11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa luvuissa. Tässä luvussa kuvataan metsätalouden ja -teollisuuden rakennetta, osuutta ja muutosten vaikutuksia kansantalouden tilinpidon näkökulmasta. Tilastokeskus on uudistanut kansantalouden tilinpidon laskelmat, ja siksi tässä vuosikirjassa esitettävät uudet aikasarjat poikkeavat aikaisemmin julkaistuista. Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi vuonna 1998 kuusi prosenttia. Metsätalouden osuus BKT:sta on viime vuosina ollut 2,5 prosentin vaiheilla. Metsäteollisuuden BKT-osuus oli 5,4 prosenttia vuonna 1998. Vuonna 1998 bruttokantorahatulot nousivat ensimmäistä kertaa yli 10 miljardin markan. Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta Suomen bruttokansantuote markkinahintaan oli 686 miljardia markkaa vuonna 1998. BKT:n reaalikasvu edellisvuodesta oli noin 6 prosenttia. Kansantalouden tuotantoa lisäsivät erityisesti viennin, investointien ja kulutuksen voimakas kasvu. Teollisuuden tuotanto lisääntyi noin 8 prosenttia, ja keskimääräistä enemmän kasvoivat myös mm. liikenne, rakentaminen, liikeelämän palvelut ja kauppa. Tuotanto väheni vain maataloudessa heikon sadon takia. Tässä vuosikirjassa esitettävät luvut ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja heinäkuulta 1999. Erityisesti vuotta 1998 koskevat luvut tarkentuvat vielä, mutta muutoksia tullee myös aikaisempiin vuosiin. Toimialaluokituksessa (TOL-95) metsätalous jaetaan metsän uudistamiseen, metsänhoitoon, puunkorjuuseen, muuhun metsätalouteen ja metsätaloutta palvelevaan toimintaan. 'Muuhun metsätalouteen' luetaan mm. metsien suojelu ja jäkälän keruu. 'Metsätaloutta palvelevia toimintoja' ovat esimerkiksi metsätalouden suunnittelu ja neuvonta, tiedotus ja metsänomistajien koulutus. Kansantalouden tilinpidon laskelmissa alatoimialoja on yhdistetty, ja tiedot ovat saatavissa jaolla: puunkorjuu, metsien hoito ja muu metsätalous (taulukko 11.3). Puunkorjuu käsittää puutavaran teon metsässä ja kuljetuksen kaukokuljetusreitin varteen. Puunkorjuun osuus metsätalouden kokonaistuotoksesta oli 90 prosenttia vuonna 1998 (taulukko 11.3). Puun kaukokuljetus on kansantalouden tilinpidossa liikennettä. Metsäojitus ja metsäteiden rakentaminen kuuluvat puolestaan rakentamisen luokkaan. Keräily (mm. metsämarjat ja sienet) luetaan maatalouden toimialaan. Metsäteollisuuden toimiala voidaan kansantalouden tilinpidon kaksinumerotasolla jakaa puutavarateollisuuteen (luokka 20) sekä massaja paperiteollisuuteen (21). Metsäteollisuuden kansantuoteosuus on 1990-luvun loppupuoliskolla vaihdellut 5 ja 6,5 prosentin välillä (taulukko 11.6). Teollisuus yhteensä vastaa noin neljänneksestä Suomen koko bruttokansantuotteesta. Tilastokeskus on uudistanut kansantalouden tilinpidon laskelmat, ja siksi tässä vuosikirjassa esitetään uudet, EKT95 1 :n mukaiset aikasarjat metsäsektorin tuotoksesta, arvonlisäyksestä ja toimintaylijäämästä 1990 98. Tilastokeskus on 1 Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä EKT 1995 Metsätilastollinen vuosikirja 287

ã 11 Forest sector in Finland s national economy päivittämässä aikasarjoja taaksepäin vuoteen 1975 asti. Tilinpidon uudistuksesta kerrotaan tarkemmin tietotaulussa. Uudistetun tilinpidon keskeinen muutos on se, että toimialoittaisen tarkastelun (esim. metsätalous) lisäksi tuotantoa voidaan tarkastella myös sektoreittain (esim. yritykset ja kotitaloudet). Tässä vuosikirjassa käytetään toimialoittaista tarkastelua, jossa tuotantotili voidaan esittää seuraavasti: Tuotos perushintaan Välituotekäyttö ostajanhintaan = Arvonlisäys, brutto perushintaan (osuus BKT:sta) Kiinteän pääoman kuluminen = Arvonlisäys, netto perushintaan Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Muut tuotantoverot + Muut tuotantotukipalkkiot (esim. peltojen metsitys) = Toimintaylijäämä Kansantalouden tilinpito uudistettu Suomen kansantalouden tilinpito on uudistettu. Uudistus perustuu uuteen Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT 1995) ja sen kanssa yhdenmukaiseen maailmanlaajuiseen System of National Accounts 1993 -järjestelmään. Vastaava uudistus on tehty myös muissa EU-maissa. Suomen bruttokansantuote on 1990-luvulla korkeampi kuin aiemmin on laskettu. Uusien laskelmien mukaan vuonna 1995 bruttokansantuotetta tuotettiin runsaat kaksi prosenttia enemmän kuin ennen tilastoitiin. Myös metsätalouden ja metsäteollisuuden arvonlisäykset nousivat jonkin verran uuteen järjestelmään siirryttäessä. Uudistuksen yhteydessä tilinpidon kiinteähintaisten laskelmien perusvuosi on muutettu vuoteen 1995. Uudistuksessa on tehty joukko käsitteellisiä ja menetelmällisiä muutoksia. Myös laskelmien kattavuuteen on kiinnitetty erityisesti huomiota. Bruttokansantuotetta ja muita kansantalouden tilinpidon suureita käytetään EU:n hallinnollisina mittareina, esimerkiksi budjetin koon ja siihen maksettavien maksujen perusteena. Siksi kunkin jäsenmaan tietojen tulee sisältää kaikki tilinpidon rajausten mukainen taloudellinen toiminta mukaan lukien harmaa talous. Suomessa kansantalouden tilinpidon lähdeaineisto ja käytetyt menetelmät ovat tähän astikin olleet varsin kattavia, joten suuria tarkistustarpeita ei tältä osin ilmennyt. Laajuudeltaan merkittävin muutos uudistuksessa on pääomanmuodostuksen käsitteen laajentaminen. Pääomanmuodostukseen luetaan aiempien investointihyödykkeiden lisäksi myös aineettomien kiinteiden varojen hankinta kuten tietokoneohjelmistot, malminetsintä sekä viihteen, taiteen ja kirjallisuuden alkuperäisteokset. Suuruudeltaan merkittävin on ohjelmistoinvestoinnit, joiden arvioidaan vuonna 1995 olleen noin 6 miljardia markkaa. Viljeltyjen tuotteiden tuotanto lasketaan EKT 1995:ssä kasvun perusteella. Metsät jaetaan kahteen luokkaan, viljeltyihin ja luonnonvaraisiin. Viljeltyjen metsien tuotokseksi lasketaan vuotuinen kasvu, luonnonvaraisten tuotos perustuu hakkuisiin. Hakkuiden yli jäävä kasvu viljellyissä metsissä kirjataan kansantaloudessa varaston lisäykseksi. Jos hakataan kasvua vähemmän, tuotos on hakkuita suurempi ja varastot kasvavat. Jos taas hakataan kasvua enemmän, tuotos on hakkuita pienempi ja varastot supistuvat. Suomessa ei ole siirrytty uuteen laskentatapaan, vaan puunkorjuun tuotanto lasketaan vanhaan tapaan hakkuiden perusteella. Suomi pitää tärkeänä, että metsätalouden suhdannevaihtelut saadaan esille bruttokansantuotteessa. Kasvun mukaan laskettaessa suhdanteet tasoittuisivat. Lisäksi kauan aikaa vaativa pohjoisten metsien kasvu on enemmän luonnonprosessi kuin ihmistyöllä aikaansaatua viljelyä. Koska kansantalouden tilinpidon laskelmat tehdään 1/4-vuosittain, myös tietopohja on hakkuiden mukaan laskettaessa parempi kuin kasvun mukaisessa laskennassa. Lisätietoja kansantalouden tilinpidon uudistuksesta saa Tilastokeskuksen internet-sivuilta, osoite http://www.tilastokeskus.fi/tk/to/skt95.html tai julkaisusta Kansantalouden tilinpito 1990 1998, Taulukot, SVT Kansantalous 1999:8. Teksti: Eeva Hamunen, Tilastokeskus 288 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

