Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien sekä opetushallituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi osittain koulutuksen arviointia koskevat säännökset perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa. Lisäksi opetushallituksen sisäisen organisaation tarkempi määrittely ehdotetaan siirrettäväksi alemmalle sääntelytasolle. Uudistuksella on tarkoitus selkeyttää koulutuksen arvioinnin ja sen kehittämisen työnjakoa, organisointia ja yhteistyötä sekä turvata koulutuksen ulkopuolisen arviointitoiminnan riittävä itsenäisyys ja riippumattomuus. Arvioinnilla on nykyisin keskeinen merkitys koulutuksen kehittämistoiminnassa ja koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Uudistuksessa säilytettäisiin arviointitoiminnan riittävä yhteys koulutuksen kehittämistoimintaan. Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi opetushallituksen yhteyteen erillinen koulutuksen arviointineuvosto, jonka tehtävistä ja kokoonpanosta säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Arviointineuvoston tehtävänä olisi avustaa opetusministeriötä, opetushallitusta ja koulutuksen järjestäjiä koulutuksen arviointia koskevissa asioissa sekä toteuttaa koulutuksen järjestäjien toimintaan ja koulutuspolitiikkaan liittyviä arviointeja. Ministeriö voisi kuitenkin edelleen antaa yksittäisen arvioinnin jonkin muun tahon tehtäväksi. Esityksessä ehdotetaan lisäksi valtionhallinnon yleisten kehittämislinjausten mukaisesti, että opetushallituksen sisäisen organisaation tarkempi määrittely siirretään valtioneuvoston asetukseen ja opetushallituksen työjärjestykseen. Ruotsinkielisen koulutuksen hallinto opetushallituksessa turvattaisiin kuitenkin edelleen lain tasolla. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2003 alusta.
2 SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila 1.1. Arviointijärjestelmä 1.2. Arvioinnin toimivuus 1.3. Nykytilan arviointi 2. Esityksen tavoitteet ja ehdotetut muutokset 2.1. Esityksen tavoitteet 2.2. Koulutusta koskevien lakien muuttaminen 2.3. Opetushallituksesta annetun lain muuttaminen 3. Esityksen vaikutukset 3.1. Taloudelliset vaikutukset 3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset 4. Asian valmistelu 5. Tarkemmat säännökset ja määräykset 6. Voimaantulo LAKIEHDOTUKSET 1. Laki perusopetuslain muuttamisesta 2. Laki lukiolain muuttamisesta 3. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 4. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta 5. Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta 6. Laki taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta 7. Laki opetushallituksesta annetun lain muuttamisesta LIITTEET Liite 1. Valtioneuvoston asetus koulutuksen arviointineuvostosta Liite 2. Valtioneuvoston asetus opetushallituksesta annetun asetuksen muuttamisesta
3 PERUSTELUT 1. Nykytila 1.1. Arviointijärjestelmä 1990-luvulla on olennaisesti kevennetty koulutuksen järjestämistä koskevaa valtakunnallista ohjausta ja lisätty paikallista päätösvaltaa. Nykyisessä toimintakulttuurissa koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset voivat entistä itsenäisemmin päättää toiminnastaan kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Koulutuksen ohjauksen kehittymiseen liittyy olennaisesti koulutuksen arvioinnin aseman ja merkityksen vahvistuminen. Lakisääteinen koulutuksen arviointi koskee kaikkia koulutussektoreita. Koulutuksen arviointia koskevat säännökset sisällytettiin kaikkeen uudessa koulutusta koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuun koulutukseen. Koulutuksen arvioinnista on säädetty samansisältöisesti 1.1.1999 voimaan tulleissa perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa sekä taiteen perusopetuksesta annetussa laissa. Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata koulutusta koskevan lainsäädännön tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjän tulee itse arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Nykyisten säännösten mukaan Opetushallitus huolehtii opetusministeriön päättämien perusteiden mukaisesti yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen arvioinnin kehittämisestä ja ulkopuolisten arviointien toimeenpanosta. Kansallisen arvioinnin perusteista ja kohteista päättää opetusministeriö. Opetusministeriö on antanut päätöksen Koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin toimeenpanon ja arvioinnin kehittämisen perusteista. Ministeriö on myös julkaissut yhdessä keskeisten tahojen ja etujärjestöjen kanssa Koulutuksen arviointistrategian, jota on viimeksi täydennetty koulutuksen arviointiyhteistyötä koskevalla osiolla. Lääninhallitukset arvioivat opetusministeriön ohjauksessa alueellisesti opetustoimen peruspalvelujen saatavuutta ja laatua lääninhallituksia koskevan lainsäädännön mukaisesti. Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtävänä on avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä korkeakoulujen arviointia koskevissa asioissa sekä järjestää korkeakoulujen toimintaan ja korkeakoulupolitiikkaan liittyviä arviointeja. Koulutuksen kansallisen arvioinnin keskeisinä tavoitteina on: - tukea oppilaitoksia ja opettajia opetuksen jatkuvassa kehittämisessä yhä paremmin oppimista edistäväksi - edistää koulutuspoliittisessa päätöksenteossa asetettujen opetus- ja oppimistavoitteiden toteutumista - parantaa kokemusten ja erityisesti hyviksi todettujen käytäntöjen levittämistä koulutuksen toimivuudesta, tuloksista ja vaikutuksista sekä
4 - lisätä yhteistyötä koulutuksen eri toimijoiden ja sidosryhmien välillä. 1.2. Arvioinnin toimivuus Paikallisten arviointien toteuttamistapa on koulutuksen järjestäjän vastuulla - yhtenäistä velvoittavaa arviointitoiminnan mallia ei ole. Itsearviointia koskevat säännökset edellyttävät, että koulutuksen järjestäjät systemaattisesti ja säännöllisesti tarkastelevat omaa toimintaansa. Opetushallitus selvitti vuonna 2000 koulutuksen paikallisen tason arvioinnin tilaa perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Selvityksen yleishavainto oli, että koulutuksen arviointi ei ole vielä riittävän systemaattista. Tarvitaan lisää tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta, ulkoisten arviointien hyödyntämistä ja arvioinnin avoimuutta. Kansallisessa arvioinnissa tuotetaan koulutusindikaattoreita, tehdään erityyppisiä teemaarviointeja ja tila-arviointeja sekä arvioidaan oppimistuloksia. Kansallisen arviointitoiminnan kehittämisestä sekä toteutettavista arviointihankkeista ja osittain niiden rahoituksesta sovitaan vuosittain opetusministeriön ja opetushallituksen välisissä tulossopimuksissa. Ulkoisen arvioinnin tuloksista raportoidaan opetusministeriölle. Opetushallituksessa koulutuksen arviointitehtävissä työskentelevät virkamiehet toimivat pääjohtajan esikunnassa. Arviointitoiminta on pääasiassa muodostunut projektitoiminnaksi, jolloin pysyväisluonteista arviointihenkilöstöä vahvistetaan ulkopuolisilla, lähinnä kentän asiantuntijoilla. Arviointijärjestelmän ja käytännön arviointityön tehokkuus edellyttää sen eri osien - itsearvioinnin ja ulkopuolisen (kansallisen ja kansainvälisen) arvioinnin - toiminnallista yhteyttä. Lähivuosien haasteena on mm. kehittää koulutuksen paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen tason arviointijärjestelmiä kokonaisuutena. Sekä kansallisella että paikallisella tasolla tulisi lisääntyvää huomioita kiinnittää myös arviointiraporttien johtopäätösten selkeyteen ja luotettavuuteen, tulosten tiedottamiseen ja avoimuuteen sekä arviointiyhteistyömuotojen kehittämiseen. 1.3. Nykytilan arviointi Opetushallituksen lakisääteisenä tehtävänä on koulutuksen seuranta ja kehittäminen ja siihen liittyvien opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden vahvistaminen. Koulutuksen arviointitoiminnan itsenäisyys opetuksen kehittämistyöstä on hoidettu opetushallituksen sisäisin järjestelyin. Opetushallituksen organisaatio on opetushallituksesta annetun lain mukaan linjajakoinen, jossa kunkin koulutusmuodon kehittämisestä vastaa oma linja. Arviointitoiminta on jouduttu sopeuttamaan kymmenen vuotta vanhaan lakiin. Arviointityössä on noussut esiin organisatorisia, hallinnollisia ja resursseja koskevia kehittämistarpeita. Toisaalta arviointien toteuttaminen erillisissä projekteissa on toiminut hyvin. Arviointitoiminnan nykyinen asema opetushallituksen organisaatiossa ei takaa riittävästi arviointitoiminnan riippumattomuutta ja läpinäkyvyyttä. Sen takia on tarpeellista ja välttämätöntä uudistaa opetushallituksen alaisen opetustoimen kansallisen arviointitoiminnan organisaatio.
