Kulutuslevyt ja erikoislujat rakenneteräkset luotettavasta toimitusketjusta, sivu 4. Romuteräs teollisuuden raaka-aineeksi, sivu 7



Samankaltaiset tiedostot
LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI

BE STRONGER WITH BE.

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus III/2006

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT

Osavuosikatsaus I/2006

RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius

Q tammi-maaliskuu. Liiketoimintakatsaus

15,9 % (11,4 %); 15,7 % (8,4 %) 110,7 (94,0) milj. EUR investointien jälkeen -23,1 (-11,5) milj. EUR kasvoi 64,1 % ja oli 0,32 (0,20) EUR

TAMMI-KESÄKUU Heikki Malinen, toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2014

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Tilanne ja näkymät 3/2009. Maailmantalouden näkymät Investointilama jatkuu todennäköisesti pitkään s. 3

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

Osavuosikatsaus II/07

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Pakettivolyymit säilyivät ennätyksellisellä tasolla merkittävä tulosparannus viime vuoteen verrattuna

Aspon Q CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 23-Aug-07

Osavuosikatsaus 1-9/

Tammi maaliskuu Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Osavuosikatsaus Erkki Norvio, toimitusjohtaja

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest Metsä Board

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus Kimmo Lautanen, talousjohtaja

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

Osavuosikatsaus 1-6/

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus II/04. Myönteinen markkinakehitys jatkui huhti-kesäkuussa

KONEen tilinpäätös tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tilikausi Tapani Järvinen, toimitusjohtaja

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Smart way to smart products Etteplan Q1: Merkittävä tulosparannus

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

Kamux puolivuosiesitys

Vakaa kehitys jatkui. Osavuosikatsaus tammi maaliskuu /4/2019

tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Glaston tammi-syyskuu 2016

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

Rautaruukki Oyj Yhtiökokous 2010

LOUNEA OY:N OSAVUOSIKATSAUS Q2/2017

MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT. - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan -

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Aspon Q CEO Gustav Nyberg COO Aki Ojanen CFO Dick Blomqvist. 25-Oct-07

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Raision liikevaihto kasvoi ja liiketulos parani

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ TULOSTIEDOTE ESITYS

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Osavuosikatsaus 1-9/2007

Atria Capital Markets Day ohjelma

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu Itella Oyj

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Suominen Yhtymä Oyj

Optim erikoisluja teräs. Nostureiden uusi sukupolvi - teoriasta käytäntöön.

JOHNNY ÅKERHOLM

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen

KONEen tilinpäätös tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Glaston tammi-joulukuu 2016

Toimitusjohtajan katsaus

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus I/

TERÄSUUTISET. BE Group keskittää tuotantopalvelutoimintoja ja laajentaa Lahden ja Lapuan teräspalvelukeskuksia, Menestystekijöinä massaräätälöinti

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Yhtiökokous

Kaupan näkymät 2/2010

Vaisala Oyj Pörssitiedote klo 10:00

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui

Transkriptio:

M -Suomen Posti Oyj Starckjohann Steel Oy Ab:n asiakaslehti KTK kuljettaa monivuotisella sopimuksella, sivu 3 Kulutuslevyt ja erikoislujat rakenneteräkset luotettavasta toimitusketjusta, sivu 4 Tervetuloa osastollemme A 802 Romuteräs teollisuuden raaka-aineeksi, sivu 7 BE Groupin toinen neljännes kaikkien aikojen paras, sivu 8 Uudet leikkauskoneet Lapuan teräspalvelukeskukseen Lapuan teräspalvelukeskuksessa on otettu elokuussa käyttöön uusi kaasuleikkauskone ja plasmaleikkauslaitteisto on korvattu hienosädeplasmalaitteistolla. Investointien myötä teräspalvelukeskuksen leikkaustekniikka monipuolistuu, kustannustehokkuus kasvaa ja tuotteiden laatu paranee. - Pystymme tarjoamaan entistä monipuolisempaa leikkaustekniikkaa yleisimmille leikkauspaksuuksille, kertoo tuotantopäällikkö Jouni Keski-Saari. - Teräspalvelukeskuksissamme koneiden käyttöaste on korkea ja materiaali voidaan hyödyntää optimaalisesti tietotekniikan avulla. Romu ja hukkakappaleet asiakkaan tuotannossa vähenevät, ja niiden käsittely ja varastointi jäävät pois. Meiltä asiakas saa valmiiksi tehdyt komponentit kokonaistaloudellisesti ajatellen edullisemmin kuin valmistamalla ne itse. - Osatoimitustemme perustana on, että asiakas maksaa sen osuuden levystä, jonka on käyttänyt. Loppuosa levystä jää tietokoneen muistiin jatkokäyttöä varten ja levyn sulatusnumerolla voidaan tietokoneelta tarkistaa, mikä levy mihinkin työhön on käytetty. Kaikki varastossa olevat teräslevyt ovat siis numeroituna ja tallennettuna tietokoneen muistiin, niin sanottuun palakorttiin, joten sopiva levy löytyy hetkessä - jopa leikatun levyn muoto on tallennettuna tietokoneelle. Tietokoneohjattu tuotanto mahdollistaa, että saman paksuisesta levystä voidaan ajaa yhdessä ajossa useiden eri asiakkaiden tilaukset. Tämä nopeuttaa selkeästi töiden läpimenoaikoja, Keski-Saari kertoo. Lapuan teräspalvelukeskuksen varastossa on tällä hetkellä noin 2500 tonnia teräslevyjä. Levyjen paksuudet vaihtelevat 3-150 mm:iin. Levyjen leveys on 2450 mm ja pituudet vaihtelevat 3 metristä aina 12 metriin asti. Lapuan teräspalvelukeskuksessa ja sen yhteydessä toimivassa myyntiyksikössä työskentelee yhteensä 42 henkilöä. - Meillä on monipoltinvaunuja, joilla pystymme tekemään muotokappaleeseen viisteitä. Viisteet on helpompi tehdä koneella ja myös jälki on tasalaatuinen ja parempi. Kaikki tarvittava viisteet tehdään Lapualla. Myös yli kuusimetriset kappaleet leikataan Lapuan teräspalvelukeskuksessa, koska isot levyt varastoidaan siellä, kertoo Keski-Saari. Lapuan teräspalvelukeskuksesta toimitetaan vain esikäsiteltyä, mustaa terästä. Tyypillisiä tuotteita ovat erilaiset koneen osat mm. puujalostus-, kuljetusväline- ja kaivosteollisuuden koneisiin ja laitteisiin. Päätoiminnot ovat polttoleikkaus ja hienosädeplasmaleikkaus. Koneistus ostetaan tarvittaessa ulkopuolelta alihankintana. Jatkuu sivulla 2

