Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010

T AL VI VAARANKAI VOS OS AKE YHT I ÖOY J OS AVUOS I KAT S AUST AMMI -S YYS KUU2010

Osavuosikatsaus 10.11.2010 Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 Heinä syyskuun keskeiset tapahtumat Kauden aikana tuotettiin 3 211 tonnia nikkeliä, kasvua 18 prosenttia vuoden toiseen kvartaaliin verrattuna Sinkin tuotanto oli 7 557 tonnia, kasvua 36 prosenttia vuoden toiseen kvartaaliin verrattuna Liikevaihto parani merkittävästi 45,1 miljoonaan euroon, liikevoitto 10,9 miljoonaan euroon Ensimmäinen positiivinen tulos tuotannon käynnistämisen jälkeen: 25,4 miljoonaa euroa Tammi syyskuun keskeiset tapahtumat Kauden aikana tuotettiin 6 550 tonnia nikkeliä ja 16 092 tonnia sinkkiä Liikevaihto 91,9 miljoonaa euroa, liikevoitto 11,1 miljoonaa euroa Yhtiö allekirjoitti kesäkuussa 100 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen, josta nostettu 40 miljoonaa euroa Nyrstar NV:n kanssa solmittiin helmikuussa sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus 1,25 miljoonasta sinkkitonnista Nettovelka väheni merkittävästi, kun 320 miljoonan dollarin projektilaina maksettiin kokonaisuudessaan takaisin helmikuussa sinkin tuotevirtasopimuksesta Nyrstarilta saadulla 335 miljoonan dollarin ennakkomaksulla. Huhtikuussa jätettiin lupahakemus uraanin talteen ottamisesta sivutuotteena, uraanin talteenottotoiminnan ympäristövaikutusten arviointi on meneillään Katsauskauden jälkeiset tapahtumat 54 prosentin lisäys kokonaismineraalivarantoihin, uusi arvio 1550 miljoonaa tonnia; mineraalivarannot sisältävät nyt 3,4 miljoonaa tonnia nikkeliä ja 7,6 miljoonaa tonnia sinkkiä Talvivaara arvioi mahdollisuuksia tuotantokapasiteetin nostamiseksi Tuotantoennuste Talvivaara arvioi nikkelin vuosituotannoksi 11 000 13 000 tonnia ja sinkin vuosituotannoksi 28 000 30 000 tonnia vuonna 2010. Yhtiö odottaa, että vuosittaiseksi tuotannoksi laskettu tuotantotaso saavuttaa 30 000 tonnia nikkeliä vuoden 2010 loppuun mennessä. Yhtiö uskoo niin ikään, että suunniteltu täysimittainen tuotanto, noin 50 000 tonnia nikkeliä vuodessa, on saavutettavissa vuonna 2012. Tunnusluvut milj. Euroa Q3 2010 Q3 Q1 Q3 2010 Q1 Q3 Q1 Q4 Liikevaihto 45,1 0,8 91,9 2,6 7,6 Liikevoitto (tappio) 10,9 (15,3) 11,1 (23,2) (54,8) Kauden voitto (tappio) 25,4 (10,7) (8,3) (21,9) (55,0) Osakekohtainen tulos, EUR 0,08 (0,04) (0,04) (0,08) (0,19) Omavaraisuusaste 39,9 % 47,8 % 39,9 % 47,8 % 43,5 % Korolliset nettovelat 263,4 354,1 263,4 354,1 426,2 Velkaantumisaste 67,0 % 84,2 % 67,0 % 84,2 % 111,4 % Investoinnit 36,9 24,3 92,2 82,1 118,5 Rahavarat 6,0 68,6 6,0 68,6 11,9 Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 370 283 370 283 308 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 1

Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Tuotannon ylösajo eteni myös vuoden kolmannella neljänneksellä metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan käyttöönotossa ilmenneistä teknisistä haasteista huolimatta. Loppuvuoden tuotantoa ajatellen on ilo todeta, että kaivoksen kaikki prosessit toimivat nyt hyvin. Nikkelintuotannossa uskomme edelleen saavuttavamme 30 000 tonnin vuosituotantoa vastaavan tuotantotason vuoden loppuun mennessä. Talvivaaran heinä syyskuun tulos oli hyvä saavutimme positiivisen tuloksen - mihin vaikutti osaltaan nikkelin kohonnut markkinahinta. Odotamme, että nikkelin hinta pysyy viimeaikaisella tasollaan myös loppuvuonna, joskin dollarin kurssimuutosten sekä makrotalouteen liittyvien tekijöiden aiheuttama vaihtelu on todennäköistä. Hiljattain julkistamamme 54 prosentin lisäys kaivoksen mineraalivarantoihin vahvistaa edelleen Talvivaaran valtavaa potentiaalia maailmanluokan varantona. Tällä hetkellä pohdimme, miten optimoimme Talvivaaran orgaanisen kasvun pitemmällä aikavälillä siten, että nikkelintuotantomme ylittää nykyisen 50 000 tonnin vuosituotantotavoitteen." Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 10.11.2010 kello 13.00 alkaen. Yhdistetty internetlähetys ja puhelinkokous tammi syyskuun 2010 osavuosikatsauksesta pidetään 10.11.2010 kello 13.00 alkaen. Internetlähetystä voi seurata osoitteessa: [http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2010_1110_q3/ Puhelinkokouksen numero: Tunnus: 880360 US participants: +1 334 323 6201 UK participants: +44 (0)20 7162 0025 Finnish participants: +358 (0)9 2313 9201 Lisätietoa tapahtumasta on osoitteessa www.talvivaara.com. Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa Talvivaaran www-sivuilta ja yllä olevasta linkistä myös lähetyksen jälkeen. Lisätietoja: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800 Pekka Perä, toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde, talousjohtaja Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 2