5 Arvioinnin riippumattomuus voidaan turvata järjestämällä arviointi toimeenpanevan hallinnon kylkeen tai sivuun siten, ettei hallinnolla ja päätöksentekojärjestelmällä ole suoraa alistavaa käskyvaltasuhdetta arviointiorganisaatioon. Tällainen järjestely on Korkeakoulujen arviointineuvostolla suhteessa opetusministeriöön. Keskeisiä seikkoja riippumattomuuden kannalta ovat ennen kaikkea neuvoston asettamismenettely ja kokoonpano, alaisuussuhde keskushallintoviranomaisiin ja neuvoston sihteeristön asema. Vaikka arviointiorganisaation tulee olla riippumaton, edellyttää arvioinnin relevanssin ja vaikuttavuuden turvaaminen toisaalta, ettei arviointiorganisaatio ole liian etäällä hallinnosta ja päätöksenteosta. Lisäksi opetustoimen sektorilla arvioinnin organisointiin liittyy keskeisenä kysymyksenä oppimistulosten arviointi, joka poikkeaa muusta arviointitoiminnasta. Arviointitoiminnan taloudellisuutta arvioitaessa keskeisen kysymyksen muodostaa se, järjestetäänkö varsinainen arviointityö pääasiallisesti arviointiorganisaation henkilöstön toimesta vai asetettujen ulkopuolisten arviointiryhmien toimesta eli kustannusvaikutuksiltaan suhteellisen kevyellä organisaatiolla. Tehokkuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta erillinen arviointineuvosto toimisi kevyenä perusorganisaationa, joka kuitenkin kokoaisi arviointiin maan parhaita asiantuntijoita. Eri koulutusmuotojen ja sidosryhmien arviointiasiantuntijoista koostuva neuvosto olisi omiaan edistämään myös arviointitoiminnan läpinäkyvyyden turvaamista. Edellä esitetyn tarkastelun johtopäätöksenä voidaan todeta, että muun opetustoimen arviointitoiminta olisi tarkoituksenmukaista järjestää Korkeakoulujen arviointineuvoston tapaan erilliseen koulutuksen arviointineuvostoon. Arviointineuvoston asema määriteltäisiin sekä suhteessa opetusministeriöön että opetushallitukseen. 2. Esityksen tavoitteet ja ehdotetut muutokset 2.1. Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on vahvistaa arvioinnin merkitystä koulutuksen kehittämisessä, lisätä koulutuksen kansallisen arviointitoiminnan riippumattomuutta, edistää yhteistyötä ja tiedonvälitystä arviointitoimintaan osallistuvien tahojen ja sidosryhmien välillä sekä siten lisätä arviointitoiminnan vaikuttavuutta eli arvioinnin tulosten hyväksikäyttöä. Lakiuudistuksella ehdotetaan selkeytettävän koulutuksen arviointitoiminnan kehittämis- ja toimeenpanovastuuta sekä lisättävän arviointitoiminnan itsenäisyyttä säilyttäen kuitenkin riittävä yhteys koulutuksen hallintoon ja kehittämistoimintaan. 2.2. Koulutusta koskevien lakien muuttaminen Esityksessä asetettuihin tavoitteisiin päästään uudistamalla osittain koulutusta koskevien lakien arviointisäännökset sekä perustamalla opetushallituksen yhteyteen uusi erillinen koulutuksen arviointineuvosto. Muutos koskisi perusopetuslain 21 :ä, lukiolain 16 :ä, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 24 :ä, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 15 :ä, vapaasta sivistystyöstä annetun lain 7 :ä ja taiteen perusopetuksesta annetun lain 7 :ä.
6 Edellä mainittujen arviointipykälien 3 momenteissa korostettaisiin opetusministeriön tehtävää päättää koulutuksen arvioinnin ja sen kehittämisen perusteista. Opetusministeriön päätös arvioinnin ja sen kehittämisen perusteista olisi jatkossa keskeinen opetustoimen arviointitoiminnan periaatteita ja arviointiyhteistyötä koskeva strategia-asiakirja. Koulutuksen ulkopuolista arviointia varten opetushallituksen yhteydessä olisi koulutuksen arviointineuvosto, jonka tehtävistä ja kokoonpanosta säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Arviointineuvoston tehtävänä olisi avustaa opetusministeriötä, opetushallitusta ja koulutuksen järjestäjiä koulutuksen arviointia koskevissa asioissa sekä toteuttaa koulutuksen järjestäjien toimintaan ja koulutuspolitiikkaan liittyviä arviointeja. Opetushallituksen tehtävänä olisi jatkossa nykyistä selkeämmin vastata toimialaansa kuuluvaan koulutuksen seurannasta ja kehittämisestä sekä siihen liittyvän arviointitoiminnan tulosten hyödyntämisestä yhdessä opetusministeriön kanssa. Lisäksi opetushallitus huolehtisi koulutuksen arviointineuvoston toimintaedellytyksistä, tieto- ja tukipalveluista sekä neuvoston määräaikaisen sihteeristön palvelussuhdeasioista. Tarkoituksena on, että arviointineuvosto olisi kokoonpanoltaan asianomaisen koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten, opetushallinnon, opettaja- ja opiskelijajärjestöjen sekä työelämän osapuolten ja muiden sidosryhmien organisaatio. Neuvoston asettaisi määräajaksi opetusministeriö. Opetusministeriö voisi edelleen antaa yksittäisen arvioinnin myös muun kuin koulutuksen arviointineuvoston tehtäväksi. Tällaisia tilanteita voisi esiintyä muun muassa koulutuksen rajapinta-alueilla. 