Rovaniemen seudun suhdanteet 1 / 2006
ROVANIEMEN SEUDUN SUHDANTEET 1/2006 Liikevaihtotiedot tammikuu 1995 marraskuu 2005 Henkilöstötiedot tammikuu 1997 joulukuu 2005
SISÄLTÖ 1 Johdanto...2 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus...2 1.2 Väestökehitys...3 1.3 Suhdannekehityksen yhteenveto...3 2 Toimialakohtainen suhdannekuva Rovaniemen seudulla...5 2.1 Koko ICT sektori...5 2.2 ICT palvelutuotanto...6 2.3 ICT sisältötuotanto...7 2.4 Majoitus- ja ravitsemistoiminta...8 2.5 Hotellit...9 2.6 Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys...10 2.7 Teollisuus...11 2.8 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus...12 2.9 Mekaaninen puunjalostus...13 2.10 Kylmänalan yritysryhmä...14 1
1 Johdanto 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus Rovaniemen seudun suhdanteet toimitetaan kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa, Rovaniemen seudun ja Lapin liiton yhteistyönä. Raportin on koonnut tutkija Sami Laakkonen Lapin liitosta. Katsauksessa tarkastellaan yritystoimipaikkojen liikevaihdon ja n kehitystä yhdeksällä Rovaniemen seudulle strategisesti tärkeällä toimialalla. Katsaus sisältää graafeina ja analysoituna liikevaihdon trendin ja neljännesvuosimuutokset toimialakohtaisesti. Henkilöstötrendiä ei ole saatavissa kaikilta tarkasteluun sisältyviltä toimialoilta. Tarkasteltavat toimialat perustuvat joko tilastokeskuksen julkaisemaan toimialaluokitukseen tai sitten seurattava yritysjoukko on rakennettu y-tunnuksiin perustuen 1. Toimialaluokituksen ja tähän liittyvän hakemiston avulla lukija saa tarvittaessa lisätietoja käytössä olevasta toimialaluokituksesta, esimerkiksi tarkan kuvauksen siitä, millaista yritystoimintaa kukin toimiala käytännössä sisältää 2. Rovaniemen seutukunnasta tai Lapin liitosta on myös saatavilla yksityiskohtainen lista kunkin toimialan sisältämistä yrityksistä sekä täydelliset aikasarja-aineistot Microsoft Excel - muodossa. Graafit on saatavilla valmiina diaesityksenä. Raportin keskeinen termistö selitteineen on katsauksen liitteenä (Liite 1). Suhdannetietojen laskennan pääasiallisena lähteenä käytetään verohallinnon maksuvalvonta-aineistoa, joka kattaa kaikki arvonlisävelvolliset yritykset ja säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat. Lisäksi katsauksen tietolähteinä on käytetty tilastokeskuksen suuryritystiedustelua, yritys- ja toimipaikkarekisteriä, toimiala-online järjestelmää, aluetilinpitoa sekä väestö- ja työpaikkatilastoja. Toimialakohtaiset trendit perustuvat tilastokeskuksen toimittamiin kuukausitason indekseihin, jotka ovat liikevaihdon osalta saatavilla vuodesta 1995 lähtien. Henkilöstön osalta indeksit ulottuvat vuodesta 1997 eteenpäin. Tässä katsauksessa uusimmat tiedot ovat liikevaihdon osalta vuoden 2005 marraskuulta ja määrän osalta joulukuulta. Perusvuotena toimii vuosi 2000, jolloin indeksin arvo on. Laskenta on suoritettu toimipaikkatasolla, jolloin kaikkien kyseisellä toimialalla liiketoimintaa harjoittavien yritysten toimivat toimipaikat sisältyvät laskentaan. Tiedot yritysjärjestelyistä, aloittamisista ja lopettamisista sekä yritysten toimipaikka- ja toimialarakenteiden muutoksista saadaan yritys- ja toimipaikkarekisterin päivittymisen