nette VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 2/2008 Laihialaiset Sainiot saivat etäluettavan sähkömittarin Nette tapasi seiväshyppääjä Vanessa Vandyn Nette kokeili ilmastointilaitteita
A S I A K A S PA LV E L U TIEDOTTAA Näin siirryt e-laskuun Jos haluat saada sähkö-, kaukolämpö- tai Nette Laajakaista-laskusi sähköisessä muodossa, toimi näin: Katso laskusta asiakasnumero ja laskutussopimusnumero. Tee verkkopankissasi e-laskujen välityssopimus Vaasan Sähkö Oy:ltä. Pankki toimittaa tiedot Vaasan Sähkölle. Vaasan Sähkö lähettää e-laskun pankkiisi. Näet laskun verkkopankissasi. Kun olet hyväksynyt maksun, se välittyy automaattisesti eräpäivänä Vaasan Sähkölle. Lasku arkistoituu verkkopankkiin. Lisätietoja www.vaasansahko.fi puhelin (06) 324 5750 sähköposti: asiakaspalvelu@vaasansahko.fi Näin siirrät yrityksesi sähköisen laskun saajaksi Sähköisessä laskussa tiedot ovat muodossa, joita vastaanottava yritys voi automaattisesti käsitellä omassa tietojärjestelmässään. Varmista, että yrityksen taloushallinnon järjestelmä pystyy käsittelemään Finvoice-verkkolaskua. Tee sopimus verkkolaskun välityksestä joko oman pankin tai muun verkkolaskuoperaattorin kanssa. Saat operaattorilta (pankilta tai operaattorilta) verkkolaskuosoitteen. Tilaa kotisivullamme olevalla sähköisellä lomakkeella - verkkolasku yrityksille. SISÄLLYS 3 4 6 9 10 12 16 18 19 Pääkirjoitus Onnekas opetus sähkön vaarallisuudesta Sainiot saivat ensimmäisen etäluettavan säkömittarin Sallitut sähkötyöt Biisintekijä tähtää korkealle Varkaus, ehta savolaesten kaapunki Liikkuvaa viileyttä Nette kokeili siirrettäviä viilentäjiä Lyhyesti Ristikko 4 Sebastian Norrgårdille oli käydä hullusti, kun hän kaatoi kuusen voimajohdon päälle. 6 Relacom Finland Oy:n asentajat aloittivat etämittareiden asennukset toukokuussa. 10 Varkautelainen Eija Räsänen toivoi Netteen juttua tutuista ihmisistä ja sai mitä halusi. VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI 2 nette 2/2008 Numero: 2/2008 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: (06) 324 5111 Asiakaspalvelu: avoinna klo 10.00-15.30 Vikailmoitukset: (06) 324 5700 (24 h) Faksi: (06) 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Seuraava Nette ilmestyy syyskuussa 2008. Päätoimittaja: Toimituskunta: Toimitus: Ulkoasu: Painopaikka: Kansikuva: Hannu Rintala hannu.rintala@vaasansahko.fi Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Kyösti Salo Ossi Suortti Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Mainostoimisto Bock s Office Oy Waasa Graphics Oy Mikko Lehtimäki
PÄÄKIRJOITUS Hannu Linna toimitusjohtaja Jäte-energia hyötykäyttöön Westenergy Oy ja Vaasan Sähkö Oy allekirjoittivat 19.5.2008 joukon sopimuksia, joiden perusteella Stormossenin alueelle Mustasaareen rakennetaan jätteistä energiaa tuottava voimalaitos. Hanke on osoitus ainutlaatuisesta yhteistyöstä viiden alueellisesti merkittävän kunnallisen jäteyhtiön sekä energiayhtiön välillä. Laitoksen tekninen suunnittelu on aloitettu, ja ympäristölupaan tähtäävät toimenpiteet ovat huolellisessa valmistelussa. Rakennustyöt alkavat vuoden 2009 lopussa ja käyttöönotto tapahtuu vuodenvaihteessa 2013. Laitoksen valmistuttua 120 000 tonnia jätettä tullaan vuosittain muuttamaan yli 200 GWh:ksi lämpöä, mikä on lähes kolmannes Vaasan alueen kaukolämpöverkon energiatarpeesta. Samalla saadaan noin 70 GWh sähköä, mikä vastaa noin neljää prosenttia Vaasan Sähkön hankkimasta sähköstä. Jätepolttoaine korvaa nykyisistä polttoaineista ennen kaikkea öljyä, mutta myös kivihiiltä kaukolämmön tuotannossa. Vaasan Sähkön energian tarpeeseen suhteutettuna tämä laitos on tärkeä, mutta ei suhteettoman suuri. Laitoksen tuotanto mahtuu Vaasan Sähkön kaukolämpöverkkoon ilman jätteiden kesäaikaista puskurivarastointia. Hanke vahvistaa näkemyksen, että viimeinkin on jätteiden energiahyötykäyttö kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla Suomessa lähtemässä liikkeelle. Vastaavia laitoksia on muualla Euroopassa yli sata, ja kokemukset niistä ovat erittäin hyviä niin teknisesti, taloudellisesti kuin ympäristöllisesti. Kokemuksia Kioto-kauden alkukuukausista Voimalaitosten käyttötuntimäärät alkuvuonna 2008 osoittavat, että Vaasan ja Seinäjoen väliottovoimalaitosten oltua käynnissä noin 2 900 tuntia, ovat lauhdevoimalaitokset Suomessa käyneet vastaavana aikana vain 70 290 tuntia. Tämän yksityiskohdan pitäisi yksinäänkin riittää osoittamaan, että Vaasan ja Seinäjoen laitosten taloudellisesti raskas luokittelu ensisijaisesti lauhdelaitoksiksi päästöoikeuksien NAP2-jaossa oli työ- ja elinkeinoministeriöltä paitsi kohtuuton, myös virheellinen linjaus. Suomessa ei ole muita kaupunkeja, joissa peruslämpö otetaan turbiinin väliottohöyrystä. Kohtuuttomuus korostuu, koska vaihtoehtoiset lämmön tuotantolaitteet ovat vain varalämmön tuotantoon suunniteltuja. Tämä asia on sekä periaatteellisuutensa että taloudellisen merkityksensä vuoksi jätetty Vaskiluodon Voima Oy:n toimesta KHO:n ratkaistavaksi. Kaukolämmön hinnan kannalta päätös on erittäin merkittävä. Kesä ennen syksyn haasteita Energia-ala ja huoli ilmastosta ovat yllä olevien hyvien ja huolestuttavien uutisten kertomalla tavalla kytkeytymässä toisiinsa. Syksyllä eduskunta käsittelee Suomen energia- ja ilmastostrategiaa. Kyseisen strategian onnistuneet linjaukset ovat Suomen menestyksen kannalta hyvin keskeisiä. Ennen syksyn haasteita on syytä latautua ja rentoutua kesäloman merkeissä. Hyvää kesää kaikille Nette-lehden lukijoille! nette 2/2008 3