11 Metsäsektori kansantalouden osana ã Metsätalouden, puutavara- sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotantotilit esitetetään taulukoissa 11.3 11.5. Tärkein erä puunkorjuun tuotosta laskettaessa on puunmyyntitulot eli kantorahatulot. Bruttokantorahatuloilla tarkoitetaan puunmyyntituloa tai, mikäli hakattu puutavara on otettu metsänomistajan omaan käyttöön, vastaavaa raha-arvoa. Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla hakkuumäärät alueittain ja omistajaryhmittäin yksityismetsien puun kantohinnoilla. Myös yhtiöiden ja Metsähallituksen hakkuut arvotetaan yksityismetsien kantohinnoilla. Kantohinnat perustuvat Metlan puun ostomäärä- ja hintatilastoon. Hakkuumäärät Tilastokeskus saa Metlan markkinahakkuutilastosta. Kotitarvepuun määrä on Metlan arvio. Nettokantorahatuloihin päädytään, kun bruttokantorahatuloista vähennetään puun kasvatuksen poistot (Tilastokeskus). Nettokantorahatulojen lisäksi puunkorjuun toimintaylijäämään lasketaan hankintatyötulot sekä traktorija metsäkoneyrittäjien tulot. Hankintatyötulo kuvaa metsänomistajan omassa metsässään tekemän työn arvoa. Tulo sisältää hankintahakkuiden lisäksi kotitarvepuun. Hankintatyötuloa laskettaessa puumäärät arvotetaan hankintahintojen ja vastaavien kantohintojen erotuksilla eli ns. hankintalisillä. Näin saadusta hankinnan kokonaisarvosta puolet oletetaan työn osuudeksi eli hankintatyötuloksi. Ennätyksellisten markkinahakkuiden ja korkeiden kantohintojen vauhdittamina bruttokantorahatulot nousivat 10,4 miljardiin markkaan vuonna 1998. Yksityismetsistä kantorahatuloja tuli 9,4 miljardia markkaa. Edellinen vastaavaa tasoa oleva huippuvuosi oli 1974. Yksityiset-ryhmä sisältää yksityishenkilöiden lisäksi myös mm. kuolinpesien, kuntien, seurakuntien ja säätiöiden kantorahatulot (kuva 11.1 ja taulukko 11.1). Vuonna 1998 metsätalouden arvonlisäys oli 14,8 miljardia markkaa ja toimintaylijäämä 10,0 miljardia markkaa. Nettokantorahatulojen voimakkaasta kasvusta (8 prosenttia) johtuen metsätalouden arvonlisäys oli 0,8 miljardia markkaa suurempi kuin vuonna 1997 (taulukko 11.3). Metsäteollisuudessa tuotantotilien rakenne on sama kuin metsätaloudessa. Toimintaylijäämä lasketaan vähentämällä arvonlisäyksestä kiinteän pääoman kuluminen, palkansaajakorvaukset ja muut tuotantoverot sekä lisäämällä muut tuotantotukipalkkiot. Pääoman kuluminen lasketaan kansantalouden tilinpidon pääomakantamallin avulla. Muut tuotantoverot ja -tukipalkkiot lasketaan valtion tilinpäätöksen perusteella. Lähes 80 prosenttia metsäteollisuuden arvonlisäyksestä syntyy massa- ja paperiteollisuudessa. Vuonna 1998 massa- ja paperiteollisuuden arvonlisäys oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 24,4 miljardia markkaa (+16 prosenttia edellisvuodesta). Puutavarateollisuuden arvonlisäys oli 7,6 miljardia markkaa (-2 prosenttia). (taulukot 11.4 ja 11.5) Yksityismetsätalouden kannattavuus Metla on vuodesta 1996 kehittänyt yksityismetsätalouden kannattavuuteen liittyvien aineistojen tiedonkeruurutiineja. Taulukoissa 11.7 11.8 esitetetään alueittaisia yksityismetsätalouden kannattavuustietoja 1994 98. Kannattavuutta mitataan tässä suppeasti tuloina, menoina ja niiden erotuksena suhteutettuna metsämaan pinta-alaan. Varsinainen metsätalouden kannattavuustarkastelu edellyttäisi pitempiä aikasarjoja ja puuston arvon muutosten huomioon ottamista. Kannattavuuslaskelmien tulotietoina käytetään Tilastokeskuksen laskemia bruttokantorahatuloja (ks. tarkemmin taulukot 11.1 11.2). Kustannuksina käytetään pääosin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metlalle toimittamia metsäkeskuksittaisia kustannustietoja. Kustannustiedot perustuvat uudistamismateriaalien sekä ulkopuolisilla teetettyjen metsänhoito- ja perusparannustöiden osalta metsäkeskusten HANKE-systeemin mukaisiin kustannuksiin. Perusparannustöihin luetaan tässä metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito (taulukko 11.7). Metsänomistajien itse tekemistä töistä, koneiden käytöstä ja matkoista johtuvat kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten Metsätilastollinen vuosikirja 289