yhteydessä. Suurimmat yritysjärjestelyt tulevat tietoon kuukausittaisen suuryritystiedustelun kautta. Trendikuvioiden tarkastelussa on muistettava, että kuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden hyvin korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii jatkuvasti tasoittumaan, sillä maksuvalvonta-aineisto kertyy ja päivittyy 6 kuukauden ajan. Ensimmäisellä laskentakerralla kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on kertynyt noin 95 98 prosenttia. Henkilöstömäärän uusimman kuukauden kertymä on pienempi kuin muiden muuttujien, koska määrä lasketaan liikevaihdon perusteella sellaisille yrityksille, jotka eivät maksa palkkaa. Lisäksi liikevaihtotiedot ovat käytettävissä kuukautta myöhemmin kuin palkkatiedot. Neljännesvuosimuutokset kertovat vuosineljänneksen muutoksen suhteessa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi vuoden 2005 ensimmäinen vuosineljännes sisältää tammi-, helmija maaliskuun kehityksen ja neljännesmuutos kertoo prosentuaalisen muutoksen vuoden 2004 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Vertailuajankohdan kehitysvauhti vaikuttaa suoraan uusimpiin muutosprosentteihin. Jos kasvu on ollut voimakasta edellisen vuoden neljänneksellä, voi uuden vuosineljänneksen muutosprosentti näyttää pieneltä tai osoittaa jopa kasvun vähentymistä siinäkin tilanteessa, ettei pidemmän aikavälin kehityksessä olisi laskua, vaan kehitys on vain välillä tasaantunut. 1 Toimialaluokitus TOL 2002. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Hakapaino Oy, Helsinki 2002. Y-tunnuksia käyttäen yrityksistä on muodostettu elinkeinoklusteri, jota voidaan vertailukelpoisesti seurata toimialaluokituksen mukaisen toimialan tavoin. 2 Toimialaluokitus TOL 2002. Liite 1 Hakemisto. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Yliopistopaino, Helsinki 2002. 2
1.2 Väestökehitys Rovaniemen seudun väkiluku on Lapin muista seutukunnista poiketen kasvanut vahvasti 19-luvun loppupuolelle saakka. Vuoden 2005 lopulla Rovaniemen seudulla asui 62 559 asukasta, kolmasosa koko maakunnan väestöstä. Luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden enemmyys on puolittunut, mutta pysytellyt silti vahvasti positiivisena koko tarkastellun ajanjakson vuodesta 19 lukien. Vuonna 2005 Rovaniemen seudulla syntyi 221 henkilöä kuolleita enemmän. Muuttotase painui pakkaselle vuonna 1995 ja oli synkimmillään peräti -6 asukasta vuosituhannen taitteessa. Voimakas lähtömuutto kumosi syntyneiden positiivisen enemmyyden vuosina 1998-2002, jolloin Rovaniemen seudun väestö pieneni voimakkaimmillaan 0,8 prosenttia vuonna 2000. Yhdeksän muuttotappiovuoden jälkeen vuonna 2004 muuttoliike kääntyi plussan puolelle, mutta vuonna 2005 muuttotase meni taas pakkaselle 33 henkeä. Korkean syntyvyyden ansiosta Rovaniemen seudun väkiluku lisääntyi 188 hengellä vuonna 2005. 