Onnekas opetus sähkön vaarallisuudesta 25-vuotias Sebastian Norrgård Mustasaaren Helsingbystä ei varmaan koskaan unohda maaliskuista maanantai-iltapäivää tänä vuonna. Kuusta kaatamassa ollut Norrgård sai sähköiskun, kun puu kaatui voimajohdon päälle. Kokeneellekin sattuu vahinkoja. Sebastian Norrgård on kaatanut puita 15-vuotiaasta lähtien. Teksti Mikko Ollikainen Kuvat Ann-Sofi Berg Sebastian Norrgård on työskennellyt metsässä 15-vuotiaasta saakka, ja hän on tottunut moottorisahan käyttäjä. Maaliskuisena iltapäivänä hän oli harventamassa metsää lapsuudenkotinsa ympäristössä Helsingbyssä, jotta aurinko pääsisi valaisemaan pihaa. Metsä oli tiheäkasvuista, ja kuuset pitkiä ja kapeita. Metsän vieressä kulkee 20 kv:n (20 000 voltin) sähkölinja. Tiesin toki, että korkeajännitelinja kulkee siitä, mutta laskin, ettei puu yltäisi siihen. En edes nähnyt johtoa, koska metsikkö oli niin tiheää. Kaadoin siis puun tietoisesti sähköjohtoa kohti, koska en missään vaiheessa uskonut sen yltävän siihen, Sebastian Norrgård sanoo. Hän kaatoi puun, joka seisoi noin 20 metrin päässä linjasta. Kuusen ylin oksa juuttui Norrgårdin epäonneksi linjan uloimpaan johtoon. Vanhasta tottumuksesta kokenut metsuri Norrgård yritti metallisilla nostosaksilla nykäistä puun irti johdosta, jotta se kaatuisi. Siinä vaiheessa sain iskun. Isku ei kestänyt kauan, mutta kyllä se kieltämättä tuntui. Muuta ei voi sanoa. Sähköisku tuntui samalta kuin olisi saanut suonenvedon koko vartaloon. Uskon, että minulla oli onnea, koska pystyin päästämään otteeni nostosaksista enkä saanut ulkoisia vammoja. Ei sitä tiedä, kuinka siinä olisi käynyt, jos en olisi pystynyt irrottamaan otettani nostosaksista ajoissa. 4 nette 2/2008
Heti sähköiskun jälkeen Norrgård käveli kotiinsa. Sen jälkeen hänen isänsä soitti Vaasan Sähköverkkoon ja kertoi onnettomuudesta. Sebastian kävi sähköyhtiön suosituksesta myös Vaasan keskussairaalassa. Olin sitä mieltä, että käynti sairaalassa olisi turhaa, koska en tuntenut minkäänlaisia vaivoja iskun jälkeen. Minulta otettiin muun muassa sydänfilmi ja minut todettiin terveeksi. Olen tietysti erittäin iloinen ja kiitollinen siitä, että kaikki meni osaltani todella hyvin onnettomuudessa. Pikku pakkanen pelasti? On vaikea arvioida kuinka voimakkaan iskun Sebastian Norrgård sai. Sähköisku korkeajännitejohdosta on todella vaarallinen, monessa tapauksessa kuolettava. Norrgårdin pelasti luultavasti pieni pakkanen, joka teki kuusesta vähemmän sähköä johtavan kuin mitä se olisi ollut sulana ja kosteana. Norrgårdilla oli sitä paitsi yllään täydellinen metsurinvarustus hyvine saappaineen. Hän muistuttaa, että varustuksesta ei kannata tinkiä. Kannattaa olla varovainen työskenneltäessä metsässä. Onnettomuus voi sattua, kun sitä vähiten odottaa. Metsä oli niin tiheä, ettei Sebastian Norrgård edes nähnyt sähkölinjaa. Kuusen ei pitänyt ylettyä johtoihin asti, mutta toisin kävi. Pienikin sähköisku voi olla vaarallinen Jos onni ei ole puolellasi, pienikin sähköisku kodissa olevasta laitteesta voi olla hengenvaarallinen. Sydän on se elin, joka yleensä vaurioituu eniten, kun ihminen saa sähköiskun. Yleisimmät vauriot sähköiskusta ovat lähinnä se, että sydän pysähtyy, tai että sydämeen tulee muita vaurioita, kuten palovammoja sydänlihakseen. Sähköisku voi myös aiheuttaa rytmihäiriöitä, työterveyslääkäri Pertti Alanne Vaasan Mehiläisestä kertoo. Sähköisku voi myös aiheuttaa näkyviä palovammoja sekä johtaa tajuttomuuteen. Usein sähköisku ei kuitenkaan aiheuta minkäänlaisia vaurioita. Tästä huolimatta lääkärissä käynti iskun jälkeen on välttämätöntä, vaikka tuntuisi siltä, että vammoja ei ole. Hoitoon pitää ilman muuta mennä. On aina hyvä tarkistaa, onko jotain vialla. Sähköiskun jälkeen otamme sydänfilmin sekä verikokeita, jotka kertovat, onko sydämen lihaksissa tapahtunut jotain. Elinikäisiä vaivoja jää harvoin, mutta jos sydänlihakseen tulee palovamman arpi, niin se voi heikentää sydämen pumppaustehoa. Suomessa sattuu onneksi suhteellisen vähän tapaturmia alle kymmenen vuodessa joissa sähköisku johtaa kuolemaan. Alanne muistuttaa, että aina kannattaa olla varovainen, kun työskennellään sähkön kanssa. Sähköä pitää kunnioittaa. Aina kun tekee huoltotöitä sähkölaitteisiin kotona, pitää muistaa katkaista virta. Pitää myös muistaa, että sähkö ja vesi eivät ole hyvä yhdistelmä. Jos salama iskee ihmiseen, vauriot ovat yleensä samankaltaiset kuin sähköiskusta tulevat. Mutta salamassa virran voimakkuus on yleensä paljon suurempi. Vauriot ovat sen mukaiset. Sydänvaurioiden lisäksi voivat korvien tärykalvot revetä voimakkaasta paineesta. Puu kaadettava? Muista soittaa sähköyhtiölle ensin Tunnetko epävarmuutta, kun sinun pitäisi kaataa puu sähkölinjan läheisyydessä? Älä epäröi, vaan soita sähköyhtiöön ennen kuin kaadat puun. Sähköturvallisuusriskien välttämiseksi Vaasan Sähköverkko tarjoaa puukaatoapua. Vaasan Sähköverkko saa vuodessa kahdesta neljään ilmoitusta siitä, että joku on kaatanut puun korkeajännitelinjan päälle. Isoimmilta onnettomuuksilta on onneksi vältytty viimeisten vuosien aikana. Korkeajännitelinjan päälle kaatunut puu johtaa sähköä. Siksi se on todella vaarallinen, eikä siihen saa missään tapauksessa koskea. Yleensä ihmiset huomioivat sähkölinjat hyvin, mutta vahinkoja voi silti sattua. Jos näet sähkölinjan päällä makaavan puun, pysy vähintään kaatuneen puun pituuden etäisyydellä puusta. Ilmoita sähköyhtiölle tapahtuneesta ja varmista, ettei kukaan mene puun lähelle, neuvoo käyttöpäällikkö Göran Heino Vaasan Sähköverkosta. Sähkölinjaan pitää aina suhtautua siten, että jännite on päällä, kunnes sähköalan ammattilaiset ovat todenneet jännitteettömyyden. Älä siis luota mihinkään muuhun, varoittaa Heino. nette 2/2008 5
