Kunnanhallitus 241 07.12.2015 Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Kunnanvaltuusto 11 18.01.2016 LUKIOKOULUTUKSEN TURVAAMISMAHDOLLISUUDET Kunnanhallitus 07.12.2015 241 Talouden tasapainottamisohjelmassa on sovittu, että kysymys lukiokoulutuksen tulevaisuudesta ratkaistaan helmikuun 2016 loppuun mennessä. Hallitusohjelmassa ei ole nyt sellaista lukioverkon harventamista tai muuta nimenomaisesti lukion uudistamista koskevaa kirjausta kuin edellisen hallituksen ohjelmassa oli. Lukiorahoitusta on kuitenkin supistettu indeksitarkistukset poisjättämällä ja viime vuosina myös yksikköhinnan leikkauksin. Lukion ylläpidon kustannus kunnalle riippuu ratkaisevasti oppilasmäärän kehityksestä. Kustannussopeutusta on tehty oppilasmääräkehitystä seuraten, mutta samassa suhteessa se ei vuodesta toiseen ole käytännössä mahdollista. Syksyllä 2015 aloittanut oppilasmäärä on kuitenkin varsin hyvä. Siikalatvan lukio on vuosia ollut mukana verkko-opetuksessa ja tehnyt opetusyhteistyötä lähilukioiden Haapaveden ja Kärsämäen lukioiden kanssa. Lukion tulevaisuustyöryhmässä ja virkamiestyönä on kartoitettu lukio-opetusta kunnassa turvaavia kehittämis- ja yhteistyövaihtoehtoja. Lukion rehtori ja koulutoimenjohtaja tulevat esittelemään kehittämisehdotuksia kunnanhallitukselle. Päätössehdotus (kj.): Kunnanhallitus kuulee viranhaltijaesitykset lukio-opetuksen tulevaisuuden vaihtoehdoista ja käy ohjeistavaa keskustelua asiassa. Kunnanhallitus merkitsee koulutoimenjohtajan ja rehtorin selostukset tiedoksi. Kunnanhallituksen mielestä lähilukioiden yhteistyön kaikki mahdollisuudet tulee selvittää ja hyödyntää lukioiden yhteistyösopimuksen pohjalta. Kunnanhallitus odottaa kokonaislaskelmien tarkentumista ennen kannanottoaan lukiokoulutuksen tuleviin vaihtoehtoihin.
Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Asiantuntijoina tämän asian kohdalla olivat lukion ja peruskoulun rehtori Maarit Leskelä ja koulutoimenjohtaja Päivi Myllylä. Kunnanhallitus 11.01.2016 18 Valmistelu (Koulutoimenjohtaja): Vuonna 2016 järjestämisluvan saaneita kunnallisia tai yksityisiä valtionosuuden/rahoituksen saajia on yhteensä 263. Lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin myönnettävä valtionosuusrahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja koulutuksen järjestäjän lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulona. Lukiokoulutuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen. Järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat lasketaan lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan pohjalta. Vuoden 2016 keskimääräinen yksikköhinta on laskettu uuden kustannusvuoden, lukiokoulutuksen vuoden 2013 kustannusten perusteella. Lisäksi lukiokoulutuksen yksikköhintaan vaikuttavat valtiontalouden säästötoimet, joiden vaikutuksesta lukiokoulutuksen vuoden 2016 laskennallista keskimääräistä yksikköhintaa on alennettu 14,5 %. Valtioneuvosto on vahvistanut lukiokoulutuksen vuoden 2016 keskimääräiseksi yksikköhinnaksi 6122,06 euroa/opiskelija. Järjestäjäkohtaisia kunnille ja kuntayhtymille määrättäviä yksikköhintoja porrastetaan koulutuksen järjestäjän lukiokoulutuksen alle 18-vuotiaina aloittaneiden lukio-oppilaiden kokonaismäärän perusteella. Lukioiden yksikköhintojen laskentaa varten määritellään koulutuksen järjestäjän tunnusluku. Tunnusluku lasketaan lukiokoulutuksen alle 18-vuotiaina aloittaneiden