KAUPPA- JA HALLINTOTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Jatkokoulutusopas KAUPPA- JA HALLINTOTIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINNOT

KAUPPA- JA HALLINTOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Jatkokoulutusopas 2009 2010 2010 2011 KAUPPA- JA HALLINTOTIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINNOT Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Kanslerinrinne 1 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO puh. (03) 3551 6506

SISÄLTÖ UUSIA TUULIA JATKO-OPISKELUUN...2 I JATKOKOULUTUKSEN TAVOITTEET...3 II TIEDEKUNNAN JATKO-OPINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 III OHJE KOKOOMAVÄITÖSKIRJAN JULKAISEMISESTA... 11 IV JATKO-OPINTOJEN OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SISÄLTÖ... 12 V TIEDEKUNNAN JÄRJESTÄMIEN JATKO-OPINTOJEN JAKSOKUVAUKSET... 14 VI TIETEENALA-, LAITOS- JA OPPIAINEKOHTAINEN LISÄINFORMAATIO JATKO-OPISKELIJOILLE... 15 1. JOHTAMISTIETEIDEN LAITOS... 15 2. OIKEUSTIETEIDEN LAITOS... 16 3. TALOUSTIETEIDEN LAITOS... 17 4. YHDYSKUNTATIETEIDEN LAITOS... 20 5. KAUPPATIETEELLISEN ALAN KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN TUTKIJAKOULUTUSYHTEISTYÖ... 20 VII VÄITÖSOHJEET... 22 VIII OHJEET ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE... 24 IX APURAHAT... 29 X OPINTOTUKI... 29 Liite 1 Asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004)... 30

2 UUSIA TUULIA JATKO-OPISKELUUN Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta panostaa jatko-opintojen kehittämiseen. Opintojen sisältöjen lisäksi myös toiminnan muotoja on parannettu mm. lisäämällä yhteistyötä tiedekunnan sisällä ja koko yliopiston yksiköiden välillä. Esimerkkinä tästä ovat uudet, kaikille jatkoopiskelijoille tarjottavat kurssit. Toivomme että nämä uudistukset antavat entistä paremmat eväät jatko-opinnoille tiedekunnassamme mm. lisäämällä vaihtoehtoja ja luomalla mahdollisuudet entistä järjestelmällisempään jatko-opintojen suorittamiseen. Tästä oppaasta löydät tärkeitä opintojen suunnitteluun liittyviä tietoja. Lisätietoja saat tiedekunnasta sekä oppiaineesi professorilta. Jatko-opintoihin liittyvistä asioista löytyy lisää tietoa kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan kotisivuilta www.uta.fi/tiedekunnat/kaha/ Menestystä jatko-opinnoille!

3 I JATKOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Tieteellisellä jatkokoulutuksella tarkoitetaan tieteelliseen jatkotutkintoon tähtäävää tutkijankoulutusta. Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tutkijankoulutuksen tarkoituksena on tarjota tieteellisistä jatkoopinnoista ja mahdollisesti tutkijan urasta kiinnostuneille opiskelijoille mahdollisuus toimia tiedeyhteisössä, kartuttaa tutkimuksessa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä saada ohjausta tutkimustyössä. Jatkokoulutus edellyttää opiskelijalta innostuneisuutta tutkimustyöhön ja aktiivisuutta opinnoissa. Oppiaineiden ohjaus- ja tukiresurssit suunnataan ensisijaisesti aktiivisesti toimiville opiskelijoille. Pääsääntöisesti tiedekunnan jatko-opinnoissa tähdätään hallintotieteiden tai kauppatieteiden tohtorin tutkintoon, mutta on myös mahdollista suorittaa hallintotieteiden tai kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto esim. välitutkintona ennen tohtorin tutkintoa. Lisäksi tiedekunnassa voi erityistapauksessa suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinnon. Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on pääsääntöisesti ylempi korkeakoulututkinto. Jatkokoulutukseen hyväksyminen edellyttää, että tiedekunta toteaa suoritetun perustutkinnon tai vastaavan tutkinnon antavan riittävät valmiudet jatkokoulutukseen. Jatkotutkinto antaa erinomaiset valmiudet toimia paitsi akateemisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, myös vaativissa asiantuntijatehtävissä ja tutkimustyössä elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon palveluksessa. Tohtorintutkinnon suorittaneiden asiantuntijoiden kysyntä on kasvamassa erityisesti kauppa- ja hallintotieteiden koulutusaloilla.

4 II TIEDEKUNNAN JATKO-OPINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1 Jatkotutkintojen suorittamisoikeus Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta myöntää jatkotutkinto-oikeudet hallintotieteiden tohtorin, kauppatieteiden tohtorin tai erityisestä syystä filosofian tohtorin tutkintoon. Hallintotieteiden tai kauppatieteiden tohtorin tutkintoa suorittamaan otettu voi ensin suorittaa lisensiaatin tutkinnon. Yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/2004, 18 a :n 3 mom.) mukaan kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat tieteelliseen jatkotutkintoon on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. 2 Valintaperusteet ja hakukelpoisuus Jatko-opintojen aloittamisen edellytyksenä on vähintään hyvin tiedoin suoritetut opinnot jatkotutkinnon pääaineessa tai pääaineeseen rinnastettavassa oppiaineessa, hyväksyttävissä oleva tutkimussuunnitelma sekä alustava henkilökohtainen opinto- ja työsuunnitelma. Pääaineeseen rinnastettavasta oppiaineesta antaa lausuntonsa pääaineen professori. Pääaineen professorin lausunnossa tulee myös näkyä, millä opinnoilla jatko-opintojen aloittamiseen tarvittavat riittävät tiedot ja valmiudet täydennetään silloin, kun hakija ei joltakin osin täytä asetettuja ehtoja. Tiedekunnan jatko-opintoihin hakukelpoisia ovat: Suomalaisen kauppatieteellisen, hallintotieteellisen tai muun soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet Pro gradu -tutkielmasta edellytetään pääsääntöisesti vähintään arvolausetta cum laude approbatur. Lisäksi edellytetään vähintään hyvin tiedoin suoritetut opinnot jatkotutkinnon pääaineessa tai pääaineeseen rinnastettavassa oppiaineessa. Ulkomaisen tutkinnon suorittaneet Soveltuvan yliopistotasoisen ulkomaisen maisterin tutkinnon suorittaneet, joiden tulee osoittaa tutkimusvalmiutensa suomalaisen ylemmän korkeakoulututkinnon tasoa olevalla pääainekokonaisuudella. Tutkintoon tulee olla sisältynyt vähintään hyvin tiedoin suoritettu pro gradua vastaava tutkielma. Hakijalta edellytetään, että hänen tutkielmansa on liittynyt jatkotutkinnon pääaineeseen ja että hänellä on jatkotutkinnon pääaineen edellyttämät tieteelliset valmiudet. 3 Pääaineet Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa voidaan suorittaa hallintotieteiden tohtorin tutkinto, filosofian tohtorin tutkinto ja hallintotieteiden lisensiaatin tutkinto pääaineena Aluetiede Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi Hallintotiede Julkisoikeus Kunnallisoikeus Kunnallispolitiikka Kunnallistalous Vero-oikeus Ympäristöpolitiikka