000 Rovaniemen seudun väkiluku 19-2005* 0 Rovaniemen seudun väestönmuutos 19-2005* 000 0 Väkiluku 50 000 40 000 30 000 20 000 Asukasta 0 400 200 0-200 10 000 0 19 19 Yhdistynyt Rovaniemi Ent. Rovaniemen kaupunki Rovaniemen seutu 19 2000 2005 Ent. Rovaniemen maalaiskunta Ranua -400-0 -0-0 19 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Syntyneiden enemmyys Muuttotase Väestönmuutos 1.3 Suhdannekehityksen yhteenveto Lapin vahvasti suurteollisuudesta riippuva aluetalous on ollut hyvässä kasvuvauhdissa ja kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi peräti 14 % vuonna 2004. Vuoden 2005 tammimarraskuussa kasvuksi kertyi 1,4 prosenttia. Maakunnallisesti tarkasteltuna Rovaniemen seutu muodostaa oman muista seuduista selkeästi eroavan aluetaloustypologiansa, jonka työpaikkarakennetta luonnehtii julkissektorivetoisuus. Peräti 44 % Rovaniemen seudun kaikista työpaikoista on julkisella ja 36 % yksityisellä palvelusektorilla. Maakuntakeskuksen oma väestöpohja, ulkopuolelta tuleva asiointikysyntä sekä matkailu merkitsevät vahvaa pohjaa kaupalle ja palveluille. Teollisuus, alkutuotanto ja rakentaminen muodostavat yhdessäkin vain 16 % osuuden seudun kaikista työpaikoista. Rovaniemen seutukunnan tarkastelluista liiketoiminnan sarjoista pitkällä aikavälillä liikevaihtoaan ovat kasvattaneet kaikki toimialat elintarvikkeiden valmistusta(tol 15) lukuun ottamatta. Vahvimmin kasvaneet toimialat ovat ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys (TOL 63302 + 9272) sekä kylmäalan yritysryhmä. Myös teollisuus (TOL D) on kasvanut hyvin. ICT palvelutuotanto kasvoi erittäin vahvasti vuoden 2002 alkuun saakka, mutta on tämän jälkeen ollut laskusuuntainen. Hotellien (TOL 551) kasvu on ollut vahvaa vuodesta 2002 lukien. Liikevaihto on kehittynyt epäsuotuisimmin elintarvikkeiden valmistuksessa (TOL 15). Kokonaisuutena ottaen Rovaniemen seudun suhdannekehitystä voidaan luonnehtia hyväksi ja seutukunnan strategisesti tärkeillä aloilla on saavutettu kasvua elintarvikkeiden valmistusta lukuun ottamatta. 3
Lappi väestö 185 7 (2005*) väestönmuutos -663 (2004-2005*) muutos 0,4 % väestönmuutos -3508 (2001-2005*) muutos 1,9 % työttömyysaste 16,7 % (2005) työllisyysaste 58,1 % (2005) arvonlisäys/asukas 19 207 (2003*) Työpaikat toimialoittain 2003 Julkiset palvelut 6 % 6 % 4 % Yksityiset palvelut 37 % 14 % Teollisuus Alkutuotanto Tunturi-Lappi väestö 14 0 (2005*) väestönmuutos 65 (2004-2005*) muutos 0,5 % väestönmuutos 232 (2001-2005*) muutos 1,5 % työttömyysaste 17,7 % (2005) työllisyysaste 58,6 % (2003*) arvonlisäys/asukas 15 771 (2003*) 5 % 8 % 3 % 5 % 34 % 33 % Rakentaminen Muut Pohjois-Lappi väestö 17 621 (2005*) väestönmuutos 166 (2004-2005*) muutos 0,9 % väestönmuutos 722 (2001-2005*) muutos 3,9 % työttömyysaste 18,8 % (2005) työllisyysaste 55,7 % (2003*) arvonlisäys/asukas 16 230 (2003*) 11 % 4 % 5 % 4 % 4 45 % 36 % Tornionlaakso väestö 9 655 (2005*) väestönmuutos 144 (2004-2005*) muutos 1,5 % väestönmuutos 398 (2001-2005*) muutos 4, työttömyysaste 16,8 % (2005) työllisyysaste 52,3 % (2003*) arvonlisäys/asukas 12 893 (2003*) 12 % 8 % 7 % 36 % Itä-Lappi väestö 20 518 (2005*) väestönmuutos 494 (2004-2005*) muutos 2,4 % väestönmuutos 1763 (2001-2005*) muutos 7,9 % työttömyysaste 20,6 % (2005) työllisyysaste 50,8 % (2003*) arvonlisäys/asukas 14 3 (2003*) 8 % 14 % 3 % 5 % 36 % 29 % 15 % 27 % Kemi-Tornion seutu väestö 61 357 (2005*) väestönmuutos +18 (2004-2005*) muutos +0, väestönmuutos 1039 (2001-2005*) muutos 1,7 % työttömyysaste 15,6 % (2005) työllisyysaste 57,6% (2003*) arvonlisäys/asukas 22 916 (2003*) 3 % 7 % 3 % 32 % Rovaniemen seutu väestö 62 559 (2005*) väestönmuutos +188 (2004-2005*) muutos +0,3 % väestönmuutos +646 (2001-2005*) muutos +1, työttömyysaste 16,1 % (2005) työllisyysaste 58,6 % (2003*) arvonlisäys/asukas 19 683 (2003*) 4 % 4 % 6 % 6 % 44 % 27 % 28 % 36 % 4
