Miten huumepolitiikkaa tehdään 2010-luvulla Pullo, pilvi ja politiikka -tutkimusseminaari, 20.9.2011 Elina Kotovirta erikoissuunnittelija, VTT
Esityksen rakenne Huumevalvonnan historia lyhyesti Sukellus päätöksentekoon kotona ja muualla Kehittyykö kehitys maailmalla? Valvonta ja ihmisoikeudet Kansalaisyhteiskunnan osallisuus Kehittyykö kehitys Suomessa? Vertaisten ääni esiin! Rajoittava politiikka hoidon esteenä? 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 2
Huumevalvonnan historia lyhyesti 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 3
Huumevalvonnan historia lyhyesti (1/2) Huumausainevalvonnan juuret oopiumin kaupan rajoittamisessa Shanghain sopimus 1909 Haagin oopiumikonferenssi 1911 1912 Kansainliitto ja myöhemmin YK määrittelivät kielletyt aineet näiden varhaisten kokousten antamien suuntaviivojen mukaisesti YK:n huumausaineyleissopimukset 1961, 1971 ja 1988 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 4
Huumevalvonnan historia lyhyesti (2/2) Kansainvälisillä kontrollitoimilla pyrittiin estämään muissa kulttuureissa käytettyjen huumausaineiden leviäminen läntisiin teollisuusmaihin lännestä kehitysmaihin suuntautuva kauppa (lääkkeet ja alkoholi) säilyi vapaana Suomi seurasi kansainvälisiä huumausainesopimuksia vasta Kansainliiton painostuksen jälkeen Suomi sai useita huomautuksia oopiumikontrollin valvontalautakunnalta Suomessa käytettiin 1930-luvulla heroiinia noin 7 kiloa vuodessa miljoonaa asukasta kohden (suosittu kipulääke Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla) 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 5
Sukellus päätöksentekoon kotona ja muualla 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 6
Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima monihallinnollinen virkamiestyöryhmä STM, SM, OM, OKM, UM, THL, Fimea, Valtakunnansyyttäjänvirasto, Tullihallitus ja Opetushallitus Sovittaa yhteen ja kehittää kansallisia huumausainepolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä Huumausainepoliittinen lainsäädäntö ja viranomaistoimenpiteiden valmistelu ja toimeenpano huumausainelain muutokset muuntohuumeiden kieltämiseksi Seuraa huumausainetilanteen kehitystä ja raportoi siitä valtioneuvostolle Valmistelee hallituskausien huumeohjelmat seuraava ohjelma 2012 2015 työn alla 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 7
EU ja kansainvälinen yhteistyö Suomi osallistuu aktiivisesti huumausainepoliittiseen työhön eri foorumeilla EU:n työryhmät (HDG, PCWG) Euroopan huumausaineseurantakeskus - European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA) Euroopan poliisivirasto Europol (huumeyksikkö EDU), kv rikospoliisijärjestö Interpol YK:n huumausainetoimikunta (CND) Dublin-ryhmä Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä Pohjoismaiden ministerineuvoston puitteissa tapahtuva virkamiesyhteistyö 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 8
EU:n huumausainepolitiikka Pääasiallinen päätöksentekofoorumi on horisontaalinen huumausainetyöryhmä (HDG) Komission ja jäsenmaiden yhteisten aloitteiden eteenpäin viemiseksi EU:n huumausainestrategia 2005 2012 ja sen toimenpideohjelma 2009 2012 Oleellista monihallinnollinen, tasapainoinen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon kysynnän ja tarjonnan vähentäminen Päätöksenteossa huomioitava laaja asiantuntemus (esim. tutkimuslaitokset, huumeasiantuntijat, järjestöt, kansalaisyhteiskunta, paikallisyhteisöt) Tutkimuksella on vahva rooli päätöksenteon taustalla 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 9
Huumausaineet YK-järjestelmässä CND (YK:n huumausainetoimikunta)hallinnoi huumeiden osalta YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavaa toimistoa UNODC:tä (United Nations Office on Drugs and Crime) CND:n vuosittainen istunto Wienissä maaliskuussa Osallistujina YK:n jäsenmaat ja kutsuttuina tarkkailijoina järjestöt järjestöt saavat pitää tietyissä asiakohdissa puheenvuoroja Toiminta perustuu resoluutioille ja päätöksille, jotka hyväksytään konsensus-päätöksellä Päättää huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden ottamisesta kansainvälisen kontrollin piiriin 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 10