Taloudellinen katsaus Heinä syyskuu 2010 Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran heinä syyskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 45,1 miljoonaa euroa (Q3 : 0,8 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi 28 prosenttia huhti kesäkuuhun verrattuna. Vuosineljänneksen liikevoitto oli 10,9 miljoonaa euroa (Q3 : liiketappio 15,3 miljoonaa euroa). Kauden voitto oli 25,4 miljoonaa euroa (Q3 : kauden tappio 10,7 miljoonaa euroa). Tase ja rahoitus Vuosineljänneksen investoinnit olivat 36,9 miljoonaa euroa (Q3 : 24,3 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundäärikasan pohjarakenteiden maarakennustöihin ja metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan asennukseen sekä sekundäärikasan kasauslaitteiston ja kuljetushihnojen hankintaan. Talvivaara nosti yhteensä 40 miljoonaa euroa 100 miljoonan euron kolmevuotisesta luottolimiittisopimuksesta, joka allekirjoitettiin kesäkuussa 2010. Talvivaara nosti myös 10 miljoonan euron investointi- ja käyttöpääomalainan, jonka Finnvera Oyj myönsi kesäkuussa. Tammi syyskuu 2010 Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran tammi syyskuun 2010 liikevaihto oli 91,9 miljoonaa euroa (Q1 Q3 : 2,6 miljoonaa euroa). Katsauskaudella myytiin 5 614 tonnia nikkeliä, 14 610 tonnia sinkkiä ja noin 47 tonnia kobolttia. Konsernin liiketoiminnan muut tuotot lähinnä biologisten hyödykkeiden (puuston) sekä nikkeli- ja sinkkitermiinien realisoituneista voitoista olivat 17,2 miljoonaa euroa (Q1 Q3 : 37,2 miljoonaa euroa). Henkilöstökulut olivat 14,4 miljoonaa euroa (Q1 Q3 : 11,6 miljoonaa euroa), ja niihin sisältyivät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelmaan liittyvät, työsuorituksen arvon perusteella kirjatut kulut. Kulujen nousu johtui työntekijöiden määrän kasvusta. Liiketoiminnan muut kulut olivat 30,2 miljoonaa euroa (Q1 Q3 : 32,6 miljoonaa euroa). Näihin kuluihin sisältyi 4,0 miljoonaa euroa realisoituneita tappioita koronvaihtosopimuksista ja USD-termiineistä sekä kauden aikana toteutuneet energia- ja kunnossapitokustannukset. Liikevoitto oli 11,1 miljoonaa euroa (Q1 Q3 : liiketappio 23,2 miljoonaa euroa). Tammi syyskuun rahoitustuotot olivat 6,9 miljoonaa euroa (Q1 Q3 : 15,0 miljoonaa euroa). Ne koostuivat pääasiassa valuuttakurssivoitoista, jotka olivat 6,8 miljoonaa euroa. Rahoituskulut olivat 29,0 miljoonaa euroa (Q1 Q3 : 21,8 miljoonaa euroa). Ne koostuivat pääosin 16,3 miljoonan euron suuruisista valuuttakurssitappioista, jotka aiheutuivat 320 miljoonan Yhdysvaltain dollarin projektilainasta ja Nyrstarin 335 miljoonan dollarin ennakkomaksusta, sekä lainojen 12,3 miljoonan euron koroista. Yhtiön katsauskauden tappio oli 8,3 miljoonaa euroa (Q1 Q3 : 21,9 miljoonaa euroa). Yhtiön tammi syyskuun laaja tulos oli -16,9 miljoonaa euroa (Q1 Q3 : -85,8 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy suojausrahaston arvon pienentyminen suojatun myynnin toteutumisen takia. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 3

Tase Tammi syyskuun investoinnit olivat 92,2 miljoonaa euroa (Q1 Q3 : 82,1 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundääriliuotuskasojen perustusten rakentamiseen, metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan asennukseen sekä sekundäärikasan kasauslaitteiston ja kuljetushihnojen hankintaan. Konsernin taseessa aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet olivat 30.9.2010 yhteensä 687,2 miljoonaa euroa (31.12.: 644,4 miljoonaa euroa). Vuosina 2008 Talvivaara Infrastructure Oy rakensi uuden pistoraiteen, joka yhdistää kaivosalueen valtiolliseen rautatieverkostoon. 30.6.2010 lähtien pistoraide on luokiteltu myytävänä oleviin omaisuuseriin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä väheni 39,4 miljoonaa euroa luokittelun muutoksen vuoksi. Konsernin vaihto-omaisuus oli syyskuun lopussa 160,4 miljoonaa euroa (31.12.: 109,5 miljoonaa euroa). Myyntisaamiset olivat 33,7 miljoonaa euroa (31.12.: 3,9 miljoonaa euroa) ja rahavarat 6,0 miljoonaa euroa (31.12.: 11,9 miljoonaa euroa). Oman pääoman osuus omassa pääomassa ja veloissa oli syyskuun lopussa 393,0 miljoonaa euroa (31.12.: 382,6 miljoonaa euroa). Tähän sisältyy noin 25 miljoonan euron hybridilaina. Tammi syyskuussa merkittiin ja maksettiin yhteensä 140 000 uutta osaketta yhtiön 2007A optio-oikeuksien perusteella. Osakkeiden merkintähinta, yhteensä 0,4 miljoonaa euroa, on kirjattu omaan pääomaan. Lainat vähenivät 438,1 miljoonasta eurosta (31.12.) 269,4 miljoonaan euroon (30.9.2010). Luvussa näkyvät helmikuussa 2010 takaisin maksettu 320 miljoonan dollarin projektilaina sekä elokuussa 2010 Outokumpu Mining Oy:lle takaisin maksettu 5 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina. Talvivaara sai tarkastelujaksolla ennakkomaksuja yhteensä 263 miljoonaa euroa. Niihin sisältyvät 335 miljoonan Yhdysvaltain dollarin ennakkomaksu Nyrstar NV:n kanssa solmitusta sinkin tuotevirtasopimuksesta sekä Suomen valtion maksama 20 miljoonan euron ennakkomaksu Talvivaara Murtomäki-radan lunastuksesta. Lyhytaikaisissa veloissa ostovelat olivat 31,4 miljoonaa euroa (31.12.: 29,7 miljoonaa euroa) ja muut velat yhteensä 21,9 miljoonaa euroa (31.12.: 9,9 miljoonaa euroa). Muihin velkoihin sisältyy 13,7 miljoonan euron factoringluotto, joka liittyy nikkelin ja koboltin myyntiin Norilsk Nickelille. Talvivaaran nikkeli-, sinkki- ja USD-termiinit suljettiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Näin ollen johdannaisinstrumentit koostuivat 30.9.2010 koronvaihtosopimuksista, joiden arvo oli -2,4 miljoonaa euroa (johdannaisinstrumentit 31.12.: 33,1 miljoonaa euroa). Oma pääoma ja velat olivat syyskuun lopussa yhteensä 984,0 miljoonaa euroa (31.12.: 879,0 miljoonaa euroa). Rahoitus 30.6.2010 Talvivaara allekirjoitti 100 miljoonan euron kolmevuotisen luottolimiittisopimuksen Nordean, Handelsbankenin ja Sampo Pankin kanssa, jotka toimivat fasiliteetin pääjärjestäjinä ja lainanantajina. Luoton marginaali on 3,00 prosenttia 31.12.2010 asti ja sen jälkeen 1,75 3,00 prosenttia yhtiön velkaantuneisuusasteen mukaan. Luotto on tarkoitettu Talvivaara-konsernin yleisiin tarpeisiin. 30.9.2010 mennessä Talvivaara oli nostanut lainasta 40 miljoonaa euroa. Kesäkuussa Talvivaara allekirjoitti myös Finnveran myöntämän 10 miljoonan euron investointi- ja käyttöpääomalainan, jonka laina-aika on kahdeksan vuotta ja marginaali 4,1 prosenttia. 30.9.2010 mennessä Talvivaara oli nostanut lainan kokonaisuudessaan. Kesäkuussa Suomen valtio maksoi ensimmäisen 50 prosentin erän Talvivaara Murtomäki-radan yhteensä 40 miljoonan euron (ALV 0 %) korvauksesta. Koko suorituksella lyhennettiin 41,0 miljoonan euron lainaa, jolla Talvivaara Infrastructure Oy rahoitti rautatien rakentamisen. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 4