lukio-opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella. Laskennassa käytetään varainhoitovuotta edeltävän vuoden 20.9. tilastointipäivän opiskelijamäärää eli vuoden 2016 yksikköhintoja laskettaessa on käytetty 20.9.2015 opiskelijamäärää. Tunnusluku on 100, mikäli koulutuksen järjestäjän lukiokoulutuksen alle 18-vuotiaina aloittaneiden lukion opiskelijoiden lukumäärä on vähintään 200. Mikäli opiskelijoiden määrä on alle 200 opiskelijaa ja vähintään 60 opiskelijaa, niin tunnuslukua korotetaan opiskelijaa kohti luvulla, joka saadaan kaavasta 0,4 x (200 - lukiossa opiskelevien määrä). Jos opiskelijoiden määrä on alle 60 opiskelijaa, korotetaan tunnuslukua lisäksi luvulla, joka saadaan kaavasta 2,1 x (60 - lukiossa opiskelevien määrä). Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lisäksi korottaa yksikköhintaa
erityisen koulutustehtävän perusteella ja/tai muusta erityisestä syystä (harkinnanvarainen korotus). Mahdollinen korotus lisätään tunnusluvun mukaiseen yksikköhintaan. Siikalatvan kunnan lukiokoulutuksen yksikköhinnaksi vuodelle 2016 on Opetus- ja kulttuuriministeriön 16.11.2015 tekemällä päätöksellä vahvistettu 8.529,26 euroa/opiskelija. Yli 18-vuotiaiden eli aikuisopiskelijoiden yksikköhinta on 4.946,97 euroa/opiskelija ja maahanmuuttajille sekä vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutuksen yksikköhinta on 7.407,69 euroa/opiskelija. Lukiokoulutuksen ennakollinen rahoitus muodostuu em. tavalla opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden opiskelijamäärän tulosta. Rahoitus lasketaan erikseen aikuiskoulutukseen ja muille lukion koko opppimäärää suorittaville opiskelijoille. Lukiokoulutuksen rahoitus tarkistetaan varainhoitovuoden (tilastointipäivien 20.1.2016 ja 20.9.2016) opiskelijamäärän mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä. Kertojaopiskelijamäärät painotetaan siten, että tilastointipäivän 20.1. opiskelijamäärä painotetaan luvulla 7/12 ja tilastointipäivän 20.9. opiskeljamäärä luvulla 5/12. Myös aineopiskelun laskennallinen opiskelijamäärä tarkistetaan varainhoitovuoden 2016 loppuun mennessä. Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma 'Sivistyksen suunta 2025' -julkaisuun on kirjattu lukiokoulutuksen visio vuodelle 2025 seuraavasti: "Lukiokoulutus on vetovoimainen ja laadukas toisen asteen yleissivistävä koulutusmuoto. Lukiokoulutus on koko maassa kuntalaisten saatavilla. Kunnat kantavat vastuun lukiokoulutuksesta. Lukion oppimäärän ja yliopppilastutkinnon suorittaminen tuottaa lukiotutkinnon. Lukion ylioppilaalla on vahva perusta jatko-opintoihin erityisesti yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa." Ko. julkaisuun on kirjattu Kuntaliiton tavoitteeksi nuorten perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen mm. seuraavia asioita: - Jokainen perusopetuksen päättävä nuori jatkaa opintojaan toisella asteella ja suorittaa siellä tutkinnon - Lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta kehitetään sisällöllisesti omina koulutusmuotoinaan - Lukiokoulutukselle ja ammatillisellen peruskoulutuksen järjestämiselle, ylläpidolle ja yhteistyölle on erilaisia toteuttamistapoja - Koulutuksen järjestämisessä tulee ottaa huomioon lukiokoulutuksen yhteys perusopetuksen aineenopetukseen - Harvaan asutuilla alueilla huomioidaan lukioiden tai lukiotoimipisteiden ja perusopetuksen väliset vahvat riippuvuussuhteet - Yhteiset aineenopettajat, tilat ja välineet ovat tärkeitä tekijöitä