Sainiot saivat ensimmäisen etäluettavan sähkömittarin Laihialaiset Maire ja Yrjö Sainio siirtyivät ensimmäisinä Vaasan Sähköverkon kuluttaja-asiakkaina sähkön reaaliaikaiseen laskutukseen. Sainioiden tuulikaappiin asennettiin etäluettava mittari 22. toukokuuta. Väinö Palonkoski asensi etäluettavan mittarin paikoilleen ja Maire ja Yrjö Sainion talo siirtyi uuteen aikakauteen. 6 nette 2/2008
Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Sähkömittarin vaihtaminen uuteen ja moderniin tekniikkaan ei kauan kestä. Sähköasentaja Väinö Palonkoskella on yli 20 vuoden kokemus asennustöistä, eikä etäluettavan mittarin asentaminen ole hänen mukaansa lainkaan hankalaa. Koska työ on tavallista perusasennusta, vaihto-operaatio on kaikkinensa ohi alle puolessa tunnissa. Talonväki joutuu olemaan ilman sähköä alle kymmenen minuuttia, eikä sekään haittaa, sillä Maire ja Yrjö Sainio seuraavat kiinnostuneina, miten vanha harmaa laatikko sähkökeskuksessa vaihtuu uuteen valkoiseen. Asennukset aloitettiin Laihialta Sainioiden omakotitalo Paimenentiellä Laihian keskustassa on ensimmäinen niistä noin 1 200 talosta, joihin asennetaan etäluettava mittari kesän aikana. Varsinainen ruljanssi alkaa loppukesällä, projektipäällikkö Reino Korpela asennukset hoitavasta Relacom Finland Oy:stä kertoo. Varsinainen ruljanssi tarkoittaa sitä, että mittareita asennetaan syksystä eteenpäin noin tuhat viikossa. Kaikki noin 60 000 uutta mittaria ovat paikoillaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Alkuvaiheessa asennustahti on tarkoituksella verkkaisempi, sillä testaamme samalla, että järjestelmä toimii varmasti, laitetoimittaja Landis+Gyr Enermetin edustaja, projektipäällikkö Erkki Seppänen sanoo. Laihian alueella selviää sekin, selvitäänkö asennuksista 12 miehen voimin, vai pitääkö joukkoa kasvattaa, jotta pysytään suunnitellussa aikataulussa. Laihia valittiin ensimmäiseksi alueeksi monipuolisuutensa vuoksi. Testaus on hyvä tehdä ympäristössä, jossa on kattava valikoima kaikenlaisia kuluttajia: teollisuutta, maataloutta, omakoti- ja kerrostaloasukkaita. Reaaliaikaista laskutusta Etäluettavat mittarit merkitsevät sähkölaskun maksajan kannalta sitä, ettei sähköstä jatkossa makseta arvioiden, vaan aina kulloinkin toteutuneen kulutuksen mukaan. Yrjö Sainiota ei huolestuta se, että sähkölaskun suuruus saattaa jatkossa vaihdella. Ei sillä ole mitään merkitystä. Käytön mukaanhan sitä kuitenkin maksetaan. Asentaja vie vanhan sähkömittarin mennessään. Siitä otetaan talteen kaikki käyttökelpoinen materiaali. Sainioiden talossa on öljylämmitys, ja isäntää harmittaa öljyn kallis hinta. Sähkölämmitys tuntuisi nyt paremmalta vaihtoehdolta. Sähkönsaannissa meillä ei ole moittimista. Sähkökatkoja ei ole pahemmin ollut, Yrjö Sainio kertoo. Sähköverkko on Laihialla hyvässä kunnossa, ovat Seppänen ja Korpelakin panneet merkille. Näin etämittaus toimii Etäluettava mittari asennetaan asiakkaan luona vanhan mittarin tilalle sähkökeskukseen. Asentaja lähettää asennuksen jälkeen kämmentietokoneen kautta Vaasan Sähköverkon järjestelmään mittarin sarjanumeron ja osoitteen, johon mittari on asennettu. Näin sähkölasku kohdistuu oikeaan paikkaan. Sähkönkulutustiedot kulkevat sähköverkkoa pitkin etäluettavasta mittarista lähimmälle muuntamolle. Muuntamolle asennettu keskitin kerää tiedot kaikilta lähistöllä olevilta etäluettavilta mittareilta ja lähettää ne keskitetysti teleoperaattorin suojattua verkkoa pitkin Vaasan Sähköverkon järjestelmään. Asentaja ilmoittaa tulostaan Relacom Finlandin asentajat ilmoittavat kirjeitse etäluettavan mittarin asentamisesta muutama päivä ennen asennusta. Jos sähkömittari sijaitsee sisällä talossa, asiakkaan on oltava asennuksen aikana kotona avaamassa asentajalle ovi. Asiakkaan tulee myös varmistaa, että asentajalla on esteetön pääsy mittarille. Jos talossa on koira, sen on oltava kytkettynä tai sisätiloissa. Asiakkaalle ehdotetaan kirjeessä asennuspäivää ja aikaa. Asennusajan voi hyväksyä soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 0800 156 256. Vastata voi myös tekstiviestillä,faksilla tai internetin kautta kirjeessä olevien ohjeiden mukaisesti. Jos aika ei sovi, asiakas voi ehdottaa uutta aikaa. Jos sähkömittarille on vapaa pääsy, asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Asentaja käy vaihtamassa mittarin ilmoittamanaan aikana. Kerrostaloasukkaat saavat tiedon mittareiden vaihdosta ilmoitustaululle tulevasta kirjeestä. Asentaja vie vanhan mittarin mennessään ja jättää asiakkaalle lapun, josta selviävät vanhan mittarin loppulukema, uuden mittarin lähtölukema, sarjanumero ja päivämäärä, jolloin mittari on vaihdettu. Kun uusi mittari on paikoillaan, asentaja lähettää kämmentietokoneen kautta mittarin osoitteen ja sarjanumeron Vaasan Sähköverkon tietojärjestelmään. nette 2/2008 7