2.3. Opetushallituksesta annetun lain muuttaminen Valtionhallinnon yleisten kehittämislinjausten mukaisesti on tarkoituksenmukaista siirtää opetushallituksen organisaation tarkempi määrittely alemmalle sääntelytasolle. Opetushallituksesta annetussa laissa säädettäisiin lyhyesti opetushallituksessa olevan linjoja ja muita tulosyksiköitä siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Lakiin jäisi kuitenkin edelleen maininta siitä, että opetushallituksessa on erityinen yksikkö ruotsinkielisen koulutuksen tehtäviä varten. Linjojen ja muiden tulosyksiköiden sisäisestä organisaatiosta säädettäisiin tarkemmin opetushallituksen työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä määrättäisiin myös opetushallituksen johtamisesta, linjojen ja muiden tulosyksiköiden tehtävistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu. 3. Esityksen vaikutukset 3.1. Taloudelliset vaikutukset Opetushallituksen käytössä oli arviointitoiminnan määrärahoja vuonna 2000 kaikkiaan noin 16 600 000 mk, josta opetusministeriön yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen kehittämismäärärahojen osuus oli noin 6 600 000 mk (v. 2001 noin 5 400 000 mk). Opetushallituksen arviointihenkilöstön palkkauksiin käytettiin 8 800 000 mk ja muihin
7 toimintamenoihin 7 800 000 mk. Toimintamenoista kansainvälisten ja pohjoismaisten arviointiprojektien ja muun yhteistyön menoja oli yhteensä 3 200 000 mk, josta Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle ohjattiin 2 800 000 mk. Opetushallituksen oman arviointitoiminnan menot olivat siten kaikkiaan 13 400 000 mk. Perustettavalla koulutuksen arviointineuvostolla olisi määräaikainen sihteeristö, joka koostuisi pääsihteeristä ja neuvoston toimialan eri sektoreiden pääsuunnittelijoista sekä tarpeellisesta sihteerityövoimasta. Arviointineuvoston palkka- ja toimintamenot sekä arviointihankkeista aiheutuvat menot on tarkoitus siirtää uudelleenjärjestelyn voimaantullessa opetushallituksen talousarvioon omalle momentille pääosin opetushallituksen toimintamenomomentilta ja osin myös opetusministeriön yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen kehittämismäärärahoista. Arviointineuvoston toiminta- ja vuosisuunnitelmista sovittaisiin vuosittain talousarvioesitysten valmisteluun liittyen opetusministeriön ja opetushallituksen sekä arviointineuvoston välisissä neuvotteluissa. Ehdotetusta arviointitoiminnan uudelleen organisoinnista aiheutuisi nykytilanteeseen verrattuna lisäkustannuksia lähinnä neuvoston kokous- ja matkakustannuksista - vuositasolla noin 100 000 euroa. Tämän lisäksi on arvioitu, että valtiolle aiheutuisi lisäkustannuksia kansallisen arviointitoiminnan tehostamisesta ja kansainvälisiin arviointiprojekteihin osallistumisen lisääntymisestä vuoteen 2006 mennessä yhteensä noin 2 milj. euroa. 3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset Arviointineuvoston sihteeristö - pääsihteeri, eri sektoreiden pääsuunnittelijat sekä muu henkilöstö - olisi määräaikaisessa virkasuhteessa opetushallitukseen. Opetusministeriö nimittäisi arviointineuvoston ehdotuksesta neuvostolle määräajaksi pääsihteerin. Opetushallitus nimittäisi neuvoston ehdotuksesta neuvostolle määräajaksi tarvittavan määrän muuta henkilöstöä. Henkilöstö otettaisiin yleisen hakumenettelyn kautta. Vaikka sihteeristön muodollinen virkasuhdetta koskeva asema olisi järjestetty opetushallituksen yhteyteen, sen asiallinen johto olisi neuvoston ja sen johdon alaisuudessa. Vuonna 2001 opetushallituksen arviointiyksikössä toimi 34 henkilöä, joista vakinaisia virkamiehiä 17 ja määräaikaisia 17. Ottaen toisaalta vertailutietona huomioon korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristön määrän sekä toisaalta opetustoimen arviointitoiminnan laajuus ja volyymi, voidaan koulutuksen arviointineuvoston sihteeristön peruskokoonpanon arvioida muodostuvan 8-10 henkilöstä. Lisäksi arviointiprojekteihin nimettäisiin tarvittava määrä projektihenkilöstöä. Opetushallituksessa nykyisin vakinaisissa palvelussuhteissa toimivan arviointihenkilöstön asema uudistuksessa turvataan. Opetushallitus turvaa palvelussuhteiden pysyvyyden erilaisilla työn- ja sijoittamisratkaisuilla käytyään asiasta tarvittavat yhteistoimintaneuvottelut asianomaisten henkilöiden kanssa. Nykyisen projektihenkilöstön palvelussuhteiden ehtojen osalta ei tapahdu muutosta, vaan heidän määräaikaiset palvelussuhteensa jatkuvat nykyisten arviointiprojektien keston ajan. Arviointineuvoston perustamisella luodaan edellytyksiä koko opetustoimen hallinnon alan arviointitoiminnan koordinoinnille ja kehittämiselle. Paikallisen arviointitoiminnan,