2 Palveluiden hankinnalla lisää kilpailukykyä Vuosi 2006 on ollut positiivisen kehityksen aikaa maailmantaloudessa. Tämä kehityssuunta on tiukentanut teräsmarkkinoita ja kääntänyt terästuotteiden hinnat noususuuntaan, jota on jatkunut nyt jo useita kuukausia. Samaan aikaan on useiden tuotteiden saatavuudessa terästehtailta tapahtunut jonkinasteista huonontumista ja toimitusajat ovat kautta linjan pidentyneet aivan viime viikkojen aikana. Myös Suomessa talous on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Tilauskirjat ovat täyttyneet edellistä vuotta paremmin ja teollisuustuotanto onkin ollut melkoisen vahvassa nousussa lisäten kysyntää. Terästuotteiden kulutusennuste Suomessa tälle vuodelle näyttääkin noin kahdeksan prosentin kasvua edelliseen vuoteen. Nyt vallitseva tilanne on jälleen kerran tuonut voimakkaasti esiin kilpailukyvyn jatkuvan lisäämisen merkityksen yrityksille alati kansainvälistyvillä markkinoilla. Me tarjoamme tähän työkaluksi luottamuksellisen ja joustavan kumppanuuden sekä monipuoliset palvelut niin nykyisille kuin uusillekin asiakkaillemme. Huolellinen tutustuminen yrityksesi toimintaan, toimintatapoihin ja tarpeisiin takaa yksilöllisen, juuri oikean ja oikea-aikaisen ratkaisun yrityksellesi. Toimitamme tuotantosi vaatimalle tasolle jatkojalostetut tuotteet suoraan tuotantoosi nykyaikaisella logistiikkapalvelullamme, jonka avulla poistamme myös maantieteelliset etäisyysongelmat. Voit käyttää tuotantotilasi tehokkaammin, vapautat pääomaa ydinosaamiseesi, pidät tuotantosi läpimenoajat lyhyinä ja voit näin keskittyä hyödyntämään yrityksesi omia voimavaroja tuottavampaan toimintaan omaan tuotantoosi. Useat tarjolla olevat vakio- ja massaratkaisut eivät enää riitä, joten räätälöidään yhdessä uusi tapa toimia, jolla karsit kuluja merkittävällä tavalla. Olemme tänäkin vuonna jatkaneet kehitystyötämme tuotantopalveluidemme lisäämiseksi, monipuolistamiseksi ja tehostamiseksi, ja tämä työ on meillä jatkuvaa myös tulevaisuudessa. Tarjoamme käyttöösi tehokkaat ja käyttöasteeltaan korkeaa luokkaa olevat koneet sekä laajan tilauskannan mahdollistamaan alhaisen materiaalihukan. Asiakkaanamme hyödyt näistä säästöistä. Toimitustemme takeena on laaja materiaalivalikoimamme ja hyvä saatavuus, jonka mahdollistavat koko BE Group -konsernin vahvat ja läheiset suhteet niin kotimaisiin kuin kansainvälisiinkin teräksen ja metallien tuottajiin. Kilpailukykyä tarvitaan lisää, meillä on siihen työkalut. Haetaan niistä yhdessä juuri sinulle sopiva ja joustava ratkaisu. Toivotan menestyksellisiä Alihankintamessuja ja työntäyteistä loppuvuotta. Matti Tiira toimitusjohtaja Jatkoa etusivulta Viisteleikattujen tuotteiden laatu paranee Käytössä on neljä polttokonetta ja yksi hienosädeplasma. Hienosädeplasmakoneen ja kaasuleikkauskoneen toimitukseen sisältyivät uudet viisteleikkausvaunut, joiden myötä viisteleikkauksella leikattavien tuotteiden laatu paranee ja kustannustehokkuus kasvaa. Nyt kaikki kappaleisiin tehtävät muotoviisteet voidaan valmistaa automaattisesti saman työkierron aikana ilman, että leikatut kappaleet siirretään toiseen työvaiheeseen. Hienosädeplasmalla puolestaan päästään tarkempaan leikkausjälkeen verrattuna plasmaleikkaukseen. Erityisesti pienten reikien leikkaustarkkuus paranee merkittävästi, lupaa Keski-Saari. Koneiden asennus, koulutus ja käyttöönotto tapahtuivat kesän aikana ja tuotanto käynnistyi elokuussa. Hienosädeplasman toimitti Esab Oy ja kaasuleikkauslaitteiston Messer Cutting & Welding GmbH. Kuluvan vuoden aikana Starckjohann Steel investoi teräspalvelukeskustensa kaasu- ja plasmaleikkaukseen yhteensä noin 700 000 euroa. Investointien taustalla on kaasu- ja hienosädeplasmaleikattujen tuotteiden voimakkaasti kasvanut kysyntä. Laadukas ja tasainen viiste voidaan uudella koneella valmistaa automaattisesti saman työkierron aikana. Uusien koneiden ansiosta Lapuan teräspalvelukeskuksen leikkauspalvelut monipuolistuvat, niiden kustannustehokkuus kasvaa ja tuotteiden laatu paranee, toteaa tuotantopäällikkö Jouni Keski-Saari. Kaasuleikkauslaitteisto leikkausala 6000 x 13000 mm, paksuus 150 mm viisi poltinta 1 automaattinen monipoltinvaunu, viistekulma maksimissaan 45 1 muistesuihkumerkkausvaunu Tekniset tiedot Hienosädeplasmalaitteisto leikkausala 3800 x 12 500 mm, paksuus 40 mm 1 poltin viisteleikkauspäällä, viistekulma maksimissaan 45 1 plasmamerkkauslaite