laadukkaan opetuksen jatkuvuuden takaamiseksi - Rahoitusperusteissa otetaan huomioon lukioiden erilaiset toimintaympäristöt. Nykyinen hallitus ei ole toistaiseksi linjannut mitään toisen asteen koulutuksen hallinnon muutoksesta. Opetusministeri Sanni Grahn- Laasonen on todennut, että nykyinen monipuolinen koulutuksen järjestäjien kenttä säilyy tämän vaalikauden. Uusien, vuonna 2019 aloittavien itsehallintoalueiden tehtäviä ei ole vielä päätetty. Tätä selvitystä tekevä Lauri Tarasti antaa raporttinsa asiasta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle ja uudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöystille 22.1.2016 mennessä. Nykyisen rahoitusmallin jatkuessa kunnalle jäävä rahoitusvastuu on kohtuullinen edellyttäen, että oppilasmäärä ei oleellisesti pienene. Vielä oppilasmäärän jäädessä alle 60, kompensoi tätä edellä kerrottu tunnusluvun lisäkorotus. Pulkkilan peruskoulun tilojen ollessa osin käyttökiellossa käytetään lukion tiloja väistötiloina. Kiinteistön käyttökuluja pitäisi jakaa tältä osin myös perusopetuksen puolelle ja lukioon kohdistuva tilakustannus pienenee. Liitteenä vuoden 2016 yksikköhintaan ja kunnan lukiokoulutuksen talousarvioon pohjautuva laskelma kunnan nettokustannuksista tämän hetken 69 oppilaan ja 60 oppilaan pohjalta. Talousarviossa ja laskelmassa ei ole huomioitu lukion tilakustannusten jakoa perusopetukselle, vaan sisäiset vuokrat lukion tiloista on kohdistettu kokonaan lukiolle. Perusopetuksen tilakäyttö pienentää lukion nettoa. Lukio jatkaa yhteistyötä etenkin kesällä 2015 tehdyn yhteistyösopimuksen pohjalta Haapaveden ja Kärsämäen lukioiden kanssa. Yhteisiä, etäopetuksena toteutettavia kursseja arviolta 10-20 lukuvuodessa painottuen Kärsämäen ja Siikalatvan välille, joilla enemmän tarvetta yhdistää pieniä opetusryhmiä. Lopullista toteutumista on vaikea ennakoida, ennen kuin opiskelijat tekevät valintansa esim. yhdessä toteutettavista syventävistä kursseista. PIO:n kanssa tehdään yhteistyötä oppilashuollossa siten, että vuoden 2016 alusta PIO:n kuraattori vastaa Siikalatvan lukion ja Pentti Haanpään koulun kuraattoritoiminnasta. Esitys (Koulutoimenjohtaja): Siikalatvan lukion toimintaa jatketaan toistaiseksi niin kauan, kuin nykyinen rahoitusmalli säilyy voimassa. Perusteluna lisäksi kahdeksan (8) perusopetuksen kanssa yhteistä virkaa ja tuntiopettajan tehtävää, joissa työmäärä jakaantuu tällä hetkellä keskimäärin puoliksi perusopetuksen ja lukion opetuksen välillä. Perusopetuksen tilojen mahdollisen saneerauksen ajan tarvitaan
lukiolla vähällä käytöllä olevia tiloja ja kiinteistökustannukset jaetaan lukion kanssa. Tulevan vuoden aikana selviää, miten Pulkkilan peruskoulun tiloja on mahdollista saneerata nykyisiin tiloihin ja miltä osin voidaan hyödyntää lukion tiloja. Perusopetuksen tilakysymysten ratkettua tarkistetaan viimeistään vuoden 2017 talousarviosta päätettäessä myös lukion ylläpitokysymystä uudelleen. Kj: Talouden tasapainottamisohjelmassa asetettu toimintakustannusten alentamisvaikutus on saavutettu.toisen asteen koulutuksen tulevaisuuden järjestämistaho selvinnee kuluvan vuoden aikana. Päätösehdotus(kj.): Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että lukio-opetusta jatketaan koulutoimenjohtajan esityksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Kunnanvaltuusto 18.01.2016 11 Päätös: Kunnanhallituksen esitys hyväksyttiin.