Relacom Finland Oy:n asentajat aloittivat etäluettavien mittareiden asennukset toukokuussa. Mitä hyötyä etämittauksesta on? Asiakkaan on helppo seurata sähkönkulutusta. Jos sähkönkulutus kasvaa yllättäen, syytä päästään selvittämään nopeasti. Asiakaspalvelu esimerkiksi muuttojen yhteydessä nopeutuu. Etäluettavat mittarit rekisteröivät tarkasti sähkökatkojen ajankohdan ja keston. Se nopeuttaa ja selkeyttää vakiokorvausmenettelyä ja auttaa työssä, jonka tavoitteena on parantaa sähkön laatua. Ympäristökuormitus pienenee, kun tiedot siirtyvät automaattisesti eikä mittaria tarvitse käydä lukemassa. Etäluettavien mittareiden alustava asennusaikataulu. Katso lisätietoja www.vaasansahkoverkko.fi 8 nette 2/2008
SALLITUT SÄHKÖTYÖT Sokeripalan korvaaminen Ainakin hieman vanhemmissa asunnoissa saattaa tulla eteen tilanne, ettei uusi kattolamppu sovikaan katossa riippuvaan sokeripalaan. Nette neuvoo, kuinka sokeripalan paikalle vaihdetaan nykyaikainen valaisinliitin-pistorasia. Työkaluiksi tarvitset ruuvimeisselin, katkaisupihdit ja terävän puukon. KATKAISE VIRTA poistamalla sulake sähkötaulusta. Jos et varmasti tiedä, mikä on oikea sulake, katkaise virta pääkytkimestä. Pidä huolta, ettei kukaan muukaan pääse kytkemään sähköjä päälle työsi aikana. Keltavihreän johtimen kytkeminen muualle kuin maadoitusmerkittyyn liittimeen on hengenvaarallista. TAVALLINEN VALAISINLIITIN-PISTORA- SIA tarvitaan, jos katossa olevassa sokeripalassa on kiinni kaksi johdinta. 1. Poista sokeripala kattorasian johtimista ja avaa kaupasta ostamasi tavallisen valaisinliitin-pistorasian kuori ruuvimeisselillä. 2. Kytke vaaleansininen, harmaa tai valkoinen johdin N- kirjaimella merkittyyn liittimeen. Viereiseen liittimeen kiinnitetään toinen, useimmiten musta tai ruskea johto. 3. Ruuvaa liittimen ruuvit huolellisesti kiinni ja tarkista, ettei yksittäisiä karvoja jää liittimen ulkopuolelle. Kiinnitä kuori paikoilleen. SUOJAMAADOITETTU VALAISINLIITIN- PISTORASIA on hankittava, jos katossa olevassa sokeripalassa on kytkettynä kolme johdinta, joista yksi on keltavihreä suojajohdin. 1. Poista sokeripala kattorasian johtimista ja avaa kaupasta ostamasi suojamaadoitetun valaisin-liitin-pistorasian kuori ruuvimeisselillä. 2. Kytke keltavihreä johdin maadoitusmerkillä (pystyviiva ja sen alla kolme vaakaviivaa) merkittyyn liittimeen. Jätä johdin muita pitemmäksi, jotta se irtoaa viimeisenä jos lamppu sattuisi tipahtamaan katosta. Kytke vaaleansininen, harmaa tai valkoinen johdin N-kirjaimella merkittyyn liittimeen ja kolmas viimeiseen liittimeen 3. Ruuvaa liittimen ruuvit huolellisesti kiinni ja tarkista, ettei yksittäisiä karvoja jää liittimen ulkopuolelle. Kiinnitä kuori paikoilleen. KRUUNUKYTKENTÄINEN VALAISINLII- TIN-PISTORASIA asennetaan silloin, kun sokeripalassa on kolme johdinta, mutta joukossa ei kuitenkaan ole kelta-vihreäraidallista suojajohdinta. 1. Poista sokeripala kattorasian johtimista ja avaa kaupasta ostamasi kruunukytkentäisen valaisinliitin-pistorasian kuori ruuvimeisselillä. 2. Kiinnitä vaaleansininen, harmaa tai valkoinen johto N- kirjaimella merkittyyn liittimeen ja muut johdot (yleensä mustat tai ruskeat) viereisiin liittimiin. 3. Ruuvaa liittimen ruuvit huolellisesti kiinni ja tarkista, ettei yksittäisiä karvoja jää liitimen ulkopuolelle. Kiinnitä kuori paikoilleen. Nyt voit ripustaa valaisimen paikoilleen. Suojamaadoitetulla pistotulpalla (reikä ja kaksi nastaa) varustettu valaisin käy kaikkiin kolmeen asentamaamme valaisinpistorasiaan. Tavallisella pistotulpalla (kaksi nastaa) varustettu valaisin sopii tavalliseen ja kruunukytkentäiseen valaisinpistorasiaan. nette 2/2008 9
Seiväshyppääjä Vanessa Vandy tähtää alle 19-vuotiaiden maailmanennätykseen ja Pekingin olympialaisiin. 10 10 nette 2/2008 nette 2/2008
Teksti Mikko Ollikainen Kuvat Mikko Lehtimäki Suomalaisen yleisurheilun nouseva tähti, vaasalainen seiväshyppääjä Vanessa Vandy, ei pelkää asettaa itselleen korkeita tavoitteita. Hän aikoo päästä kesällä Pekingin olympiakisoihin ja tehdä alle 19-vuotiaiden maailmanennätyksen. Lupaava yleisurheilija on myös lauluntekijä. Hän haaveilee saavansa joskus parhaasta laulusta Grammy Awardin, musiikkialan Oscarin. Seiväshyppy on teknisesti vaativa laji, jossa muun muassa seipään jäykkyydellä ja riman etäisyydellä mattoon nähden on suuri merkitys. Myös sääolosuhteet vaikuttavat. Etkö koskaan pelkää, kun hyppäät niin korkealle? Voin pelätä, varsinkin jos sataa. Käsiin kohdistuu suuri paine ja voit vain kuvitella kuinka siinä käy, jos ote lipeää, kun seiväs on märkä. Onneksi aurinko yleensä paistaa kesäisin kilpailujen aikaan. Biisintekijä tähtää korkealle Vanessa Vandyn kehityskäyrä seiväshypyssä on kulkenut suoraan ylöspäin. Vuonna 2005 hän hyppäsi 355 cm, vuonna 2006 ylittyi 385 cm ja viime vuonna 430 cm. Tänä talvena hän ylitti myös hallissa 430 cm. Kehitys on siis ollut valtava. Toivottavasti tuloskehitys jatkuu samanlaisena myös tänä vuonna. Kauteni on alkanut paremmin kuin viime vuonna, joten kaikki näyttää hyvältä. Uskoisin parhaiden tulosten osuvan