ã 11 Forest sector in Finland s national economy perusteella. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita, joita käytetään metsätulojen pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan. Vuonna 1998 yksityismetsätalouden nettotulos oli keskimäärin 615 markkaa hehtaarilta. Lisäystä edellisvuodesta oli 6 prosenttia. Itä- Suomessa nettotulot olivat selvästi korkeimmat (904 mk/ha). Pohjois-Suomessa hehtaarikohtaiset tulot olivat noin kolmasosa koko maan keskiarvosta (taulukko 11.8). Metsäsektorin muutosten vaikutukset kansantalouteen Taulukoissa 11.9 11.13 esitetään tietoja toimialojen välisistä yhteyksistä ja metsäsektorin muutosten kansantaloudellisista vaikutuksista. Laskelmien pohjana ovat Tilastokeskuksen laatimat, julkaisemattomat 68-toimialaiset panostuotostaulukot, jotka on tiivistetty 35-toimialaisiksi. Uudistetussa tilinpidossa on otettu käyttöön vuoden 1995 toimialaluokitus, joten tiedot eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia aikaisemmissa vuosikirjoissa esitettyjen lukujen kanssa. Panos-tuotosmallissa vaikutukset lasketaan lopputuotteiden kysynnän tiettyä muutosta kohti. Kun tuotetaan lopputuotteita, tarvitaan tuotantopanoksiksi oman ja muiden toimialojen tuottamia välituotteita, joiden valmistaminen vaatii välituotteita jne. Syntyy välillisiä tuotantovaikutuksia. Metsäteollisuuden toimialat saivat vuonna 1995 aikaan välittömästi ja välillisesti 180 199 miljoonan markan suuruisen kotimaisen kokonaistuotoksen muutoksen 100 miljoonan markan lopputuotteita kohti. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 166 miljoonaa markkaa sekä alkutuotanto- ja palvelutoimialojen mediaani 2 153 miljoonaa markkaa (taulukko 11.9). Metsäteollisuudesta sen ulkopuolisiin toimialoihin kohdistuvista vaikutuksista suurimmat ovat metsätalouden lisäksi kuljetuksessa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, energia- ja vesihuollossa, kemian teollisuudessa sekä kaupassa (taulukko 11.10). 2 Jakauman lukuarvoista suuruusjärjestyksessä keskimmäinen 290 Tuotannon muutoksesta kansantalouteen lopullisesti jäävä rahamäärä on arvonlisäys. Vuonna 1995 metsäteollisuuden toimialat tuottivat välittömästi ja välillisesti markkinahintaista arvonlisäystä 76 93 miljoonaa markkaa 100 miljoonan markan lopputuotteita kohti. Välillinen vaikutus oli välitöntä suurempi kaikilla metsäteollisuuden aloilla huonekaluja lukuun ottamatta. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 66 miljoonaa markkaa sekä alkutuotanto- ja palvelutoimialojen mediaani 89 miljoonaa markkaa (taulukko 11.9). Vaneri- ja muu levyteollisuus, muu puuteollisuus sekä huonekaluteollisuus ovat teollisuustoimialojen joukossa hyviä työllistäjiä: 100 miljoonan markan lopputuotteet edellyttivät vuonna 1995 välittömästi ja välillisesti 325 378 työllisen työpanosta. Massa- ja paperiteollisuus puolestaan on pääomavaltaista. Tosin sen muihin toimialoihin kohdistuvat välilliset työllisyysvaikutukset ovat suuret, samoin kuin puutavarateollisuudenkin. Työllisyys- ja työpanoskertoimet ovat panos-tuotostietojen nopeimmin vanheneva osa tuottavuuden kohenemisen takia, joten taulukoiden 11.11 ja 11.12 lukujen käyttöön sellaisinaan tulevaisuuteen suuntautuvissa arvioissa on suhtauduttava varauksin. Näiden lukujen vertaaminen edellisten vuosikirjojen tietoihin ei myöskään ole mahdollista, sillä tuottavuus- ja työllistävyysvertailut on tehtävä kiinteähintaisin laskelmin. Metsäteollisuudesta sen ulkopuolisiin toimialoihin kohdistuvista työllisyysvaikutuksista suurimmat ovat metsätalouden lisäksi kuljetuksessa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, kaupassa, metallituoteteollisuudessa, kemian teollisuudessa sekä energia- ja vesihuollossa (taulukko 11.12). Toimialojen brutto-osuudet viennistä on laskettu kotimaisten tuotteiden viennin perushintaisesta arvosta (taulukko 11.13). Nettoosuuksia laskettaessa vientituotteiden arvosta on vähennetty niihin välittömästi ja välillisesti sisältyvät tuontipanokset. Metsäsektori on edelleen keskeinen viejä: metsäsektorin bruttoosuus tavaroiden ja palveluiden viennistä vuonna 1995 oli 31,0 prosenttia ja netto-osuus 35,0 prosenttia. Varsinaisen metallisektorin (perusmetalli-, metallituote- ja kulkuneuvoteollisuus yhteensä) brutto-osuus oli 24,7 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

11 Metsäsektori kansantalouden osana ã prosenttia ja netto-osuus 22,4 prosenttia; sähköteknisen ja optiikkateollisuuden osuudet olivat vastaavasti 15,2 ja 11,9 prosenttia. Kirjallisuus Literature Kansantalouden tilinpidon uudistus. SVT Kansantalous 1999:4. Tilastokeskus. 18 s. Kansantalouden tilinpito 1990 1998: Taulukot. SVT Kansantalous 1999:8. Tilastokeskus. 194 s. Kansantalouden tilinpito 1997 1998. SVT Kansantalous 1999:13. Tilastokeskus. 16 s. Metsänhoito- ja perusparannustyöt, vuosi 1997. 1999. Metsätilastotiedote 461. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 32 s. Panos-tuotos 1995. SVT Kansantalous 1999:10. Tilastokeskus. 73 s. Toimialaluokitus 1995. Tilastokeskuksen käsikirjoja 4. 214 s. Toivonen, R. 1997. Metsäsektori kansantaloudessa. Tapion Taskukirja (23. uudistettu painos), s. 64 71. Metsälehti Kustannus. Toropainen, M. 1998a. The forest sector and national economy. In: Kellomäki, S. (ed.). Forest resources and sustainable management. Papermaking Science and Technology, Book 2. Fapet Oy, s. 404 413. 1998b. Metsäsektori kansantaloudessa. Julkaisussa: Hänninen, H. (toim.). Puuvarojen käyttömahdollisuudet. Metsäntutkimuslaitos ja Metsälehti Kustannus, s. 154 157. 1998c. Metsäsektorin kerrannaisvaikutukset kansantaloudessa. Julkaisussa: Hänninen, H. (toim.). Puuvarojen käyttömahdollisuudet. Metsäntutkimuslaitos ja Metsälehti Kustannus, s. 157 162. Uotila, E. 1997a. Yksityismetsätalouden kannattavuus vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 659. 58 s. (toim.). 1997b. Yksityismetsätalouden kannattavuustutkimus tarpeita ja tuloksia eri organisaatioiden näkökulmista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 661. 67 s. Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot 1997. 1999. Metsätilastotiedote 498. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 12 s. Muut tietolähteet Other sources of information Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Tilastokeskus, panos-tuotosaineistot Tilastokeskus, Taloudelliset olot Metsätilastollinen vuosikirja 291

ã 11 Forest sector in Finland s national economy 12000 10000 milj. mk FIM mill. Bruttokantorahatulot yhteensä - Total Yksityiset ym. - Private & other Metsäteollisuus - Forest industries Valtio - State 12000 10000 8000 8000 6000 6000 4000 4000 2000 2000 0 65 70 75 80 85 90 95 98 Rahanarvot muunnettu tukkuhintaindeksillä (kotimaiset tavarat). Vuosi - Year Monetary values deflated using wholesale price index (domestic goods). Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute 0 Kuva 11.1 Bruttokantorahatulot 1965 98 muunnettuina vuoden 1998 rahanarvoon Figure 11.1 Gross stumpage earnings 1965 98, expressed in 1998 monetary value 12 10 % Metsäsektori - Forest sector Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industry Puutavarateollisuus - Wood-products industry Metsätalous - Forestry Maatalous - Agriculture 12 10 8 8 6 6 4 4 2 2 0 75 80 85 90 95 97 98* * Ennakkoarvio - Preliminary estimates Vuosi - Year Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 11.2 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta 1975 98 Figure 11.2 Share of the forest sector in gross domestic product, 1975 98 0 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