YK:n valtiosopimukset New Yorkissa 30.3.1961 tehty vuoden 1961 huumausaineyleissopimus (SopS 43/1965) muutettuna Genevessä 25 päivänä maaliskuuta 1972 tehdyllä vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen muuttamista koskevalla pöytäkirjalla (SopS 42/1975) Wienissä 21.2.1971 tehty psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus (SopS 60/1976) Wienissä 20.12.1988 huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan tehty Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus (SopS 44/1994) 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 11
EU:n näkökulma Tarve ottaa uusia synteettisiä huumausaineita YK:n päätöksentekoa nopeammin huumausainevalvontaan Neuvoston päätös uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta 2005/387/YOS 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 12
Pohjoismainen yhteistyö Vuonna 1971 perustettu Pohjoismaiden ministerineuvosto on pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, ja itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti) Virkamiesyhteistyöryhmä Nordiskt Narkotika Forum kokoontuu kerran vuodessa Pohjoismaiden jäsenkierto CND:ssä 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 13
Kehittyykö kehitys maailmalla? 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 14
Valvonta ja ihmisoikeudet (1/2) Kontrollin kohtuuton kohdistuminen käyttäjiin Huumeiden käyttäjät jo valmiiksi heikossa asemassa Koska kauppiaita ei saada helposti kiinni on helpompi lyödä lyötyä Ihmisoikeuksien toteutumista ei yksinkertaisesti nähdä tärkeänä tai tarpeellisena Maailmaottelu EU vs. muu maailma Vaatimukset jatkuvasta lisärahoituksesta kontrollin parantamiseen 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 15
Valvonta ja ihmisoikeudet (2/2) Pamppua ja susikoiraa mieluummin kuin haittojen vähentämistä Poliittisen julkilausuma ja toimintaohjelma 2009 harm reduction => related support services Järjestöt tuovat keskusteluun kriittisimpiä äänenpainoja (esim. CND) 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 16
Suuri laiva kääntyy hitaasti YK:ssa muutoksia saadaan odottaa mikään ei muutu, vanhaa puolustetaan, vaikka huumeongelman luonne muuttuu koko ajan toisaalta pöydällä on myös vuosi vuodelta useammin ihmisoikeudet, haittojen vähentäminen, välttämättömien lääkeaineiden saatavuus, näyttöön perustuvat toimenpiteet ehkä jotain joskus muuttuu? edellinen UNODC:n pääjohtaja Costa puhui jo ääneen haittojen vähentämisestä ja ihmisoikeuksista, mutta sovittelevasti vahvojen maiden (esim. USA, Venäjä) poliittiset suuntaukset merkitsevät EU:n yhtenäisyys korostuu asioiden ajamisessa 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 17
Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen Tasapainoisen lähestymistavan periaate: ei pelkkä tarjonnan vaan myös kysynnän vähentäminen Järjestöt luovat innovatiivisia uusia lähestymistapoja Järjestöillä on usein päättäjiä realistisempi kuva siitä, mitä oikeasti tarvitaan Järjestöillä on merkittävä rooli esim. EU:n huumestrategian täytäntöönpanossa alueellisesti ehkäisevä ja korjaava työ enemmän ja vähemmän eri maissa järjestöjen vastuulla The Civil Society Forum on Drugs Kuka valitsee kenen kanssa neuvotellaan? neuvotellaanko myös niiden kanssa, jotka ovat eri mieltä? 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 18
Kehittyykö kehitys Suomessa? 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 19
HV-politiikasta HV-politiikkaan Ennen 1990-luvun loppua huumepolitiikka perustui lähinnä ehkäisevään työhön ja ajatukseen HuumeVapaasta yhteiskunnassa Hiv/aids-epidemia 1990-luvun lopulla sai kuitenkin viranomaiset miettimään uusia lähestymistapoja Pitkällisten monihallinnollisten keskustelujen tuloksena saavutettiin huumepoliittinen konsensus suomalainen kahden raiteen politiikka 3.5.2011 Haittojen vähentäminen 20
Kahdella raiteella Kattava huumeiden täyskielto sekä uusia valvontamenetelmiä poliisille ja tullille (valeosto, puhelinkuuntelu, tekninen seuranta) Hoidon pääsyn kynnyksen madaltaminen esimerkiksi huumeiden käyttäjien terveysneuvontatyön avulla (ml. puhtaiden pistosvälineiden vaihto) terveysneuvontatyö on lakisääteistä toimintaa Suomalainen haittojen vähentämisen toimintamalli elää rinnan kielto- ja sääntelypolitiikan kanssa Suomalainen haittojen ehkäisy pyrkii parantamaan kontrolliviranomaisten sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten yhteistyötä, jotta huumeriippuvuudesta kärsivät ohjautuisivat entistä paremmin hoitoon 3.5.2011 Haittojen vähentäminen 21