2 Toimialakohtainen suhdannekuva Rovaniemen seudulla 2.1 Koko ICT sektori KOKO ICT SEKTORI Toimialafaktat 2003 146 kpl liikevaihto 136 milj. 752 htv osuus seudun kaikkien toimialojen liikevaihdosta 8,1 % osuus seudun kaikkien toimialojen stä 7,2 % Koko ICT sektorin liikevaihto oli Rovaniemen seudulla kasvu-uralla vuoden 2001 loppuun saakka 3. Vuoden 2002 alusta liikevaihdon kehitys on kääntynyt laskuun. Liikevaihto laski vuoden 2005 toisella vuosineljänneksellä -3,5 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä -2,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2005 tammi-marraskuun aikana toimialan liikevaihto putosi -3,4 prosenttia vuoden 2004 vastaavasta ajanjaksosta. Koko ICT sektorin laskeva trendi on seurausta ICT palvelutuotannon alamäestä. Koko ICT sektorin on vuodesta 1997 lukien kehittynyt mukaillen toimialan liikevaihdon kehitystä. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2005 aikana 2,8 prosenttia, kun vastaava muutos vuonna 2004 oli -2,4 prosenttia. 1 Liikevaihdon kehitys Koko ICT yhteensä: Henkilöstömäärän kehitys Koko ICT yhteensä: 1 40 Liikevaihdon kehitys koko ICT-sektorilla yhteensä: Henkilöstömäärän kehitys Koko ICT yhteensä: 4 3 2 15 % 2 1-1 1 5 % -5 % -1-2 -15 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 3 ICT sektori on määritelty OECD:n suositusten mukaisesti. 5
2.2 ICT palvelutuotanto ICT PALVELUTUOTANTO Toimialafaktat 2003 58 kpl liikevaihto 105 milj. 468 htv osuus seudun kaikkien toimialojen liikevaihdosta 6,2 % osuus seudun kaikkien toimialojen stä 4,5 % ICT palvelutuotannossa liikevaihdon kehitys Rovaniemen seudulla on ollut vahvasti nousujohteinen vuoden 2002 ensimmäiselle neljännekselle saakka 4. Tämän jälkeen vuoden 2002 toiselta neljännekseltä lukien liikevaihdon neljännesmuutokset ovat olleet negatiivisia yhtä lukuun ottamatta. ICT palvelutuotannon vuoden 2005 tammi-marraskuun liikevaihto oli -4,5 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajanjaksona. Vuosineljänneksestä riippuen, toimialan yrityksistä noin 45-50 prosenttia kasvatti liikevaihtoansa, mutta liikevaihdoltaan supistuvien yritysten laskuvaikutus toimialan kokonaiskasvuun on pysynyt liikevaihdoltaan kasvavien yritysten kasvuvaikutusta suurempana. ICT palvelutuotannon on lisääntynyt alkuun vahvasti vuosina 1997-2001, mutta vuodesta 2002 n määrä on tasaantunut. Vuoden 2005 aikana määrä kasvoi 4,7 % verrattuna vuotta aiempaan. 1 Liikevaihdon kehitys ICT Palvelutuotanto: 1 Henkilöstömäärän kehitys ICT Palvelutuotanto: 1 150 50 30 40 Liikevaihdon kehitys ICT Palvelutuotannossa: Henkilöstömäärän kehitys ICT Palvelutuotanto: 5 4 % 5 3 2 1-1 4 3 2 1-2 -1-3 -2 I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 4 ICT sektorin jako palvelu- ja sisältötuotantoon on määritelty OECD:n suositusten mukaisesti. 6