11 Metsäsektori kansantalouden osana ã 11.1 Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain 1998 Gross stumpage earnings by forest ownership category and forestry centre, 1998 1 000 mk FIM 1 000 Metsäkeskus Yksityiset ym. Metsäteollisuus Valtio Yhteensä Forestry centre Private and other Forest industries State Total 0 Ahvenanmaa 18 421 65-18 486 1 Rannikko 457 007 3 295 5 361 465 663 Helsinki 243 144 3 195 2 806 249 145 Pohjanmaa 213 864 100 2 555 216 519 2 Lounais-Suomi 822 262 18 357 4 448 845 067 3 Häme-Uusimaa 990 495 15 236 15 363 1 021 094 4 Kymi 713 582 33 858 7 420 754 860 5 Pirkanmaa 764 365 25 826 51 306 841 497 6 Etelä-Savo 1 196 727 60 853 30 560 1 288 140 7 Etelä-Pohjanmaa 683 118 2 214 17 693 703 025 8 Keski-Suomi 1 002 566 66 793 51 376 1 120 735 9 Pohjois-Savo 972 842 46 268 18 859 1 037 970 10 Pohjois-Karjala 696 016 47 583 71 376 814 975 11 Kainuu 293 951 19 766 126 978 440 695 12 Pohjois-Pohjanmaa 528 706 8 616 68 227 605 549 13 Lappi 281 783-188 458 470 241 Koko maa 9 421 842 348 729 657 425 10 427 996 Whole country Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 293

ã 11 Forest sector in Finland s national economy 11.2 Brutto- ja nettokantorahatulot metsänomistajaryhmittäin 1980 98 Gross and net stumpage earnings by forest ownership category, 1980 98 * Ennakkoarvio Preliminary estimates milj. mk FIM mill. Selite 1980 1985 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Explanation Bruttokantorahatulot 5 075 6 332 8 016 5 513 5 358 5 305 7 500 8 691 8 120 9 803 10 428 Gross stumpage earnings Yksityiset ym. 4 445 5 358 6 825 4 303 4 109 4 039 6 320 7 777 7 027 8 854 9 422 Private and other Metsäteollisuus 307 411 534 655 683 730 619 280 429 292 349 Forest industries Valtio 323 563 657 555 566 536 561 634 664 657 657 State Puun kasvatuksen poistot 655 1 100 1 602 1 674 1 674 1 682 1 635 1 711 1 593 1 758 1 757* Wood production depreciations Yksityiset ym. 454 762 1 226 1 391 1 423 1 413 1 389 1 456 1 330 1 478 1 475 Private and other Metsäteollisuus 106 177 131 100 117 134 115 84 104 95 97 Forest industries Valtio 95 161 245 183 134 135 131 171 159 185 185 State Nettokantorahatulot 4 420 5 232 6 414 3 839 3 684 3 623 5 865 6 980 6 527 8 045 8 671* Net stumpage earnings Yksityiset ym. 3 991 4 596 5 599 2 912 2 686 2 626 4 931 6 321 5 697 7 376 7 947 Private and other josta kotitarvepuu 392 459 560 350 309 291 426 480 497 558 562 of which household use Metsäteollisuus 201 234 403 555 566 596 504 196 325 197 252 Forest industries Valtio 228 402 412 372 432 401 430 463 505 472 472 State Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 294 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

11 Metsäsektori kansantalouden osana ã 11.3 Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin 1990 98 Output, value added and operating surplus in forestry at current prices, 1990 98 * Ennakkoarvio (heinäkuu 1999) Preliminary estimates (July 1999) milj. mk FIM mill. Selite 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998* Explanation 1 Metsätalouden tuotos perushintaan 14 579 11 332 10 853 10 602 12 774 14 382 13 601 15 328 16 263 Output in forestry at basic prices puunkorjuu - harvesting of roundwood 13 049 9 717 9 291 9 172 11 533 13 049 12 138 13 840 14 700 metsien hoito - silviculture 1 199 1 283 1 231 1 120 953 1 029 1 138 1 124 1 183 muu metsätalous - other forestry activities 331 332 331 310 288 304 325 364 380 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan 1 417 1 295 1 314 1 228 1 307 1 338 1 321 1 363 1 474 Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) 13 162 10 037 9 539 9 374 11 467 13 044 12 280 13 965 14 789 Value added, gross at basic prices puunkorjuu - harvesting of roundwood 12 225 9 022 8 573 8 466 10 703 12 200 11 346 13 048 13 823 metsien hoito - silviculture 762 838 789 745 622 692 772 728 768 muu metsätalous - other forestry activities 175 177 177 163 142 152 162 189 198 4 Kiinteän pääoman kuluminen 2 394 2 478 2 471 2 456 2 345 2 381 2 273 2 474 2 491 Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) 10 768 7 559 7 068 6 918 9 122 10 663 10 007 11 491 12 298 Value added, net at basic prices puunkorjuu - harvesting of roundwood 9 831 6 544 6 102 6 010 8 358 9 819 9 073 10 574 11 332 metsien hoito - silviculture 762 838 789 745 622 692 772 728 768 muu metsätalous - other forestry activities 175 177 177 163 142 152 162 189 198 6 Palkat ja palkkiot 2 714 2 522 2 057 1 913 1 743 1 782 1 843 1 966 2 035 Wages and salaries puunkorjuu - harvesting of roundwood 1 731 1 502 1 225 1 093 905 760 981 1 128 1 190 metsien hoito - silviculture 601 636 457 460 475 639 516 522 518 muu metsätalous - other forestry activities 382 384 375 360 363 383 346 316 327 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 586 538 470 486 442 470 461 492 510 Employers social contributions puunkorjuu - harvesting of roundwood 413 337 290 296 241 213 258 297 314 metsien hoito - silviculture 106 111 91 105 106 149 109 111 110 muu metsätalous - other forestry activities 67 90 89 85 95 108 94 84 86 8 Muut tuotantotukipalkkiot 358 382 377 338 312 278 277 282 244 Other subsidies on production 9 Metsätalouden toimintaylijäämä (5-6-7+8) 7 826 4 881 4 918 4 857 7 249 8 689 7 980 9 315 9 997 Operating surplus in forestry puunkorjuu - harvesting of roundwood 7 718 4 757 4 637 4 654 7 241 8 877 7 866 9 219 9 861 nettokantorahatulot - net stumpage earnings 6 414 3 839 3 684 3 623 5 865 6 980 6 527 8 045 8 671 hankintatyötulot - income from delivery sales 589 476 506 431 586 469 470 405 540 muu puunkorjuu - other harvesting activities 715 442 447 600 790 1 428 869 769 650 metsien hoito - silviculture 79 116 266 203 52-80 160 105 151 muu metsätalous - other forestry activities 29 8 15 0-44 -108-46 -9-15 Metsätalous (TOL: 020) sisältää seuraavat alatoimialat: Metsän uudistaminen (02011), metsänhoito (02012), puunkorjuu (02013), muu metsätalous (02019) ja metsätaloutta palveleva toiminta (02020). Tässä taulukossa metsien hoitoon sisältyvät alatoimialat 02011 ja 02012; muuhun metsätalouteen luetaan alatoimialat 02019 ja 02020. Forestry (SIC: 020) consists of the following sub-branches: Forest regeneration (02011), silviculture (02012), harvesting of roundwood (02013), other forestry activities (02019) and forestry related service activities (02020). In this table, silviculture comprises sub-branches 02011 and 02012, while other forestry activities refer to sub-branches 02019 and 02020. Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 295