Vertaisten ääni esiin! Palvelujärjestelmässä on alettu ottaa enemmän huomioon vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden ääni palveluiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa, jotta asiakkaiden tarpeet tulisivat paremmin huomioiduksi Vertaisten ja ammattilaisten osaamista ja kokemuksia yhdistämällä on viime vuosina syntynyt useita uusia toimintatapoja ja vertaistoimintaa käytetään entistä laajemmin ammatillisen työn rinnalla 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 22
Ei puhetta meistä ilman meitä Huumeiden käyttäjien yhdistys Lumme ry Yhdistyksen jäseninä käyttäjiä, ei-ikinä-käyttäneitä ja lopettaneita Keskittyy huumeista riippuvaisten tuki- ja neuvontatyöhön ja pyrkii vähentämään huumeiden käyttäjiin liittyvää kielteistä leimaa ja edistämään huumeiden käyttäjien tasa-arvoista kohtelua vain pieni osa käyttäjistä aiheuttaa ongelmia yhteiskunnalle tai on muuten häiriöksi muille ihmisille Julkaisee omaa lehteä, Veturia Ympäristön siistiminen Vertaisvalistus 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 23
Vertaistoiminnan monet muodot (1/2) Vinkin vertaistoimijat huumeiden käyttäjiä koulutettu vertaisvalistajiksi tai vertaisavustajiksi, jotka kertoivat oppimaansa muille huumeiden käyttäjille ja keräävät tietoa huumeiden käyttäjien näkemyksistä, toimintatavoista ja verkostoista Vinkin etsivä katuklinikka tavoitteena tavoittaa syrjäytyneimmät ja piilossa olevat asiakasryhmät, tuottaa palvelut heidän luokseen matalalla kynnyksellä ja ohjata heitä olemassa olevien palvelujen piiriin katuklinikalla työskentelee lääkäri, hoitaja ja vertaistyöntekijä. 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 24
Vertaistoiminnan monet muodot (2/2) Osaamiskeskushanke Osis yhdistää pääkaupunkiseudun huumetyön vertaistoiminnan resursseja (esim.) Stop Huumeille ry kouluttaa vertaisia toimimaan tulkkeina ja neuvonantajina ihmisille, jotka tarvitsevat apua palveluissa ja niihin hakeutumisessa (Fattaluuta) Omaiset huumetyön tukena ry:n vertaistoiminnallinen nais- ja perhetyön hanke Napero 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 25
Hoitoon rangaistuksen sijaan? Toistuvasti nostettu keskusteluun Suomessa (sopimushoito) Kaatunut rahaan ja asenteisiin Hoito ei ole riittävä rangaistus Poliisi tekee hoitoonohjausta ja tekee tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa Käyttörikostapauksissa voidaan tehdä syyttämättäjättämispäätös hoitoon hakeutumisen perusteella noin 30 40 syyttämättäjättämispäätöstä vuosittain 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 26
Jos ei hyvällä hoitoon niin pakolla Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastainen hoito Ihminen tulee täysimääräisesti perusoikeuksien haltijaksi syntymänsä hetkellä ja on niiden piirissä kuolemaansa asti Kv-ihmisoikeussopimukset eivät tunne sikiöiden oikeuksia tarjolla kuitenkin suojaa ennen syntymää: aborttirajat, tieteellisten kokeilujen kielto Raskaana olevan naisen itsemääräämisoikeus vai lapsen oikeus syntyä terveenä? Sikiö ei ole tällä hetkellä perusoikeuksien haltija, voidaanko sikiötä suojata äidin tahdosta riippumatta? aborttioikeus 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 27
On pakko keskustella Monta raskaana olevaa naista on oikeus sulkea laitokseen yhden sikiön suojelemiseksi 5 6 kk naisen elämässä on hyvin lyhyt aika, lapsen kannalta se on koko elämä Lakivalmistelu osana sosiaali- ja terveydenhuollon pakotteita miettivän työryhmän työtä vuonna 2011 subjektiivinen oikeus hoitoon vapaaehtoinen pakko pakko pakko 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 28
Johtopäätöksiä maailmalta Suuri maailma suuret haasteet Valtava pelikenttä, paljon toimijoita Maailmanluokan ongelma, mutta paikalliset ratkaisut Tasapainoinen lähestymistapa (kysynnän ja tarjonnan vähentäminen) ei ole itsestäänselvyys kaikkialla Kuka kärsii eniten -kilpailu tuottajien vastuu kuluttajien vastuu kauttakulkumaat Länsimaat, EU etujoukoissa, laajentavat keskustelun näkökulmaa 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 29
Johtopäätöksiä Suomesta Hyvä viranomaisyhteistyö mahdollistaa käytännönläheisen toimintatavan ja (ainakin välillä) myös nopeat muutokset Kriminalisointi (muuntohuumeet) ja dekriminalisointi (kannabiksen kotikasvatus?) haittojen vähentämisen välineinä? Suomella hyvä, syrjäinen asema, mutta kuinka kauan 29.10.2010 Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 30