kannattavuudesta 26 215, tilastot 2.1.217 1 (9) Sisällysluettelo Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tilastot 1 Vakuutusmaksutulo 1 Luottotappiot 2 Korvaukset 3 Liikekulut 5 Vastuuvelka 5 Ammattitaudit 6 Tilastolähteet 9 Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tilastot Seuraavassa esitetään tilastoja vakuutusyhtiöiden yhteenlasketuista tiedoista. Tarkastelussa ovat mukana vain suomalaiset vakuutusyhtiöt lukuun ottamatta vakuutusmaksutulon tarkastelua, jossa ovat mukana myös Suomessa vuosina 28 213 toimineen sivuliikkeen 1 maksutulotilastot. Tilastot on esitetty bruttoluvuista, siis luvuista ennen jälleenvakuuttajan osuuden vähentämistä. Kuvioiden ja taulukoiden otsikoissa on kerrottu, miltä Excel tiedoston taulukko, lakisääteinen tapaturmavakuutus 26 215 -välilehdeltä esitetty tieto on saatavilla numeerisessa muodossa. Vakuutusmaksutulo Vakuutuksenottajilta veloitettu vakuutusmaksu sisältää eriä, joita ei lueta vakuutusyhtiön tilinpäätöksen mukaiseen maksutuloon. Tällaisia eriä ovat luottotappiot, työsuojelumaksu sekä jakojärjestelmämaksu. Näistä siirtotuloksi luokiteltavia eriä ovat työsuojelumaksu ja jakojärjestelmämaksu, sillä vakuutusyhtiön tulee tilittää nämä maksut edelleen Työsuojelurahastolle ja Tapaturmavakuutuskeskukselle. Taulukossa 1 ja kuviossa esitetään vakuutuksenottajilta kerätyn maksun muodostuminen. Siirtotulojen osuus koko maksusta on viime vuosina ollut noin 16 prosenttia. Tuloslaskelman mukainen vakuutusmaksutulo muodostuu pakollisista työajan taulustomaksuvakuutuksista (eli 1 Sivuliikkeen maksutulotilastot koskevat Tryg Forsikring A/S Suomen sivuliikkeen tietoja vuosilta 28 213. Taulukko 1. Vakuutusmaksun muodostuminen 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Vakuutusmaksutulo 571,2 585,3 586,3 554,7 537,7 584,4 619,4 617,7 588,9 599,8 Jakojärjestelmä 94,9 96,7 94,7 92,2 15,2 12,9 111,2 95,9 18,3 11,3 Luottotappiot 3,6 4,3 4, 7,4 6,3 6,6 7,9 8,3 7,5 7,2 Työsuojelumaksu 1,3 1,5 1,3 9,7 9,6 1,7 1,9 1,5 1, 1,1 Yhteensä 68,1 696,9 695,3 664, 658,8 722,5 749,4 732,3 714,7 727,4
kannattavuudesta 26 215, tilastot 2.1.217 2 (9) yleensä pienten yritysten vakuutukset), pakollisista työajan erikoismaksuvakuutuksista (suurten yritysten vakuutukset), tapaturmavakuutuslain 57 1 momentin mukaisista vapaaehtoisista työajan vakuutuksista ja 57 2 sekä 3 momentin mukaisista vapaa ajan vakuutuksista. Vuoteen 26 asti tuloslaskelman mukainen vakuutusmaksutulo sisältää jakojärjestelmämaksut. Seuraavassa taulukossa ja kuvioissa 1 3 on esitetty vakuutusmaksutulon jakauma sekä vakuutusmaksu tulon muodostuminen vakuutustyypeittäin. Luottotappiot Lakisääteinen tapaturmavakuutus on työnantajalle pakollinen vakuutus. Lisäksi lain mukaan vakuutusyhtiö ei voi kieltäytyä antamasta tai pitämästä voimassa siltä haettua vakuutusta. Tämän vuoksi on tärkeää seurata myös luottotappioiden määrän kehitystä. Työnantajien taloudelliset vaikeudet näkyvät yleensä luottotappioiden lisääntymisenä. Kuviossa 4 esitetään luottotappioiden kehitys tarkastelujaksolla vakuutustyypeittäin. Kuvio 1. Vakuutusmaksun muodostuminen