ã 11 Forest sector in Finland s national economy 11.4 Puutavarateollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin 1990 98 Output, value added and operating surplus in wood-products industries at current prices, 1990 98 * Ennakkoarvio (heinäkuu 1999) Preliminary estimates (July 1999) milj. mk FIM mill. Selite 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998* Explanation 1 Puutavarateollisuuden tuotos perushintaan 20 207 15 251 14 782 16 776 20 988 21 641 21 072 26 655 28 902 Output of wood-products industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan 13 553 10 887 10 057 10 875 13 675 14 935 15 493 18 900 21 322 Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) 6 654 4 364 4 725 5 901 7 313 6 706 5 579 7 755 7 580 Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen 945 983 1 048 1 087 1 095 1 068 1 072 1 092 1 136 Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) 5 709 3 381 3 677 4 814 6 218 5 638 4 507 6 663 6 444 Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot 3 317 2 822 2 537 2 563 2 924 3 169 3 090 3 352 3 644 Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 916 740 673 764 901 973 893 943 1 021 Employers social contributions 8 Muut tuotantoverot 4 3 3 3 3 3 4 5 6 Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot 154 144 133 259 155 138 105 106 42 Other subsidies on production 10 Puutavarateollisuuden toimintaylijäämä (5-6-7-8+9) 1 626-40 597 1 743 2 545 1 631 625 2 469 1 815 Operating surplus in wood-products industries Puutavarateollisuus (TOL: 20) sisältää seuraavat alatoimialat: Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (201); vanerin ja muiden puulevyjen valmistus (202); rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (203); puupakkausten valmistus (204) ja muiden puutuotteiden sekä korkki- ja punontatöiden valmistus (205). Wood-products industries (SIC: 20) consist of the following sub-branches: Sawmilling, planing and impregnation of wood (201); manufacture of plywood and other wood-based panels (202); manufacture of builders carpentry and joinery (203); manufacture of wooden containers (204); manufacture of other products of wood, and products of cork, straw and plaiting materials (205). Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 296 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

11 Metsäsektori kansantalouden osana ã 11.5 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin 1990 98 Output, value added and operating surplus in pulp and paper industries at current prices, 1990 98 * Ennakkoarvio (heinäkuu 1999) Preliminary estimates (July 1999) milj. mk FIM mill. Selite 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998* Explanation 1 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos perushintaan 47 801 43 861 46 394 51 889 59 274 77 927 67 835 74 111 78 299 Output of pulp and paper industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan 34 066 33 214 33 413 35 700 40 537 52 763 47 849 53 122 53 918 Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) 13 735 10 647 12 981 16 189 18 737 25 164 19 986 20 989 24 381 Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen 5 324 5 628 5 896 6 336 6 387 6 388 6 636 7 015 7 101 Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) 8 411 5 019 7 085 9 853 12 350 18 776 13 350 13 974 17 280 Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot 6 167 6 185 5 966 5 966 6 237 6 751 6 954 7 218 7 572 Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 1 701 1 687 1 647 1 698 1 924 2 083 2 017 2 117 2 178 Employers social contributions 8 Muut tuotantoverot 5 4 4 4 5 4 5 5 6 Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot 91 85 71 247 145 133 118 126 54 Other subsidies on production 10 Massa- ja paperiteollisuuden toimintaylijäämä (5-6-7-8+9) 629-2 772-461 2 432 4 329 10 071 4 492 4 760 7 578 Operating surplus in pulp and paper industries Massa- ja paperiteollisuus (TOL: 21) sisältää seuraavat alatoimialat: Massan, paperin ja kartongin valmistus (211) ja paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (212). Pulp and paper industries (SIC: 21) consist of the following sub-branches: Manufacture of pulp, paper and paperboard (211); manufacture of paper and paperboard products (212). Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 297

ã 11 Forest sector in Finland s national economy 11.6 Metsäsektorin ja maatalouden osuudet bruttokansantuotteesta 1960 98 Shares of the forest sector and agriculture in gross domestic product, 1960 98 * Ennakkoarvio (heinäkuu 1999) Preliminary estimates (July 1999) BKT markkinahintaan = Bruttoarvonlisäys perushintaan + tuoteverot - tuotetukipalkkiot GDP at market prices = Value added (gross) at basic prices + taxes on production - subsidies on production milj. mk FIM mill. Bruttokansantuote (BKT) Arvonlisäys, brutto perushintaan Vuosi markkinahintaan Value added, gross at basic prices Gross domestic product (GDP) Kaikki Metsätalous Puutavara- Massa- ja Maatalous Year at market prices toimialat teollisuus paperiteollisuus All Forestry % Wood-products % Pulp and paper % Agriculture % industries industry industry 1960 16 374 14 710 1 263 8,6 422 2,9 519 3,5 1 354 9,2 1961 18 561 16 682 1 475 8,8 426 2,6 619 3,7 1 585 9,5 1962 19 874 17 823 1 409 7,9 399 2,2 573 3,2 1 491 8,4 1963 21 583 19 603 1 531 7,8 431 2,2 660 3,4 1 534 7,8 1964 24 344 22 238 1 784 8,0 490 2,2 739 3,3 1 745 7,8 1965 26 922 24 430 1 978 8,1 530 2,2 755 3,1 1 804 7,4 1966 28 863 26 131 1 721 6,6 497 1,9 760 2,9 1 882 7,2 1967 31 660 28 257 1 672 5,9 517 1,8 784 2,8 1 986 7,0 1968 36 297 32 217 1 794 5,6 609 1,9 1 024 3,2 2 449 7,6 1969 41 430 37 044 2 163 5,8 900 2,4 1 575 4,3 2 562 6,9 1970 46 238 41 514 2 628 6,3 1 011 2,4 1 795 4,3 2 333 5,6 1971 50 801 45 392 2 718 6,0 1 057 2,3 1 565 3,4 2 714 6,0 1972 59 260 52 908 2 662 5,0 1 194 2,3 1 785 3,4 2 979 5,6 1973 72 137 64 439 3 467 5,4 1 952 3,0 2 266 3,5 3 163 4,9 1974 91 030 82 707 4 697 5,7 2 313 2,8 3 790 4,6 3 415 4,1 1975 105 420 96 608 4 740 4,9 1 492 1,5 3 242 3,4 5 147 5,3 1976 116 644 106 438 4 674 4,4 1 568 1,5 2 868 2,7 5 887 5,5 1977 128 545 115 800 5 261 4,5 2 032 1,8 3 221 2,8 6 020 5,2 1978 142 209 127 234 5 143 4,0 2 337 1,8 4 568 3,6 6 484 5,1 1979 165 550 148 589 6 627 4,5 3 220 2,2 6 298 4,2 6 901 4,6 1980 191 376 171 320 8 096 4,7 4 253 2,5 7 402 4,3 8 217 4,8 1981 216 660 193 488 8 876 4,6 3 385 1,7 7 925 4,1 8 240 4,3 1982 243 585 217 200 8 992 4,1 2 946 1,4 6 997 3,2 10 057 4,6 1983 271 607 242 662 8 834 3,6 4 016 1,7 7 930 3,3 11 863 4,9 1984 304 597 270 227 10 006 3,7 4 405 1,6 10 617 3,9 12 806 4,7 1985 331 628 293 418 10 700 3,6 3 777 1,3 10 461 3,6 12 864 4,4 1986 354 994 313 261 9 717 3,1 3 892 1,2 10 317 3,3 13 794 4,4 1987 386 855 340 294 10 553 3,1 4 694 1,4 11 912 3,5 11 319 3,3 1988 434 341 377 389 12 140 3,2 5 202 1,4 15 089 4,0 11 741 3,1 1989 486 998 422 606 13 070 3,1 6 173 1,5 15 542 3,7 14 191 3,4 1990 1 521 021 449 446 13 162 2,9 6 654 1,5 13 735 3,1 15 299 3,4 1991 498 067 430 628 10 037 2,3 4 364 1,0 10 647 2,5 13 582 3,2 1992 487 194 422 363 9 539 2,3 4 725 1,1 12 981 3,1 10 907 2,6 1993 493 062 428 316 9 374 2,2 5 901 1,4 16 189 3,8 11 505 2,7 1994 521 443 455 303 11 467 2,5 7 313 1,6 18 737 4,1 12 661 2,8 1995 561 387 490 829 13 044 2,7 6 706 1,4 25 164 5,1 8 930 1,8 1996 587 550 510 159 12 280 2,4 5 579 1,1 19 986 3,9 8 312 1,6 1997 632 882 547 871 13 965 2,5 7 755 1,4 20 989 3,8 8 127 1,5 1998 * 686 013 592 615 14 789 2,5 7 580 1,3 24 381 4,1 6 827 1,2 1 Aikasarja vuodesta 1990 alkaen perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon. Tiedot vuosilta 1990 98 eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tietotaulussa. Starting from 1990, the figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore the information for 1990 98 are not fully comparable with the figures for earlier years. Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 298 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