5 Kauppatieteiden tohtorin tutkinto, filosofian tohtorin tutkinto ja kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto voidaan suorittaa pääaineena Kansantaloustiede Vakuutustiede Vero-oikeus Yrityksen hallinto Yrityksen taloustiede, laskentatoimi Yrityksen taloustiede, markkinointi Yritysjuridiikka 4 Jatkokoulutusta koskevat säädökset Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan jatkokoulutusta koskevat määräykset perustuvat seuraaviin säädöksiin: Yliopistolaki (645/97) Yliopistoasetus (115/98) Asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) Tampereen yliopiston johtosääntö 24.4.1998 Tampereen yliopiston tutkintosääntö 21.1.2008 Yliopistolaki ja Tampereen yliopiston johtosääntö muuttuvat 1.1.2010 alkaen. Tarkista voimassaolevat säädökset tiedekunnan kotisivuilta. 5 Opiskeluoikeuden hakeminen Opiskeluoikeuden hakuajat päättyvät 30.4. ja 15.11. Ennen opinto-oikeuden hakemista opiskelijan tulee ottaa yhteyttä pääaineeksi suunnittelemansa oppiaineen professoriin tutkimuksen aihepiirin valintaa ja tutkimussuunnitelman sekä alustavan henkilökohtaisen opinto- ja työsuunnitelman laatimista varten. 6 Hakemus Jatkotutkinnon opiskeluoikeutta haetaan tiedekunnalta kirjallisesti erityisellä hakulomakkeella, jonka saa tiedekunnan kansliasta tai tiedekunnan kotisivuilta. Hakemuksessa mainitaan jatkotutkinnon pääaine ja siihen liitetään oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksesta, alustava henkilökohtainen opinto- ja työsuunnitelma sekä hyväksyttävissä oleva tutkimussuunnitelma. Ulkomailla tutkinnon suorittaneiden tulee liittää hakemukseensa pro gradu -tutkielmaa vastaava tutkielma ja selvitys tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista. Hakemus liitteineen toimitetaan kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnalle osoitteeseen: 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO. 7 Hakijoiden neuvonta Jatko-opintoja suunnittelevan tulee hyvissä ajoin ennen hakemuksen jättämistä ottaa yhteyttä pääaineen professoriin tutkimusaihepiiriä koskevissa asioissa. Opintojen sisällöstä antavat lisätietoja eri pääaineiden professorit. Hakulomakkeen liitteeksi laadittavaa alustavaa opinto- ja työsuunnitelmaa varten tulee hakijan perehtyä tiedekunnan jatko-opintojen opetussuunnitelmaan. Lisätietoja jatkotutkintoon hakemisesta saa kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnasta.

6 8 Hyväksyminen Päätöksen jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä tekee tiedekunnan dekaani opiskelijan pääaineen professorin lausunnon ja laitoksen johtajan puollon perusteella. Jatko-opiskelijoita valittaessa kiinnitetään erityistä huomiota hakijan tutkimuksen aihepiiriin ja tutkimussuunnitelmaan, pääaineeseen ja opintomenestykseen, tutkimusvalmiuksiin sekä oppiaineen ja laitoksen mahdollisuuksiin ohjata jatkoopintoja tutkimuksen aihealueelta. Opiskeluoikeus alkaa jatko-opiskelijaksi hyväksymistä seuraavan lukukauden alusta. 9 Jatko-opiskelijaksi ilmoittautuminen Jatko-opiskelijaksi hyväksytylle lähetetään hyväksymiskirjeen mukana ilmoittautumislomake, jolla hänen tulee ilmoittautua yliopiston opiskelijaksi. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen. Ilmoittautumisen voi tehdä internetissä http://www.uta.fi/nettiopsu/, sähköpostitse aktuaari@uta.fi tai toimittamalla ilmoittautumislomake aktuaarinkansliaan. Vuosittaisen ilmoittautumisen tekemättä jättämisen vuoksi yliopiston opiskelijaluettelosta poistetun jatko-opiskelijan on toimitettava tiedekunnalle kirjallinen selvitys tutkimustyönsä nykytilanteesta ja hyväksyttävissä oleva opintosuunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi. Näiden perusteella opiskelija voidaan ottaa uudelleen läsnäolevaksi jatkamaan opintojaan. 10 Opinto- ja työsuunnitelma sekä mahdollisten täydentävien opintojen määrääminen Opinto-oikeuden saatuaan opiskelija laatii yhteistyössä tutkimustyötä ohjaavan opettajan kanssa yksityiskohtaisen opinto- ja työsuunnitelman (HOPS) kohdassa 11 mainittujen opintojen sisällöstä ja suoritustavoista. Suunnitelma on tehtävä vuoden kuluessa opinto-oikeuden saamisesta. Yksityiskohtaisen opinto- ja työsuunnitelman hyväksyy työn ohjaaja. Pääaineen professori voi määrätä jatko-opiskelijaksi hakevalle täydennysopintoja, jotta opiskelija saa riittävät valmiudet jatko-opintojen aloittamiseen (jatko-opintokelpoisuus). Täydentävät opinnot tulee suorittaa jatko-opintojen alkuvaiheessa. 11 Vaadittavat opintosuoritukset 11.1 Tohtorin tutkinto Hallintotieteiden, kauppatieteiden tai filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan 1 Väitöskirja, jonka tiedekuntaneuvosto julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy. 2 Jatkotutkintojen opetussuunnitelmassa määrättävällä tavalla vähintään 60 opintopisteen laajuiset tutkimustyötä tukevat jatko-opinnot. Opinnot koostuvat tutkimusmetodologisista ja oman tutkimusalan substanssiopinnoista. Näihin opintoihin voidaan sisällyttää maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittäviä tutkimustyötä tukevia opintoja.

7 Jos opiskelija on suorittanut jatko-opinnot osana lisensiaatintutkintoa, ei hänen tarvitse suorittaa niitä enää tohtorintutkinnossa. Opintojen laajuudesta, rakenteesta ja sisällöstä annetaan tarkemmat määräykset jatkotutkintojen opetussuunnitelmissa. 11.2 Lisensiaatin tutkinto Hallintotieteiden tai kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan: 1 lisensiaatintutkimus, jonka tiedekuntaneuvosto hyväksyy 2 pääaineessa tai pääaineeseen rinnastettavassa oppiaineessa syventävät opinnot ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset jatko-opinnot. 12 Jatko-opintojen rekisteröinti ja opintojen edistymisen arviointi Opiskelijan on yhdessä ohjaajan kanssa huolehdittava, että kaikki jatkotutkintoon suoritetut opinnot kirjataan opintorekisteriin. Jatko-opiskelija on pyydettäessä kerran lukuvuodessa velvollinen antamaan ohjaajan hyväksyttäväksi kirjallisen selvityksen jatko-opintojen edistymisestä. Ohjaava professori arvioi opintojen edistymistä. Jos selvitystä opintojen edistymisestä ei toimiteta tai selvitys ei ole hyväksyttävä, voidaan opiskeluoikeus ohjaavan professorin esityksestä peruuttaa. Selvitykseen liitetään opintorekisteriote jatkotutkintoa varten suoritetuista opinnoista, mikäli jatko-opintoja on suoritettu muualla kuin Tampereen yliopistossa (esim. valtakunnallisessa tutkijakoulussa tai toisessa yliopistossa, eikä niitä ole vielä kirjattu opintorekisteriin). 13 Opinto-oikeuden peruuttaminen Jatko-opintojen edistymisen arvioinnin perusteella dekaani voi ohjaavan professorin esityksestä ja jatko-opiskelijaa kuultuaan peruuttaa jatko-opinto-oikeuden tai muuttaa sen täydennysopinto-oikeudeksi. 14 Lisensiaatin tutkinnon arvostelu Lisensiaatin tutkinnon pääaineen arvolause Pääaineen arvolause määrätään lisensiaatintutkimuksen ja jatko-opintojen laadun perusteella. Tiedekunta antaa arvolauseen pääaineen professorin ehdotuksesta. Pääaineen arvolausetta määrättäessä käytetään asteikkoa: välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä ja erinomainen. Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografia) myös useita yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja ja niihin liittyvä johdantoluku, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset (ns. kokoomatutkimus). Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, mikäli tutkimuksen tekijällä on niissä itsenäinen ja osoitettavissa oleva osuus, mistä tutkimuksen tekijän tulee antaa kirjallinen selvitys jättäessään tutkimustaan tarkastettavaksi. Samoin voidaan lisensiaatintutkimukseksi hyväksyä sellainen väitöskirjan käsikirjoitus, jolle tiedekuntaneuvosto myöntää julkaisuluvan.