Kalevan kisoihin heinäkuun lopulle, hyvistä kilpailuhermoistaan tunnettu Vanessa Vandy kertoo. Vanessa on talven aikana panostanut fyysiseen harjoitteluun, ja se on tuottanut tulosta. Jo nyt hän tietää, että fyysinen kunto antaisi mahdollisuuden hypätä 20 senttiä omaa ennätystä korkeammalle. Uusi ennätys syntyy, jos saan tekniikan hiottua kuntoon, Vanessa sanoo, mutta huomauttaa, että hyppääminen käy sitä vaikeammaksi mitä korkeammalle hyppää. Mikäli Vanessa hyppäisi 449 cm, hän ottaisi junioreiden maailmanennätyksen naisten seiväshyppyä hallitsevalta Venäjän Jelena Isinbajevalta. Isinbajevan junioriennätys on 448 cm. Alle 19-vuotiaiden maailmanennätys antaisi Vanessalle kisalipun elokuun Pekingin olympialaisiin. Haluan todellakin päästä olympialaisiin, ja tavoitteenani on menestyä arvokisoissa mahdollisimman hyvin. Arvostan myös junioreiden MM-mitalin korkealle, ja tietenkin myös maailmanennätyksen. Seiväshypyn lisäksi Vanessa on hyvä sadan metrin juoksija. Viime kesänä hän voitti suomenruotsalaisten mestaruuskilpailuissa kultaa naisten sarjassa sadalla metrillä. Jos kilpailujen aikataulut sallivat, aion kilpailla myös sadalla metrin matkalla. Vanessalle on seiväshypyssä hyötyä voimistelijataustasta, sillä voimisteluharjoitukset ovat antaneet lisää notkeutta. Vanessa muutti kymmenen vuoden ikäisenä Vaasaan Uuden-Seelannin suurimmasta kaupungista Aucklandista. Hänen isänsä on kotoisin Uudesta-Seelannista, äiti Oravaisista. Suomessa ja Uudessa-Seelannissa on eroja. Maisemien ja luonnon lisäksi Uudessa-Seelannissa on eri yhteiskuntajärjestelmä kuin meillä, Vanessa kertoo. Hänestä on ollut mielenkiintoista havaita, että Suomea ja Uutta-Seelantia johdetaan eri tavalla. Uudessa-Seelannissa on jonkin verran luokkaeroja, koska siellä vallitsee uusliberalismi. Ja lampaita, niitä Uudessa-Seelannissa on paljon. Musiikki on tärkeä osa Vanessan elämää. Vielä kaksi vuotta sitten hän käytti yhtä paljon aikaa musiikkiin kuin yleisurheiluun. Nyt urheilu on etusijalla. Piano on tärkein soitin, sitten tulevat rummut. Vanessa pitää itseään enemmän lauluntekijänä kuin muusikkona. Laulut hän tekee kotona tietokoneella. Tein ensimmäisen lauluni 10-vuotiaana. Biisini ovat sekoitus poppia, rockia ja diskoa. Tulee hyvä olo, kun luo omia lauluja, jotka kuulostavat hyviltä. Vuoden alusta Vanessa on ollut jäsenenä musiikkikustantaja Sugar House Publishingissä Vaasassa. Vie aikaa päästä esille musiikkimaailmassa. Olen kuullut hieman huhuja siitä, että jotain ehkä on tekeillä. Se tuntuu jännittävältä, Vanessa paljastaa. Vaikka Vanessa tekee musiikkia, hän ei ole musiikin suurkuluttaja. Hän kuuntelee musiikkia inspiraatiolähteenä kirjoittaessaan ja säveltäessään lauluja. Kuuntelen ainakin tuhat kertaa biisejä, jotka itse teen, koska haluan jokaisen nuotin kuulostavan hyvältä. Suosikkiartisti? Minulla ei ole sellaista tällä hetkellä. Vuosi sitten kuuntelin paljon Sunrise Avenueta ja kaksi vuotta sitten Kelly Clarksonia. Vanessalla ei ole paljon vapaa-aikaa. Aikaa kuitenkin löytyy poikaystävälle ja kavereille. Vanessa aloittaa syksyllä viimeisen vuoden Vasa Övningsskolanin lukiossa. En panosta tällä hetkellä yhtä aktiivisesti kouluun, mutta pärjään silti hyvin. Hän on jo kirjoittanut englannin ja pitkän matematiikan kokeet ylioppilaskirjoituksissa hyvin tuloksin. Suosikkioppiaineesi koulussa? Suomi. Monen vuoden lukemisen ja kovan työnteon jälkeen olen nyt alkanut pitää suomen kielestä. Ja sitähän myös tarvitsen, olen huomannut sen muun muassa yleisurheilupiireissä. Vanessa viihtyy hyvin kotikaupungissaan. Vaasa on hyvä kaupunki, juuri sopivan kokoinen minulle. Urheilijoille täällä on hyvät harjoittelumahdollisuudet. nette 2/2008 11
Teksti ja kuvat Hannu Rintala VarkaUs, ehta savolaesten kaapunki 12 nette 2/2008
Varkautelainen Eija Räsänen antoi palautetta, ettei Nette tunnu oikein savolaisten lehdeltä. Tehkää juttua savolaisista, viestitti Eija. Toukokuussa Eijan toive toteutettiin, ja Nette kävi Varkaudessa tutustumassa Eijaan ja muutamiin muihin savolaisiin. Pikainen kysely Vaasan Sähkön asiakaspalvelussa osoitti, ettei monikaan Vaasan Sähkön työntekijä tiedä, missä Varkauden kaupunki sijaitsee. Veikkauksia tuli: Helsinki Vaasa rautatien varressa; jossain Tampereen ja Jyväskylän välissä; Iisalmen tienoilla. Sentään yksi kyselyyn osallistuneista oli käynyt mökillä Varkauden naapurikunnassa ja tiesi, että Varkaus sijaitsee Saimaan rannalla. Savon murre on kuulemma mukavan kuuloista ja savolaiset ystävällisiä ihmisiä. Toki eräs miespuolinen vastaaja arveli, että savolaiset pitävät muita suomalaisia tyhmempinä ja ovat vähän piällysmiehiä koko sakki. Varkaus numeroina Hiukan yli 23 000 asukkaan Varkaus on Savossa sijaitseva vanha teollisuuskaupunki. Kuopioon on Varkaudesta 75 ja Mikkeliin 89 kilometriä. Jyväskylä on lännessä 128:n ja idässä Joensuu 121 kilometrin päässä. Varkaus-nimen synnystä kuulin monenmoisia selityksiä ja tarinoita. Uskottavin oli epäily, että nimi liittyy saamen kielen vuorká-sanaan, joka merkitsee säilöä. Varkaus olisi ollut kätkötai varastopaikka. Asiakirjoissa nimi mainitaan ensi kerran vuonna 1526. Eijan luona kylässä Eija on syntynyt Heinävedellä. Hän on siis aito savolainen. 15 vuotiaana Eija lähti Varkauteen kouluun, ja sille tielle jäi, kun tapasi miehen, joka oli tullut Liperistä Varkauteen töihin. 