Metsätilastollinen vuosikirja 299 11.7 Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) metsäkeskuksittain 1998 Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial, private forestry by forestry centre, 1998 1 000 mk FIM 1 000 Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kymi 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Kainuu 12 Pohjois- 13 Lappi Koko maa Forestry centre nanmaa Suomi Uusimaa maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa Whole country Bruttokantorahatulot 18 421 457 007 822 262 990 495 713 582 764 365 1 196 727 683 118 1 002 566 972 842 696 016 293 951 528 706 281 783 9 421 842 Gross stumpage earnings Metsänhoito ja perusparannus 1 302 55 383 59 976 62 672 52 296 55 246 94 579 84 888 92 902 118 335 67 330 51 595 102 736 85 082 984 322 Silviculture and forest improvement Metsän uudistaminen 650 18 643 26 166 34 907 27 306 24 117 47 574 32 187 46 810 57 850 34 243 13 480 38 399 46 834 449 166 Forest regeneration Nuoren metsän kunnossapito 623 11 567 12 991 14 487 12 999 11 238 25 559 23 835 23 323 30 674 13 686 15 373 32 115 11 568 240 038 Tending of young stands Metsänlannoitus - 6 122 393 22 296 136 2 796 1 228 1 735 527 3 1 405 77 8 746 Forest fertilisation Metsänparannus 1 29 25 167 20 697 12 885 11 969 19 595 21 310 26 070 21 541 28 076 18 874 22 739 30 817 26 603 286 372 Forest improvement 1 Metsien hallinto ym. 2 210 29 083 47 570 45 439 38 946 40 329 47 820 45 436 43 684 43 654 34 637 16 511 39 900 27 271 502 490 Forestry administration costs Metsänhoitomaksut 537 7 142 15 246 13 158 13 300 11 882 17 111 13 756 13 574 10 842 10 030 3 869 9 930 5 429 145 806 Forestry fees Ammattiapu 66 2 574 3 009 4 296 5 337 5 386 4 280 5 254 5 539 8 127 4 366 2 066 5 367 5 040 60 705 Services provided by experts Vakuutusmaksut 166 2 304 4 733 5 331 2 890 4 176 4 187 3 336 4 391 3 011 2 955 1 030 3 857 2 861 45 228 Insurance fees Matkakustannukset 1 048 10 282 13 482 10 447 8 790 9 182 9 528 13 488 9 402 10 132 8 852 4 647 12 328 8 283 129 891 Travel costs Muut hallintokulut 394 6 782 11 101 12 208 8 628 9 704 12 714 9 601 10 779 11 541 8 434 4 898 8 417 5 659 120 860 Other administration costs Bruttokustannukset 3 512 84 466 107 546 108 111 91 242 95 575 142 399 130 324 136 586 161 989 101 967 68 106 142 636 112 353 1 486 812 Total costs + Tuki 411 13 233 12 141 13 008 15 981 11 697 17 872 32 143 17 727 25 836 16 370 18 711 51 680 55 962 302 772 Subsidies = Nettotulos 15 320 385 774 726 857 895 392 638 321 680 487 1 072 200 584 938 883 707 836 690 610 419 244 556 437 750 225 392 8 237 801 Net earnings Nettotulos / Bruttokantorahatulot 83 % 84 % 88 % 90 % 89 % 89 % 90 % 86 % 88 % 86 % 88 % 83 % 83 % 80 % 87 % Net earnings / Gross stumpage earnings Tuloksia metsämaan pinta-alaa kohti Results per unit of forest area mk/ha FIM/ha Bruttokantorahatulot 307 572 876 1 190 1 062 1 011 1 180 576 1 057 977 861 378 310 148 703 Gross stumpage earnings Bruttokustannukset 58 106 115 130 136 126 140 110 144 163 126 88 84 59 111 Total costs Tuki 7 17 13 16 24 15 18 27 19 26 20 24 30 29 23 Subsidies Nettotulos 255 483 774 1 076 950 900 1 057 493 932 840 755 315 257 119 615 Net earnings 1 Metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito Forest drainage, and construction and maintenance of forest roads Lähteet - Sources: Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute, Forestry Development Centre Tapio and Statistics Finland 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã

ã 11 Forest sector in Finland s national economy 11.8 Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) suuralueittain 1994 98 metsämaan pinta-alaa kohti Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial, private forestry per unit of forest area, 1994 98 Länsi-Suomi: metsäkeskukset 0, 1, 2, 3, 5, 7 ja 8; Itä-Suomi: metsäkeskukset 4, 6, 9 ja 10; Pohjois-Suomi: metsäkeskukset 11, 12 ja 13. The composition of the three regions in this table is the following: Western Finland: forestry centres 0, 1, 2, 3, 5, 7 and 8; Eastern Finland: forestry centres 4, 6, 9 and 10; Northern Finland: forestry centres 11, 12 and 13. For forestry centres, see Table 11.7. mk/ha FIM/ha Alue 1994 1995 1996 1997 1998 Region Länsi-Suomi Western Finland Bruttokantorahatulot 543 658 623 785 858 Gross stumpage earnings Bruttokustannukset 105 109 106 118 121 Total costs + Valtion tuki 19 17 18 18 18 State subsidies = Nettotulos 458 566 535 684 756 Net earnings Itä-Suomi Eastern Finland Bruttokantorahatulot 706 898 769 985 1 025 Gross stumpage earnings Bruttokustannukset 116 127 129 133 143 Total costs + Valtion tuki 21 17 18 21 22 State subsidies = Nettotulos 611 788 658 873 904 Net earnings Pohjois-Suomi Northern Finland Bruttokantorahatulot 162 201 178 211 252 Gross stumpage earnings Bruttokustannukset 69 65 59 63 74 Total costs + Valtion tuki 32 27 26 28 29 State subsidies = Nettotulos 126 163 144 175 207 Net earnings Koko maa Whole country Bruttokantorahatulot 471 583 527 664 703 Gross stumpage earnings Bruttokustannukset 97 100 98 105 111 Total costs + Valtion tuki 24 20 21 22 23 State subsidies = Nettotulos 398 503 449 580 615 Net earnings Lähteet: Sources: Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute, Forestry Development Centre Tapio and Statistics Finland 300 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