KTK:n ja Starckjohann Steelin yhteistyön jatkuminen varmistettu uudella, monivuotisella sopimuksella 3 Yksityiset autoilijat alkoivat perustaa KTKtilauskeskuksia jo 1930-luvulla. Vuosien saatossa toiminta on kehittynyt taksitolppaan rinnastettavista yhteenliittymistä osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoisiksi markkinointiyrityksiksi, joissa kuljetusyrittäjät ovat edelleen pääomistajina. Valtaosa KTK-yrityksistä palvelee kauppaa ja teollisuutta, osa on keskittynyt maanrakennusurakointiin ja -kuljetuksiin. Yritykset ovat toisistaan riippumattomia, mutta toistensa luontaisia, ja yleensä suurimpia, yhteistyökumppaneita. Aiemmin Lahden Autokunta -nimellä tunnettu KTK Lahti ja Turussa toimiva Läänin Kuljetus Oy tarjoavat kaupalle ja teollisuudelle monipuolisia kuljetuspalveluja. Turun KTK:n yhdistyttyä Läänin Kuljetus Oy:n kanssa runsas vuosi sitten palvelu laajeni käsittämään myös maanrakennuksen, ja yrityksen viralliseksi nimeksi tuli Läänin Kuljetus Oy. KTK panostaa edelleen teräskuljetuksiin Starckjohann Steel ja Lahden ja Turun KTKyritykset jatkavat monivuotista kolmikantasopimusta, joka on merkittävimpiä ja jopa ainutlaatuinen KTK-yritysten keskinäisessä yhteistyössä. - Starckjohann Steel on KTK Lahden merkittävin asiakas. Terästuotteiden lisäksi kuljetamme paljon muun muassa rakennustarpeita ja huonekaluja, kertoo KTK Lahden toimitusjohtaja Timo Heikkinen. - Läänin Kuljetus Oy:n kuljetuksista 40 % tulee kauppa- ja teollisuussektorilta. Maanrakennuspuoli edustaa yli puolta volyymista. Meillä Turussa pakastelogistiikka on suhteellisen iso, mutta olemme myös opetelleet teräskuljetukset, jotka ovat vähintään yhtä vaativia. Lähtökohta on se, että kaikki kalusto on varustettu niin, että se soveltuu teräskuljetuksiin. Käytössä on monen tyyppisiä ajoneuvoja: on täysperää, puoliperää ja jatkettavaa. Yhteinen piirre niille on, että ne kaikki voidaan lastata katon kautta. Olemme hakeneet monimuotoisuutta, jotta voimme varmistua siitä, ettei kuljetus jää ainakaan kalustosta kiinni, kertoo markkinointipäällikkö Roger Jansson. Varmuutta kuljetusyrittäjille - Toiminnan kannalta on merkittävää, että KTK-yrityksissä osakkaat suurelta osin myös tekevät fyysisen työn. Suurin piirtein joka toisen terästä ajavan auton ratin takana istuu toimitusjohtaja eli kaluston omistaja-kuljettaja. Autoilijayrittäjä on usein yhden miehen yritys, jolla on erittäin suuret pääomakulut, Lahden ja Turun KTK-yritykset ja Starckjohannn Steel jatkavat kolmikantasopimustaan teräskuljetuspalvelusta. Jo toistakymmentä vuotta jatkunut kuljetusyhteistyö Etelä- ja Keski-Suomen alueella on hiottu toimivaksi, ja siitä on saatu asiakkailta hyvää palautetta. Yhteistyö jatkuu useamman vuoden kattavalla sopimuksella. koska kuorma-auto on aina yli 100 000 euron investointi. Kun yrittäjät tietävät, että on luotettava sopimuskumppani, jolla on tietyt vaatimukset, se lisää investointihalukkuutta ja kalusto pystytään rakentamaan oikeaan tarpeeseen ja pitämään korkeatasoisena. Monivuotinen sopimus antaa varmuutta kuljetusyrittäjille, ja viime vuosina moni on investoinut uuteen autoon. Arviolta noin puolet kalustosta on enintään kolme vuotta vanhaa, toimitusjohtaja Heikkinen vahvistaa. - Starckjohann Steelin tuotesortimentti on hyvin laaja, ja teräksillä on paljon erilaisia KTK Lahden myyntipäällikkö Miko Kaapu (vas.), Starckjohann Steelin myyntijohtaja Timo Kallio, KTK Lahden toimitusjohtaja Timo Heikkinen ja Läänin Kuljetus Oy:n markkinointipäällikkö Roger Jansson KTK Lahden toimipaikan edessä. Keijo Hellsten lastaa kuormaa Lotilan teräspalvelukeskuksessa. Lastausjärjestys määräytyy purkujärjestyksen ja tuotteiden ominaisuuksien mukaan. Koska sama auto vie tavaran asiakkaan ovelle asti, toimitusvarmuus on huippuluokkaa. ominaisuuksia: on arkaa ja vähemmän arkaa tavaraa. Lastaus onkin melkoinen palapeli, jossa avainasia on oikea lastausjärjestys. Lastaus tapahtuu yleensä yhteistyössä KTK:n ja Starckjohann Steelin varastohenkilöstön kanssa, purkaminen hoidetaan tarvittaessa jopa työajan ulkopuolella. Koska autot ajavat usein Starckjohann Steelin väreissä, ja työasut ovat Steelin, kuljettajat mielletään Starckjohann Steelin henkilöstöksi. KTK:n kuljettaja onkin useimmiten nähty Starckjohann Steelin edustaja asiakkaan tiloissa, hän toteaa. Kustannuksia karsitaan yhdessä - Ajopäiväjärjestelmän mukaisina ajopäivinä ajamme eri suuntiin muuttuvia ja venyviä lenkkejä. Tavoitteenamme on pitää kuormakoot mahdollisimman suurina. Asiakkaat ovat oppineet, minä päivinä kuljetukset tulevat ja järjestävät tilauksensa sen mukaan. Ainakin syrjäseuduille tällaiset järjestelmät ovat pakollisia, jotta saadaan järkeviä kuormia. Sama auto, joka ottaa tavaran kyytiin, vie sen asiakkaan ovelle asti. Lastausjärjestys on purkujärjestyksen mukaan. Näin kuljetusvarmuus on ihan huipussaan, tavara ei katoa eikä kuljetusvahinkoja pääse tapahtumaan, Roger Jansson vahvistaa. - Pidämme laatupalavereja kuukausittain, eikä niissä juurikaan tule esille reklamaatioita. Koko ajan olemme dokumentoineet, mitä tehdään. Laatupalaverit ovat toimiva foorumi, jossa on aina myös kehitysprojekteja käynnissä. Pyrimme ratkaisemaan yhdessä asiakkaiden erikoistoivomukset ja kehittämään koko kuljetusketjua niin, että kulut saadaan mahdollisimman pieniksi. Volyymivaihtelut ovat suuria, mutta järjestelmä on viritetty niin, että siihen pystytään vastaamaan. Yhdessä luomme sellaiset olosuhteet, että voimme joustaa suunnitelmallisesti. Teemme yhteistyötä läpi koko organisaation. Se on päivittäistä kanssakäymistä, jolla varmistetaan, ettei ristiriitoja pääse juurtumaan, hän lisää. Myyntijohtaja Timo Kallio painottaa logistiikan kehittämisen merkitystä. - Kuljetuksilla on entistä suurempi merkitys toiminnassamme, ja logistiikan kehittäminen tärkeä kehityskohde. Siihen liittyviä uusia asioita ja kehittämiskohteita tulee koko ajan. Tavoitteenamme on tarjota asiakkaillemme tässäkin suhteessa parasta mahdollista palvelua, hän toteaa. Koko ketju asiakasta varten Läänin Kuljetus Oy:n kuljetusyrittäjä Keijo Hellsten ajaa Starckjohann Steelin teräksiä koko Etelä-Suomen alueella. - Tavaramääristä riippuen samaa reittiä ajaa kaksi, kolmekin autoa kerralla. Teräksiä on ollut kyydissä kahdeksan vuoden ajan, ja monista asiakkaista on tullut ystäviä. Heiltä saa monennäköistä vinkkiä. Joskus keskustellaan, miten toimintaa voisi tehostaa, useimmiten parannetaan maailmaa ylimalkaan. - Asiakkailta olen saanut hyvää palautetta toiminnastamme. Autot tulevat silloin kun on luvattu, jos ei tule yllätyksiä matkalla. Niihinkin on liikenteessä liikuttaessa aina varauduttava. Viimeiseen saakka pidetään kiinni siitä, että tehdään mitä luvataan. Täytyy aina pitää mielessä, ketä varten tien päällä ollaan. Koko ketju on olemassa asiakkaitamme varten, hän jatkaa. Heinolan Hitsauspalvelu Oy valmistaa painelaitteita ja teollisuusputkistoja noin kymmenen hengen voimin. Meillä on ollut todella pitkä asiakassuhde Starckjohann Steelin kanssa ja täytyy todeta, että kuljetukset ovat toimineet erittäin hyvin. Heinolaan tavaraa tulee kaksi, kolme kertaa viikossa. Lähes kolmeenkymmeneen vuoteen voi joku myöhästyminen sattua, mutta pääsääntöisesti kaikki on sujunut mallikkaasti, vahvistaa toimitusjohtaja Jouko Kokki. Läänin Kuljetus Oy:n kuljetusyrittäjä Keijo Hellsten on pyörittänyt kuorma-auton rattia alaikäisestä lähtien. Ensimmäisen oman auton ja liikenneluvan hän sai vuonna 1976. Nykyisen, kyljestä ja katosta avattavan autonsa hän hankki kolme vuotta sitten.