8 lääninhallitusten tehtävänä olevan peruspalvelujen arvioinnin ja kansainväliset arviointiprojektit otetaan huomioon arviointineuvoston arviointiohjelmaa laadittaessa. Arvioinnin ja sen kehittämisen perusteista annettavalla opetusministeriön päätöksellä on tarkoitus myös koordinoida ja yhteensovittaa eri tahoilla toteutettavaa opetustoimen arviointia. Koulutuksen arviointineuvoston perustamisella ja yhteistyöllä jo toimivan korkeakoulujen arviointineuvoston kanssa saadaan maahamme aiempaa laajempaa ja monipuolisempaa arvioinnin asiantuntemusta. Yhteistyön kehittämiseksi kysymykseen voi tulla muun muassa arviointineuvostojen sihteeristöjen yhteiset toimitilat ja myöhemmässä vaiheessa jopa kyseisten neuvostojen toimintojen yhdistäminen. 4. Asian valmistelu Eduskunta korosti arvioinnin merkitystä koulutuksen kehittämisessä antaessaan arviointia koskevan lausuman uuden koulutusta koskevan lainsäädännön yhteydessä. Eduskunta edellytti, että arviointitoiminta opetushallituksessa järjestetään riittävän itsenäisenä suhteessa opetushallinnon muuhun organisaatioon ja että arvioinnin toimivuudesta annetaan selvitys kahden vuoden kuluessa. Samalla tuli kerätä kokemuksia eri tehtävien tarkoituksenmukaisesta organisoinnista ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin arviointia koskevien säännösten tarkistamiseksi. Opetusministeriö antoi eduskunnan sivistysvaliokunnalle 15.3.2001 päivätyn selvityksen koskien koulutuksen arviointitoimintaa. Selvityksessä otettiin huomioon vuoden 2000 lopussa valmistunut opetushallituksen selvitys koulutuksen paikallisen tason arvioinnin tilasta. Eduskunnalle annetussa selvityksessä esitettiin arviointitoiminnan kehittämiskohteina muun muassa opetustoimen kansallisen arviointitoiminnan organisaation uudistamista, arviointitoiminnan yhteistyön ja opetustoimen henkilöstön arviointiosaamisen lisäämistä sekä tulosten hyväksikäytön edistämistä. Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi 15.6.2001 lausunnon opetusministeriön selvityksestä. Koulutuksen arviointitoiminnan organisoinnin osalta valiokunta asettui kannattamaan ministeriön esittämää vaihtoehtoa, jossa opetushallituksen yhteyteen perustetaan erillinen koulutuksen arviointineuvosto. Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusministeriön sisäisessä työryhmässä. Työryhmä on työssään kuullut asiantuntijoina Opetushallituksen, Korkeakoulujen arviointineuvoston, lääninhallitusten ja Suomen Kuntaliiton edustajia. Kaikissa asiantuntijakuulemisissa kannatettiin koulutuksen arviointineuvoston perustamista. Sen sijaan arviointineuvoston sijoittamisesta esiintyi erilaisia näkemyksiä. Opetushallitus korosti arvioinnin yhteyttä koulutuksen kehittämistoimintaan, oppimistulosten arviointien keskeistä asemaa sekä opetushallituksessa olemassaolevaa arviointiasiantuntemusta. Opetushallituksen käsityksen mukaan opetushallituksen yhteyteen perustettavaksi ehdotetun arviointineuvoston sihteeristön kokoonpano ei ole riittävä. Opetushallitus katsoi edelleen, ettei arviointitoiminnan rahoitusta ole tarpeen siirtää omalle momentille. Korkeakoulujen arviointineuvoston kokemus korkeakoulujen arviointineuvoston nykyisestä organisointimallista opetusministeriön yhteydessä toimivana asiantuntijaorganisaationa on hyvä lukuun ottamatta taloudellista riippuvuutta. Arviointineuvostolla on laaja-alainen keskusteluyh-
9 teys eri arviointiosapuoliin; arviointineuvosto toimii kuitenkin itsenäisenä päätöksentekijänä, muun muassa arvioinnin kohteista päätettäessä. Lääninhallitusten edustajat korostivat arviointitoiminnan puolueettomuutta, laatua, kansainvälisyyttä ja uskottavuutta. Lisäksi arvioinnin organisoinnissa tulisi korostaa arviointinäkemyksen kokonaisvaltaisuutta, sidosta arviointitutkimukseen sekä tieteen, hallinnon ja käytännön opetustyön yhteyttä. Johtopäätöksenä lääninhallitusten edustajat esittivät, että koulutuksen arviointi tulisi eriyttää opetushallituksesta. Arviointineuvoston organisointia tulisi siten vielä selvittää - ratkaisuvaihtoehtoina esitettiin muun muassa arviointineuvoston sijoittamista hallinnollisesti suoraan opetusministeriön alaisuuteen tai johonkin tiedeyhteisöön. Suomen Kuntaliitto korosti lausunnossaan paikallisen tason arviointitoiminnan itsenäisyyttä. Lisäksi Kuntaliitto katsoi, että koulutuksen arviointineuvoston tulee olla hallinnollisesti riippumaton ja tieteellisesti luotettava. Kuntaliitto ehdotti, että arviointineuvoston perustaminen joko yliopiston tutkimusyksikön yhteyteen tai korkeakoulujen arviointineuvoston yhteyteen selvitetään. 