11 Metsäsektori kansantalouden osana ã 11.9 Lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama kotimaisen tuotoksen ja markkinahintaisen arvonlisäyksen muutos vuonna 1995, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä Effects of a FIM 100 mill. increase in final demand on domestic output and on value added at market prices in 1995, direct and indirect effects milj. mk FIM mill. Lopputuotteen tuottaja Producer of the final product Tuotoksen muutos Increase in domestic output Arvonlisäyksen muutos Omalla Muilla (suluissa välitön vaikutus) toimialalla toimialoilla Yhteensä Increase in value added Own industry Other industries Total (direct effects in brackets) Maatalous Agriculture 113 70 183 81 (45) Metsätalous Forestry 102 9 111 98 (92) Kaivos- ja kaivannaistoiminta Mining and quarrying 102 84 186 83 (42) Elintarviketeollisuus Food, beverages, tobacco 133 108 241 74 (17) Tevanake-teollisuus Textiles, wearing apparel, leather 112 42 154 67 (42) Sahateollisuus Sawn, planed and impregnated wood 103 88 191 93 (27) Vaneri- ja muu levyteollisuus Veneer, plywood and other board 103 77 180 83 (38) Muu puuteollisuus Other wood products 106 90 196 83 (37) Huonekaluteollisuus Furniture 106 75 181 81 (43) Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper 126 71 197 79 (33) Paperituoteteollisuus Paper and paperboard products 105 94 199 76 (34) Graafinen teollisuus Printing, publishing 104 83 187 85 (42) Polttoaineteollisuus Refined petroleum, coke 108 28 136 30 (16) Kemian teollisuus Chemicals, chemical products 114 49 163 64 (37) Kumi- ja muoviteollisuus Rubber and plastic products 103 51 154 64 (40) Savi-, lasi- ja kiviteollisuus Non-metallic mineral products 110 61 171 76 (43) Perusmetalliteollisuus Basic metals 149 47 196 59 (25) Metallituoteteollisuus Metal products, machinery 117 56 173 67 (37) Sähkötekninen ja optiikan teollisuus Electrical and optical equipment 123 32 155 56 (33) Kulkuneuvoteollisuus Transport equipment 106 63 169 65 (35) Muu teollisuus Other manufacturing 107 55 162 70 (41) Energia- ja vesihuolto Electricity, heating, water 135 45 180 81 (45) Talonrakentaminen Building 101 82 183 79 (40) Maa- ja vesirakentaminen Civil engineering 101 72 173 81 (49) Kauppa Trade 108 48 156 90 (61) Ravintolat ja majoitus Restaurants, hotels 101 106 207 86 (42) Kuljetus Transportation 109 44 153 85 (60) Posti- ja teleliikenne Post and telecommunications 106 38 144 93 (70) Rahoitus ja vakuutus Financial intermediation, insurance 107 37 144 94 (71) Asuntojen omistus Dwellings 100 48 148 95 (72) Liike- ja kiinteistöpalvelut Business and real estate services 110 60 170 86 (50) Julkinen hallinto Administration 107 38 145 89 (65) Koulutus Education 104 39 143 94 (72) Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health and social work 107 26 133 93 (76) Muut palvelut Other services 102 48 150 89 (64) Lähteet: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 301

ã 11 Forest sector in Finland s national economy 11.10 Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama kotimaisen tuotoksen muutos vuonna 1995 toimialoittain, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä Effects of a FIM 100 mill. increase in final demand of forest industry products on domestic output in 1995, direct and indirect effects, by industry milj. mk FIM mill. Lopputuotteen tuottaja Producer of final product Toimiala, jolle vaikutukset Saha- Vaneri- ja muu Muu puu- Huonekalu- Massa- ja pa- Paperituotekohdistuvat teollisuus levyteollisuus teollisuus teollisuus periteollisuus teollisuus Increase in output of Sawn, planed and Veneer, plywood Other wood Furniture Pulp and paper Paper and paperimpregnated wood and other board products board products Metsätalous 51,6 20,5 14,5 6,0 11,7 3,8 Forestry Sahateollisuus 103,4 2,9 22,0 7,2 3,3 1,2 Sawn, planed and impregnated wood Vaneri- ja muu levyteollisuus 0,1 103,3 2,8 9,7 0,3 0,2 Veneer, plywood and other board Muu puuteollisuus 0,2 0,6 106,3 2,9 0,5 0,6 Other wood products Huonekaluteollisuus 0,1 0,1 0,2 105,6 0,1 0,1 Furniture Massa- ja paperiteollisuus 1,7 6,0 2,4 2,7 125,9 37,8 Pulp and paper Paperituoteteollisuus 0,4 0,5 0,8 1,1 1,4 104,9 Paper and paperboard products Kemian teollisuus 0,6 6,9 2,8 4,0 5,1 3,7 Chemicals, chemical products Metallituoteteollisuus 1,6 2,1 4,8 5,5 2,5 2,0 Metal products, machinery Energia- ja vesihuolto 3,4 7,3 4,0 4,0 13,3 7,9 Electricity, heating, water Kauppa 2,7 2,1 2,4 2,0 2,0 2,2 Trade Kuljetus 11,3 10,3 9,6 6,8 10,0 9,5 Transportation Liike- ja kiinteistöpalvelut 3,6 4,4 6,0 7,1 4,9 6,8 Business and real estate services Muut toimialat (22) yhteensä 10,0 13,4 17,0 16,3 15,8 17,9 Other industries (22) total Yhteensä 190,7 180,4 195,6 180,9 196,8 198,6 Total Lähteet: Sources: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland 302 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