33 vuotta on rakkautta riittänyt, iloitsee Eija. Räsästen asiakkuus Vaasan Sähkön kanssa sai alkunsa puoli vuotta sitten, kun mies vertaili netisssä sähköntoimittajien hintoja. Sähkölämmitteisessä talossa sähköä kuluu talvella paljon, ja vielä lisää, kun taloa viilennetään kesäisin ilmalämpöpumpulla. Kauppakatu on Varkauden sydän. Senkin käyttö maksaa, mutta maksakoon. On se viileys niin verrattoman ihanaa, sanoo Eija Eija ehdotti Nette-lehdelle jutuntekoa savolaisista, koska hänestä olisi mukava nähdä tuttuja nimiä ja kasvoja oman sähköntoimittajan lehdessä samaan tapaan kuin niitä vilahtelee silloin tällöin paikallisen sähköntoimittajan asiakaslehdessä. Muuten Nette saa Eijalta täydet pisteet. Kuvatkin ovat hänen mielestään tosi hienoja. Vaasa ei kaupunkina ole Eijalle tuttu muusta kuin Wasalandiasta, jossa hän on käynyt kerran 16 vuotta sitten. Savolaenen immeinen Me savolaiset taidetaan olla maanläheisiä ihmisiä, sillä maaseutu on meille tärkeä, vaikka asummekin kaupungissa. Ahvenetkin kukkoihin kalastetaan itse. Itse en kalakukkoja tee, mutta kahvileivät kyllä paistelen. Kesäpaikassa saan harrastaa maatöitä, pilkkoa puita ja virvelöidä järvellä. Siitä minä nautin, kertoo Eija. Savon murretta en kyllä puheestasi erota, osaatko edes? Totta kai osaan savon murretta. Työpaikalla ja tuttujen kesken tulee kyllä kiännettyä ja viännettyä oikein kunnolla. Netten toimittajalle sitä yrittää puhua kunnon kieltä, että hänkin varmasti ymmärtää, nauraa Eija. Pistetäänpä tähän loppuun pätkä savon murretta. Minä kirjoitan suomeksi ja sinä käännät savoksi. No annahan kynä. Tervetulloo kaeikki Neten lukijat Varkauteen tappoomaan meitä savolaisia immeisiä, toevoo Eija Elä hättäele Elä kiireellä immeinen ihtees pilloo, hermos jos männöö, onko siitä illoo? Elä pikajunan vaahtia hössötä aena, vuan päevälläkkii joskus piäs pehkuu paena. Toppuuta joskus tuo tulinen tahti. Kokkeele mittee on tuo ruokalevon mahti! Kohta jo huomoot kuinka oes sommoo, katkasta virta, antoo hermoille lommoo! (Kalle Väänänen, Savolaista sananrieskoo) >> nette 2/2008 13
Torikauppias Seija Nyyssönen Torikauppaa Toukokuussa Varkauden tori oli vielä hiljainen. Olen kuulemma viikon liian aikaisin matkassa, sillä toukokuun viimeisellä viikolla lämpiää ja kukkien myyjät ja muut kauppamiehet saapuvat torille, minulle vakuutettiin. Seija Nyyssönen kaupitteli torilla leipää, pullaa ja kalakukkoja. Ahvenkukko (17 /kg) on paikkakuntalaisten suosikki ja muikkukukko (15 /kg) on turistikukko. Juhannuksen herkku on piimään tehty ohraryynirieska, kertoi Seija. Rieskaa oli nytkin Seijan myyntipöydällä. Kylmän pitsan näköistä levyä, jossa on kuin kaurapuuroa täytteenä. Ei saanut Seija ainakaan nirppanokka-toimittajalle myytyä. Seija ei ole syntyperäinen savolainen, mutta se ei haittaa kaupantekoa. Alussa oli kyllä vaikeaa, kun vanhemmat mummot oikein viänti savvoo, josta en ymmärtänyt oikeastaan mitään. Kai sitä meikäläinen nyökytteli oikeissa paikoissa, kun toimeen tultiin. Torikahvilassa Pyöräilevä pariskunta oli pysähtynyt torikahvilaan aamukahville. Eläkkeellä kun ollaan, niin on aikaa pyöräillä kymmenen kilometrin matka Könönpellosta. Samalla matkalla saa hoidettua päivän kuntoilun ja kaupunkiasiat. Nimiä ei sitten lehteen laiteta, tuumaa rouva. Elähän nyt horise. Nimi on Jusell, ottaa isäntä ohjat käsiinsä. Lupsakka isäntä muistelee käyneensä Vaasassa 1950-luvun loppupuolella. Hän pelasi silloin varkautelaisen jääpalloseuran WP-35:n juniorijoukkueessa. Jusell selvittää savolaisuuden olemusta. Savolaiset puhuvat ensin paljon, ennen kuin pääsevät asiaan. Asian ymmärtäminen jää kuulijan vastuulle. Taitaa pitää paikkansa sekin epäilys, että kaikki savolaiset olisivat jonkin sortin piällysmiehiä, sillä Jusellkin muistelee laulaneensa laulua, jonka mukaan sodassa muut tappeli ja savolaiset päältä katteli. Ikkunanpesijät Kauppakadun varrella ikkunoita pesivät ysiluokalaiset tet-harjoittelijat Noora Luukkainen ja Karoliina Kytölä. Leppävirtalainen Noora aikoo jatkaa ammattiopistoon, ja hänestä tulee lähihoitaja. Karoliina ei vielä tiedä, mikä hänestä tulee isona Joroisten lukiossa on muutama vuosi aikaa miettiä tulevaisuutta, arvelee Karoliina. Onkos täällä hyvännäköisiä poikia ja nuorille tekemistä? Pojista en tiijä, mutta kaupunki on kiva. Hetken emmittyään Noora paljastaa ettei poikaystäviä ole vielä kummallakaan katsottuna. Hyvin pärjätään ilmankin. Tytöillä ei ole vapaa-ajan ongelmia. Noora harrastaa kilparatsastusta. Laji on kouluratsastus, ja joskus Noora ratsastaa esteitäkin lähinnä Fara-hevosen iloksi. Karoliina käy kuntosalilla ja lenkillä koirien kanssa. Karoliina ei ole koskaan käynyt Vaasassa, mutta Nooralle kaupunki on tuttu. Perheen kanssa on käyty usein serkun mummon mökillä Vaasassa, ja tietysti olemme käyneet myös Wasalandiassa. Noora Luukkainen ja Karoliina Kytölä Jusellin emäntä ja isäntä 14 nette 2/2008