8 Lisensiaatintutkimus jätetään tiedekunnan kansliaan kolmena kappaleena, joista kaksi sidottuna tai kansioituna. Tutkimukseen tulee liittää tiivistelmä sekä suomen- että englanninkielellä. Tiedekunta määrää tutkimukselle kaksi ohjaussuhteen ulkopuolista tarkastajaa, joiden tulee antaa tutkimuksesta perusteltu kirjallinen lausuntonsa. Tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus antaa lausuntonsa tarkastajien mahdollisesta esteellisyydestä. Tutkimus tarkastetaan jatkokoulutusseminaarissa, joka on julkinen tilaisuus. Tarkastajien lausunnot lähetetään tutkimuksen tekijälle viimeistään neljä (4) päivää ennen sitä tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa tutkimus arvostellaan. Tutkimuksen tekijälle annetaan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista. Tekijällä on oikeus pyytää tutkimuksen arvostelun siirtämistä tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Tiedekuntaneuvosto arvostelee lisensiaatintutkimuksen ja päättää siitä annettavasta arvolauseesta tarkastajien lausuntojen perusteella. Tutkimusta arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. 15 Väitöskirja Väitöskirjassa opiskelijan tulee osoittaa itsenäistä ja kriittistä ajattelua tutkimusalallaan. Väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa. Tiedekuntaneuvosto myöntää luvan julkaista väitöskirja ja puolustaa väitöskirjaa tohtorintutkintoa varten. Kaikkien tutkintoon kuuluvien opintojen tulee olla suoritettu ennen julkaisuluvan myöntämistä. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä kokoomaväitöskirja, joka käsittää tiedekunnan riittäväksi katsoman määrän samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä erillisjulkaisuja. Kokoomaväitöskirjasta on annettu erilliset ohjeet. Väitöskirja on mahdollista erityisestä syystä laatia yhdessä toisen tutkijan kanssa. Tällöin tekijöiden on osoitettava oma panoksensa väitöskirjan laatimisessa ja puolustettava omaa osuuttaan väitöskirjana julkisesti. Väitöskirjan voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tiedekuntaneuvoston hyväksymällä muulla kielellä. Suomenkielisessä väitöskirjassa tulee olla tiivistelmä suomeksi ja englanniksi. Muussa kuin suomenkielisessä väitöskirjassa tulee olla väitöskirjan kielellä olevan tiivistelmän lisäksi suomenkielinen tiivistelmä. 16 Väitöskirjan esitarkastus ja julkaisulupa Väitöskirja voidaan jättää viralliseen esitarkastukseen, kun väitöskirjan ohjaajat puoltavat esitarkastuksen käynnistämistä. Väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus on julkaisuluvan saamista varten jätettävä tiedekunnan kansliaan kolmena täydellisenä kappaleena, joista kaksi sidottuna tai kansioituna. Esitarkastukseen jätetyn käsikirjoituksen on oltava myös esitysteknisesti ja kieliasultaan viimeistelty. Tiedekuntaneuvosto määrää tutkimukselle vähintään kaksi, pääsääntöisesti oman yliopiston ulkopuolista esitarkastajaa. Väitöskirjatyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. Esitarkastajilla tulee pääsääntöisesti olla vähintään dosentin pätevyys tai muulla tavoin osoitetut vastaavantasoiset ansiot. Esitarkastajia pyydetään antamaan perusteltu kirjallinen lausuntonsa siitä, kat-

9 sovatko he käsikirjoituksella olevan sellainen tieteellinen arvo, että voidaan antaa lupa sen julkaisemiseen väitöskirjana. Väitöskirjan tekijälle on ennen esitarkastajien tai vastaväittäjän valintaa varattava tilaisuus antaa lausuntonsa esitarkastajien tai vastaväittäjän esteellisyydestä. Esitarkastajien lausunnot julkaisuluvan myöntämistä varten lähetetään väitöskirjan tekijälle vähintään neljä (4) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Väitöskirjan tekijällä on mahdollisuus vastineen antamiseen esitarkastajan lausunnoista. Väitöskirjan tekijällä on myös oikeus pyytää väitöskirjan julkaisulupaa koskevan asian siirtoa tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Kun julkaisulupa on myönnetty, tiedekuntaneuvosto määrää julkista väitöstilaisuutta varten valvojan (kustoksen) ja yhden tai kaksi vastaväittäjää. Kustoksena toimii työnohjaaja tai oppiaineen tai lähiaineen professori. Dekaani määrää väitöstilaisuuden ajankohdan. Ennen julkista tarkastusta väittelijä luovuttaa väitöskirjansa 10 kappaleena ja pdf-tiedostona tiedekunnalle. Väitöskirjat on toimitettava 14 päivää ennen väitöstilaisuutta tiedekunnan kansliaan. Yliopiston kirjasto julkaisee väitöskirjoja myös verkossa osoitteessa http://acta.uta.fi. Kirjasto tukee väitöskirjan painatuskuluja, mikäli väittelijä antaa luvan väitöskirjansa julkaisemiseen verkossa ja toimittaa sen kirjastoon pdf-muotoon tallennettuna. Kokoomaväitöskirjoista julkaistaan verkossa vain yhteenveto-osa, johon on liitettävä luettelo väitöskirjaan sisältyvistä artikkeleista. Paperiversiona myös kokoomaväitöskirja jätetään 10 täydellisenä kappaleena. Ohjeita väitöskirjan julkaisemiseen liittyvistä käytännöistä on osoitteessa http://www.uta.fi/kirjasto/vaitokset/index.html Väitöskirjaan liitettävästä irtolehdestä on käytävä ilmi väitöstilaisuuden aika ja paikka sekä se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan suostumuksella. Väittelijä täyttää ja lähettää verkon välityksellä viimeistään 14 päivää ennen väitöstä väitösilmoituksen osoitteessa https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/3388/lomake.html Ilmoituksen tietojen pohjalta väitöskirjasta tiedotetaan yliopiston kotisivuilla sekä annetaan tiedote medialle. Tiedot väitöstilaisuudesta sekä väitöskirjan saatavuudesta ja nähtävillä olosta ilmoitetaan viimeistään 14 päivää ennen väitöstilaisuutta tiedekunnan kotisivuilla. 17 Väitöskirjan arvostelu Virallisen vastaväittäjän (virallisten vastaväittäjien) kirjallinen tarkastuslausunto väitöskirjasta toimitetaan tiedekuntaneuvoston jäsenille ja väittelijälle samanaikaisesti. Vastaväittäjä(t) antaa tiedekunnalle perustellun arvosanaehdotuksen. Ennen väitöskirjan arvostelua tiedekuntaneuvoston määräämä kustos esittää arvionsa siitä, miten onnistuneesti väittelijä puolusti väitöskirjaansa. Väitöskirjan arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisua varattava tekijälle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan ja vastaväittäjän lausunnoista. Väittelijällä on oikeus pyytää väitöskirjan arvostelun siirtoa tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Väitöskirjan hyväksymisestä ja annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto. Väitöskirjaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur.