4 Dillidur ja Dillimax: Enemmän ominaisuuksia ja parempaa palvelua Kulutuslevyjä ja erikoislujia rakenneteräksiä käyttävä teollisuus on toiminut 2-3 viimeistä vuotta täydellä kapasiteetilla samoin kuin näitä tuotteita valmistava teollisuus. Kysyntää ovat luoneet etenkin hyvä suhdanne kaivosteollisuudessa, mikä johtuu pitkälti hyvästä kysyntätilanteesta teräs- ja metalliteollisuudessa sekä energia- ja kuljetusteollisuuden investointitarpeista. Tällaisessa tilanteessa vaaditaan toimitusketjulta luotettavuutta ja nopeutta. Dillinger Hüttenwerk on perinteikäs terästehdas, joka on perustettu jo vuonna 1685. Ensimmäisen valssaamalla valmistetun teräslevyn tehdas teki vuonna 1804. Teräslevyihin liittyvät palvelut ovat ajan myötä kehittyneet ja hioutuneet pääosaksi liiketoimintaa ja pitäneet osaltaan Dillinger Hüttenwerkin aina kehityksen kärjessä. Karkaistut ja nuorrutetut, siis kulutus- ja erikoislujat teräslevyt, tulivat tehtaan tuotanto-ohjelmaan neljännesvuosisata sitten. Näitä Dillinger Hüttenwerkin tuotteita edustaa Suomessa Starckjohann Steel. Kun otetaan huomioon myös Starckjohann Steelin pitkä historia ja kokemus teräskaupassa, kysymyksessä ovat todella kokeneet ja ammattitaitoiset yhteistyökumppanit. Yrityksillä on luottamukselliset suhteet, jotka ovat kehittyneet yhteisen kokemuksen ja toiminnan myötä. Myös Dillinger Hütte toimii asiakaslähtöisesti, ja molempien osapuolien yhteinen tavoite on kehittää toimintaansa niin, että näitä erikoistuotteita käyttävien asiakkaiden kilpailukyky markkinoilla olisi taattu. Jotta asiat sujuisivat käytännössä, on monien eri osatekijöiden tilaustoimitusketjussa pelattava yhteen. Esikäsittely- ja varastointipalvelu rahanarvoista kilpailukykyä yrityksellesi Dillidur- ja Dillimax-levyjen hinnoittelu sisältää joukon palveluita, joita kannatta käyttää hyväksi. Kokonaishintaan sisältyviä lisäpalveluita ovat mm. tekninen neuvonta, tuotekehitysapu (oikea materiaali oikeaan käyttötarkoitukseen), tuotteen käsittely ja työstäminen, pitkäjänteinen hintapolitiikka ja logistiikkapalvelut. Hankkimalla tuotteet valmiiksi esikäsiteltyinä, asiakas säästää tuotantotilaa ja keventää materiaalivarastoon sekä tuotantokoneisiin sitoutunutta pääomaa. Materiaalin kuljetus maksaa vain kappaleiden todellisen painon mukaan, eikä rahtia tarvitse maksaa levyn hukkapaloista, jotka joudutaan romuttamaan pajalla. Starckjohann Steel kierrättää nämä prosessiromut tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Käyttämällä esikäsittely- ja varastointipalveluja asiakas saa siis vieläkin enemmän vastinetta yrityksensä rahalle. Esikäsitellyn ja varastoidun tuotteen edut ja kilpailutekijät ovat huippuunsa viritetyt tuotantopalvelut, toimitusnopeus, luotettavuus, materiaalivarastoon sitoutuvan pääoman säästö, oman varastotilan säästö, koneinvestointien ja huoltokustannusten pieneneminen, säästöt kuljetuskustannuksissa sekä hukkamateriaalin kierrätyspalveluissa. Starckjohann Steelin myyntiyksikkö tekee mielellään laskelman tuotantoprosessin todellisista kuluista ja osoittaa rahallisen hyödyn esikäsittelypalveluiden käyttämisestä. Ihmiset tuotteen takana Hyvän ja kilpailukykyisen tuotteen takana on aina koko tehtaan organisaatio ihmiset. Kuvassa olevat Dillinger Hütten avainhenkilöt varmistavat, että asiat sujuvat myös Suomen markkina-alueella. Wolfgang Seiwert, kuvassa vasemmalla, on linkki myynnin ja tuotannon välillä, Christoph Waller vastaa levytuotannosta, Martin Klein on myyntipäällikkö, jolta var- masti löytyy ratkaisu asiakkaan ongelmaan. Rolf Maier vastaa kaikkien Dillingerin tuotteiden myynnistä maailmanlaajuisesti, Francis Martin on markkinointipäällikkö, jolta saa vastauksen kaikkiin teknisiin kysymyksiin. Äärimmäisenä oikealla Walter Groß, joka vastaa logistiikasta ja kuljetuksista.

5 Turun teräspalvelukeskuksen tuotantopäällikkö Mikko Matilainen korostaa levyn oikeaa käsittelyä ennen leikkausta, leikkausvaiheessa ja sen jälkeen. - Teräspalvelukeskuksessa levy esilämmitetään oikeaan lämpötilaan ennen leikkausta, ja leikkaus tehdään oikein. Leikkausvaiheen jälkeen levy jäähdytetään, kuten teräksen valmistaja sen on tarkoittanut tehtäviksi. Leikkaajat ovat saaneet koulutuksen eri levyjen leikkaukseen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Myös myynti tietää, miten ne pitää käsitellä, hän vakuuttaa. Varastovalikoima Dillidur 400V (6-8 mm) 10 100 mm Dillidur 500V (6-8 mm) 10 70 mm Dillimax 690T (6-8 mm) 10 80 mm Myös muita karkaistuja ja nuorrutettuja teräslaatuja ja mittoja saatavana tarvittaessa tehdastoimituksena. Tekniset tiedot Tarkemmat tekniset tiedot ja työstöohjeet: www.starckjohannsteel.fi/terakset.htm Kovuus-, myötöraja-, vetolujuus-, murtovenymä- sekä sitkeysohjearvot < 25 mm:n levypaksuuksille DILLIDUR 275 C 325 L 400 V 450 V 500 V Kovuus [HB] 1) 275 320 400 450 500 Myötöraja ReH[MPa] 540 600 1000 1200 1300 Vetolujuus Rm[MPa] 900 950 1300 1500 1650 Venymä A [%] 2) 16 13 12 11 8 Iskusitkeys [J] 3) 10 20 50 40 25 1) keskimääräinen pinnankovuus 2) pyörösauvavetokoe, poikittain 3) Charpy-V-pitkittäin -20 C:n lämpötilassa Tuotantopäällikkö Mikko Matilainen (oik.) seuraa, kun polttoleikkaaja Ari Koivisto ottaa talteen Dillidur-levyn tunnistetietoja ennen leikkausta. Dillidur-kulutuslevyt Teräkset kulumista vastaan Dillidur-teräkset ovat hienorakeisia ja karkaistuja kulutusteräksiä, joilla on erittäin hyvä hitsattavuus. Näissä teräksissä on lämpökäsittelyllä saatu aikaan erittäin suuri kovuus ja siten kulumiskestävyys. Kulutuslevyjä käytetään kaikenlaisiin kulutusosiin, joilta vaaditaan erittäin lujaa kulutuksen kestoa. Niillä saavutetaan hyvä kokonaistaloudellisuus: pidempi elinikä, alemmat kunnos- sapitokustannukset ja vähemmän huoltoseisokkeja. Helpon käsiteltävyyden ansiosta valmistuskustannuksia voidaan alentaa huomattavasti. Dillimax-rakennelevyt Teräkset rakenteen painon keventämiseen ja parempaan hyötykuormaan Dillimax-teräkset ovat hienorakeisia ja erikoislujia nuorrutettuja rakenneteräksiä, joilla on optimaaliset hitsausominaisuudet. Ne ovat ominaisuuksiltaan lujempia ja sitkeämpiä kuin perinteiset rakenneteräkset. Dillimaxin mekaanisiin ominaisuuksiin kuuluvat erittäin korkeat murto- ja venymärajat sekä hyvä sitkeys. Suuren lujuuden ansiosta teräsrakenteiden levyvahvuuksia voidaan pienentää huomattavasti. Ohuemmat levyvahvuudet keventävät painoa sekä helpottavat käsiteltävyyttä ja työstöominaisuuksia. BE Group -konserni edustaa Dillidur- ja Dillimax-tuotteita Skandinaviassa. Starckjohann Steelillä on ollut Dillinger Hütten levyjen yksinmyynti Suomessa vuoden 2002 alusta lähtien. Koko konsernin hankinnat Dillingeriltä suoritetaan keskitetysti, ja Dillidur- ja Dillimax-levyjä varastoidaan sekä Suomessa että Ruotsissa, minkä ansiosta saatavuus varmistetaan molemmilla markkinoilla. Molempia laatuja on suuri varastovalikoima eri toimitusmahdollisuuksin: suoraan varastosta tai valmiiksi esikäsiteltynä. Lisätietoja tuotteista antavat Starckjohann Steelin myyntiyksiköt ja ostopäällikkö Janne Miettinen, janne.miettinen@starckjohannsteel.fi, puh. (03) 825 2318 tai 050 643 58. Myötörajan vähimmäisarvot levynpaksuuden mukaan Myötöraja ReHMPa:na (Rp 0,2 myötörajan ollessa tarkemmin määrittämättä) Levynpaksuus (mm) 30 50 60 80 100 150 DILLIMAX 460 460 440 400 DILLIMAX 500 500 480 440 DILLIMAX 550 550 530 490 DILLIMAX 620 620 580 1) 560 1) DILLIMAX 690 690 670 1) 630 1) DILLIMAX 890 890 850 1) 830 1) DILLIMAX 965 960 930 850 DILLIMAX 1100 1100 1) Sopimuksesta voidaan säätää suurempia vähimmäisarvoja.