Saksalainen sotilas perusti Varkauteen mekaanisen musiikin museon Varkauden kaupungin esitteessä kerrotaan mekaanisen musiikin museosta. Tekstin mukaan museo on valittu Suomen parhaaksi matkailukohteeksi vuonna 1988, ja koska museo näyttää mainoskuvassa erittäin mielenkiintoiselta, Nette piipahti katsastamassa paikan. Museon vehreällä pihalla tapaan museon perustajan Jürgen Kempfin ja komean papukaijan, joka huikkaa terve. Jürgen on saksalainen entinen ammattisotilas, joka joutui 38-vuotiaana jäämään sairauseläkkeelle. Vuonna 1981 Jürgen päätti perustaa Helsingissä syntyneen Liisa-vaimonsa kanssa Suomeen mekaanisen musiikin museon. Varkauden kaupunki antoi parhaan tarjouksen museon sijaintipaikaksi, joten siitä asti on Varkaudessa asuttu ja perheyritystä pyöritetty, tarinoi Jürgen. Museossa esillä olevat 200 soitinta ovat vanhoja, mutta kaikki toimintakuntoisia. Vanhin soitin on 200-vuotias ja suurin painaa 5 500 kiloa. Jürgen napsauttaa virran päälle vanhaan arvokkaan näköiseen flyygeliin ja vanhan rakennuksen huoneen täyttävät Sibeliuksen sävelet. Erittäin vaikuttavaa. Seinän kokoinen piironki saa taas aikaan tunnelman Seinäjoen tangomarkkinoilta, kun kokonainen orkesteri paahtaa itsekseen Unto Monosen Satumaa-tangoa. Soittimien sisällä pyörii pahvinen reikäkorttinauha, josta aparaatti tietää mitä kosketinta painaa ja mihin urkupilliin puhaltaa. Soittimia on kerätty ympäri maailmaa. Vaasalaisistakin antiikkiliikkeistä on soittimia löytynyt. Suurin ongelma on nyt tilanpuute, sillä varastotkin ovat täynnä soittimia, tuskailee Jürgen. Museossa käy vuosittain tuhansia vieraita, ja nyt kun venäläisetkin ovat löytäneet paikan, on vieraista Jürgenin laskelmien mukaan jo noin 10 prosenttia ulkomaalaisia. Kempfin perhe palvelee kävijöitä viidellä kielellä, ja venäläisille on oma tulkki. Meillä on oma show, jolla viihdytämme turisteja. Tanssimme ja laulamme ja näyttelemme, ja instrumentit hoitavat säestyksen, kertoo Jürgen. nette 2/2008 15
Heidi-Maria Niemistö, Margareta Saarela ja Ulla Laaksonen etsivät helpotusta helteeseen. Liikkuvaa viileyttä Nette kokeili siirrettäviä viilentäjiä Jos et halua asentaa kotiisi kiinteästi asennettavaa ilmalämpöpumppua, kokeile siirrettävää jäähdytyslaitetta. Se auttaa kestämään kesän helteiset päivät ja yöt. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Lähteet www.motiva.fi sekä www.ilmastointilaitteet.com Nette kokeili toukokuun viimeisellä viikolla kolmen päivän ja yön ajan siirrettäviä jäähdytyslaitteita. Vaasan Gigantista saatiin lainaksi Gigantin maahantuomat Matsui EC1000 -ilmanviilennin ja Matsui MPA9KWRN ilmastointilaite. Ilmastointilaite Linda KY-26/A lainattiin Tekniset Hakaradiosta. Koska laitteiden toimintaperiaatteet poikkeavat toisistaan, laitteita ei vertailtu keskenään. Kukin koekäyttäjä, Vaasan Sähkön työntekijät Margareta Saarela, Ulla Laaksonen ja Heidi-Maria Niemistö, kokeili yhtä laitetta. Margareta vei kotiinsa ison Matsuin, MPA9KWRN:n, Heidi-Maria pienemmän Matsuin, EC1000:n, ja Ulla kokeili Lindaa. Koekäyttäjiä pyydettiin tutkimaan laitteita tavallisen kuluttajan näkökulmasta. Mitä toimenpiteitä vaaditaan, ennen kuin kone toimii? Kuinka helppoa tai vaikeaa käyttö on? Miltä käyttöohje vaikuttaa? Vaatiiko laite joitakin hoitotoimenpiteitä? Millaista ääntä kone pitää? Täyttyikö tavoite eli jäähtyikö jäähdytettävä tila? Kaikki naiset halusivat viilentää laitteilla makuuhuoneen ilmaa. Ulla on harkinnut siirrettävän ilmastointilaitteen ostamista, sillä hänen rivitalokolmiossaan on kesällä kuuma. Kiinteä ja huomattavasti kalliimpi ilmalämpöpumppu ei tule kysymykseen, sillä Ulla asuu vuokralla. Myös Heidi-Marian asunnossa, omakotitalon yläkerrassa sijaitsevassa kaksiossa tulee kesällä liian lämmin. Vaikka ilmanviilennin toimi ihan hyvin, Heidi-Maria ei kuitenkaan aio hankkia siirrettävää viileyttä kotiinsa. Taidan hoitaa viilennyksen samalla tavalla kuin aikaisemminkin eli avata ikkunan, Heidi-Maria naurahtaa. Vöyrillä omakotitalossa asuva Margareta totesi, että hänen korkeintaan 12 neliömetrin kokoinen makuuhuoneensa oli liian pieni tehokkaalle Matsui MPA9KWRN:lle. Laitteen ilmoitettu jäähdytysteho 2,6 kw olisi jäähdyttänyt isommankin tilan. Ääneen pitää tottua Naisten mielestä jäähdytyslaitteiden ehdottomasti huonoin puoli oli ääni. Kaikki kokeilivat pitää koneita päällä öisin, mutta niiden hurina, varsinkin kompressorin käyntiääni, häiritsi yöunta. Luultavasti ääneen tottuisi vähitellen, naiset arvelivat ja epäilivät myös, ettei laitteita ole edes tarkoitettu pidettävän päällä yöaikaan. Kokeilusta viisastuneena he käynnistäisivät jatkossa jäähdytyslaitteen pari tuntia ennen kuin menisivät nukkumaan. Laite sopisi hyvin myös esimerkiksi työpaikalle, sillä siellä hurinaa ei huomaisi. 16 nette 2/2008
Ulla koki Lindan äänen erityisen häiritsevänä, sillä hurina ei ollut tasaista, vaan ikään kuin aaltoilevaa. - Mutta jos kesästä tulee helteinen, taidan kuitenkin hankkia jonkinlaisen jäähdyttäjän, sillä laite hoiti tehtävänsä. Mieluummin nukun korvatulpat korvissa kuin pyörin kuumassa sängyssä hereillä koko yön, Ulla miettii. Viilentäjänä kylmäaine Margaretan ja Ullan koekäyttämissä laitteissa huoneilma jäähdytettiin laitteen sisällä olevan kylmäaineen avulla. Lämmin ilma johdettiin ulos poistoputken kautta. Margareta asetti poistoputken vasten tuuletusikkunan ritilää. Ullan makuuhuoneen vaatekomerossa oli tuuletusluukku, jonka kautta ilma saatiin ulos. Heidi-Marialla ollut pieni Matsui-ilmanviilennin on toimintaperiaatteeltaan erilainen kuin Margaretan ja Ullan ilmastointilaitteet. Siinä ei ole