Kuvio 2. Vakuutusmaksutulon jakauma 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 14 14 14 14 16 17 15 13 15 15 84 84 84 84 82 81 83 84 82 82 6 5 4 3 2 1 Pakollinen työajan vakuutus, taulustomaksut 26 27 28 29 Pakollinen työajan vakuutus, erikoismaksut 21 211 Vapaaehtoinen työaika (57 1 mom.) 212 213 Vapaa-aika (57 2 & 3 mom.) 214 215 Vakuutusmaksutulo Jakojärjestelmä Luottotappiot Työsuojelumaksu Taulukko 2. Vakuutusmaksutulon muodostuminen vakuutustyypeittäin 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Pakollinen työajan vakuutus, taulustomaksut Pakollinen työajan vakuutus, erikoismaksut Vapaaehtoinen työaika (57 1 mom.) Vapaa-aika (57 2 & 3 mom.) 229,1 194,1 192,8 177,8 171,4 195,9 215,3 27,6 191,3 188,3 35,5 31,5 36,5 289,8 28,3 296,4 36,1 32,1 285,4 296,1 41,4 39,1 42,8 42,1 43,5 4,2 43,2 53,9 55,5 55,1 45,1 41,6 44,1 44,9 42,6 51,8 54,7 54,1 56,7 6,3 Yhteensä 666,2 585,3 586,3 554,7 537,7 584,4 619,4 617,7 588,9 599,8
kannattavuudesta 26 215, tilastot 2.1.217 3 (9) Korvaukset Korvaukset on jaettu ohimeneviin 2, pysyviin ja muihin korvauksiin. Ohimenevät korvaukset muodostuvat lähes kokonaan päiväraha ja sairaanhoitokorvauksista. Pysyvistä korvauksista merkittävimmän osan muodostavat lopullisesti vahvistetut ja väliaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet. Muut korvaukset 3 koostuvat lähinnä indeksikorotuksista, jotka rahoitetaan vuosittain erillisen jakojärjestelmän kautta. Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty maksetut bruttovahinkokorvaukset sekä bruttovahinkokorvausten jakauma. Kuvioissa 7 ja 8 esitetään ohimenevien ja pysyvien bruttovahinkokorvausten jakaumat. Tilinpäätöksen mukaisiin maksettuihin korvauksiin sisältyy myös korvaustoiminnan hoitokuluja. Tällaisia ovat mm. vahingon, eläkehakemuksen ym. vakuutustapahtuman rekisteröinti ja käsittely sekä korvaus/eläkepäätöksen laatiminen ja Kuvio 4. Luottotappiot prosentteina vakuutusmaksutulosta (VJ12) 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Pakollinen työajan vakuutus, taulustomaksut 26 27 Pakollinen työajan vakuutus, erikoismaksut 28 29 Vapaaehtoinen työaika (57 1 mom.) 21 211 Vapaa-aika (57 2 & 3 mom.) 212 213 214 215 Yhteensä Kuvio 3. Vakuutusmaksutulo 7 6 5 4 3 2 1 Kuvio 5. Maksetut bruttovahinkokorvaukset (VJ13) 6 5 4 3 2 1 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Pakollinen työajan vakuutus, taulustomaksut Pakollinen työajan vakuutus, erikoismaksut Vapaaehtoinen työaika (57 1 mom.) Vapaa-aika (57 2 & 3 mom.) Ohimenevät Pysyvät Muut 2 Ohimeneviä korvauksia ovat tapaturmavakuutuslain (68/1948) mukainen päiväraha, mainitun lain 17 a :n mukainen, sairaanhoitoon sisältyvän fysikaalisen hoidon aikainen ansionmenetyskorvaus sekä mainitun lain 14 :n 3 ja 4 momentissa, 15 :ssä, 2 :n 3 momentissa, 41 :n 5 momentissa, 46 :n 3 momentissa ja 65 a :ssä tarkoitetut korvaukset. Lisäksi ohimeneviin korvauksiin luetaan oikeudenkäyntikulut. 3 Muut korvaukset ovat jakojärjestelmän piiriin kuuluvia korvauksia, poolikorvauksia tai korvauksia joita ei voida luokitella ohimeneviksi tai pysyviksi korvauksiksi.