6 Syyskuu 2006 Maailmantalouden kehitys tukee markkinoita Vuoden 2006 alussa maailman teräsmarkkinat tiukkenivat nopeasti ja terästuotteiden hintataso kääntyi ylöspäin. Maailmanmarkkinoiden elpymistä johtivat Aasian ja Euroopan markkinat, kun taas Yhdysvalloissa hintataso alkoi toisen neljänneksen aikana lopulta myös nousta. Elokuussa 2006 hiiliterästen globaali hintaindeksi oli 25 % korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Levytuotteissa nousu on kuitenkin 30 %, kun pitkissä teräksissä se on vain 16 %. Vuoden kolmannella neljänneksellä Aasian hintataso on alkanut hiukan vajota, mikä painaa maailmanlaajuista hintatasoa. Euroopassa ja Yhdysvalloissa hintataso on pysynyt jokseenkin ennallaan, kun lähinnä sesonkiluontoiset tekijät ovat viime aikoina pysäyttäneet hintojen nousun hiljaisemmalla kesäkaudella. Ruostumattoman teräksen maailmanmarkkinat ovat alkuvuonna 2006 olleet erittäin vahvat ja hintataso nopeassa nousussa, mikä näyttää edelleen jatkuvan koko loppuvuoden. Maailmantaloutta lujittaa Yhdysvaltojen vahva kasvu, jonka jatkumiseen luotetaan yhä, vaikka pientä kasvun hidastumista on nähtävissä, koska öljyn hinnan ja korkotason nousu aiheuttaa epävarmuutta talouden kehityksessä. Yhdysvaltojen talouden tunnusluvut ovat viime aikoina kuitenkin olleet hyvässä nousussa. Tarkasti seurattu, tehdasteollisuuden aktiviteettia kuvaava ISM-indeksi on vuoden 2006 alkukuukausina liikkunut ylös ja alas, mutta selvästi yli 50-tason, mikä tarkoittaa tuotannon jatkavan hyvää kasvuaan. Heinäkuussa indeksi taas nousi ja odotuksia enemmän. Kiinan kasvu on sen talouskasvun hillitsemispyrkimyksistä huolimatta edelleen erittäin nopeaa, ja Japanin teollisuuden aktiviteetista kertova indeksi on edelleen nousussa. Euroopan markkinat ovat yhä selvemmin osoittaneet vahvan elpymisen jatkuvan vuoden 2006 kuluessa ja Euroopan talouskehityksen suunta jatkuu vahvasti ylöspäin. Tarkasti seuratun, Saksan liike-elämän luottamusta mittaavan Ifo-indeksin nousu on jatkunut vahvasti viime kuukaudet korkeimmillaan 15 vuoteen. Vaikka heinäkuussa indeksi hiukan laski, lukema on hyvä ja odotuksia parempi. Saksan talous elää nyt vahvan nousun kautta ja samoin näyttää olevan koko euro-alueella. Heinäkuussa tosin teollisuuden odotuksista kertovat indikaattorit laskivat monessa EU-maassa, mutta esimerkiksi Suomessa heinäkuussa teollisuuden luottamusindikaattori oli edelleen nousussa. Euro-alueen teollisuuden kehityksestä kertova PMI-indeksi on noussut vahvasti. Kesäkuussa kasvava tuotanto ja uudet tilaukset painoivat indeksiä edelleen ylöspäin, korkeimmilleen kuuteen vuoteen, ja vaikka heinäkuussa indeksi laski hiukan kesäkuusta, se on pysynyt korkealla tasolla. Teräsmarkkinoiden vahva alkuvuosi tasaantumassa Viisi kuukautta jatkunut taistelu Arcelorin omistuksesta sai kesäkuussa ratkaisunsa, kun sen hallitus hyväksyi Mittal Steelin kaksi kertaa korotetun, 26,9 mrd euron tarjouksen yhtiöstä. Lopulta Mittal Steel on hankkinut omistukseensa 92 % Arcelorin osakkeista, ja Mittalin perhe, joka omistaa Mittal Steelin, tulee omistamaan sopimuksen mukaan Arcelorista 43,6 %. Omistuksen katto on 45 %. Uuden yhtiön nimeksi tulee Arcelor Mittal ja sen kapasiteetti nousee 120 miljoonaan raakaterästonniin vuodessa. Uusi suuryhtiö laskee saavuttavansa 1,6 mrd euron synergiahyödyt hankinnoissa, markkinoinnissa ja valmistuksessa. Arcelor Mittal tulee myös olemaan vahva jokaisella osa-alueella teräksen tuotannossa, kun Arcelorin suuntautuminen korkean jalostusarvon tuotteisiin mm. levyteräksissä ja Mittal Steelin vahvuus tavallisissa hiiliteräksissä, mm. pitkissä bulkkituotteissa, yhdistyvät. Fuusion vaikutus maailman terästuotantoon jää nähtäväksi, jos uusi suuryhtiö pystyy säätelemään tuotantoa paremmin kysyntää vastaavaksi, tosin Kiinan osuus maailman tuotannossa on ylivoimainen ja yhä kasvussa. Maailman terästuotanto vuoden 2006 alkupuoliskolla kasvoi 7,9 %, mutta Kiinan tuotanto 18,3 %, jo 200 miljoonaan tonniin. Kiinan tuotannon kasvu nopeammin kuin muualla merkitsee Kiinan merkityksen jatkuvaa vahvistumista terästuottajana. Nyt sen osuus on jo kolmannes maailman raakateräksen tuotannosta. Kiinan ja osin myös Intian tuotannon kasvu nostavat Aasian osuuden koko maailman terästuotannosta 52 %:iin, kun laajentuneen EU:n (25) osuus on noin 17 %. Vaikka Kiinan tuotannon kasvu näyttää hallituksen terästuotantoon kohdistuvien rajoitustoimien takia hiukan hidastuneen vuoden 2005 vielä kovemmasta kasvuvauhdista, se pysyy maailman nopeimmin kasvavana tuotantoalueena. Kiinan kulutus kasvaa myös nopeasti ja välillä ylittääkin tarjonnan, mutta kapasiteetin kasvu on ollut ja on niin nopeaa, että kasvavan tuotannon kuluttaminen pidemmälläkin tähtäyksellä on markkinoiden jatkuva haaste. Teräslevytuotteiden hintataso nousi vuoden 2006 alkupuoliskolla eniten