Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen Erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan piiri Biotalouden hankepaja Hämeen hanketoimijoille 9.11.2016
Tarjolla tänään Ekosysteemipalvelut Miten tähän on tultu? Järjestökritiikkiä Esimerkkejä Haasteita Miten saada markkinat toimimaan? Miten tästä eteenpäin?
Ekosysteemipalvelut Hyötyjä, joita ekosysteemit tarjoavat ihmisille - tuotantopalvelut - säätelypalvelut - kulttuuripalvelut - ylläpitävät, säilyttävät eli tukipalvelut
Miten tähän on tultu? - ennen maa ja luonto olivat 0 - Stern ja ilmastonmuutos: tyhmää taloudellisestikin - Vuosituhannen ekosysteemiarvio (MEA 2005): terveet ja toimivat ekosysteemit vaarassa -> talous vaarassa - käännettiin biodiversiteettiä päätöksenteon kielelle (eurot) - SLL projekti 2010 - TEEB ja Suomen TEEB
Ekosysteemipuheen kritiikkiä - luonnon välinearvo vs. luonnon itseisarvot - saat mitä mittaat: BKT vs. kestävän kehityksen indikaattorit - yksityisomaisuus vs. laajat ekologiset prosessit -> tuotteistaminen (yksityinen) vs. hyödykkeistäminen (pysyy yleisinä hyödykkeinä) - lyhytaikainen hyödynnys vs. ylisukupolviset prosessit - kokonaisuus vs. osat (metsän hiilinielu vai varasto?) - luonnon hyödyt ja haitat?
Tuotteistamisen esimerkkejä Uusien ja olemassa olevien luonnon palveluiden kuvaaminen ja nostaminen markkinoille. Metsissä tehty eniten projekteja Suomessa - tuotantopalvelut helpoimpia tuotteistaa: puu, marjat, sienet, riistaliha, lääkkeet - METSO luonnonarvokauppa - virkistysarvokauppa
Kulttuuripalveluja - maisemat - luonnon terveysvaikutukset: virkistys, green care - luontomatkailu, luontokuvaus - moottorikelkka- ja hevosreitit -> sopimukset Metsähallituksen ym. maanomistajien kanssa
Säätely- ja tukipalveluja - - viherkatot ja -seinät - hulevesilammikot (Vihti, New York) - ruovikkotalous - Vittel ja Evian: vesi - virtavesikunnostukset - pölytyspalvelut - Ruduksen lajihotelli - ekologiset kompensaatiot (biobanking) - vieraslajien hävittäminen - susi: tapporaha vai kaatomaksu? - porojen kotkakorvaukset
Tuotteistamisen haasteita - 1) miten tuottaa ekosysteemipalveluita (lisää) - ja saada tuloa niistä 2) miten säästää ekosysteemipalveluita haitallisilta toiminnoilta -> pilaaja maksamaan - haitat hintoihin -> tehdään säästämisestä, suojelusta ja ennallistamisesta kannattavaa
Tuotteistamisen haasteita - 3) hyötyjen jako - kuka hyötyy, kuka kärsii haittaa (metsänhakkuut) - omistaja, jalostaja, kuluttaja, jokamies; paikalliset vai globaali yhteisö? - yksityiset vs. yhteiset edut - yhteistoiminnan tarve (esim. virkistysmetsä jossa monta omistajaa) -> reunaehto: jokamiehenoikeudet eivät ole kaupan - miten maksaa luonnolle takaisin? (kompensaatiot)
Tuotteistamisen haasteita - 4) ansaintalogiikka - kysyntä ja tarjonta - kaikelle ei ole markkinoita - ekosysteemipalveluita ei ole tunnistettu ja tiedostettu - suorat ja epäsuorat arvot - yksityiset markkinat heikot - varsinkin aineettomat arvot -> arvottamistutkimuksia (halukkuus maksaa -kyselyt, matkat, kiinteistöhinnat) - ilmaiset julkishyödykkeet: usein valtio ainoa ostaja -verotulojen vähentyessä mahdollisuus maksuihin laskee
Tuotteistamisen haasteita - 5) mitä kannattaa tuottaa? - yhteistuotanto: yhdellä alueella voi olla monta ekosysteemipalvelua - lopputuotos ja välituotteet? - yhden heikentäminen vaikuttaa muihin - puun kaataminen vähentää hiilivarastoa, vettä ja biodiversiteettiä
Miten saada markkinat toimimaan? Kysyntää - lisää! 1) säädösohjaus -> kaavoitus - valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - turvaavia merkintöjä - turvaavia säädöksiä - yva ja sova -arvioinnit
Miten saada markkinat toimimaan? - 2) taloudelliset ohjauskeinot - ympäristölle haitalliset tuet käännettävä hyödyllisiksi - ekoverot: käyttäjä tai pilaaja maksamaan - käyttömaksut - EU-rahastojen uudistus monitavoitteisiksi, esimerkiksi CAP: luonnonsuojelu (mukaan lukien pölyttäjät ja tuholaisten pedot/loiset), vesi, maaperä, turvariskit, virkistys, hiili... - työllisyysrahat ja projektit helpommiksi (virtavesi- ja, perinnemaisemahankkeet)
Miten saada markkinat toimimaan? - 3) informaatio-ohjaus - valistus, että kysyntää ja tarjontaa syntyy - sertifikaatit, ekomerkit, muualla jopa Natura-olutta 4) maankäytön ohjaus - kartat ekosysteemipalveluista ja viher/siniverkostosta - Uudenmaan 4. vaihekaavassa selvitettiin, mutta se ei johtanut sitoviin merkintöihin
Miten tästä eteenpäin? - - hankkeistuksia innovaatioihin - kokeilut -> referenssit - tarinatuotanto - markkinointi - liiketoimintaosaamisen kehittäminen - verkostoituminen - liittolaisuudet kuluttajien ja ympäristöliikkeen kanssa - hyvien käytäntöjen esimerkkipankki
Vastavirtaan lohikantakin nousi! Kiitos! Tapani Veistola SLL/Uusimaa Itälahdenkatu 22 b A 00210 HELSINKI 0400 615 530 tapani.veistola@sll.fi