kannattavuudesta 26 215, tilastot 2.1.217 4 (9) maksaminen. Korvaustoiminnan kuluihin sisällytetään myös osuudet Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton tapaturmavakuutuslain 58 :n mukaisista korvaustoiminnan hoitokuluista sekä tapaturma asioiden muutoksenhakulautakunnan ja tapaturma asioiden korvauslautakunnan kuluista. Vakuutusyhtiöiden korvaustoiminnan hoitokuluista omien kulujen osuus oli 93 prosenttia. Kuvio 6. Bruttovahinkokorvausten jakauma (VJ13) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 26 27 Ohimenevät Pysyvät Muut 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuvio 8. Pysyvien bruttovahinkokorvausten jakauma (VJ13) 8 7 6 5 4 3 2 1-1 Haittarahat 26 27 Väliaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet 28 29 Lopullisesti vahvistetut eläkkeet 21 211 Kuntouttaminen 212 213 214 215 Muut pysyvät Kuvio 7. Ohimenevien bruttovahinkokorvausten jakauma (VJ13) 8 7 6 5 4 3 2 1 26 27 Sairaanhoito Päivärahat Muut ohimenevät 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuvio 9. Korvaustoiminnan hoitokulut (VJ13) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Maksetut vahinkojen selvittelykulut Osuus TVL:n tapaturmavakuutuslain 58 :n mukaisista korvaustoiminnan hoitokuluista Osuus tapaturmalautakunnan ja tapaturma-asiain korvauslautakunnan kuluista
kannattavuudesta 26 215, tilastot 2.1.217 5 (9) Liikekulut Liikekulujen kohdistaminen lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen ja allokointi eri toimintoihin perustuu yhtiöiden sisäiseen laskentaan. Kohdistusperiaatteet voivat sen vuoksi vaihdella yhtiöiden ja vuosien välillä. Liikekulusta merkittävimpiä ovat vakuutusten hankinnasta ja hoitamisesta aiheutuvat välilliset ja välittömät kustannukset. Kuviossa 1 esitetään liikekulut eriteltynä hankintamenoihin, hoitokuluihin, hallintokuluihin ja muihin liikekuluihin. Lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavat yhtiöt ovat keränneet omien vakuutusmaksujensa yhteydessä myös työttömyys ja ryhmähenkivakuutuksen vakuutusmaksuja, jotka on tilitetty eteenpäin Työttömyysvakuutusrahastolle ja Henkivakuutusosakeyhtiö Retrolle. Tästä työstä vakuutusyhtiöille on maksettu hoitopalkkioita, jotka ovat pienentäneet liikekuluja. Nämä erät sisältyvät kuviossa esitettyihin muihin liikekuluihin. Vuoden 213 alussa työttömyysvakuutusmaksujen perintä siirtyi Työttömyysvakuutusrahastolle, mikä nähdään kuviossa negatiivisten muiden liikekulujen selvänä vähenemisenä. Vakuutusyhtiöt hoitavat kuitenkin vielä vuotta 212 ja sitä aikaisempia vuosia koskevat työttömyysvakuutusmaksuasiat. Myös ryhmähenkivakuutuksen maksut peritään edelleen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen laskutuksen yhteydessä. Kuvio 1. Liikekulut (VJ12b) Vastuuvelka Vakuutusyhtiön vastuuvelka muodostuu vakuutusmaksuvastuusta, korvausvastuusta ja tasoitusmäärästä. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vastuuvelasta 97,2 on korvausvastuuta, 2,5 tasoitusmäärää ja,3 vakuutusmaksuvastuuta. Vakuutukset ovat pääsääntöisesti kalenterivuotisia, mikä selittää vakuutusmaksuvastuun pienuuden. Korvausvastuun muodostuminen Kuvioissa 11 ja 12 esitetään bruttokorvausvastuun jakautuminen erityyppisiin vastuisiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana bruttokorvausvastuun jakaumassa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Merkittävä osa, yli 7 prosenttia, varsinaisesta bruttokorvausvastuusta liittyy pitkäaikaisiin eläkemuotoisiin vastuisiin. Jakojärjestelmästä maksettavat korvaukset, kuten indeksikorotukset, eivät sisälly vakuutusyhtiön tulevia korvauksia varten varattuun varsinaiseen korvausvastuuseen. 4 Vastuuvelan diskonttaus Varsinaisesta bruttokorvausvastuusta noin 9 prosenttia oli diskontattua vastuuvelkaa. Diskontattu vastuuvelka muodostuu pelkästään eläkemuotoisista vastuista. Keskimääräinen diskonttokorko laski jälleen edellisvuodesta ja oli 1,96 (2,25) prosenttia. Sovellettu laskuperustekorko vaihteli huomattavasti yhtiöstä riippuen. Taulukossa 3 esitetään yhteenvetotietoa yhtiöiden soveltamista diskonttokoroista. Taulukkoon on myös lisätty tieto asetuksella säädetystä 5 enimmäiskorosta. 12 1 8 6 4 2-2 -4 Hankintamenot Hoitokulut Hallintokulut Muut Yhteensä 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 4 Vuodesta 28 alkaen TVL:lle aiheutuvat korvauskustannukset rahoitetaan jakojärjestelmän avulla. Näin ollen vakuutusyhtiöiden taseessa ei ole korvausvastuuta näitä kustannuksia varten vuodesta 28 lähtien. Vuodesta 212 alkaen myöskään kuluja, jotka on korvattu epäiltäessä sellaista ammattitautilain (1343/1988) mukaan korvattavaa ammattitautia, jonka ilmetessä on kulunut vähintään viisi vuotta viimeisestä mahdollisesta altistuksesta, tai tapaturmavakuutuslain tarkoittamasta suurvahingosta aiheutuvia korvauksia ei kirjata korvausvastuuseen. 5 Sosiaali ja terveysministeriön asetus henki ja vahinkovakuutusyhtiön vastuuvelan laskennassa käytettävästä enimmäis korosta (61/28).
