Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja Sekundaariset Päästöt ja mittaus 06.06.2016 Vesa Räsänen Hassan Raad Gunnar Laurén
Kokonaisemissiot Vaikka yksittäinen rakennusmateriaali on luokiteltu M1:ksi, saattaa lattiarakenteen kokonaisemissio monenkertaisesti ylittää M1-luokituksen rajat, koska materiaalit hajoavat kosteuden vuoksi tai reagoivat keskenään. (VOC) Kokonaispäästöt Sekundaariset päästöt (johtuu alkalisesta hydrolyysista) Primääriset päästöt (Aika)
Lattiatasoitteiden suojaava vaikutus Rakenne 1 Rakenne 2 (v/s = 0,7) RH = 91% Hajoamistuotteet kertovat materiaalien reagoinnista keskenään Riittävän alhaisen kokonaisemissiotason lisäksi tulisi varmistaa, ettei hajoamistuotteita esiinny kokonaisrakenne toimii rakennuksen käyttöiän
Rakennusmateriaaliyhdistelmän Testaus? Yksittäisiä materiaaleja kuivana testaamalla ei poisteta ongelmia Tulisi testata materiaaliyhdistelmiä ja määrittää niille sallitut käyttöolosuhteet Ei voida hyväksyä materiaalien välisiä hajoamisreaktioita. Ruotissa, Golv Branschen (The Swedish Flooring Trade Association) ohjeistus: Hyödynnetään GBR:n tapaisia ohjeistuksia myös Suomessa? GBR:n ohjeistus mahdollistaa lattiamateriaalien testauksen, joko yhdessä tai erikseen (konseptina) Sovittava kansallisesti testausolosuhteet ja parametrit Edullisiakin testausmenetelmiä löytyy:
Esimerkki Edullisesta Laadunvarmistusmenetelmästä - PFS - Passive flux sampling 1980-luvun SBS (Sick Building Syndromes) FLEC-menetelmä: vaatii mm. puhdasta ilmaa näytealueen huuhtelua varten = ei kustannustehokas Uusi tapa mitata päästöjä työmaaolosuhteessa PFS-menetelmä, joka kehitettiin Japanissa (Kai et al. 2003) idea on saada paljon yksinkertaisempi ja halvempi menetelmä verrattuna FLECiin useampi näyte/rakennus samaan hintaan voidaan käyttää laadunvarmistusmenetelmänä, ja rutiininomaisesti varmistaa, ettei ongelmia sekundaarisella päästöillä esiinny. se voisi myös olla arvokas työkalu ongelmien tunnistamisessa, mikäli sekundaariset päästöt lattiarakenteesta ovat poikkeuksellisen korkeita Useampien näytteiden ansiosta näkee myös missä päin rakennuksessa ongelmat ovat Kehitetty yhteystyössä Cementa Researchin, SP:n (Statens Provningsanstalt, Borås) ja Saint-Gobain Weberin kanssa Johan Alexanderson & tekninen yliopisto Lund, Ruotsi 2010 (Passive flux sampling a new method for measuring emissions from floor constructions) PFS-menetelmä on todettu olevan melko yksinkertainen ja edullinen tapa, mutta joitakin rajoituksia (kvantitatiivista) kenttäkokeissa, mikäli ympärillä on saastunutta ilmaa
PFS Passive Flux Sampling Näytesylinterit suljetaan ja kuljetetaan siirtosylenterissä (2xPFS-sylinteriä) laboratorioon analyysiä varten. Siirtosylinterin pohjalla on myös Tenax-kerros, jolla taltioidaan mahdollisesti kuljetussylinteriin vuotaneita epäpuhtauksia PFS-sylinteri on sisähalkaisijaltaan 38 mm ja 15 mm syvä. Sylinterin pohja täytetään Tenax TA:lla, joka lukitaan kupin pohjaan teräsverkolla Sylinteri asetetaan ylösalaisin tarkasteltavaan kohtaan 24 tunniksi. Päästöt imeytyvät Tenax-kerrokseen. Analysointi tehdään perinteisellä tavalla; GC-FID (Gas Chromatography Flame Ionization Detector) tai GC-MS (Gas chromatography-mass spectrometry).
Päästömittaus Lattiarakenteesta - Yhteenveto PFS-menetelmä soveltuu erinomaisesti laadunvarmistukseen - Etsitään merkkikemikaaleja, siis ensimmäisiä merkkejä rakenteen vaurioitumisesta, joten ei tarvita kallista kvantitatiivista mittausta - PFS:llä saadaan hyvä korrelaatio FLEC menetelmään ja mittaustarkkuus on samalla tasolla, n. 10% Kustannustehokas Useampi mittauspaikkaa samassa rakennuksessa Yksittäisiä ongelmapaikkoja helpompi havaita Ongelmakohdat saadaan kiinni varhaisessa vaiheessa Kustannusvertailussa Ruotsissa todettiin, että 6 näytteen hinta PFS:llä maksoi 1000 (näytteenotto, analyysi ja postituskulut), kun 4 näytteen hinnaksi FLEC-menetelmällä tuli 2300 Mittauksien painopiste pitää olla hajoamisreaktioiden komponenteissa