2.3 ICT sisältötuotanto ICT SISÄLTÖTUOTANTO Toimialafaktat 2003 84 kpl liikevaihto 29 milj. 256 htv osuus seudun kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,7 % osuus seudun kaikkien toimialojen stä 2,5 % Rovaniemen seudun ICT sisältötuotannon osalta neljä ensimmäistä tarkastelujakson vuotta ovat olleet heikkenevän liikevaihtokehityksen aikaa 5. Käänne parempaan on tapahtunut vuoden 1999 kolmannella neljänneksellä, josta lukien liikevaihto on ollut kasvu-uralla. ICT sisältötuotannossa liikevaihto on kehittynyt palvelutuotantoa suotuisammin. Vuoden 2005 kolme ensimmäistä vuosineljännestä kehittyivät kaikki loivassa, vajaan prosentin kasvussa. Toimialan on laskenut vuodesta 1997. Henkilöstömäärä oli vuoden 2005 aikana -1,4 prosenttia edellisvuotta pienempi. 150 Liikevaihdon kehitys ICT Sisältötuotanto: Liikevaihdon kehitys ICT Sisältötuotannossa: Henkilöstömäärän kehitys ICT Sisältötuotanto: Henkilöstömäärän kehitys ICT Sisältötuotanto: 2 15 % 1 5 % -5 % -1-15 % -2-25 % 15 % 1 5 % -5 % -1-15 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 5 ICT sektorin jako palvelu- ja sisältötuotantoon on määritelty OECD:n suositusten mukaisesti. 7
2.4 Majoitus- ja ravitsemistoiminta MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Toimialafaktat 2004 TOL H 166 kpl liikevaihto 62 milj. 676 htv osuus seudun kaikkien toimialojen liikevaihdosta 3,5 % osuus seudun kaikkien toimialojen stä 6,3 % Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (TOL H) liikevaihto Rovaniemen seudulla on kasvanut tasaista, keskimäärin noin viiden prosentin vuosivauhtia koko tarkastellun ajanjakson. Vuosille 2000-2001 ajoittuu heikompi suhdannetilanne, jolloin toimialalla on jääty käytännössä nollakasvuun. Vuodesta 2002 jatkunut liikevaihdon kasvu hidastui vuoden 2004 puolivälissä ja 2005 aikana toimialan liikevaihdon kasvu on edelleen hidastunut. Vuoden 2005 tammi-marraskuussa liikevaihto oli 2,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kasvoi voimakkaasti vuosina 1998 ja 1999, mutta on tämän jälkeen vakiintunut. Vuoden 2005 aikana toimialan määrä oli 1,4 prosenttia pienempi kuin vuonna 2004 6. Liikevaihdon kehitys Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol H): 1 Liikevaihdon trendivertailu Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol H) 1 Liikevaihdon kehitys majoitus- ja ravitsemistoiminnassa: 14 % 12 % 1 8 % 6 % 4 % 2 % -2 % -4 % -6 % -8 % Koko maa (tol H) Henkilöstömäärän kehitys Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol H): Lähde: Tilastok esk us, Asiak ask ohtainen suhdannepalvelu 6 Majoitus- ja ravitsemistoimialalla voimistunut vuokratyövoiman käyttö ei näy toimialan yritysten määrässä. 8
2.5 Hotellit HOTELLIT Toimialafaktat 2004 TOL 551 17 kpl liikevaihto 28 milj. 241 htv osuus seudun kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,6 % osuus seudun kaikkien toimialojen stä 2,2 % Hotellien (TOL 551) liikevaihto on pysytellyt Rovaniemen seudulla suurin piirtein samalla tasolla vuosina 1995-2001. Liikevaihto on lähtenyt selkeään kasvuun vuoden 2002 ensimmäiseltä neljännekseltä lukien ja myönteinen suhdannevaihe on jatkunut vuonna 2005. Hotellitoiminnan liikevaihto kasvoi vuoden 2005 tammi-marraskuun aikana 4,7 prosenttia, kun vastaava muutos vuotta aikaisemmin oli 5,2 prosenttia. 240 220 200 1 1 Liikevaihdon kehitys hotelleissa (tol 551): Liikevaihdon kehitys hotelleissa: 2 15 % 1 5 % -5 % -1-15 % -2 9