Helmikuussa 2010 Talvivaara teki sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen Nyrstar NV:n kanssa. Nyrstar maksoi sopimukseen liittyen 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun, josta suurin osa käytettiin 320 miljoonan dollarin projektilainan takaisinmaksuun. Helmikuussa 2010 Talvivaara nosti 25 miljoonan euron suuruisen hybridilainan, joka on kirjattu omaksi pääomaksi IFRS-standardien mukaisesti. Lisäksi yhtiö laski helmikuussa liikkeelle 5 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan Outokumpu Mining Oy:lle. Laina maksettiin kokonaisuudessaan takaisin elokuussa 2010. Valuutta- ja hyödykesuojaukset ja suojauslaskenta Konserni sulki kaikki hyödyke- ja valuuttasuojauspositionsa 320 miljoonan dollarin projektilainan takaisinmaksun yhteydessä helmikuussa 2010. Suojien sulkemisesta saatu nettotuotto oli 46 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli positiivinen suojausten sulkemisen takia. Kaupalliset järjestelyt Talvivaaran sopimus Nyrstarin kanssa merkitsi rahoitusjärjestelyn lisäksi myös tärkeää osapuolten välistä kaupallista järjestelyä. Sopimusehtojen mukaisesti Talvivaara toimittaa koko sinkkituotantonsa Nyrstarille, kunnes 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä on toimitettu (vastaa noin 2 miljoonaa tonnia sinkkisulfidia, jonka pitoisuusaste on 65 prosenttia). Talvivaaran tuotantosuunnitelman mukaisesti toimitusten arvioidaan jatkuvan 10 15 vuotta. Toimitukset alkoivat maaliskuussa 2010. Nyrstar maksaa Talvivaaralle 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun lisäksi 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta toimitetusta sinkkitonnista (maksuun liittyy hinnankorotusmekanismi, joka perustuu rikin ja propaanin hintamuutoksiin). Osapuolet ovat myös sopineet seuraavasta hinnanjakomekanismista sinkin markkinahinnan perusteella: Vähintään sopimuksen seitsemän ensimmäisen voimassaolovuoden aikana tai kunnes 600 000 tonnia sinkkiä on toimitettu Nyrstar maksaa Talvivaaralle 10 prosenttia Lontoon metallipörssin (LME) sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin noteeraus ylittää 2 500 dollaria tonnilta (3 000 dollariin tonnilta asti) ja 30 prosenttia LME:n sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin noteeraus ylittää 3 000 dollaria tonnilta. Tämän jälkeen Nyrstar maksaa Talvivaaralle 30 prosenttia siitä osuudesta, jolla LME:n sinkin hintanoteeraus ylittää 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta toimitetusta sinkkitonnista. Nyrstar on myös sopinut, että se toimittaa Talvivaaralle enintään 150 000 tonnia rikkihappoa vuodessa sopimuksen voimassaoloaikana käytettäväksi Talvivaaran bioliuotusprosessissa. Tuotantokatsaus Aiemmat metallintuotantoennätykset paranivat jälleen heinä syyskuussa, kun nikkelin tuotanto lisääntyi 3 211 tonniin ja sinkin tuotanto 7 557 tonniin. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna nikkelin tuotanto kasvoi 18 prosenttia ja sinkin tuotanto 36 prosenttia. Tammi syyskuun tuotantomäärät olivat 6 550 tonnia nikkeliä (Q1 Q3 : 101 t) ja 16 092 tonnia sinkkiä (Q1 Q3 : 820 t). Kaivososasto lisäsi tuotantoaan edellisiin kausiin verrattuna. Tuotanto keskittyi kuitenkin entistä enemmän sivukivituotantoon, jotta sekundäärikasan perustusten tasoittamiseen saatiin riittävästi materiaalia. Heinä syyskuussa louhittiin yhteensä 3,4 miljoonaa tonnia malmia (Q3 : 2,0 miljoonaa tonnia) ja 5,8 miljoonaa tonnia sivukiveä (Q3 : 1,0 miljoonaa tonnia). Tammi syyskuun tuotanto oli 10,0 miljoonaa tonnia malmia (Q1 Q3 : 7,3 miljoonaa tonnia) ja 12,3 miljoonaa tonnia sivukiveä (Q1 Q3 : 2,9 miljoonaa tonnia). Malminkäsittely tuotti heinä syyskuussa yhteensä 3,4 miljoonaa tonnia murskattua ja kasattua malmia (Q3 : 1,4 miljoonaa tonnia). Malmia murskattiin ja kasattiin hieman vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä (jolloin malmia tuotettiin 3,7 miljoonaa tonnia), sillä louhinnan painopiste siirrettiin kesäkuukausiksi sivukivituotantoon. Lisäksi esimurskain oli kaksi viikkoa poissa käytöstä huoltoseisokin Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 5