10 18 Jatkotutkintotodistukset Kun kaikki jatkotutkintoa koskevien määräysten ja opetussuunnitelman mukaiset opinnot on suoritettu, opiskelijan on haettava tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Kirjallinen hakemus, josta tulee ilmetä vahvistetun yksityiskohtaisen opinto- ja työsuunnitelman mukaiset opintosuoritukset, toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Todistushakemuslomakkeita saa tiedekunnan kansliasta tai kotisivuilta. Kopio yksityiskohtaisesta opinto- ja työsuunnitelmasta liitetään todistushakemukseen. Todistushakemusta jätettäessä kaikkien suoritusten tulee olla opintosuoritusrekisterissä. Lisensiaatin tutkintotodistukseen kirjoitetaan pääaineesta, mahdollisesta sivuaineesta ja lisensiaatintutkimuksesta annetut arvolauseet sekä lisensiaatintutkimuksen nimi. Tohtorin tutkintotodistukseen kirjoitetaan opiskelijan aikaisempi oppiarvo, väitöskirjan nimi ja väitöskirjasta annettu arvolause sekä tieteenala, johon väitöskirja aiheeltaan kuuluu. 19 Voimaantulo Nämä kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan jatkotutkintoja koskevat yleiset määräykset tulevat voimaan 1.8.2009.

11 III OHJE KOKOOMAVÄITÖSKIRJAN JULKAISEMISESTA Kokoomaväitöskirjalla tarkoitetaan väitöskirjaa, joka koostuu useasta samaan aihepiiriin kuuluvasta tieteellisestä julkaisusta tai julkaistavaksi hyväksytystä käsikirjoituksesta tai muusta vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävästä käsikirjoituksesta. Kokoomaväitöskirja koostuu johdantoluvusta ja vähintään kolmesta tieteellisestä erillisjulkaisusta. Suurimman osan erillisjulkaisuista tulee olla julkaistu tai julkaistavaksi hyväksyttyjä tieteellisissä aikakauskirjoissa tai muilla korkeatasoisilla tieteellisillä foorumeilla. Kokoomaväitöskirjan johdantoluvun ja erillisjulkaisujen tulee käsitellä yhtenäistä tieteellistä ongelmaa tai ongelmakokonaisuutta siten, että väittelijän kokonaissuoritus vastaa tieteelliseltä tasoltaan väitöskirjatutkimusta. Kokoomaväitöskirjan johdantoluvun tulee olla itsenäinen kokonaisuus, joka käsittää seuraavat ainekset: ongelman asettelu, teoreettinen viitekehys, aineisto ja menetelmät, tulokset sekä tulosten ja johtopäätösten merkityksen arviointi. Väitöskirjaan sisältyvien erillisjulkaisujen tulee erikseen tarkasteltuna tuottaa tieteellistä kontribuutiota. Kokoomaväitöskirjan osaksi voidaan hyväksyä yhteisjulkaisuja, joiden tekemiseen väittelijä on osallistunut itsenäisellä työpanoksella. Tutkimuksen tekijä toimittaa jo julkaistut tai julkaistaviksi hyväksytyt erillisjulkaisut esitarkastukseen ilman muokkausta tai uudelleen kirjoittamista ja esittää luettelon siitä, missä artikkelit on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi. Vastuu väitöskirjan tekijänoikeusasioiden huomioonottamisesta on väittelijällä. Samassa yhteydessä on yhteisjulkaisujen osalta esitettävä kirjallinen selvitys siitä, mikä niissä on tutkijan itsenäisen työn osuus. Kokoomaväitöskirjaksi tarkoitettua tutkimuskokonaisuutta arvioidessaan esitarkastajat esittävät arvionsa koko väitöskirjan tieteellisestä tasosta (johdantoluvusta ja erillisjulkaisuista) riippumatta julkaisufoorumin tasosta. Esitarkastajien tehtävänä on arvioida, muodostavatko johdantoluku ja erillisjulkaisut sekä väittelijän osuus yhteisjulkaisuissa kokonaisuuden, joka vastaa väitöskirjalle asetettuja vaatimuksia, sekä tämän perusteella esittää tiedekuntaneuvostolle, voidaanko työlle myöntää julkaisulupa. Monografiaväitöskirjaa koskevia säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita sovelletaan myös kokoomaväitöskirjaan.

12 IV JATKO-OPINTOJEN OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SISÄLTÖ Jatko-opinnot koostuvat vähintään 60 opintopisteen laajuisista 1) tutkimukseen orientoivista opinnoista, 2) metodologisista opinnoista, 3) substanssiopinnoista sekä 4) jatkokoulutusseminaarista. Lisensiaatin tutkintoon laaditaan lisäksi lisensiaatintutkimus ja tohtorin tutkintoon väitöskirja, jota puolustetaan julkisesti. Jatkotutkintoon suoritettavilla jatko-opinnoilla pyritään varmistamaan perehtyneisyys omaan tutkimus- ja tieteenalaan sekä hankkimaan tieteellisen kirjoittamisen taito ja metodologiset ja tieteenteoreettiset valmiudet. Jatko-opiskelija laatii yhteistyössä ohjaajansa kanssa yksityiskohtaisen opinto- ja työsuunnitelman ja sopii jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista. Jatko-tutkintoon kuuluvia opintoja voidaan suorittaa paitsi oman oppiaineen, laitoksen kursseilla, tiedekunnan, oman tai jonkin muun yliopiston, alan valtakunnallisen jatkokoulutuksen puitteissa, alan tutkijakoulujen kursseilla tai ulkomaisissa korkeakouluissa. Suositeltavaa on, että ainakin osa jatko-opinnoista suoritetaan ulkomailla opiskelijavaihto-ohjelmissa tai muilla kansainvälisillä jatkokoulutuskursseilla. Jatko-opintoja voi suorittaa ohjaajan kanssa sovittavin tavoin esimerkiksi kirjallisina töinä, tentteinä, osallistumalla sopiviin jatkokoulutustilaisuuksiin tai tutkijakoulutukseen ulkomailla tai laatimalla tieteellisiä julkaisuja tai konferenssipapereita. Tutkimustyön ohjaaja hyväksyy opintosuoritukset ja antaa niistä merkinnän suoritusrekisteriin. Tutkimukseen orientoivat opinnot 5 op Orientoivien opintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija jatko-opiskeluun sekä antaa opiskelijalle ajankohtaiset tiedot erilaisista opiskelumahdollisuuksista. Lisäksi orientoivat opinnot saattavat jatko-opiskelijat yhteen ja tarjoavat mahdollisuuden vuorovaikutukseen. Orientoivat opinnot voivat koostua tiedekunnan järjestämästä opetuksesta (Ks. kohta 5) tai muista ohjaajan kanssa sovittavista tutkimuksen tekoon orientoivista opinnoista. Metodologiset opinnot 15 op Metodologisten opintojen tavoitteena on perehdyttää jatko-opiskelija oman tieteenalansa ja siihen liittyvien muiden tieteenalojen tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa yleisen tieteenfilosofian tuntemus. Metodologiset opinnot voivat sisältää tiedekunnan järjestämiä, tutkijakouluissa järjestettäviä tai muita ohjaajan kanssa sovittavia opintoja. Substanssiopinnot 30 op Substanssiopintojen tavoitteena on, että jatko-opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tieteen- ja tutkimusalaansa, sen teorioihin ja metodeihin sekä alan tutkimusperinteeseen ja alalla käytävään tieteelliseen keskusteluun.