5. Tarkemmat säännökset ja määräykset Lakiehdotuksiin liittyen annettaisiin valtioneuvoston asetus koulutuksen arviointineuvostosta sekä valtioneuvoston asetus opetushallituksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Lisäksi valmisteltaisiin opetusministeriön päätös Koulutuksen arvioinnin ja sen kehittämisen perusteista, jonka yhteydessä kumottaisiin voimassa oleva päätös Koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin toimeenpanon ja arvioinnin kehittämisen perusteista. Valtioneuvoston asetus koulutuksen arviointineuvostosta Arviointineuvoston tehtävänä olisi avustaa opetushallintoa ja koulutuksen järjestäjiä koulutuksen arviointia koskevissa asioissa sekä toteuttaa koulutuksen järjestäjien toimintaan sekä koulutuspolitiikkaan liittyviä arviointeja. Arviointineuvoston tehtävänä olisi myös huolehtia arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä sekä edistää koulutuksen arviointia koskevaa tutkimusta. Neuvosto laatisi määrävuosiksi ulkopuolisista arviointia koskevan ohjelman yhteistyössä opetusministeriön ja opetushallituksen kanssa. Ohjelma sisältäisi arviointikohdealueiden lisäksi arviointitoiminnassa tarvittavat voimavarat, jotka rahoitettaisiin opetushallituksen toimintamenoista ja opetusministeriön kehittämismomenteilta. Arviointineuvoston jäseniksi opetusministeriö kutsuisi määräajaksi tarvittavan määrän koulutuksen arviointiin ja koulutustutkimukseen perehtyneitä henkilöitä. Neuvoston kokoonpanossa otettaisiin huomioon eri koulutusmuodot ja molemmat kieliryhmät. Jäsenten tulisi edustaa ainakin opetushallintoa, koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia, opettajia ja opiskelijoita sekä työnantajia ja työntekijöitä. Opetusministeriö nimittäisi arviointineuvostolle määräajaksi päätoimisen pääsihteerin. Opetushallitus ottaisi neuvoston ehdotuksesta tarvittavan määrän muuta henkilöstöä. Arviointineuvoston sihteeristö- ja toimistotehtävät hoidettaisiin opetushallituksessa virkatyönä. Opetushallituksesta annetun asetuksen muuttaminen
10 Opetushallituksesta annettuun asetukseen on tarkoitus lisätä kaikki opetushallituksen säädösperusteiset ja muut merkittävät erillistehtävät. Näitä ovat muun muassa korkeakoulusektorin opiskelijavalintarekisteriin liittyvät palvelutehtävät, suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun asetuksen tarkoittamat kielitutkinnot sekä Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksessa järjestetty koulutus. Asetuksessa nimettäisiin jatkossa kunkin koulutusmuodon kehittämisestä vastaavat linjat sekä muut tärkeimmät tulosyksiköt. Näitä olisivat yleissivistävän koulutuksen linja, ammatillisen koulutuksen linja, aikuiskoulutuksen linja ja ruotsinkielisen koulutuksen linja. Lisäksi muina tulosyksikköinä mainittaisiin erikseen hallinto- ja palvelutoiminnot sekä suunnitteluryhmä. Linjojen ja tulosyksiköiden tehtävistä ja sisäisestä organisaatiosta olisi tarkoitus jatkossa määrätä opetushallituksen työjärjestyksessä. Arvioinnin ja sen kehittämisen perusteista annettava opetusministeriön päätös Voimassa olevassa koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin toimeenpanon ja arvioinnin kehittämisen perusteista annetussa opetusministeriön päätöksessä on melko niukat määräykset päätöksen soveltamisalasta, arvioinnin toteuttamisesta, arviointitavoista, arviointiohjelmasta, arvioinnin tulosten julkistamisesta sekä arvioinnin kehittämisestä. Uuteen päätökseen sisältyisi muun muassa ulkopuolisen arvioinnin yhteydet paikallistason arviointeihin, peruspalvelujen arviointeihin ja kansainvälisiin arviointeihin. Koulutuksen arviointineuvosto ja opetushallitus avustaisivat ministeriötä päätöksen valmistelussa. Päätöksessä määriteltäisiin myös arvioinnin yhteistyö opetusministeriön, Opetushallituksen, koulutuksen arviointineuvoston, lääninhallitusten, Suomen Kuntaliiton ja muiden sidosryhmien kesken. Yhteistyökysymyksiin kuuluu myös eri tahojen arviointiohjelmien yhteensovittaminen. 6. Voimaantulo Tavoitteena on, että lait tulisivat voimaan vuoden 2003 alusta lukien. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Tällaisia toimia olisivat muun muassa koulutuksen arviointineuvoston ja sen sihteeristön nimittäminen sekä arvioinnin ja sen kehittämisen perusteista annettavan opetusministeriön päätöksen valmisteleminen.