vuoksi. Tammi syyskuussa murskattiin ja kasattiin yhteensä 10,4 miljoonaa tonnia malmia (Q1 Q3 : 5,5 miljoonaa tonnia). Biokasaliuotusprosessi eteni heinä syyskuussa tavoitteiden mukaan. Valtaosa metallien talteenottolaitoksessa käsitellystä liuoksesta oli edelleen peräisin primäärikasan kakkoslohkosta. Kolmoslohkon rakentaminen saatiin päätökseen kesäkuun alussa ja se otettiin tuotantokäyttöön heinäkuussa. Lohkon valmistuttua liuoksen nikkelipitoisuudet parantuivat nopeasti ja ylittivät 2,6 g/l syyskuussa. Kesäkuussa aloitettu neloslohkon kasaus jatkui koko tarkastelujakson ajan. Tavoitteena oli saada kasaus päätökseen neljännen kvartaalin alkupuolella. Tähän mennessä neloslohkon liuotustulokset ovat olleet erittäin lupaavia. Sekundääriliuotuskasan perustusten rakentaminen jatkui kolmannella vuosineljänneksellä, mutta osa alueesta saatiin valmiiksi jo kesän aikana. Tämän ansiosta pienimuotoinen sekundääriliuotus voitiin käynnistää elokuussa, jolloin kiviautot aloittivat ykköslohkon purkamisen ja uudelleenkasaamisen. Syyskuun lopussa alustavat tiedot sekundääriliuotuksen tuloksista olivat myönteisiä ja osoittivat, että kasan ykköslohkolla takaisinsaostuneet metallit liukenevat hyvin. Metallitehtaan toisen tuotantolinjan käyttöönotto kesäkuussa oli merkittävä virstanpylväs. Suurin osa ensimmäisen tuotantolinjan käyttöönottoa vaikeuttaneista teknisistä ongelmista oli kertyneen kokemuksen ansiosta osattu välttää toista linjaa rakennettaessa. Näin ollen toisen tuotantolinjan käyttöönotto sujuikin pitkälti suunnitelmien mukaan. Toisen rikkivetykehittimen asennustöissä havaitut puutteet kuitenkin pienensivät tuotantomääriä kolmannen vuosineljänneksen alussa ja aiheuttivat myöhemmin korjausseisokkeja tehtaalla. Vuosineljänneksen loppuun mennessä kumpikin tuotantolinja toimi tuotannon ylösajovaiheelle suunnitellun kapasiteetin mukaisesti. Kaasunpesukapasiteettia lisättiin edelleen heinä syyskuussa, jotta rikkivedyn aiheuttamat hajuongelmat saataisiin lopullisesti hoidettua. Tavoitteena oli erityisesti varmistaa, että järjestelmän kapasiteetti riittää käsittelemään myös ajoittain korkeampia päästötasoja. Tammi syyskuun käyttökustannukset olivat pääosin ennakoidun suuruiset. Tuotannon tunnusluvut Q3 2010 Q3 Q1 Q3 2010 Q1 Q3 Q1 Q4 Kaivososasto Louhittu malmi milj. tonnia 3,4 2,0 10,0 7,3 10,8 Louhittu sivukivi milj. tonnia 5,8 1,0 12,3 2,9 4,3 Materiaalinkäsittely Kasattu malmi milj. tonnia 3,4 1,4 10,4 5,5 8,5 Biokasaliuotus Malmia liuotuskasalla milj. tonnia 21,4 8,0 21,4 8,0 11,0 Metallien talteenotto Nikkeli, metallisisältö tonnia 3 211 101 6 550 325 735 Sinkki, metallisisältö tonnia 7 557 114 16 092 820 3 133 Prosessin sivutuotteena syntyvän uraanin talteenottamiseen liittyvät lupa- ja suunnitteluprosessit ovat meneillään Talvivaara ilmoitti helmikuussa, että se aikoo käynnistää uraanin talteenoton ja hyödyntämisen muiden metallien sivutuotteena. Yhtiö aikoo ottaa uraania talteen päätuotteiden liuotusprosessista Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 6

uraanipuolituotteena (yellow cake). Talteenotto aiotaan toteuttaa teknisesti yksinkertaisella ja turvallisella uuttomenetelmällä, joka on laajalti käytössä oleva menetelmä metallien talteenotossa. Talvivaara Sotkamo Oy jätti 20.4.2010 työ- ja elinkeinoministeriöön ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin talteen ottamisesta sivutuotteena. Toisella vuosineljänneksellä kaivosalueella käynnistettiin uraanin talteenottotoiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten arviointi. Uraanin talteenottoon liittyvän uuttolaitoksen yksityiskohtainen suunnittelu eteni vuoden kolmannella neljänneksellä. Prosessiin ja uuttolaitoksen suunniteltuun sijaintiin tehtyjen muutosten vuoksi hankkeen investointiarvio on noussut 40 50 miljoonaan euroon. Vuosittaisten tuotantokustannusten arvioidaan olevan noin kaksi miljoonaa euroa ja vuosituotannon noin 350 tonnia. Talvivaara jatkoi katsauskauden aikana kaupallisia neuvotteluja uraanin tuotantoon ja myyntiin liittyvästä yhteistyöstä alan johtavien yritysten kanssa. Uraaniliiketoiminnan rahoitus- ja toimintamalli täsmentyvät mahdollisen kumppanin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Ympäristö, työterveys ja -turvallisuus Talvivaaran henkilöstön työturvallisuus jatkui hyvänä, sillä heinä syyskuussa sattui vain yksi, suhteellisen pieni työtapaturma, joka johti yhtä päivää pitempään sairauspoissaoloon. Tammi syyskuussa tällaisia työtapaturmia sattui kaiken kaikkiaan viisi. Työtapaturmatiheys oli vuoden alusta laskettuna 11,5 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden ja viimeisen 12 kuukauden aikana 12,5 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Talvivaara jatkoi ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän suunnittelua ja käyttöönottoa. Tavoitteena on, että järjestelmä saadaan auditoitua vuoden 2010 loppuun mennessä. Talvivaara aloitti kansainväliseen yhteiskuntavastuuraportointiohjeistoon (Global Reporting Initiative, GRI) liittyvän selvitystyön, joka omalta osaltaan edistää yhtiön kestävän kehityksen raportointia. Yhtiö on mukana myös maailmanlaajuisessa Carbon Disclosure Project -hankkeessa, joka tähtää hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Henkilöstö Talvivaarassa oli 30.9.2010 yhteensä 370 työntekijää (Q3 : 283). Työntekijöiden määrä kasvoi 62 henkilöllä vuoden lopusta. Työntekijöiden määrä laski 12 henkilöllä 30.6.2010 tilanteeseen verrattuna, jolloin työntekijöitä oli 382 henkilöä. Työntekijämäärän vähentyminen johtui yli 30 kesäharjoittelijan työsuhteiden päättymisestä, kun taas vakituisten työntekijöiden määrä kasvoi edelleen. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tammi syyskuussa oli 356 (Q1 Q3 : 266). Katsauskauden palkat olivat 12,2 miljoonaa euroa (Q1 Q3 : 9,9 miljoonaa euroa). Tekniikan lisensiaatti Eeva Ruokonen nimitettiin Talvivaaran kestävän kehityksen johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi helmikuun alusta 2010 alkaen. Varsinainen yhtiökokous Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.2010. Kokouksessa päätettiin muun muassa seuraavaa: Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi muutettiin kahdeksan. Gordon Edward Haslam, D. Graham Titcombe, Eileen Carr, Eero Niiva, Saila Miettinen-Lähde ja Pekka Perä valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Roland Junck ja Tapani Järvinen valittiin uusiksi jäseniksi hallitukseen. Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 5 muutettiin niin, että kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 12 muutettiin niin, että kutsu varsinaiseen tai ylimääräiseen yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta, mutta kuitenkin viimeistään Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 7

yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle voidakseen osallistua yhtiökokoukseen. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta. Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta julkisessa kaupankäynnissä sekä päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Kumpikin päätösoikeus poikkeaa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta. Riskit ja epävarmuustekijät Riskien hallintaa koskevan hyvän hallintotavan mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi ja riskien vaikutusten mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta. Lisäksi prosessin avulla varmistetaan, että ryhdytään tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin riskien hallitsemiseksi. Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, historiallisiin tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja kaivoslupaan. Lyhyen aikavälin toiminnan riskit koskevat Talvivaaran käynnissä olevaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi silti liittyä teknisiä tai operatiivisia riskitekijöitä, jotka eivät ehkä ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa. Talvivaara on käynnistänyt tuotantovarmuusohjelman operatiivisten riskien vähentämiseksi. Tavoitteena on, että ohjelman avulla vähennetään tuotantoseisokkeja ja onnettomuuksia arvioimalla laitteet ja prosessit yksityiskohtaisesti ja parantamalla toimintatapoja ja kunnossapitoa. Tuotantomäärän ohella Talvivaaran liikevaihtoon vaikuttaa merkittävimmin nikkelin markkinahinta. Nikkelin hinnan volatiliteetti on perinteisesti ollut suuri, ja yhtiö pitää todennäköisenä, että se pysyy sellaisena myös tulevaisuudessa. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihtelua vastaan. Tästä syystä nikkelin hinnan epävakaus vaikuttaa merkittävästi yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista. Tätä tukee yhtiön näkemys siitä, että Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina. Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloudellista tilannetta olennaisesti. 30.9.2010 Talvivaaralla ei ollut suojauksia Yhdysvaltain dollariin liittyviltä valuuttariskeiltä. Osakkeet ja osakkeenomistajat Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 30.9.2010 yhteensä 245 316 718 osaketta. Kun otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun vaihtovelkakirjalainan sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, katsauskauden lopussa yhtiön täysi auktorisoitu osakemäärä oli 263 669 291 osaketta. Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010, ja se päättyy 31.3.2012. Yhtiön 2007A-optiooikeuksien perusteella oli 30.9.2010 mennessä merkitty ja maksettu yhteensä 140 000 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oy:n uutta osaketta. Osakkeiden merkintähinta, yhteensä 363 832 euroa, kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön 2007A-optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 2 193 100 kappaletta. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 8

30.9.2010 seuraavat osakkeenomistajat omistivat yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta: Pekka Perä (23,3 prosenttia), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,6 prosenttia) ja BlackRock Investment Management Ltd (6,2 prosenttia). Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Merkittävä lisäys Talvivaaran mineraalivarantoihin 27.10.2010 Talvivaara ilmoitti 54 prosentin lisäyksestä Sotkamon Kuusilammen ja Kolmisopen mineraalivarannoissa. Varantojen määräksi arvioidaan nyt 1 550 miljoonaa tonnia. JORC-luokittelun mukaiset todetut ja todennäköiset mineraalivarannot kasvoivat 75 prosenttia, 1 121 miljoonaan tonniin. Uudet mineraalivarannot sisältävät 3,4 miljoonaa tonnia nikkeliä ja 7,6 miljoonaa tonnia sinkkiä. Mineraalivarantojen merkittävän lisäyksen seurauksena Talvivaara tutkii parhaillaan kasvumahdollisuuksiaan kaivoksen tuotantoa laajentamalla. Yhtiö tiedottaa tutkimusten tuloksista ja johtopäätöksistään tulevien kuukausien aikana. Sekundäärikasan kasausjärjestelmän käyttöönotto Sekundäärikasaan malmia kasaava laitteisto otettiin käyttöön suunnitelman mukaisesti lokakuussa. Järjestelmän koekäyttö malmilla on saatu onnistuneesti päätökseen, ja tuotantokäytön on määrä käynnistyä 8.11.2010 alkavalla viikolla. Toisen vetytehtaan käyttöönotto Metallien talteenottolaitoksen täysimittaisen käytön mahdollistava toinen vetytehdas otettiin käyttöön marraskuun ensimmäisellä viikolla. Vetytehtaan odotetaan saavuttavan täyden toimintavalmiutensa marraskuun aikana. Lyhyen aikavälin näkymät Talvivaara jatkaa tuotantonsa ylösajoa myös vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yhtiö arvioi, että koko vuoden tuotanto on 11 000 13 000 tonnia nikkeliä ja 28 000 30 000 tonnia sinkkiä. Nikkelin keskimääräinen päivittäinen tuotanto ylittää nykyisin 50 tonnia ja tuotantotason uskotaan edelleen nousevan seuraavien viikkojen aikana, kun primääriliuotuskasan neljäs lohko otetaan tuotantoon ja toinen vetytehdas saadaan tuotantokäyttöön. Joulukuussa metalleja uskotaan saatavan talteen myös sekundääriliuotuksesta. Näiden tuotantoon liittyvien tekijöiden ansiosta Yhtiö arvioi edelleen, että vuoden loppuun mennessä sen nikkelintuotanto nousee 30 000 tonniin vuosittaiseksi tuotannoksi laskettuna, ja että yhtiön kassavirta kääntyy positiiviseksi. Nikkelin lyhyen aikavälin markkinanäkymät ovat edelleen vaihtelevat Yhdysvaltain dollarin kurssivaihtelujen sekä makrotalouteen liittyvien tekijöiden vuoksi. Viime aikoina heikko dollari on vaikuttanut nikkelin hintaan nostavasti, ja Talvivaara odottaa tämän valuuttakursseihin liittyvän trenditn jatkuvan vuoteen 2011. Toisaalta vähäisempään kysyntään viittaavat Lontoon metallipörssin (LME) kasvavat nikkelivarastot sekä nikkelin vienti Kiinasta saattavat aiheuttaa hinnanlaskupaineita. Koska markkinanäkymät ovat vaihtelevia ja sekä positiiviset että negatiiviset yllätykset ovat mahdollisia, Talvivaara arvioi nikkelin hinnan pysyvän lähitulevaisuudessa jotakuinkin viime aikojen hintahaarukassa eli 20 000 25 000 dollarissa tonnilta. Espoossa 10.11.2010 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Hallitus Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 9