2.6 Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys OHJELMAPALVELUTOIMINTA JA VIRKISTYS Toimialafaktat 2004 TOL 63302+9272 51 kpl liikevaihto 16 milj. 174 htv osuus seudun kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,9 % osuus seudun kaikkien toimialojen stä 1,6 % Ohjelmapalvelutoiminnan ja virkistyksen (TOL 63302+9272) toimialalla liikevaihto Rovaniemen seudulla on kasvanut vahvasti. Kasvu on ollut kaikkein nopeinta vuosina 1998-1999 ja 2002. Liikevaihdon kasvu on hidastunut vuoden 2005 aikana vuotta aiemmasta. Vuoden 2005 toisella vuosineljänneksellä liikevaihto laski -4,6 ja kolmannella vuosineljänneksellä -16,6 prosenttia vuotta aiemmasta. Kehitys oli kuitenkin suotuisampaa alku- ja loppuvuodesta, joten vuoden 2005 tammimarraskuun kasvu jäi prosentin verran positiiviseksi. Toimialan kausivaihtelut ovat poikkeuksellisen suuret, mikä näkyy alkuperäisen indeksisarjan havainnoissa. Joulu ja kevättalvi tuovat käytännössä vuoden liikevaihdon. 0 Liikevaihdon kehitys ohjelmapalvelutoiminnassa ja virkistyksessä (tol 63302+9272): 0 0 500 400 300 200 0 Liikevaihdon kehitys ohjelmapalvelutoiminnassa ja virkistyksessä: % % % 4 2-2 -4 10
2.7 Teollisuus TEOLLISUUS Toimialafaktat 2004 TOL D 241 kpl liikevaihto 215 milj. 1 396 htv osuus seudun kaikkien toimialojen liikevaihdosta 12,3 % osuus seudun kaikkien toimialojen stä 12,9 % Teollisuuden (TOL D) toimialalla liikevaihto Rovaniemen seudulla on kasvanut. Teollisuuden liikevaihdon trendi on kehittynyt melko tasaisessa kasvussa vuodesta 2000 lähtien. Erityisesti vuosi 2003 oli nopean kasvun aikaa. Liikevaihto on kehittynyt suotuisasti myös vuoden 2005 kuluessa, kun ensimmäisen vuosineljänneksen pienen notkahduksen jälkeen toisella vuosineljänneksellä liikevaihto oli 13,3 prosenttia edellisvuotta suurempi ja kolmannella vuosineljänneksellä peräti 32,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Teollisuuden määrä oli pienoisessa laskussa vuodesta 1998 aina vuoden 2003 loppuun asti. Tämän jälkeen toimialan määrät ovat olleet loivassa nousussa. Vuodelle 2004 kasvua kertyi 2,6 prosenttia ja vuodelle 2005 mukavat 4,7 prosenttia. Toimialan yritysjoukkoa tarkastelemalla on nähtävissä, että määrien nousevan kehityksen taustalla on sekä ltään supistuvien yritysten määrän väheneminen että niiden koko toimialan kehitykseen kohdistuvan kasvuvaikutuksen pienentyminen. 250 230 210 1 1 150 Liikevaihdon kehitys teollisuudessa (tol D): 150 Liikevaihdon trendivertailu Teollisuus (tol D) 50 Koko maa (tol D) Liikevaihdon kehitys teollisuudessa (tol D): Henkilöstömäärän kehitys Teollisuus (tol D): 4 3 2 1-1 -2 11
2.8 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus ELINTARVIKKEIDEN JA JUOMIEN VALMISTUS Toimialafaktat 2004 TOL 15 28 kpl liikevaihto 31 milj. 1 htv osuus seudun kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,8 % osuus seudun kaikkien toimialojen stä 1,7 % Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen (TOL 15) toimialalla liikevaihto on laskenut niin Rovaniemen seudulla samoin kuin koko Lapissakin. Erityisen heikkoa kehitys on ollut vuosina 1996-1997 ja 2003. Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto kääntyi kuitenkin kasvuun vuoden 2004 puolivälissä. Myönteinen kehitys on jatkunut myös vuoden 2005 aikana, jolloin kolmannella vuosineljänneksellä saavutettiin peräti 22,2 prosentin kasvu. Liikevaihdon kehitys elintarvikkeiden valmistuksessa (tol 15): 150 Liikevaihdon trendivertailu elintarvikkeiden valmistuksessa (tol 15) Koko maa (tol 15-16) Liikevaihdon kehitys elintarvikkeiden valmistuksessa: 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % -1-15 % -2-25 % -3 12
2.9 Mekaaninen puunjalostus MEKAANINEN PUUNJALOSTUS Toimialafaktat 2004 TOL DD+361 42 kpl liikevaihto 15 milj. htv osuus seudun kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,8 % osuus seudun kaikkien toimialojen stä 1, Mekaanisessa puunjalostuksessa (TOL DD+361) liikevaihto Rovaniemen seudulla on kasvanut. Varsinkin vuodet 2000-2001 ovat olleet hyviä. Mekaanisen puun liikevaihdon voimakas vaihtelu on hieman tasaantunut. Toimialan vuoden 2005 tammi-marraskuun liikevaihdon kasvu oli 12,2 prosenttia. Kasvu oli erityisen ripeää kolmannella vuosineljänneksellä, jolloin kasvua kertyi 27,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Toimialan ssä ei ole tapahtunut huomattavaa muutosta vuoden 1997 tilanteeseen verrattuna. Vuonna 2005 määrä lähti kuitenkin selkeään kasvuun ja oli 10,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kasvu oli erityisen ripeää kolmena viimeisenä vuosineljänneksenä, jolloin on päästy reilusti yli 10 prosentin kasvuvauhdin. 200 1 1 Liikevaihdon kehitys mekaanisessa puussa (tol DD+361): Henkilöstömäärän kehitys Mekaaninen puu (tol DD+361): 1 150 Liikevaihdon kehitys mekaanisessa puussa: Henkilöstömäärän kehitys Mekaaninen puu (tol DD+361): 4 3 2 1-1 -2-3 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % -1-15 % -2-25 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 13
2.10 Kylmänalan yritysryhmä KYLMÄNALAN YRITYSRYHMÄ Toimialafaktat 2003 18 kpl liikevaihto 111 milj. osuus seudun kaikkien toimialojen liikevaihdosta 6,6 % Kylmänalan yritysryhmän liikevaihdon kehitys on ollut erittäin nousujohteista 7. Yritysryhmän liikevaihdon trendi kääntyi heikoksi jääneen vuoden 2004 lopussa uudelleen kasvuun. Toimialan vuoden 2005 tammi-marraskuun liikevaihto oli peräti 22,3 prosenttia edellisvuotta suurempi. Etenkin kolmannen vuosineljänneksen kasvu oli erittäin ripeää, kun kasvuksi summautui 32,9 prosenttia. 0 Liikevaihdon kehitys kylmäalan yritysryhmässä: 0 0 500 400 300 200 0 Liikevaihdon kehitys kylmäalan yritysryhmässä: 40 35 30 25 20 15 % 5-5 - % 7 Kylmänalan yritysryhmä on muodostettu Rovaniemen seudun määrittämänä. Tarkasteltaviin yrityksiin sisältyy esimerkiksi Rovaniemen kaupungissa toimiva moottorikelkkatehdas, jonka osuus koko klusterin liiketoiminnasta on huomattava. Aineiston tulkinnassa on huomioitava graafien suuri skaala. 14