11 L a k i perusopetuslain 21 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 21 :n 3 momentti seuraavasti: 21 Koulutuksen arviointi Opetusministeriö päättää arvioinnin ja sen kehittämisen perusteista. Ulkopuolista arviointia varten opetushallituksen yhteydessä on erillinen koulutuksen arviointineuvosto, jonka tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin asetuksella. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin myös muun kuin koulutuksen arviointineuvoston tehtäväksi." Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
12 L a k i lukiolain 16 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 16 :n 3 momentti seuraavasti: 16 Koulutuksen arviointi Opetusministeriö päättää arvioinnin ja sen kehittämisen perusteista. Ulkopuolista arviointia varten opetushallituksen yhteydessä on erillinen koulutuksen arviointineuvosto, jonka tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin asetuksella. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin myös muun kuin koulutuksen arviointineuvoston tehtäväksi." Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
13 L a k i ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 24 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) 24 :n 3 momentti seuraavasti: 24 Koulutuksen arviointi Opetusministeriö päättää arvioinnin ja sen kehittämisen perusteista. Ulkopuolista arviointia varten opetushallituksen yhteydessä on erillinen koulutuksen arviointineuvosto, jonka tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin asetuksella. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin myös muun kuin koulutuksen arviointineuvoston tehtäväksi." Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
14 L a k i ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 15 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (631/1998) 15 :n 3 momentti seuraavasti: 15 Koulutuksen arviointi Opetusministeriö päättää arvioinnin ja sen kehittämisen perusteista. Ulkopuolista arviointia varten opetushallituksen yhteydessä on erillinen koulutuksen arviointineuvosto, jonka tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin asetuksella. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin myös muun kuin koulutuksen arviointineuvoston tehtäväksi." Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
15 L a k i vapaasta sivistystyöstä annetun 7 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (632/1998) 7 :n 3 momentti seuraavasti: 7 Arviointi Opetusministeriö päättää arvioinnin ja sen kehittämisen perusteista. Ulkopuolista arviointia varten opetushallituksen yhteydessä on erillinen koulutuksen arviointineuvosto, jonka tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin asetuksella. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin myös muun kuin koulutuksen arviointineuvoston tehtäväksi." Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
16 L a k i taiteen perusopetuksesta annetun lain 7 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan taiteen perusopetuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (633/1998) 7 :n 3 momentti seuraavasti: 7 Koulutuksen arviointi Opetusministeriö päättää arvioinnin ja sen kehittämisen perusteista. Ulkopuolista arviointia varten opetushallituksen yhteydessä on erillinen koulutuksen arviointineuvosto, jonka tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin asetuksella. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin myös muun kuin koulutuksen arviointineuvoston tehtäväksi." Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
17 L a k i opetushallituksesta annetun lain 4 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opetushallituksesta 25 päivänä tammikuuta 1991 annetun lain (182/1991) 4 seuraavasti: 4 Organisaatio Opetushallituksessa on linjoja ja muita tulosyksiköitä siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Opetushallituksessa on erityinen yksikkö ruotsinkielisen koulutuksen tehtäviä varten. Linjan ja muun tulosyksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään opetushallituksen työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä määrätään myös opetushallituksen johtamisesta, linjojen ja muiden tulosyksiköiden tehtävistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