kylmäainetta eikä poistoilmaputkea. Matsui-ilmanviilennin ei varsinaisesti jäähdytä ilmaa, mutta pientä lisäviilennystä saadaan aikaan kolmen kylmäpatterin avulla, jotka jäädytetään ennen käyttöä pakastimessa. Ne viilentävät vesisäiliöön kaadettavan veden. Kylmäpattereita ei ole pakko käyttää. Heidi-Maria mittasi huonelämpötilan ennen laitteen käynnistämistä ja pari tuntia käytön jälkeen. Lämpötila laski 24,9 asteesta 23,7 asteeseen, joten huone ei juuri viilentynyt. Mukava pieni tuulahdus kyllä tuntui, jos seisoi aivan laitteen edessä. Mikä laite? Ilmalämpöpumppu koostuu sisä- ja ulkoyksiköstä, jotka valtuutettu asentaja asentaa paikoilleen. Ilmalämpöpumppu on kiinteä osa talon lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmää. Siirrettävät ilmastointilaitteet (jäähdytyslaitteet) ovat joko ilma- tai vesijäähdytteisiä. Laite asetetaan seisomaan lattialle. Lämmin ilma johdetaan ulos poistoputken kautta. Joitakin siirrettäviä ilmastointilaitteita voidaan käyttää myös (lisä)lämmittämiseen. Ilmanviilennin on teholtaan vaatimattomampi kuin siirrettävä ilmastointilaite. Siinä ei ole kylmäainetta eikä poistoilmaputkea. Viilentävä vaikutelma syntyy, kun laite puhaltaa ilmaa ympäristöönsä. Lisäviilennystä saa säiliöön kaadettavasta vedestä, joka myös kostuttaa huoneilmaa. Ilmanviilennin sopii huoneeseen, jossa ei ole tilaa ilmastointilaitteen poistoputkelle. Tekniset tiedot Merkki ja malli Matsui EC 1000 -ilmanviilennin Matsui MPA9KWR -ilmastointilaite Linda KY-26/A-ilmastointilaite Hinta 129 euroa (Gigantti) 399 euroa (Gigantti) 277 euroa (Tekniset Hakaradio, remonttitarjous) Ottoteho (virrankulutus) 60 W 1200 W 1100 W Jäähdytysteho 2600 W 2600 W Kosteudenpoistokapasiteetti 1,6 l/h 1,7 l/h Ilmavirta 320 m³/h 320 m³/h Ajastin 0,5-7,5 h 1-12 h 0,5-12 h Lämpötilan säätömahdollisuus Ei Kyllä Kyllä Kaukosäädin Ei Kyllä Kyllä Vesisäiliön tilavuus 7,5 l Paino 6,6, kg 30 kg 28 kg Ulkomitat 30 x 30 x 62,5 cm 43,5 x 78,5 x 39 cm 73,8 x 44,6 x 37,7 cm Muita tietoja Ilmaa voi kierrättää eri nopeuksilla ja eri suuntiin. Varoitusvalo syttyy, kun kondenssivesisäiliö on täynnä. Äänimerkki ja varoitusvalo ilmoittavat, kun kondenssivesisäiliö on täynnä. Äänitaso 63 db 69 db 67 db Äänitaso mitattiin metrin päästä laitteesta sen jäähdyttäessä ilmaa. Nette-lehti kiittää Tekniset Hakaradiota ja Vaasan Giganttia koneiden lainasta. nette 2/2008 17
LYHYESTI Lukijakilpailun voitto Sulvalle Sulvalainen Helena Finne, 69, voitti lukijakilpailun palkintona olleen autonavigaattorin. Helenan tytär yllytti täyttämään kilpailulomakkeen, kun arveli, että äidillä on tytärtä parempi onni. Niin varmaan, naureskeli Helena, mutta täytti kumminkin lomakkeen. Taisi olla tyttärellä taka-ajatus, ettei äiti kuitenkaan moista laitetta tarvitse ja hän saa sen itselleen, nauraa Helena. Helenalla on 15 vuotta vanha Honda, jonka mittarissa on alle satatuhatta kilometriä. Ajan autolla muutaman kerran vuodessa Vaasaan ja tyttären luo Maalahteen. Kauppaankin menen polkupyörällä, joten ihan välttämättä en tarvitse navigaattoria näihin reissuihin. Vaasan Sähkön tavoitteena lisäydinvoiman rakentaminen Olkiluotoon Teollisuuden Voima Oyj (TVO) jätti huhtikuussa valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Olkiluotoon, jossa on erinomaiset valmiudet rakentaa uusi voimalaitosyksikkö. Neljännen yksikön rakentaminen alkaisi 2010-luvulla, ja sen on suunniteltu valmistuvan vuosikymmenen loppupuolella. Toteutuessaan hanke vähentää merkittävästi sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä ja sähkön tuontiriippuvuutta sekä lisää huomattavasti Vaasan Sähkön kilpailukykyistä sähkönhankintakapasiteettia. Sähkön alkuperä Vaasan Sähkö Oy:n myymän sähkön tuottamiseen käytettiin vuonna 2007: Uusiutuvia energialähteitä 20,5 % vesi- ja tuulivoima puupolttoaineet uusiutuvat jätepolttoaineet Ydinvoimaa 32,7 % Fossiilisia energialähteitä 46,7 % maakaasu kivihiili turve öljy Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyneet hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 366 g/kwh. Käytettyä ydinpolttoainetta syntyi 0,9 mg/kwh. Myymästämme sähköstä 12,6 % hankittiin sähköpörssistä ja 0,0 % Eta-alueen ulkopuolelta. Tuulisähköasiakkaille myyty sähkö tuotettiin Korsnäsin tuulivoimapuistossa. Nimitysuutisia Ove Lundström Mustasaaresta on nimitetty 12.5.2008 sähköasentajaksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön. Jyrki Rajala Seinäjoelta on nimitetty 7.4.2008 projektipäälliköksi sähkökauppayksikköön. Robin Tuominen Kristiinankaupungista on nimitetty 18.2.2008 sähköasentajaksi RAVERA Oy:n Tiukan toimipisteeseen. 18 nette 2/2008
Ristikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Lähetä vastaus 31.7.2008 mennessä osoitteeseen: NetteRistikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl seinäkelloja. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Ingalsuo Raija, Singsby Salminen Matti, Rauma Edellisen ristikon ratkaisu. nette 2/2008 19
Treffataan Vaasan Asuntomessuilla! Voita kylpyläloma! Vastaa messuosastollamme kyselyyn ja voita viikonloppuloma valitsemaasi kotimaiseen kylpylään! Arvomme kaikkien vastanneiden kesken kolme kylpyläviikonloppua koko perheelle (2 aikuista ja 1-3 lasta). Arvonta suoritetaan 15.8. ja voittajille ilmoitamme henkilökohtaisesti.