Aasiassa, jossa Kiinan kasvavaa tuotantoa vastasivat vahva kysyntä ja tuotantohäiriöt muualla maailmassa. Vuoden kolmannella neljänneksellä Aasian hintataso on kuitenkin kääntymässä laskuun, kun Kiinan kysyntä heikkenee ja muualla Aasiassa markkinat ovat sesonkiluontoisesti hiljaisemmat. Syksyn kuluessa hintatason odotetaan tasoittuvan. Yhdysvalloissa hintatason nousu alkoi toisen neljänneksen alussa ja hinnat nousivat kuukausittain, mutta lisääntyvä sekä kotimaan tuottajien että tuontitarjonta ja hiljentynyt kysyntä ovat painamassa levytuotteiden hintoja myös siellä. Yhdysvaltojen aikaisempi tiukka markkinatilanne on ainakin toistaiseksi helpottumassa, mistä kertoo myös teräspalvelukeskusten varastojen nousu taas korkeimmilleen vuoteen. Euroopan markkinat ovat vuoden kolmannella neljänneksellä vahvimmat. Hinta-taso on pitänyt myös hiljaisemmalla kesäkaudella ja nousupaine jatkuu. Euroopassa teräslevyjen hintataso alkoi maaliskuussa yleisesti nousta ja nousu jatkui kolmannelle neljännekselle, mutta tasoittui hiljaisemman kesäsesongin aikana. Elokuussa levytuotteiden keskimääräinen hintataso Saksan markkinoilla oli kuitenkin 25 % korkeampi kuin vuoden alussa. Vuodenneljännelle neljännekselle tuottajat ovat ilmaisseet pyrkimyksistään hinnankorotuksiin: yleisesti odotetaan ilmoituksia 20-50/ tonni korotuksista, mutta Euroopan lomakauden lopulla korotusten hyväksyminen ei vielä ole varmaa. Markkinoilla Euroopan tuottajien tarjonta pysyy edelleen tiukkana, mutta tuontipaine saattaa kasvaa muiden markkinoiden tiukkuuden hellittäessä. Kysyntä on hyvä, mutta saattaa vuoden lopulla olla hiukan alkuvuotta hiljaisempi. Teräsromun hintataso pysyi vuoden 2006 alussa suhteellisen vakaana, nousi sen jälkeen, mutta pysyi kesän aikana taas ennallaan. Maakohtaiset hintaerot ovat myös tasoittuneet ja keskihinta Euroopassa heinäelokuussa oli noin 220/tonni. Romun saatavuus talven aikana oli tiukka kylmän sään aiheuttaessa katkoksia toimituksiin. Toimitusmahdollisuudet ovat nyt parantuneet, mutta kysyntä on myös hyvä, joskin kesäsesonki on pitänyt markkinat viime aikoina hiljaisina. Toisaalta terästehtaat ovat olleet huolissaan romun saatavuudesta kesän aikana, kun monet tehtaat pitkien terästen hyvän kysynnän takia ovat lyhentäneet perinteisiä kesäseisokkejaan, mikä on lisännyt romun tarvetta myös perinteisellä lomakaudella. Pitkien terästen markkinoilla hintatason nousu Euroopassa jatkui kuusi kuukautta tammikuussa saavutetun pohjatason jälkeen, mutta nousu tasaantui elokuussa kysynnän sesonkiluontoisesti hiljentyessä. Tuotteittain ja markkinoittain hintakehityksessä on kuitenkin eroja. Betoniteräksen hinta elokuussa on noussut Saksan markkinoilla vuoden alusta keskimäärin noin 130/tonni, valssilangan noin 100/tonni ja kauppatangon ja rakenneterästen vain hiukan vähemmän. Betoniteräksessä ja valssilangassa hintatason nousu muualla Euroopassa on ollut hiukan maltillisempi. Toisaalta esimerkiksi Espanjassa niiden hintataso on Euroopan korkein, Italiassa kasvan tuonnin takia Euroopan matalin, mutta rakenneterästen hinnat ovat jatkaneet nousuaan myös kesän ajan ja ovat Euroopan korkeimmat. Pitkien terästen markkinat ovat yleisesti edelleen tiukat, kun tarjonta on pysynyt rajoitettuna. Tuontipaine Euroopan ulkopuolelta on kuitenkin kasvamassa, kun tuontihinnat tulevat kilpailukykyisemmiksi. Romun hintakehitys syksyllä ja vuoden viimeisellä neljänneksellä tulee pitkälti sanelemaan teräshintojen suunnan, lyhyellä tähtäyksellä hintoihin on kuitenkin nousupainetta. Ruostumattoman teräksen hinta huippukorkealle Ruostumattoman teräksen tuottajat maailmanlaajuisesti ovat kokeneet jopa dramaattisen muutoksen tilausten kasvussa, kun kysyntä pysyy vahvana ja varastot kaikilla tasoilla on jo aikaa siten ajettu alas. Markkinoilla tarjonta laahaa edelleen kysynnän perässä. Seurauksena on ollut markkinoiden ennennäkemätön tiukkuus, joka on painanut perushintoja ylöspäin. Kun samalla nikkelin hinta on tehnyt uusia ennätyksiä, myös seosainelisä on jatkanut nousuaan ennätyskorkeuksiin. Markkinoiden tiukkenemisen seurauksena kansainvälinen hintataso kääntyi nousuun vuoden 2006 alussa ja perushinnat alkoivat nousta. Maaliskuusta lähtien myös seosainelisä on noussut kuukausittain ja nousee edelleen, kun nikkelin hinta on kaikkien aikojen ennätystasollaan. Heinäkuussa kuukauden keskihinta nousi taas voimakkaasti, USD:iin 26 590/tonni. Euroopan markkinoilla seosainelisän nousu yhdessä perushinnan kanssa nosti ruostumattoman kylmävalssatun teräslevyn markkinahinnan elokuussa jo lähes 3000 euroon tonnilta. Kun nikkelin hinta elokuussa on taas uudessa ennätyskorkeudessa, ruostumattoman teräksen markkinahinta nousee nyt voimakkaasti kuukausittain. Nikkelin rakettimaisen hintasyöksyn takia jyrkin nousu teräshinnoissa on vuoden loppupuolella vielä edessä.

