suomeen on vähäistä, potentiaalisina vientimaina lähinnä rajanaapurit Ruotsi, Venäjä ja Baltian maat. Hirsitalojen potentiaalisena vientialueena taas on käytännössä koko maailma. PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

Ikkunat Ikkunarakenteet ja materiaalit vaihtelevat maittain vaikeuttaen vientiä eri maihin. Euroopan tasolla muovi on noin 37 % osuudella tärkein ikkunamateriaali, metalli (alumiini) 30 %, puun osuus on noin 25 % ja yhdistelmämateriaalit 8 %. Saksassa, Itävallassa Englannissa ja Irlannissa yli puolet ikkunoista on muovia. Puu taas on merkittävin materiaali Beneluxmaissa, Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa. Eteläisessä Euroopassa alumiini on hallitseva materiaali. Voimakkain kasvu on Venäjällä (materiaalitiedot vanhasta raportista v. 2008, prosenttiosuuksia ei ole voitu tarkistaa). Ovet Koko Euroopassa on sisäovien kulutus noin 43 miljoonaa kpl (raportista 2008). Venäjä on ovissakin parhaiten kasvavia markkinoita. Naulalevyrakenteet Suomalaisia rakenteita vastaavia tuotteita on Euroopassa käytössä. Tuotteet ovat pääosin kotimarkkinatuotteita ja ainakin suomesta on liian pitkä kuljetusmatka Keski-Eurooppaan. 3.1.1 Vienti Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden vienti nelinkertaistui 1990-luvulla. Kasvu oli voimakasta vielä 2000-luvulla aina vuoteen 2007 asti. Vuoden 2008 lopulla alkanut lama näkyy vientimäärissä. Vuoden 2009 vienti (TOL 1623) oli 264 milj. euroa (355 milj. v. 2008). Vuonna 2009 Puutalojen (TOL 16231) osuus viennistä oli 121 milj. euroa (181 milj. v. 2008) ja muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239) 143 milj. euroa (174 milj. v. 2008). Hirsitalot, ovet, parketti ja liimapuu ovat selkeitä vientituotteita. Muiden tuotteiden osalta on toimiala passiivinen viennin suhteen. Kiinnostavin suunta on Venäjä. Venäjän markkina onkin taas laman jälkeen kasvava. Toisaalta Venäjän markkina romahti suhteellisesti eniten laman aikana. Parketti on mukana tässä tarkastelussa, mutta ei kuulu TOL 1623 luokkaan. Parketilla on oma TOL luokka. 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010