13 Substanssiopinnot koostuvat ohjaajan kanssa sovittavista jatkokoulutusopinnoista, tutkijakoulussa suoritettavista opinnoista ja mahdollisesti oman pääaineen syventävistä opinnoista tai tutkimustyötä tukevista sivuaineopinnoista. Jatkokoulutusseminaari 10 op Opiskelijan on osallistuttava aktiivisesti oman oppiaineensa ja/tai tutkijakoulunsa jatkokoulutusseminaareihin. Opintosuorituksiin voidaan sisällyttää osallistumiset väitös- ja lisensiaatintutkimusten tarkastustilaisuuksiin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin, joihin osallistumisesta tulee laatia raportti. Jatkotutkimussuunnitelmaa sekä tutkimustyön etenemistä on esiteltävä säännöllisesti ohjaajan kanssa sovittavissa jatkokoulutusseminaareissa. Lisensiaatintutkimus 90 op Lisensiaatintutkimus on ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta laadittava tieteellinen tutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimuksen hyväksyttävyyden arvioi kaksi tiedekunnan määräämää tarkastajaa. Lisäksi työ tarkastetaan oppiaineen jatkokoulutusseminaarissa. Väitöskirja 180 op Väitöskirjassa jatko-opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä puolustaa väitöskirjaansa julkisesti. Tutkintojen kokonaislaajuus Lisensiaatin tutkinto Tohtorin tutkinto Jatko-opinnot 60 op 60 op Lisensiaatintutkimus 90 op Väitöskirja Yhteensä 150 op 180 op 240 op Tohtorintutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kokopäiväisesti työskennellen yhteensä neljä vuotta, josta jatko-opintojen suorittaminen vastaa pääsääntöisesti noin yhden vuoden työtä. Lisensiaatintutkinnon suorittamisen tavoiteaika on yhteensä noin 2,5 vuotta.

14 V TIEDEKUNNAN JÄRJESTÄMIEN JATKO-OPINTOJEN JAKSOKUVAUKSET Tutkimusprosessin hallinta jatko-opinnoissa (2 op) Tavoite: Itsenäisen tutkimushankkeen läpivieminen vaiheittaisena prosessina, jossa tutkimuskysymys, aineisto ja metodi vuorovaikuttavat Sisältö: Tutkimuksen tematisaatio ja strategia, teorian rooli ja merkitys, aineiston hallinta ja analyysi, laadunhallinta ja raportointi Annettava opetus: Luentosarja periodina 20 h. Luennot kootaan ja ne etenevät reflektiivisesti osallistujien kysymysten perusteella Vastuuhenkilö: Hallintotieteen metodologian yliassistentti Ajankohta: Syyslukukausi Avaus keskeisiin jatko-opintojen tutkimusmenetelmiin (4 op) Tavoite: Perehdyttää itsenäisen tutkimushankkeen läpiviemiseen keskeisten tutkimuskäytäntöjen näkökulmasta sekä antaa valmiudet prosessin läpiviemiseen Sisältö: (a) Kvalitatiivinen orientaatio (2 op), Tutkimushaastattelun prosessi. Teemahaastattelun läpivieminen, vuorovaikutus haastattelussa ja avaus sisällönanalyysiin. (b) Kvantitatiivinen orientaatio (2 op), Lomaketutkimuksen prosessi. Tutkimushypoteesien muodostaminen, operationaalistaminen lomakkeeksi, edustava otanta ja avaus keskeisiin analyysimenetelmiin. Annettava opetus: Luentosarjat (a) ja (b) periodina Vastuuhenkilö: Hallintotieteen metodologian yliassistentti Ajankohta: A) Kvalitatiivinen orientaatio, syyslukukausi B) Kvantitatiivinen orientaatio, syyslukukausi Katso tarkemmin: www.uta.fi/tiedekunnat/kaha/jatkoopetus.php

15 VI TIETEENALA-, LAITOS- JA OPPIAINEKOHTAINEN LISÄINFORMAATIO JATKO-OPISKELIJOILLE 1. JOHTAMISTIETEIDEN LAITOS Hallintotiede tutkii ensisijaisesti sitä, millä edellytyksillä organisaatioista julkisista ja yksityisistä sekä kansalaisjärjestöistä voidaan tehdä paremmin toimivia niin kansalaisten ja asiakkaiden kuin työntekijöidenkin kannalta. Perinteisesti tieteenala on keskittynyt suuriin julkisiin hallintojärjestelmiin. Tutkimuksen kohteena ovat olleet erityisesti terveyshallinto, sosiaalihallinto, sisäasiainhallinto, valtiovarainhallinto sekä korkeakouluhallinto. Kaikilta näiltä alueilta on laadittu väitöskirjoja, jotka ovat usein keskittyneet johtamiseen ja sen kehittämismahdollisuuksiin. Tampereella tieteenalan piirissä on laadittu runsaasti myös korkeatasoisia puhtaasti alan teoreettiseen kehittämiseen tähtääviä töitä. Viime vuosien aluevaltaus on ollut kehitysyhteistyöhön ja kehittyvien maiden hallintoon keskittynyt tutkimus. Tällä jatkuvasti kasvavalla alueella hallintotiede Tampereella on ollut tienraivaaja maassamme. Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen jokaiselle opiskelijalle tehdään tutkimuksen pääohjaajan kanssa henkilökohtainen opintosuunnitelma. Jatkokoulutusseminaareja järjestetään noin kerran kuukaudessa ja niiden ajankohdista sovitaan lukukausittain ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Jatko-opiskelijoiden yhteyshenkilönä ja seminaarien koordinoijana toimii oppiaineen assistentti. Hallintotieteessä jatko-opintoja voi suorittaa myös turvallisuushallinnossa. Pääosa turvallisuushallinnon jatko-opiskelijoista on hallintotieteessä turvallisuushallinnon maisteriohjelman suorittaneita, mutta mukana on myös sellaisia muiden perustutkintojen suorittaneita, joiden tutkimusalue liittyy turvallisuushallintoon. Turvallisuushallinnon jatko-opinnoissa sovelletaan hallintotieteen yhteistä jatkoopetussuunnitelmaa kuitenkin siten poiketen, että turvallisuushallinnon jatkoopiskelijoille järjestetään lukuvuosittain myös oma jatkokoulutusseminaari, joka kokoontuu oppiaineen professorin johdolla noin kerran kuukaudessa. Jatkoopiskelijoiden aiheet käsittelevät turvallisuushallintoa laajasti, monista eri näkökulmista. Johtamistieteiden laitoksella toimii myös Higher Education Group, jonka yhteydessä voi suorittaa jatkotutkinnon korkeakouluhallinnon, -johtamisen ja talouden aloilta. HEG:issä jatko-opiskelu keskittyy pääasiassa tutkijakouluun. Tutkijakoulun ja muiden jatko-opiskelijoiden yhteiset jatkokoulutusseminaarit pidetään joka kuukausi. Lisäksi jatko-opiskelijat osallistuvat aktiivisesti kotimaisten ja kansainvälisten verkostojen toimintaan. Markkinoinnin opetuksen ja tutkimuksen perustana ovat asiakas- ja markkinaosaaminen, kilpailukeino-osaaminen sekä niitä tukeva verkosto- ja suhdeosaaminen. Tampereen yliopiston kurssien lisäksi opintoja voidaan suorittaa KATA- JAn eli kauppatieteiden valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman tarjonnasta (hkkk.fi/katajaw/). Lisäksi jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus hakea KATAJAn koordinoimiin markkinoinnin tutkijakouluihin, joita ovat The Finnish Center for Service and Relationship Management (FCSRM) ja The Finnish Graduate School of Marketing (FINNMARK). Väitöskirjan tekemisessä jatko-opiskelijan tukena toimivat säännöllisesti kokoontuva jatkokoulutusseminaari, oppiaineen professorit sekä valtakunnalliset tutkijakoulut.