KONSERNIN TULOSLASKELMA Tilintarkastamaton Tilintarkastamaton Tilintarkastamaton Tilintarkastamaton Tilintarkastettu 7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/ (kaikki luvut EUR '000) 2010 2010 Liikevaihto 45 091 826 91 945 2 604 7 571 Liiketoiminnan muut tuotot 532 11 599 17 243 37 152 43 118 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 20 938 15 100 53 097 47 177 75 587 Materiaalit ja palvelut -26 915-12 763-68 284-40 267-65 156 Henkilöstökulut -4 590-3 566-14 446-11 631-17 695 Poistot ja arvonalentumiset -13 159-9 458-38 191-25 677-37 061 Liiketoiminnan muut kulut -10 966-17 041-30 234-32 566-61 140 Liikevoitto/tappio(-) 10 931-15 303 11 130-23 208-54 776 Rahoitustuotot 29 365 8 026 6 892 15 039 11 526 Rahoituskulut -6 065-8 037-29 044-21 834-31 835 Rahoituskulut (netto) 23 300-11 -22 152-6 795-20 309 Voitto/tappio(-) ennen veroja 34 231-15 314-11 022-30 003-75 085 Tuloverot -8 874 4 565 2 679 8 056 20 127 Kauden voitto/tappio(-) 25 357-10 749-8 343-21 947-54 958 Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille 19 802-9 310-9 084-18 415-45 267 Vähemmistölle 5 555-1 439 741-3 532-9 691 25 357-10 749-8 343-21 947-54 958 Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio(-) ( /osake) Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu 0,08-0,04-0,04-0,08-0,19 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 10

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Tilintarkastamaton Tilintarkastamaton Tilintarkastamaton Tilintarkastamaton Tilintarkastettu 7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/ (kaikki luvut EUR '000) 2010 2010 Kauden voitto/tappio(-) 25 357-10 749-8 343-21 947-54 958 Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioon otettuna Rahavirtojen suojaukset -2 696-16 461-8 572-63 828-69 705 Muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioon otettuna -2 696-16 461-8 572-63 828-69 705 Laaja tulos 22 661-27 210-16 915-85 775-124 663 Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille 17 645-22 479-15 942-69 478-101 031 Vähemmistölle 5 016-4 731-973 -16 297-23 632 22 661-27 210-16 915-85 775-124 663 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 11

KONSERNIN TASE Tilintarkastamaton Tilintarkastettu Tilintarkastamaton (kaikki luvut EUR '000) 30.9.2010 31.12. 30.9. VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 687 226 644 356 615 195 Biologiset hyödykkeet 8 474 6 614 6 368 Aineettomat hyödykkeet 7 758 7 846 7 609 Laskennalliset verosaamiset 27 272 21 548 7 412 Johdannaisinstrumentit - - 39 391 Muut saamiset 7 616 7 582 11 227 738 346 687 946 687 202 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 160 389 109 512 82 080 Myyntisaamiset 33 716 3 913 981 Muut saamiset 6 189 15 477 10 609 Johdannaisinstrumentit - 50 244 30 413 Rahavarat 5 976 11 877 68 624 206 270 191 023 192 707 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 39 391 - - Varat yhteensä 984 007 878 969 879 909 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 80 80 80 Ylikurssirahasto 8 086 8 086 8 086 Suojausrahasto 9 709 16 567 21 269 Muut rahastot 439 784 417 448 416 554 Kertyneet voittovarat -80 452-71 368-44 516 377 207 370 813 401 473 Vähemmistön osuus omasta pääomasta 15 793 11 784 19 119 Oma pääoma yhteensä 393 000 382 597 420 592 Pitkäaikaiset velat Lainat 239 769 384 301 412 852 Saadut ennakkomaksut 230 235 - - Ostovelat 29 - - Johdannaisinstrumentit 1 553 3 110 3 487 Varaukset 2 987 1 594 1 018 474 573 389 005 417 357 Lyhytaikaiset velat Lainat 29 601 53 810 9 912 Saadut ennakkomaksut 32 764-19 401 Ostovelat 31 361 29 669 11 305 Muut velat 21 880 9 875 - Johdannaisinstrumentit 828 14 013 1 342 116 434 107 367 41 960 Velat yhteensä 591 007 496 372 459 317 Velat ja oma pääoma yhteensä 984 007 878 969 879 909 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 12

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA A. Osake-pääoma B. Ylikurssirahasto C. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto D. Suojausrahasto E. Muut rahasto F. Kertyneet voittovarat G. Yhteensä H. Vähemmistön osuus I. Oma pääoma yhteensä (kaikki luvut EUR '000) A B C D E F G H I 1.1. 80 8 086 320 607 72 332 13 412-26 101 388 416 35 470 423 886 Kauden tulos - - - - - -18 415-18 415-3 532-21 947 Rahavirtojen suojaukset - - - -51 063 - - -51 063-12 765-63 828 Kauden laaja tulos - - - -51 063 - -18 415-69 478-16 297-85 775 Osakeanti - - 82 691 - - - 82 691-82 691 Uusien osakkeiden liikkeeseen laskemisesta välittömästi johtuvat ulkoiset menot - - -2 047 - - - -2 047 - -2 047 Tytäryhtiön hankinta, Hyena Holding AB - - - - - - - -54-54 Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo - - - - 1 891-1 891-1 891 30.9. 80 8 086 401 251 21 269 15 303-44 516 401 473 19 119 420 592 31.12. 80 8 086 401 248 16 567 16 200-71 368 370 813 11 784 382 597 1.1.2010 80 8 086 401 248 16 567 16 200-71 368 370 813 11 784 382 597 Kauden tulos - - - - - -9 084-9 084 741-8 343 Rahavirtojen suojaukset - - - -6 858 - - -6 858-1 714-8 572 Kauden laaja tulos - - - -6 858 - -9 084-15 942-973 -16 915 Toteutetut osakeoptiot - - 364 - - - 364-364 Perpetuaali pääomalaina - - - - 19 925-19 925 4 982 24 907 Henkilöstön osakeoptioohjelma - työsuorituksen arvo - - - - 2 047-2 047-2 047 30.9.2010 80 8 086 401 612 9 709 38 172-80 452 377 207 15 793 393 000 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 13