18 Valtioneuvoston asetus koulutuksen arviointineuvostosta Annettu Helsingissä xx päivänä xxkuuta 20xx Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 21 :n, 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998)16 :n, ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) 24 :n, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (631/1998) 15 :n, vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (632/1998) 7 :n ja taiteen perusopetuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (633/1998) 7 :n nojalla: 1. Opetushallituksen yhteydessä toimii koulutuksen arvioinnin asiantuntijaelimenä koulutuksen arviointineuvosto, jonka tehtävänä on: 1) avustaa opetusministeriötä ja opetushallitusta sekä koulutuksen järjestäjiä koulutuksen arviointia koskevissa asioissa; 2) tehdä ehdotuksia koulutuksen arvioinnin kehittämiseksi; 3) laatia kolmevuotinen koulutuksen arviointiohjelma yhteistyössä opetusministeriön ja opetushallituksen kanssa; 4) toteuttaa koulutuksen järjestäjien toimintaan sekä koulutuspolitiikkaan liittyviä arviointeja; 5) huolehtia arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä; sekä 6) edistää koulutuksen arviointia koskevaa tutkimusta. Koulutuksen järjestäjillä tarkoitetaan tässä asetuksessa perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoitettuja opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä oppilaitoksen ylläpitäjiä. 2. Arviointineuvoston jäseniksi opetusministeriö kutsuu neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan enintään 14 koulutuksen arviointiin ja koulutustutkimukseen perehtynyttä henkilöä. Neuvoston kokoonpanossa tulee ottaa huomioon eri koulutusmuodot ja molemmat kieliryhmät. Jäsenten tulee edustaa ainakin opetushallintoa, koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia, opettajia ja opiskelijoita sekä työnantajia ja työntekijöitä. Opetusministeriö määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan neuvoston toimikaudeksi.
19 3. Arviointineuvostoon voidaan opetusministeriön päätöksellä perustaa asioiden valmistelua varten jaostoja. Opetusministeriö määrää jaoston puheenjohtajan ja jäsenet. Jaosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Jaoston jäseneksi voidaan määrätä myös arviointineuvostoon kuulumattomia henkilöitä. 4. Jos arviointineuvoston jäsen eroaa kesken toimikauden, hänen tilalleen kutsutaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 5. Arviointineuvosto kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Arviointineuvosto on päätösvaltainen kun seitsemän jäsentä, heidän joukossaan kokouksen puheenjohtaja, on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. 6. Arviointineuvostossa käsiteltävien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa varten on sihteeristö. Opetusministeriö määrää neuvoston ehdotuksesta neuvostolle määräajaksi päätoimisen pääsihteerin. Opetushallitus määrää neuvoston ehdotuksesta neuvostolle määräajaksi tarvittavan määrän muuta henkilöstöä. 7. Arviointineuvoston ja sen jaoston sihteeristö- ja toimistotehtävät hoidetaan opetushallituksessa virkatyönä. Arviointineuvoston ja sen jaostosta on muutoin voimassa, mitä valtion komiteoista säädetään tai määrätään. 8. Tämä asetus tulee voimaan xx päivänä xx kuuta 20xx. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
20 Valtioneuvoston asetus opetushallituksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä xx päivänä xxkuuta 20xx Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, kumotaan opetushallituksesta 25 päivänä tammikuuta 1991 annetun asetuksen (183/1991) 3-8, niistä 3 ja 4 sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 1193/1998, sekä muutetaan 1 :n 2 momentti sekä 2 ja sen edellä oleva väliotsikko, sellaisina kuin niistä ovat 1 :n 2 momentti ja 2 asetuksessa 1193/1998, seuraavasti: 1 Opetushallituksesta annetun lain 1 :n 2 momentissa tarkoitettua muuta toimintaa on opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) tarkoittama opiskelijavalintarekisterinpito, yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (668/1994) tarkoittamat yleiset kielitutkinnot ja suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun asetuksen (442/1987) tarkoittamat kielitutkinnot sekä Opetusalan koulutuskeskuksessa, Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksessa järjestetty muu kuin 1 momentissa tarkoitettu koulutus. Organisaatio 2 Opetushallituksessa on yleissivistävän koulutuksen linja, ammatillisen koulutuksen linja, aikuiskoulutuksen linja ja ruotsinkielisen koulutuksen linja. Lisäksi opetushallituksessa on hallinto- ja palvelutoiminnot sekä suunnitteluryhmä. Linjan ja muun tulosyksikön sisäisestä organisaatiosta ja tehtävistä määrätään opetushallituksen työjärjestyksessä. Tämä asetus tulee voimaan xx päivänä xxkuuta 20xx. Helsingissä xx päivänä xxkuuta 20xx