16 Yrityksen hallinnon jatko-opiskelu kohdistuu johtamisen, organisoinnin, asiantuntijuuden sekä liiketoiminnan ja strategian haasteisiin erityisesti yritystoiminnan dynamiikan näkökulmasta. Tutkimusprojektimme käsittelevät mm: uudenlaisia johtamistapoja, erityisesti jaettua johtajuutta tiedon jakamista ja kollektiivista asiantuntijuutta verkostomaista liiketoimintaa strategista johtamista ja yritysstrategioita vastuullista liiketoimintaa ja johtamista Yrityksen hallinnon oppiaineessa yritystä tarkastellaan kollektiivisena toimijana ja yhteiskunnallisesti aktiivisena vaikuttajana. Tutkijaseminaari on osa jatkotutkinnon suorittamista. Seminaarin ajankohdista sovitaan lukukausittain. Tutkijaseminaari kokoontuu pääsääntöisesti joka toinen keskiviikko klo 15 17. Seminaarin tiedotus tapahtuu oppiaineen jatko-opiskelijat ja tutkijat käsittävän sähköpostilistan välityksellä. Koordinoijana ja yhteyshenkilönä toimii oppiaineen assistentti. Tutkijaseminaariin tarkoitus on paitsi tukea jatko-opiskelua, myös toimia keskusteluyhteisönä eri aihepiirien tutkijoille ja eri menetelmien osaajille. Seminaarissa tutustutaan jatko-opiskelijoiden ja oppiaineen kokeneempien tutkijoiden tutkimuksiin. Jatko-opiskelijat valmistelevat tutkimuksestaan alustuksen seminaariin kerran lukukaudessa ja saavat palautetta ja kommentteja muilta jatkoopiskelijoilta sekä jo väitelleiltä tutkijoilta. Tilaisuudessa tutkijoilla on mahdollisuus saada palautetta myös esimerkiksi konferenssipaperista tai artikkelikäsikirjoituksesta. Jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus Tampereen yliopiston yhteisten tohtoriopintojen lisäksi suorittaa opintoja KATAJAn eli kauppatieteiden valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman tarjonnasta (http://hkkk.fi/katajaw/). Lisäksi jatkoopiskelijoilla on mahdollisuus hakea KATAJAn koordinoimiin yrityksen hallinnon alan tutkijakouluihin, joita ovat The Finnish Center for Service and Relationship Management (FCSRM) ja The Graduate School of Management and Information Systems Studies (GRAMIS). 2. OIKEUSTIETEIDEN LAITOS Oikeustieteiden laitoksella on mahdollista suorittaa jatko-opintoja julkisoikeudessa, kunnallisoikeudessa, vakuutustieteessä, vero-oikeudessa ja yritysjuridiikassa. Laitos järjestää jatko-opiskelijoille sekä yhteisiä että oppiainekohtaisia luento- ja seminaaritilaisuuksia. Lisäksi jatko-opiskelijat voivat hakeutua tutkijoiksi oikeustieteen alan valtakunnalliseen tutkijakouluun OMM (oikeus muuttuvassa maailmassa), kauppatieteelliseen jatkokoulutusohjelmaan (KATAJA) tai kansantaloustieteelliseen valtakunnalliseen ohjelmaan (KAVA) tai muutoin osallistua näiden järjestämiin tilaisuuksiin. Jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua myös eri oikeus-, kauppa- ja hallinto-/kunnallistieteellisten yksiköiden järjestämiin kansallisiin tapahtumiin (esim. vuosittain pidettävät oikeustieteen päivät ja oikeustieteelliset jatkokoulutuspäivät) ja kansainvälisiin jatkokoulutusseminaareihin tai muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Osallistuminen näihin tai eri ulkopuolisten tahojen tilaisuuksiin luetaan jatko-opintoihin vaadittaviin suorituksiin sen mukaan kuin kunkin tilaisuuden osalta ennalta ilmoitetaan tai erikseen sovitaan. Oikeustieteiden laitos tiedottaa mm. verkkosivuillaan jatko-opiskelijoille alan koulutustilaisuuksista samoin kuin avoinna olevista tutkijan paikoista ja apurahoista. Julkisoikeus on oppiaineena laaja-alainen. Tämän vuoksi sekä lisensiaatintutkimusten että väitöskirjatöiden aiheet voidaan valita usealta julkisoikeuden osaalueelta. Jo hyväksyttyjen tutkimusten teemat ovat sijoittuneet mm. valtiosääntöoikeuden, hallinto-oikeuden, virkamiesoikeuden, sosiaalioikeuden, finanssihallinto-oikeuden, ympäristöoikeuden ja eurooppaoikeuden aloille. Metodisesti tutki-

17 mukset ovat yleensä nojautuneet oikeusdogmaattisen paradigman lähtökohtiin, joskin tutkimuksiin sisältyy myös oikeussosiologisia ja oikeusteoreettisia töitä. Kunnallisoikeus tarjoaa jatkotutkimukselle monipuolisen ja muutoksessa olevan alueen. Lisensiaattitutkimusten ja väitöskirjojen aiheet voivat koskea niin kunnallisen toiminnan organisointia, kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, kunnallisten palveluiden toteuttamista ja oikeutta niihin, kuin myös perinteisempiä kunnallisen itsehallinnon kysymyksiä tai kansainvälisiä ulottuvuuksia (EU, Euroopan neuvosto). Metodisesti tutkimukset voivat nojautua oikeusdogmaattiseen paradigmaan, mutta usein on myös tarpeen laajentaa näkökulmaa aiheesta riippuen oikeussosiologian, oikeusvertailun, oikeushistorian tai empiriankin suuntaan. Vakuutustiede on oppiaine, joka tutkii yhteiskuntaa ja yritysmaailmaa vakuutuksellisesta ja riskeihin liittyvästä näkökulmasta. Vakuutustoimintaa tarkastellaan lisäksi liiketaloudellisesta, oikeustieteellisestä ja kansantaloudellisesta näkökulmasta. Tutkimukset voivat aiheeltaan painottua yksityisvakuutukseen, sosiaalivakuutukseen tai riskienhallintaan ja metodisesti ne voivat olla monitieteisiä. Vero-oikeus on oikeudenala, jolla on kiinteät kytkennät taloudellisiin ilmiöihin. Tämä antaa jatkotutkimuksissa mahdollisuuksia kytkeä oikeudelliseen tarkasteluun myös liiketaloustieteellisiä ja kansantaloustieteellisiä näkökulmia. Lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjojen aiheet voivat opiskelijan valinnan mukaan painottua verotuksen eri lohkoille niin välittömään kuin välilliseenkin verotukseen ja myös kansainvälisen verotuksen ja eurooppavero-oikeuden kysymyksiin. Hyväksytyt jatkotutkimukset ovat sijoittuneet pääosin henkilö- ja yritysverotuksen keskeisille alueille. Yritysjuridiikka on oppiaineena laaja-alainen. Jo hyväksyttyjen tutkimusten teemat ovat sijoittuneet muun muassa työ-, sopimus-, tilintarkastus-, kilpailu- ja immateriaalioikeuden sekä eurooppaoikeuden alueille. Yleensä tutkimukset ovat olleet tulkintajuridiikkaa. 3. TALOUSTIETEIDEN LAITOS Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi on oppiaine, jossa tutkitaan laajasti koko julkisen sektorin hallinnon ja erityisesti valtion taloustoimia ja taloudenhoitoa. Klassisia tarkastelualueita oppiaineessa ovat olleet valtiontalouden ohjausjärjestelmät, valtion taloushallinto ja talouspolitiikka, valtion liiketoiminta, valtiontalouden tilintarkastus ja arvioinnin lähestymistavat. Kansainvälisen hallinnon talouskysymykset, eurooppalainen talouspolitiikka, hallintotoiminnan tuloksellisuuden mittaaminen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus ovat esimerkkejä uudemmista tutkimusteema-alueista. Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi on vielä suhteellisen nuori jatkokoulutusta antava oppiaine ja alan tieteellisen tutkimuksen osaamisella on kasvava kysyntä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Jatko-opinnoista kiinnostuneen tulee olla yhteydessä oppiaineen professoriin jo ennen hakemuksensa jättämistä, jolloin voidaan alustavasti käydä läpi tohtorintutkinnon suorittamisen vaatimukset ja arvioida hakijan edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen. Hyväksymisen jälkeen jatko-opintojen yksityiskohdista on sovittava ohjaavan professorin kanssa.