7 Euroopan hyvä kysyntä on saanut tuottajat nostamaan perushintoja vuoden alusta jo useita kertoja ja uusia korotuksia odotetaan vielä kuukausittain. Elokuussa perushinta nousi Saksan markkinoilla jo 1 500-1 600 euroon tonnilta ja vuoden lopulla perushintanoteerausten odotetaan olevan jo 1 800-1 850 tonni. Perushintojen hintahaitari on myös kasvamassa, kun markkinoiden tiukkuus kohtelee asiakkaita eri tavalla sopimuksista riippuen. Tuottajat pyrkivät nostamaan tarjontaa kaikin keinoin, mutta Euroopan kapasiteetti ei tässä markkinatilanteessa näytä riittävän, eikä myöskään terästuonti ole kasvanut. Metallien hinnat jatkavat ennätyskorkealla Vuoden 2006 aikana metallien maailmanmarkkinat olivat kaikkien aikojen nousussa ja metallien hinnat ovat saavuttaneet jatkuvasti uusia ennätyksiä. Kesäkuussa hintatason nousu rauhoittui ja hinnat kääntyivät lievään laskuun, mutta heinäkuussa koettiin taas uusi nousu, kun markkinoiden fundamentit pysyvät edelleen vahvoina. Maailmanmarkkinoiden elpyminen vuoden 2006 alussa alkoi kysynnän noususta, ja kun samalla tarjonta on pysynyt tiukkana, hintataso on noussut. Vuoden aikana koettu hintakierre ei kuitenkaan olisi mahdollinen ilman sijoitusrahastojen jatkuvaa kiinnostusta ja aktiviteettia metallimarkkinoilla. Alumiinimarkkinat seuraavat perinteisesti kuparimarkkinoita, mutta viime aikojen alumiinin hintakehitys on jäänyt kuparista jälkeen yhä enemmän. Alumiinimarkkinoiden fundamentit ovat viime kuukausina hiukan vahvistuneet, mutta pysyvät yleisesti ristiriitaisempina kuin kuparissa. Alumiinin fyysinen kysyntä on hyvä, ja hintatason lasku kesäkuussa sai monet kuluttajat takaisin markkinoille ja hankkimaan alumiinia alentuneisiin varastoihinsa, mikä näkyy myös LME-varastojen alentumisena. Ne putosivat kesän aikana noin 75 000 tonnia. Varastotaso on suhteellisesti kuitenkin edelleen korkea, varsinkin muiden perusmetallien varastokehitykseen verrattuna. Alumiinin hinta nousi kolmessa kuukaudessa toukokuussa huipputasolleen USD 3 300/tonni, mutta menetti sitten muutamassa viikossa lähes koko nousun. Kesäkuusta lähtien alumiinin hinta on liikkunut melko kapeassa vaihteluvälissä USD 2 400 2 600/tonni,ja vuoden neljännelläkin neljänneksellä hintatason odotetaan pitävän samassa vaihteluvälissä. Energian hintakehitys on alumiinin tuotannon kannalta keskeinen, ja jos sen hinta pysyy huippukorkealla, tarjonnan tiukkuus saattaa jatkua. Toisaalta raaka-aineen, alumiinin, hinta on ollut laskussa, mikä voi taas lisätä tuotantoa. Kuusakoski Oy kierrättää romuteräksen terästeollisuuden raaka-aineeksi Starckjohann Steelillä on kolmatta vuotta voimassa valtakunnallinen sopimus romuteräksen ja -alumiinin kierrätyksestä Kuusakoski Oy:n kanssa. Aikaisemmin sen hoitivat osin paikalliset yritykset. Kuusakoski vastaa mietallien kierrätyksestä Starckjohann Steelin kaikissa teräspalvelukeskuksissa eli Lahdessa, Turussa ja Lapualla. Starckjohann Steelin tuotannossa syntyy karkeasti ottaen noin 12 erilaatuista metalliromua, jotka lajitellaan teräspalvelukeskuksissa. Kuusakosken toimittama palvelu kattaa keräilyvälineet, noutologistiikan, raportoinnin, romun jalostuksen ja myynnin terästeollisuudelle. Kuusakoski toimittaa joka laadulle omat keräilylavansa, käy tarkastamassa ne tarvittaessa jopa päivittäin ja tuo tyhjän tilalle. Kuusakosken Heinolan tehtailla kaikki romumetallit jalostetaan edelleen teollisuuden raaka-aineeksi. Pisimmälle jalostetaan alumiini, joka sulatetaan seosharkoiksi ja toimitetaan edeelleen teollisuuden käyttöön. Tehokasta ja vastuullista kierrätystä - Starckjohann Steel on vastuussa tuottamastaan jätteestä ja käyttää sen kierrättämiseen luotettavaa yhteistyökumppania, jolla myös on sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Kaikki Starckjohann Steelin tuotannossa syntyvä metalliromu käytetään siis uudelleen, kertoo teknisen asiakaspalvelun päällikkö Esa Valkonen. - Meillä Starckjohann Steelissä jalostusarvo on kasvussa. Materiaalin hyötykäytössä tärkeintä on kokonaistehokkuus ja taloudellisuus. Se vaatii toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Levy käytetään optimaalisesti hyväksi. Aina syntyy kuitenkin leikkausjätettä, romua, joka toimitetaan edelleen jalostettavaksi mahdollisimman tehokkaasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Valkonen neuvottelee yhteistyön perusperiaatteista Kuusakoski Oy:n aluejohtaja Risto Grönlundin kanssa. Paikallisina yhteyshenkilöinä toimivat Kuusakoski Oy:n asiakasvastaavat ja teräspalvelukeskusten tuotantopäälliköt, jotka tuntevat oman yksikkönsä tarpeet. - Metallien kierrätys on tiivistä yhteistyötä, joka vaatii aktiivisuutta myös asiakkaan puolelta. Meillä on keskusteluyhteys useammalla tasolla, Grönlund toteaa. - Autamme asiakkaitamme keskittymään ydinliiketoimintaansa. Palvelukokonaisuudesta sovimme yhdessä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tarvittaessa noudamme romumetallit vaikka koneelta asti. Kuusakosken teollinen kierrätysjärjestelmä on läpinäkyvä ja kustannustehokas. - Meille on tärkeää, että yhteistyökumppanimme on luotettava, jotta voimme olla varmoja siitä, että romut käsitellään asianmukaisesti ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen, toteaa Starckjohann Steelin laatu- ja ympäristöpäällikkö Esa Koivisto. - Olemme tehneet auditoinnin Kuusakosken Heinolan toimipisteeseen varmistuaksemme heidän toimintansa asianmukaisuudesta. Myös Starckjohann Steelin tuotantopäälliköt ovat päässeet perehtymään siihen, kuinka meillä muodostunut romu jatkokäsitellään Kuusakoskella. Tärkeää on myös, että keräyslavat ovat siistejä ja ehjiä. Se innostaa myös meidän henkilökuntaamme ymmärtämään, että romulla on arvoa ja että pienellä lajitteluun panostamisella voidaan romunkäytön jatkoprosessia parantaa ja nopeuttaa. Hyväkuntoiset lavat ovat myös turvallisia käyttää, eikä niitä tarvitse piilotella tontin kauimmaisilla nurkilla. Teollisuuden uusiokäyttöön lähteviä alumiiniharkkoja Kuusakoski Oy:n kierrätystehtaalla Heinolassa. Kuva: Sami Repo Kierrätys on iloinen asia, todistavat aluejohtaja Risto Grönlund Kuusakoski Oy:stä ja Starckjohann Steelin teknisen asiakaspalvelun päällikkö Esa Valkonen. Kuusakoski kierrätystä jo vuodesta 1914 Kuusakoski Oy on pohjoisen Euroopan johtava teollinen kierrättäjä ja yksi maailman suurimmista kierrätysmetallien jalostajista ja toimittajista. Yritys toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Venäjällä, Baltian maissa, Puolassa, Kiinassa ja Taiwanissa ja sillä on yli 100 toimipistettä, joista 24 on Suomessa. Kierrätysmetallien hankinta-alueita ovat Suomi, Ruotsi, Baltia, Puola ja Venäjä. Markkina-alueina suurimpina ovat Eurooppa ja Aasia. Kuusakoski Group Oy:n liikevaihto oli 812 miljoonaa euroa v. 2005 ja se työllistää lähes 3500 ammattilaista. Lähes satavuotinen teollinen kierrätysosaaminen, tehokkaat kuljetusmenetelmät ja ammattimainen asiakaspalvelu takaavat parhaat kierrätysratkaisut asiakkaille. Paalattu ruostumaton teräs on käytettävissä sellaisenaan terästehtaiden raaka-aineena. Kuva Kuusakoski Oy:n Heinolan kierrätystehtaalta. Kuva: Sami Repo www.kuusakoski.fi