LIITE 1: Keskeinen termistö selityksineen Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusajankohdan suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusajankohdan arvosta tai määrästä. Perusajankohdassa indeksipisteluku on. Perusvuosi on vuosi, jonka laskennassa tarkasteltavan muuttujan vuoden keskimääräistä arvoa merkitään sadalla. Tässä suhdannekatsauksessa perusvuotena toimii vuosi 2000, jolloin indeksipisteluvun arvo on. Alkuperäinen sarja sisältää kaiken informaation toimialan kehityksestä. Näin ollen sitä käytetään kun esimerkiksi vertaillaan muutosta edellisvuoteen tai kun halutaan päätellä, onko toimialan liikevaihto ollut jonain kuukautena poikkeuksellisen korkea tai matala. Siinä näkyvät myös toimialan sesonkikuukaudet. Esimerkiksi lomarahojen maksun ajoituksen vuoksi palkkasumman alkuperäinen sarja on usein korkealla kesäkuukausina. Kausitasoitetussa sarjassa peräkkäisten kuukausien indeksipisteluvut ovat alkuperäistä sarjaa vertailukelpoisempia, sillä sarjasta on puhdistettu vuoden sisäisestä vaihtelusta, kuten sesongeista, lomista ja vuodenajoista, aiheutuva vaihtelu. Trendi tarkoittaa aikasarjasta ilmenevää jokseenkin tasaista ja systemaattista liikettä. Trendisarjasta on poistettu sekä kausivaihtelukomponentti että epäsäännöllisen vaihtelun komponentti. Trendisarja antaa kuvan tarkasteltavan muuttujan kehittymisestä pitkällä aikavälillä. Trendisarja on havainnollinen väline suhdannevaihteluiden seuraamiseen ja eri toimialojen tai alueiden keskinäiseen vertaamiseen. Toimialaluokituksen avulla luokitellaan yrityksiä ja eri toimialoille. Nykyisin käytössä olevassa toimialaluokituksessa (TOL 2002) on kuusi tasoa. Taso valitaan sen perusteella, kuinka tarkkaa tai karkeaa toimialajakoa halutaan käyttää. Toimipaikka on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita ja palveluja tuottava tuotantoyksikkö. Maksuvalvonta-aineisto on verohallinnosta kerran kuukaudessa saatava aineisto. Aineisto perustuu arvonlisävelvollisten ja säännöllisten työnantajien verottajalle kuukausittain antamiin valvontailmoituksiin. Aineisto sisältää tietoja yritysten liikevaihdosta, palkkasummasta, kotimaan myynnistä, EU-alueen sisäisestä viennistä, kotimaan myynneistä maksettavasta arvonlisäverosta sekä ostoihin sisältyvästä vähennettävästä verosta. Yritys- ja toimipaikkarekisteri on tilastokeskuksen ylläpitämä tilastotoimen perusrekisteri Suomen yrityksistä ja niiden toimipaikoista. Rekisteri sisältää kaikki yritykset, yhteisöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat, jotka ovat arvonlisävelvollisia, työnantajia tai kuuluvat ennakkoperintärekisteriin. Rekisteriä päivitetään jatkuvasti ja sen tiedot kerätään tilastokeskuksen omin tiedusteluin ja useista hallinnollisista lähteistä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja hyödynnetään myös alueellisten suhdanneindeksien laskennassa. Liikevaihto tarkoittaa kirjanpitolain mukaan yrityksen varsinaiseen toimintaan kuuluvien tuotteiden ja palveluiden myyntituottoa, josta on vähennetty annetut alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Henkilöstö toimialalla tarkoittaa ympärivuotisiksi ja kokopäiväisiksi työpaikoiksi muutettua työmäärää. Esimerkiksi työnantajan ilmoittamat neljä kolmen kuukauden mittaista työsuhdetta on muutettu laskennassa yhdeksi henkilötyövuodeksi eli henkilöksi. Vienti on osa koko liikevaihtoa. Vienti lasketaan koko liikevaihdon ja kotimaan myynnin erotuksena. Vienti koostuu tällöin verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EU-alueen ulkopuolisesta viennistä. Vienti ei sisällä arvonlisäveroa.