18 Kansantaloustiede Kansantaloustieteen jatko-opinnot suoritetaan pääsääntöisesti kansantaloustieteen valtakunnallisessa tutkijakoulussa Finnish Doctoral Programme in Economics (FDPE). FDPE on yhdentoista kansantaloustieteessä jatkokoulutusta järjestävän yliopiston yhteistyössä organisoima tutkijakoulu, joka pyrkii korkeatasoiseen ja kansainvälisesti vertailukelpoiseen jatkokoulutukseen kansantaloustieteessä järjestämällä ansioituneiden kotimaisten ja ulkomaisten tutkijoiden luennoimia kursseja sekä seminaareja. FDPE tarjoaa systemaattista ja monipuolista kansantaloustieteen tutkijakoulutusta riippumatta jatko-opiskelijan kotiyliopistosta. Jatko-opinnot ja -tutkinnot suoritetaan kuitenkin kotiyliopistoon (Tampereen yliopisto). Lisäksi FDPE toimii tutkimusyhteistyön ja väitöskirjaohjauksen välityskanavana. FDPE:llä on myös 16 tutkijakoulutusapurahaa (www.hecer.fi/fdpe/gs/gs.htm) lupaaville ja menestyville tohtoriopiskelijoille. Stipendejä rahoittavat Opetusministeriö ja Suomen Akatemia. Jatko-opinnot koostuvat mm. kaikille pakollisista teoria- ja menetelmäkursseista sekä opiskelijan erikoisalan mukaan vaihtuvista erikoiskursseista ja seminaareista (ajankohtaiset tiedot FDPE:n sivuilta www.hecer.fi/fdpe Ydinkurssit (luennoidaan joka vuosi, kestävät koko lukuvuoden) Makrotalousteoria Mikrotalousteoria Ekonometria Erikoiskurssit (yleensä periodiopetuksena) 4 5 kurssia vuodessa vaihtelevista aihepiireistä Tutkimusseminaarit Aihealueiden mukaan järjestetyt seminaarit omien tutkimusten esittelyyn. Jatko-opiskeluoikeutta haetaan Tampereen yliopistosta, joka myös myöntää todistukset suoritetuista tutkinnoista. Jatko-opintojen yksityiskohdista on sovittava ohjaavan professorin kanssa (HOPS). Yksityiskohtaisempaa tietoa jatko-opintoihin pyrkimisestä, jatko-opintovaatimuksista ja muista jatko-opintoihin liittyvistä kysymyksistä löytyy kansantaloustieteen www-sivuilta: www.uta.fi/laitokset/talti/opiskelu/kansantaloustiede/jatko-opinnot.html Kunnallistalous Kunnallistalouden jatko-opiskelijat osallistuvat ensi sijassa oppiaineessa järjestettäviin tutkimusseminaareihin ja tapahtumiin, mutta jatko-opiskelijat voivat myös osallistua joidenkin tutkijakoulujen järjestämille kursseille. Kunnallistaloudessa tehtävien opinnäytetöiden aiheet ja tutkimusotteet voivat olla hyvin erilaisia. Aiheena voi olla paikallishallinnon organisaatioiden talous tai laajemmin julkinen paikallistalous. Jatko-opinnoista kiinnostuneen tulee olla yhteydessä oppiaineen professoriin jo ennen hakemuksensa jättämistä, jolloin voidaan alustavasti käydä läpi tohtorintutkinnon suorittamisen vaatimukset ja arvioida hakijan edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen. Hyväksymisen jälkeen jatko-opintojen yksityiskohdista on sovittava ohjaavan professorin kanssa. Yrityksen taloustiede, laskentatoimi Yrityksen taloustiede, laskentatoimessa on noin kymmenen jatko-opiskelijaa, joista puolet on päätoimisia ja toinen puoli sivutoimisia. Tavoitteena on kasvattaa erityisesti päätoimisten jatko-opiskelijoiden määrää ottaen kuitenkin huomioon