11 Metsäsektori kansantalouden osana ã 11.11 Lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama työllisyyden muutos vuonna 1995, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä (suluissa välitön vaikutus), työllisiä Employment effects of a FIM 100 mill. increase in final demand in 1995, direct and indirect (direct effects in brackets), employed persons Työllisten määrän muutos Lopputuotteen tuottaja Producer of final product Increase in number of employed persons Omalla toimialalla Muilla toimialoilla Yhteensä Own industry Other industries Total Maatalous Agriculture 866 (764) 115 981 Metsätalous Forestry 175 (171) 18 193 Kaivos- ja kaivannaistoiminta Mining and quarrying 128 (125) 143 271 Elintarviketeollisuus Food, beverages, tobacco 127 (96) 434 561 Tevanake-teollisuus Textiles, wearing apparel. leather 297 (266) 74 371 Sahateollisuus Sawn, planed and impregnated wood 98 (95) 150 248 Vaneri- ja muu levyteollisuus Veneer, plywood and other board 209 (202) 116 325 Muu puuteollisuus Other wood products 205 (193) 135 340 Huonekaluteollisuus Furniture 254 (241) 124 378 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper 60 (48) 107 167 Paperituoteteollisuus Paper and paperboard products 96 (91) 111 207 Graafinen teollisuus Printing, publishing 177 (170) 152 329 Polttoaineteollisuus Refined petroleum, coke 31 (29) 49 80 Kemian teollisuus Chemicals, chemical products 92 (81) 76 168 Kumi- ja muoviteollisuus Rubber and plastic products 156 (152) 77 233 Savi-, lasi- ja kiviteollisuus Non-metallic mineral products 184 (168) 98 282 Perusmetalliteollisuus Basic metals 79 (53) 77 156 Metallituoteteollisuus Metal products, machinery 168 (144) 86 254 Sähkötekninen ja optiikan teollisuus Electrical and optical equipment 120 (98) 59 179 Kulkuneuvoteollisuus Transport equipment 165 (155) 100 265 Muu teollisuus Other manufacturing 222 (208) 93 315 Energia- ja vesihuolto Electricity, heating, water 89 (66) 67 156 Talonrakentaminen Building 221 (219) 148 369 Maa- ja vesirakentaminen Civil engineering 227 (225) 110 337 Kauppa Trade 315 (292) 92 407 Ravintolat ja majoitus Restaurants, hotels 295 (293) 242 537 Kuljetus Transportation 190 (174) 83 273 Posti- ja teleliikenne Post and telecommunications 298 (281) 72 370 Rahoitus ja vakuutus Financial intermediation, insurance 181 (169) 75 256 Asuntojen omistus Dwellings 0 (0) 94 94 Liike- ja kiinteistöpalvelut Business and real estate services 215 (195) 115 330 Julkinen hallinto Administration 377 (353) 78 455 Koulutus Education 358 (343) 82 440 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health and social work 502 (471) 54 556 Muut palvelut Other services 301 (294) 97 398 Lähteet: Sources: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 303

ã 11 Forest sector in Finland s national economy 11.12 Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama työllisyyden muutos vuonna 1995 toimialoittain, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä Employment effects of a FIM 100 mill. increase in final demand of forest industry products in 1995, direct and indirect, by industry 1 000 työtuntia 1 000 working hours Lopputuotteen tuottaja Producer of final product Toimiala, jolle vaikutukset Saha- Vaneri- ja muu Muu puu- Huonekalu- Massa- ja Paperituotekohdistuvat teollisuus levyteollisuus teollisuus teollisuus paperiteollisuus teollisuus Increase in employment in Sawn, planed and Veneer, plywood Other wood Furniture Pulp and paper Paper and paperimpregnated wood and other board products board products Maatalous 3,8 5,8 5,2 5,3 9,9 9,3 Agriculture Metsätalous 165,5 65,6 46,5 19,2 37,4 12,0 Forestry Sahateollisuus 162,6 4,5 34,6 11,3 5,1 1,9 Sawn, planed and impregnated wood Vaneri- ja muu levyteollisuus 0,2 345,1 9,3 32,3 1,1 0,7 Veneer, plywood and other board Muu puuteollisuus 0,7 2,0 339,3 9,2 1,5 1,9 Other wood products Huonekaluteollisuus 0,2 0,3 0,9 411,5 0,3 0,3 Furniture Massa- ja paperiteollisuus 1,3 4,7 1,8 2,1 97,7 29,4 Pulp and paper Paperituoteteollisuus 0,6 0,7 1,1 1,7 2,1 156,5 Paper and paperboard products Kemian teollisuus 0,8 9,2 3,7 5,3 6,7 5,0 Chemicals, chemical products Metallituoteteollisuus 3,8 5,1 11,5 13,3 6,1 4,8 Metal products, machinery Energia- ja vesihuolto 3,5 7,5 4,1 4,1 13,8 8,2 Electricity, heating, water Kauppa 14,3 11,2 12,5 10,5 10,5 11,6 Trade Kuljetus 38,0 34,9 32,5 23,0 33,8 31,9 Transportation Liike- ja kiinteistöpalvelut 12,5 15,4 20,6 24,6 17,1 23,4 Business and real estate services Muut toimialat (21) yhteensä 31,9 41,3 53,5 52,3 45,7 55,2 Other industries (21) total Yhteensä 439,7 553,3 577,1 625,7 288,8 352,1 Total Lähteet: Sources: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland 304 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

11 Metsäsektori kansantalouden osana ã 11.13 Toimialojen osuudet tavaroiden ja palveluiden viennistä vuonna 1995 Shares of the individual industrial sectors in exports of goods and services in 1995 Toimiala Osuus tavaroiden viennistä Osuus tavaroiden ja palveluiden viennistä: Industry Share in exports of goods Share in exports of goods and services: Brutto Netto 1 Brutto Netto 1 Gross Net 1 Gross Net 1 % Metsätalous 0,2 0,3 0,2 0,2 Forestry Elintarviketeollisuus 2,3 2,5 2,0 2,1 Food, beverages, tobacco Tevanake-teollisuus 1,9 1,8 1,6 1,5 Textiles, wearing apparel, leather Sahateollisuus 4,4 5,9 3,8 4,9 Sawn, planed and impregnated wood Vaneri- ja muu levyteollisuus 1,7 2,0 1,5 1,7 Veneer, plywood and other board Muu puuteollisuus 0,9 1,1 0,8 1,0 Other wood products Huonekaluteollisuus 0,8 0,9 0,7 0,8 Furniture Massa- ja paperiteollisuus 26,8 30,5 23,1 25,5 Pulp and paper Paperituoteteollisuus 1,1 1,2 1,0 1,0 Paper and paperboard products Graafinen teollisuus 1,2 1,5 1,1 1,3 Printing, publishing Polttoaineteollisuus 2,0 0,9 1,8 0,8 Refined petroleum, coke Kemian teollisuus 5,5 5,1 4,8 4,3 Chemicals, chemical products Kumi- ja muoviteollisuus 1,8 1,7 1,6 1,4 Rubber and plastic products Savi-, lasi- ja kiviteollisuus 1,2 1,3 1,0 1,1 Non-metallic mineral products Perusmetalliteollisuus 7,5 6,4 6,5 5,4 Basic metals Metallituoteteollisuus 15,5 15,1 13,4 12,6 Metal products, machinery Sähkötekninen ja optiikkateollisuus 17,6 14,3 15,2 11,9 Electrical and optical equipment Kulkuneuvoteollisuus 5,6 5,3 4,8 4,4 Transport equipment Kauppa - - 1,2 1,5 Trade Kuljetus - - 6,2 7,4 Transportation Liike- ja kiinteistöpalvelut - - 4,7 5,6 Business and real estate services Muut toimialat (14) yhteensä 2,0 2,2 3,0 3,6 Other industries (14) total Metsäsektori yhteensä 35,9 42,0 31,0 35,0 Forest sector total Toimialat yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Industries total 1 Vientituotteista vähennetty niihin välittömästi ja välillisesti sisältyvät tuontipanokset. Exported less imported direct and indirect inputs. Lähteet: Sources: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 305