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Tilintarkastamatotamaton Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintar- tamaton tamaton kastettu 7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/ (kaikki luvut EUR '000) 2010 2010 Liiketoiminnan rahavirrat Kauden voitto/tappio(-) 25 357-10 749-8 343-21 947-54 958 Oikaisut Verot 8 874-4 565-2 679-8 056-20 127 Poistot 13 159 9 458 38 191 25 677 37 061 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa -2 060 603-4 364 3 327 845 Korkotuotot -29 365-8 026-6 892-15 039-11 526 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahavarojen käyvän arvon lisäykset -3 638 10 996-20 280 2 806 27 507 Korkokulut 6 065 8 037 29 044 21 834 31 834 Käyttöpääoman muutos 18 392 5 754 24 677 8 602 10 636 Muiden saamisten vähennys (+)/lisäys(-) -10 030 2 533-19 774 9 314 2 055 Vaihto-omaisuuden vähennys (+)/lisäys (-) -23 566-16 404-50 878-51 122-77 820 Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys(- )/lisäys(+) -20 040 1 783 14 253-24 072-16 421 Käyttöpääoman muutos -53 636-12 088-56 399-65 880-92 186-35 244-6 334-31 722-57 278-81 550 Maksetut korot ja muut rahoitusmenot -3 154-4 578-16 364-16 132-22 318 Korkotuotot 2 002 52 52 820 3 430 3 821 Liiketoiminnan nettorahavirta -36 396-10 860 4 734-69 980-100 047 Investointien rahavirrat Tytäryhtiön hankinta, saadut nettovarat - -54 - -54-54 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta -36 721-24 182-91 899-81 842-117 738 Biologisten hyödykkeiden hankinta - - -7-35 -35 Aineettomien hyödykkeiden hankinta -153-133 -277-175 -741 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti - - - 9 9 Biologisten hyödykkeiden myynti - 104 76 104 273 Aineettomien hyödykkeiden myynti - - - 49 49 Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvä julkinen avustus - - - 5 000 5 000 Aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvä julkinen avustus - - - 13 228 Investointeihin käytetyt nettorahavarat -36 874-24 265-92 107-76 931-113 009 Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla vähennettynä - 80 644-80 644 80 641 Toteutetut osakeoptiot 13-364 - - Korollisten lainojen nostot 50 000-56 539 53 357 63 924 Perpetuaali pääomalainasta saadut maksut - - 24 875 - - Saadut ennakkomaksut - - 263 419 - - Korollisten lainojen takaisinmaksut -6 198-1 154-263 725-1 179-2 345 Rahoituksen nettorahavirta 43 815 79 490 81 472 132 822 142 220 Käteisvarojen ja luotollisten tilien nettovähennys(-)/lisäys -29 455 44 365-5 901-14 089-70 836 Käteisvarat ja luotolliset tilit kauden alussa 35 431 24 259 11 877 82 713 82 713 Käteisvarat ja luotolliset tilit kauden lopussa 5 976 68 624 5 976 68 624 11 877 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 14

LIITETIEDOT 1. Laadintaperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 31.12., alla mainitut muutokset huomioiden. Tulouttaminen Kun Talvivaara solmii pitkäaikaisen myyntisopimuksen asiakkaan kanssa ja vastaanottaa sen nojalla ennakkomaksuja tuotteista, jotka toimitetaan vasta tulevaisuudessa, ennakkomaksut kirjataan pitkäaikaisiin velkoihin lukuunottamatta sitä osuutta ennakkomaksusta joka kohdistuu seuraavien 12 kuukauden aikana toteutuvaan tuotantoon ja joka kirjataan lyhytaikaisiin velkoihin. Myyntituotot kirjataan, kun tuote on toimitettu ja kaikki omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle myyntisopimuksen ehtojen mukaisesti. 2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (kaikki luvut EUR '000) Koneet ja laitteet Keskeneräiset omat työt Maa-alueet ja rakennukset Muut aineelliset hyödykkeet Yht. Bruttokirjanpitoarvo 1.1.2010 209 907 51 671 223 036 202 791 687 405 Lisäykset 28 598 91 458 152 29 120 237 Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin - - - -40 629-40 629 Vähennykset - - -149 - -149 Siirrot 56 161-86 228 15 211 14 856 - Bruttokirjanpitoarvo 30.9.2010 294 666 56 901 238 250 177 047 766 864 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.2010 16 949-10 230 15 870 43 049 Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin - - - -1 238-1 238 Tilikauden poistot 16 923-7 703 13 201 37 827 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 30.9.2010 33 872-17 933 27 833 79 638 Kirjanpitoarvo 1.1.2010 192 958 51 671 212 806 186 921 644 356 Kirjanpitoarvo 30.9.2010 260 794 56 901 220 317 149 214 687 226 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 15

3. Myyntisaamiset 30.9.2010 31.12. Nikkeli-kobolttisulfidi 32 855 3 096 Sinkkisulfidi 861 817 33 716 3 913 4. Vaihto-omaisuus 30.9.2010 31.12. Raaka-aineet ja tarvikkeet 7 699 9 919 Malmi kasalla 80 154 57 726 Keskeneräiset tuotteet 64 212 39 403 Valmiit tuotteet 8 324 2 464 Vaihto-omaisuus yhteensä 160 389 109 512 5. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät Vuosina 2008- Talvivaara Infrastructure Oy rakensi uuden pistoraiteen, joka yhdistää kaivoksen kansallisen rataverkkoon. Suomen valtio korvaa Talvivaara Infrastructure Oy:lle rakentamiskustannuksia 40,0 miljoonaan euroon (ALV 0%) saakka kahdessa erässä vuosina 2010-2011, kun sovitut rautatien vähimmäiskuljetusmääriä koskevat ehdot täyttyvät. Ensimmäistä maksuerää koskevan vähimmäiskuljetusmäärän tultua täyteen toukokuussa 2010 Suomen valtio maksoi ensimmäisen 20 miljoonan euron lunastuserän kesäkuussa 2010. Jäljellä olevien vähimmäiskuljetusmäärien oletetaan toteutuvan seuraavien 12 kuukauden aikana. Kaivosrata on luokiteltu myytävänä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi 30.6.2010 alkaen. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 30.9.2010 31.12. Kaivosrata 39 391 - Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 16