19 oppiaineen ohjausresurssien rajallisuus sekä osaamisen painopistealueet. Jatkotutkimus tehdään paljolti tutkimushankkeissa ja -ryhmissä ja tutkimus painottuu tietyille aihealueille, joita ovat mm. yritysten yhteiskuntavastuun ja tilintarkastuksen ja arvioinnin kysymykset. Jatko-opintojen (60 opintopistettä) osalta laskentatoimen jatko-opiskelijoille suositellaan Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan järjestämien jatko-opintojaksojen suorittamista. Tiedekunnan lukuvuosittain järjestämät tutkimukseen orientoivat opinnot ja metodologiset opinnot tarjoavat jatkoopiskelijalle hyvän perustan valita opintojaksoja kauppatieteiden valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman, KATAJAn ja sen laskentatoimen alatutkijakoulun, GSA:n tarjonnasta. Jatko-opintoihin kuuluviin substanssiopintoihin opiskelija voi sisällyttää paitsi oman pääaineen myös lähitieteiden ja muiden omaa tutkimustyötä tukevien tieteenalojen opintojaksoja Tampereen yliopistosta: JOO-sopimuksen perusteella opintojaksoja voi ottaa myös muista Suomen yliopistoista (ks. lähemmin joopas.fi). KATAJA ja sen laskentatoimen alatutkijakoulu, GSA (Graduate School of Accounting) järjestää vuosittain 2 3 opintojaksoa joko johdon laskentatoimessa, rahoituksen laskentatoimessa tai esimerkiksi tilintarkastuksen alalla. Laskentatoimen jatko-opiskelijan suositellaan ottavan KATAJA:n ja GSA:n tarjonnasta omia opintojaan ja tutkimustyötään tukevat substanssi- ja metodikurssit. Jatkoopinnot kannattaa suorittaa ainakin suurimmaksi osaksi ensimmäisen ja toisen jatko-opintovuoden aikana, jotta viimeiset kaksi vuotta voisi täysin keskittyä tutkimustyön tekemiseen. Tärkeätä kuitenkin on, että opinnot muodostavat järkevän kokonaisuuden ja tukevat jatkotutkimuksen tekemistä. Tästä syystä jokaiselle jatko-opiskelijalle laaditaan oma henkilökohtainen opinto- ja työsuunnitelma. GSA on laskentatoimen tutkijakoulu, jossa on noin 30 jatko-opiskelijaa ja johon valitaan uusia jatko-opiskelijoita vuosittain. Laskentatoimen jatko-opiskelijan on syytä hakea GSA:n opiskelijaksi yksin jo siitä syystä, että tutkijakoulujen opiskelijat ovat etusijalla, jos esimerkiksi jollekin KATAJA:n järjestämälle opintojaksolle on enemmän pyrkijöitä kuin voidaan valita. Tutkijakouluilla on myös päätoimisia ja palkallisia tutkijapaikkoja, joita tutkijakoulujen opiskelijat voivat hakea. Laskentatoimessa järjestetään 1 2 kertaa kuukaudessa jatkokoulutusseminaari, jossa jatko-opiskelijat kukin vuorollaan esittelevät omia aiheanalyysejaan, tutkimussuunnitelmiaan ja -papereitaan. Aktiivinen osallistuminen seminaariin on olennainen ja pakollinen osa jatko-opintoja. Laskentatoimessa järjestetään vuosittain KATAJA:n rahoituksella valtakunnallinen tutorial, jossa oppiaineen professorit ja varttuneet tutkijat ohjaavat jatko-opiskelijoita ja nuorempia tieteenharjoittajia. Näihin tutorialeihin on syytä osallistua alusta alkaen, aluksi mahdollisesti osallistujana, mutta mahdollisimman pian myös oman tutkimussuunnitelman ja tutkimusraporttien esittäjänä. Laskentatoimen tutkijakoulutus edellyttää kansainvälistymistä. Sen lisäksi mitä jäljempänä on sanottu koko kauppatieteellisen alan kansainvälistä tutkijakoulutusyhteistyötä koskien, lisättäköön, että the European Accounting Association (EAA) järjestää vuosittain noin kolmipäiväisen tutkijakongressin ja sen yhteydessä rajatulle jatko-opiskelijaryhmälle tohtorikollokvion. The European Institute of Advanced Management Studies (EIASM) järjestää erityisesti myös laskentatoimen alalla vuosittain useita tutkimusworkshopeja ja EIASM:n EDEN Programme laskentatoimen kursseja ja seminaareja. Näiden organisaatioiden kotisivuja ja toimintaa kannattaa jokaisen laskentatoimen jatko-opiskelijan pitää silmällä.

20 4. YHDYSKUNTATIETEIDEN LAITOS Yhdyskuntatieteiden laitoksella on mahdollista suorittaa jatko-opintoja aluetieteessä, kunnallispolitiikassa ja ympäristöpolitiikassa. Jatko-opiskelijat osallistuvat ensisijaisesti oman oppiaineensa järjestämiin tutkimusseminaareihin ja tapahtumiin. Tutkijakoulujen järjestämät intensiivikurssit ja seminaarit ovat puolestaan pääsääntöisesti avoimia kaikille kiinnostuneille. Tutkijakoulujen kautta laitos on yhteistyössä monien alue-, ympäristö- ja kuntatutkimusta harjoittavien laitosten ja yliopistojen kanssa. Tutkijakoulut ovat keskeinen osa suomalaista tutkijankoulutusta. Yhä suurempi määrä jatko-opiskeluun tarkoitetuista resursseista suunnataan niiden kautta. Laitos osallistuu maantieteen valtakunnallisen tutkijakoulun, sekä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen tutkijakoulun toimintaan. Lisäksi laitos koordinoi yhteiskunnallisen ympäristöalan valtakunnallista tutkijakoulua (YHTYMÄ). Jatko-opintoja voi suorittaa myös kansainvälisessä European Ph.D. in Socio-Economic and Statistical Studies - tutkijakoulussa, jonka perustajajäsen laitos on. Jatko-opiskelusta kiinnostuneen tulee jo ennen hakemuksensa jättämistä ottaa yhteyttä aikomansa oppiaineen professoriin. Yhteystiedot ja lisää tietoa jatkoopiskelusta löytyvät laitoksen www-sivuilta osoitteesta: www.uta.fi/laitokset/yhdt/opiskelu/jatkoopiskelu.php 5. KAUPPATIETEELLISEN ALAN KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN TUTKIJAKOULUTUSYHTEISTYÖ Kauppatieteellisen alan jatkokoulutusta tapahtuu maassamme yli kymmenessä yliopistoyksikössä. Resurssien tehokkaan hyväksikäytön sekä monipuolisen ja laadukkaan tutkijakoulutuksen mahdollistamiseksi kauppatieteissä tehdään valtakunnallista jatkokoulutusyhteistyötä. Sitä varten on 1990-luvun puolivälissä perustettu kauppatieteiden valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma, KATAJA (The Finnish Doctoral Program in Business Studies). Tässä yhteistyössä ovat mukana kaikki kauppatieteellistä koulutusta antavat yliopistot, Tampereen yliopisto luonnollisesti mukaan lukien. KATAJA on ensinnäkin valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka järjestää jatkotutkintoihin soveltuvia kursseja sekä metodologiassa että liiketaloustieteen eri haaroissa. Kurssiohjelma päätetään vuosittain, ja tiedot kursseista näkyvät KA- TAJAn kotisivuilla (www.hkkk.fi/katajaw) KATAJA on myös tutkijakoulu, jonka alaisuudessa toimii kuusi alatutkijakoulua edustaen kauppatieteellisen alan keskeisiä tiedealoja. Alatutkijakoulut ovat seuraavat: FCSRM Finnish Centre for Service and Relationship Management FIGSIB The Finnish Graduate School of International Business FINNMARK The Finnish Graduate School of Marketing GRAMIS Graduate School of Management and Information Systems GSA Graduate School of Accounting GSF Graduate School of Finance Tietoa KATAJAn ja sen eri alatutkijakoulujen toiminnasta saa osoitteesta www.hkkk.fi/katajaw Pohjoismaiden ja Baltian-maiden yhteistyötä varten on olemassa NORDFORSK, joka myös järjestää tutkijatapaamisia ja jatko-opiskelijoille sopivia kursseja (ks. www.nordforsk.org)

21 Euroopan tasolla tutkijayhteistyötä tehdään the European Institute of Advanced Studies in Management (EIASM) puitteissa. EIASM järjestää vuosittain lukuisia workshopeja liiketaloustieteen eri osa-alueilla. EIASMin EDEN Programme EIASM s DOCTORAL EDUCATION NETWORK tarjoaa yleensä viikon mittaisia intensiivisiä ja interaktiivisia seminaareja jatko-opiskelijoille niin substanssiaineissa kuin myös metodologiassa (ks. www.eiasm.be). Mm. edellä mainittujen järjestöjen tarjonta kannattaa ottaa huomioon ja tehdä tutkijakoulutuksestaan alusta alkaen mahdollisimman kansainvälinen. Suositeltavaa on, että kauppatieteiden jatko-opiskelija suorittaisi osan opinnoistaan (esimerkiksi yhden lukukauden tai -vuoden) ulkomaisessa yliopistossa.