8 BE Groupin toinen neljännes kaikkien aikojen paras Starckjohann Steelin tuotantopalvelut Starckjohann Steelin emoyhtiö BE Group on julkaissut osavuosituloksensa. Sen mukaan konsernin liikevaihto kasvoi neljä prosenttia 339,1 miljoonaan euroon ensimmäisellä vuosipuoliskolla (326,8 miljoonaa euroa vuoden 2005 vastaavalla jaksolla). Myös toisella vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa BE Groupin liikevaihto nousi 173,8 miljoonaan euroon (168,7 miljoonaa euroa viime vuoden vastaavalla neljänneksellä). Liikevoitto puolestaan laski 23,5 miljoonaan euroon (24,2) ensimmäisen puolen vuoden aikana. Liikevoittoprosentti oli 6,9 (7,4). Liikevoiton lasku johtui uusille markkinaalueille siirtymisen aiheuttamista kustannuksista sekä markkinahintojen muutoksen aiheuttamista, edellistä vuotta alemmista varastovoitoista. Myös toisen neljänneksen liikevoitto nousi 1,8 miljoonaa euroa ja oli siten 13,9 miljoonaa euroa (12,1). Hyvä kysyntä kaikilla markkinoilla sekä viimevuotista korkeammat teräksen ja muiden metallien hinnat vaikuttivat liikevaihdon kehitykseen. Kaiken kaikkiaan tuloksena oli konsernin paras neljännes kautta aikojen. Terästuotteiden vahva kysyntä Suomessa jatkui Starckjohann Steel Oy Ab:n kotimarkkinoilla Suomessa terästuotteiden kysynnän vahvistuminen jatkui myös toisella vuosineljänneksellä teknologiateollisuuden kysynnän voimistumisen myötä. Teknologiateollisuuden tilauskanta olikin kesäkuun 2006 lopussa 22 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Tämä näkyi erityisesti lisääntyneenä tuotantopalveluiden myyntinä Starckjohann Steelissä. Starckjohann Steel Oy Ab:n ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto nousi ja oli näin 130,1 miljoonaa euroa (129,3). Tammi-kesäkuun liikevoitto 10,7 miljoonaa euroa oli sama kuin vuosi aiemmin. Liikevoittoprosentti pysyi samana ollen 8,2. Starckjohann Steelin toisen neljänneksen liikevaihto laski hieman 66,1 miljoonaan euroon (67,0), mutta liikevoitto nousi 5,9 miljoonaan euroon (5,1). Liikevoittoprosentti parani 8,9 prosenttiin (7,6). - Katsauskaudella jatkoimme kannattavuutemme parantamista. Operatiivisen pääoman tuotto oli kaikkien aikojen paras, mihin vaikutti mm. aiempaa parempi pääoman kiertonopeus. Erityisen hyvää tämä kehitys oli Suomessa, BE Groupin konsernijohtaja Håkan Jeppsson kertoo. - Piristynyt kysyntä näkyi erityisesti lisääntyneenä tuotantopalveluiden myyntinä. Odotamme, että kysyntä pysyy vahvana myös vuoden loppupuoliskolla. Starckjohann Steelin kannattavuus oli edelleen vakaa, mihin vaikuttivat aiempaa parempi kustannustehokkuus ja kasvanut tuotantopalveluiden myynti, sanoo Starckjohann Steelin toimitusjohtaja Matti Tiira. Vahvaa kasvua Baltiassa ja Itä-Euroopassa BE Groupin liiketoiminta kehittyi erityisen suopeasti Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Volyymilla mitattuna kokonaismyynti kasvoi kolme prosenttia, mutta yhtiön uusilla markkina-alueilla ja erityisesti Baltiassa ja Euroopan itäosissa myynti volyymeissa tarkasteltuna kasvoi peräti 44 prosenttia. BE Group jatkaa rivakkaa laajenemistaan itäiseen Eurooppaan. Uusimpana markkinaalueena on Venäjä, jossa liiketoiminta on jo käynnissä. Katsauskauden aikana BE Group myi kiinteistönsä Virossa ja Liettuassa kiinteistöyhtiölle. Raportointikauden loppumisen jälkeen myös Puolan kiinteistöstä on luovuttu. Starckjohann Steelin aiemmin julkistamat investoinnit Lapuan ja Turun teräspalvelukeskuksiin etenevät suunnitelmien mukaan. Lapualla otettiin elokuussa käyttöön uusi kaasuleikkauskone ja nykyinen plasmaleikkauslaitteisto korvattiin hienosädeplasmaleikkauslaitteistolla. Turussa on rakenteilla 7000 neliötä lisää tuotanto- ja varastotilaa. Tavoitteena on saada tilat ja uusi sinkopuhdistus- ja suojamaalauslinja käyttöön marraskuun 2006 aikana. Investointien uskotaan parantavan teräspalvelukeskusten kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä entisestään. Näkymät loppuvuodelle 2006 - Uskomme Kiinan olevan edelleen hyvin tärkeä tekijä globaalille terästeollisuudelle. Tämä heijastuu teräksen ja muiden metallien hintojen kehitykseen. Länsi-Euroopan markkinat jatkanevat kasvuaan, ja itäpuolella kehitys pysynee voimakkaana. Arvioimme sekä kysynnän että hintojen kehityksen jatkuvan hyvänä koko loppuvuonna, konsernijohtaja Jeppsson arvioi. Liikevaihto- ja tulosluvut on muutettu Ruotsin kruunuista euroiksi kurssin 9,328 mukaan. Kurssimuutosten takia luvut eivät ole euroissa vertailukelpoisia eri neljännesten kesken: BE Group käyttää laskennassaan Ruotsin kruunuja ja ilmoittaa tulokset virallisesti kruunuissa. Mekaaninen leikkaus Leikkausvahvuudet Leikkauspituus Nauhaleikkaus Leikkausvahvuus Nauhan leveys Arkkileikkaus jaloteräkset 1-6 mm alumiinit 1-8 mm teräkset 1-8 mm 4 250 mm 0,4-3,0 (4,0) mm 20-1 650 mm Leikkausvahvuus 0,4-3,0 mm Arkin leveys 300-1 650 mm Arkin pituus 500-6 000 mm Polttoleikkaus Materiaalit: Rakenne- ja kulutuksen kestävät teräkset Leikkausvahvuudet 5-300 mm Leikkausala 6 000 x 15 000 mm CNC-ohjaus Hienosädeplasma Materiaalit: Rakenne- ja kulutuksen kestävät teräkset Leikkausvahvuudet 2-40 mm Leikkausala 3 800 x 12 500 mm CNC-ohjaus Laserleikkaus Leikkausvahvuudet jaloteräkset 1-15 mm teräkset 1-16 mm Leikkausala 2 000 x 4 000 mm CNC-ohjaus Happiplasmaleikkaus Leikkausvahvuus Leikkausala 5-20 mm 4400 x 13000 mm Vesisuihkuleikkaus Nimitysuutisia Leikkausvahvuus 1-100 mm Leikkausala 3000 x 6000 mm Sahaus Teräkset Suorakaide: 10 x 10-620 x 360 mm Neliö: 10 x 10-500 x 500 mm Pyöreä: Ø 10-530 mm Kulman sahaus: ± 60 Ruostumattomat Neliö: 10 x 10-380 x 380 mm Pyöreä: Ø 10-300 mm Alumiinit Neliö: 10 x 10-100 x 100 mm Pyöreä: Ø 10-100 mm Huonekaluputket Suorakaide: 10 x 15-60 x 85 mm Neliö: 12 x 12-70 x 70 mm Pyöreä: Ø 12-85 mm Seinämävahvuus: 1-4 mm Sahauspituus: 20-3000 mm Pituustoleranssi: ± 0,5 mm Alkupituus: 3500-7500 mm Alkusahaus: min. pituus 15 mm Kiinnipitopala: pituus 35 mm Terän leveys: n. 2,5 mm Harjauspituus: 150-3000 mm Sinkopuhdistus ja suojamaalaus Puhdistusaste Sa 2 1/2 Maalikalvon paksuus 20 μ Maali Korro E Särmäys Maks. särmäyspituus 3 000 mm Särmäysvahvuudet jaloteräkset 1-6 mm alumiinit 1-8 mm teräkset 1-8 mm Porin myyntiyksikkö Jari Pohjus on nimitetty yhtiön Porin myyntiyksikköön teräs- ja metallimyyjäksi 15.8.2006 alkaen. Hän on aiemmin toiminut Finnglass Oy:ssä tuotepäällikkönä. Julkaisija Starckjohann Steel Oy Ab Helsingintie 50 PL 54, 15101 Lahti Puh. (03) 825 200 Faksi (03) 825 2503 Päätoimittaja Päivi Piirainen paivi.piirainen@starckjohannsteel.fi Painopaikka LahtiPrint Lahti 2006 Toimitus Myyntiyksiköt ja teräspalvelukeskukset Starckjohann Steel Oy Ab Mainostoimisto Fortuna Oy Taitto Mainostoimisto Fortuna Oy Osoitelähde Starckjohann Steel Oy Ab:n asiakasja kohderyhmärekisteri. Henkilöstörekisterilain Tampere Turku edellyttämä rekisteri- Puh. (03) 3142 4600 Puh. (02) 282 3400 seloste on nähtävissä Starckjohann Faksi (03) 3142 4610 Faksi (02) 282 3490 Steel Oy Ab:n toimitiloissa Helsingintie 50, 15100 Lahti. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@starckjohannsteel.fi www.starckjohannsteel.fi Helsinki Joensuu Jyväskylä Lahti Puh. (09) 7744 4200 Puh. (013) 253 4500 Puh. (014) 333 4100 Puh. (03) 825 200 Faksi (09) 7744 4210 Faksi (013) 253 4510 Faksi (014) 333 4111 Faksi (03) 825 2514 Lappeenranta Lapua Oulu Pori Puh. (05) 229 4960 Puh. (06) 433 6400 Puh. (08) 564 4400 Puh. (02) 630 4800 Faksi (05) 229 4970 Faksi (06) 433 6415 Faksi (08) 564 4410 Faksi (02) 630 4810 www.begroup.com