6. Lainat ja pääomalainat (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset 30.9.2010 31.12. Pääomalainat 1 405 1 405 Investointi- ja käyttöpääomalaina 56 332 45 417 Projektilaina 1-189 505 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina 77 450 75 477 Luottolimiitti 39 292 - Ratalaina - 19 861 Rahoitusleasingvelat 35 718 15 306 Korkotukilainat - 4 187 Muut lainat 29 572 33 143 239 769 384 301 Lyhytaikaiset Projektilaina 1-32 625 Ratalaina 18 474 19 898 Rahoitusleasingvelat 6 934 1 287 Korkotukilainat 4 193-29 601 53 810 Lainat yhteensä 269 370 438 111 1) Projektilaina on uudelleenluokiteltu pitkäaikaisiin lainoihin vuoden vertailutiedoissa, koska päätös projektilainan takaisinmaksusta tehtiin tilikauden päättymisen jälkeen. 7. Saadut ennakkomaksut (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset 30.9.2010 31.12. Ennakkomaksu sinkkituotteesta 230 235-230 235 - Lyhytaikaiset Ennakkomaksu sinkkituotteesta 12 764 - Ennakkomaksu kaivosradasta 20 000-32 764 - Yhteensä 262 999 - Talvivaara vastaanotti vuoden 2010 ensimmäisellä kvartaalilla 335 miljoonan USA:n dollarin suuruisen ennakkomaksun Nyrstar NV:ltä. Ennakkomaksu liittyy Talvivaara Sotkamo Oy:n ja Nyrstar NV:n allekirjoittamaan pitkäaikaiseen tuotevirtasopimukseen Talvivaaran sinkkituotannosta. Sopimuksen perusteella Talvivaara toimittaa Nyrstar NV:lle 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä vuodesta.. Toimitukset alkoivat maaliskuussa 2010 ja 30.9.2010 mennessä Talvivaara oli toimittanut 12 519 tonnia sinkkiä Nyrstar NV:lle. Ennakkomaksu on vähentynyt noin 3,4 miljoonaa USA:n dollaria toimitetun sinkin perusteella. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 17

Konsernin tunnusluvut 1.7.-30.9 2010 1.7.-30.9 1.1.-30.9 2010 1.1.-30.9 1.1.-31.12 Liikevaihto EUR '000 45 091 826 91 945 2 604 7 571 Liikevoitto (tappio) EUR '000 10 931-15 303 11 130-23 208-54 776 Liikevoitto/-tappioprosentti 24,2 % -1852,7 % 12,1 % -891,2 % -723,5 % Voitto (tappio) ennen veroja EUR '000 34 231-15 314-11 022-30 003-75 085 Kauden voitto (tappio) EUR '000 25 357-10 749-8 343-21 947-54 958 Oman pääoman tuotto 6,6 % -2,7 % -2,2 % -5,2 % -13,6 % Omavaraisuusaste 39,9 % 47,8 % 39,9 % 47,8 % 43,5 % Korolliset nettovelat EUR '000 263 394 354 130 263 394 354 130 426 234 Velkaantumisaste 67,0 % 84,2 % 67,0 % 84,2 % 111,4 % Investoinnit EUR '000 36 874 24 315 92 183 82 052 118 514 Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot EUR '000 - - 63-261 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet EUR '000 687 226 615 194 687 226 615 194 644 356 Johdannaisinstrumentit EUR '000 2 381 64 975 2 381 64 975 33 121 Lainat EUR '000 269 370 422 764 269 370 422 764 438 111 Rahavarat EUR '000 5 976 68 624 5 976 68 624 11 877 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 18

Osakekohtaiset tunnusluvut 1.7.-30.9. 10 1.7.-30.9. 09 1.1.-30.9. 10 1.1.-30.9. 09 1.1.-31.12. 09 Osakekohtainen tulos EUR 0,08-0,04-0,04-0,08-0,19 Oma pääoma/osake EUR 1,54 1,75 1,54 1,75 1,51 Osakkeen kurssikehitys Lontoon pörssissä Keskikurssi 1 EUR 4,98 4,27 4,59 3,39 3,57 GBP 4,15 3,72 3,94 3,00 3,18 Alin kurssi 1 EUR 4,32 3,70 3,99 1,45 1,45 GBP 3,60 3,23 3,42 1,29 1,29 Ylin kurssi 1 EUR 5,90 4,78 5,74 4,71 4,68 GBP 4,92 4,17 4,92 4,17 4,17 Kurssi kauden lopussa 2 EUR 5,72 4,18 5,72 4,18 4,35 GBP 4,92 3,80 4,92 3,80 3,86 Muutos kauden aikana 34,7 % 11,7 % 27,3 % 219,1 % 224,6 % Osakekannan markkina- arvo kauden lopussa 3 EUR '000 1 402 951 1 023 794 1 402 951 1 023 794 1 066 454 GBP '000 1 206 468 930 936 1 206 468 930 936 947 118 Osakkeiden vaihdon kehitys Osakkeiden vaihto 11 247 35 736 77 074 119 239 153 421 Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 4,6 % 15,5 % 31,4 % 51,9 % 65,6 % Osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä Keskikurssi 1 EUR 5,09 4,38 4,66 4,19 4,21 Alin kurssi 1 EUR 4,35 3,75 3,99 3,05 3,05 Ylin kurssi 1 EUR 5,72 4,86 5,72 4,86 4,86 Kurssi kauden lopussa 2 EUR 5,68 4,18 5,68 4,18 4,33 Muutos kauden aikana 27,6 % 3,2 % 31,2 % 33,5 % 38,3 % Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa 3 EUR '000 1 392 829 931 708 1 392 829 931 708 1 061 615 1) Osakkeiden vaihdon kehitys Osakkeiden vaihto 21 058 45 054 97 450 86 452 113 077 Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 8,6 % 19,6 % 39,7 % 37,6 % 48,4 % Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 245 216 366 229 915 326 245 216 366 229 915 326 233 762 033 Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 245 316 718 245 176 718 245 316 718 245 176 718 245 176 718 Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista. 2) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia 3) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 19

Muut tunnusluvut 1.7.-30.9. 2010 1.7.-30.9. 1.1.-30.9. 2010 1.1.-30.9. 1.1.-31.12. Liikkeelle lasketut optiot kauden lopussa 5 065 100 4 334 500 5 065 100 4 334 500 5 352 500 Osakkeiden määrä, joka voidaan merkitä liikkeelle laskettuja optioita vastaan 5 065 100 4 334 500 5 065 100 4 334 500 5 352 500 Ääniosuus, joka liikkeelle laskettujen optioiden nojalla voidaan saada 2,0 % 1,7 % 2,0 % 1,7 % 2,1 % Henkilöstöä koskevat tunnusluvut 1.7.-30.9. 2010 1.7.-30.9. 1.1.-30.9. 2010 1.1.-30.9. 1.1.-31.12. Palkat ja palkkiot EUR '000 3 828 3 062 12 209 9 912 14 876 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 379 277 356 266 272 Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 370 283 370 283 308 Konsernin tunnusluvut Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) / (Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden lopussa)/2 Omavaraisuusaste Korollinen nettovelka Velkaantumisaste Oma pääoma/ Taseen loppusumma Korolliset velat - Rahavarat Korollinen nettovelka/ Oma pääoma Osakekohtaiset tunnusluvut Osakekohtainen tulos Oma pääoma/osake Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden voitosta (tappiosta)/ Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta/ Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa * osakekurssi kauden lopussa Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi syyskuu 2010 20