kannattavuudesta 26 215, tilastot 2.1.217 6 (9) Kuvio 11. Varsinaisen bruttokorvausvastuun jakauma (VJ31) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Vahvistetut eläkkeet, haittarahat ja lisät Keskeneräiset eläkkeet, haittarahat ja lisät Muut tunnetut ja tuntemattomat Muut vahinkokohtaiset varaukset Ammattitautien erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien tuntemattomien vahinkojen varaus Poolivaraukset ja osuus TVL:n korvausvastuusta Vahinkojen selvittelyvaraus Ammattitaudit Silloin kun on kyse ammattitaudista, tapaturman sattumishetkeä vastaa se ajankohta, jona ammattitauti on ilmennyt. Jollei erityisistä syistä muuta johdu, ammattitaudin ilmenemishetkenä pidetään sitä ajankohtaa, jona sairastunut henkilö ensimmäisen kerran hakeutui lääkärin tutkittavaksi silloin tai myöhemmin ammattitaudiksi todetun sairauden vuoksi. Jollei sairastunut henkilö enää ammattitaudin ilmetessä ole siinä työssä, josta tauti on voinut aiheutua, korvausvelvollisuus määräytyy sen mukaan, minkä työsuhteen perusteella suoritettu työ on viimeksi voinut aiheuttaa taudin (viimeinen mahdollinen altistumisvuosi). Jos korvausvelvollisuuden määräävä altisteinen työsuhde on päättynyt ennen ilmenemishetkeä, ammattitauti kuuluu ns. erillisjärjestelyn piiriin. Ammattitaudeista maksettiin vuonna 215 korvauksia 64, miljoonaa euroa, mikä vastasi 15 prosenttia maksetuista bruttovahinkokorvauksista. Erillisjärjestelyn osuus tästä oli 2,7 miljoonaa euroa eli 32 prosenttia. Taulukossa 4 esitetään vuoden 215 loppuun mennessä tietoon tulleiden ammattitautitapausten lukumäärä ilmenemisvuosilta 26 215 sekä niistä maksetut korvaukset ja tehdyt varaukset. Taulukossa esitetään myös erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien ammattitautien osuudet näistä. Ammattitautitapauksissa raportointiviive on usein merkittävä. Taulukosta 5 nähdään, miten vuonna 215 ilmoitetut ammattitaudit kohdistuvat ilmenemisvuosille. Lukumäärät esitetään erikseen erillispiiriin kuuluvista ja muista ammattitaudeista. Taulukosta havaitaan, että erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien ammattitautien osuus ilmoitetuista ammattitautitapauksista on merkittävä, mutta että ne tulevat tietoon hitaammin kuin muut ammattitaudit. Taulukko 3. Sovellettu laskuperustekorko 211 212 213 214 215 Korkein 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Mediaani 3,15 3, 2,8 2,5 2,1 Keskiarvo 2,94 2,64 2,5 2,25 1,96 Alin,,,,, Asetuksella säädetty enimmäiskorko 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5
kannattavuudesta 26 215, tilastot 2.1.217 7 (9) Ammattitautien ilmoittamiseen liittyvä raportointiviive vaikeuttaa huomattavasti niistä aiheutuvien korvausmäärien arviointia. Tämä koskee erityisesti erillisjärjestelyn piiriin lukeutuvia ammattitauteja. Ammattitautien ja erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien vahinkojen aiheuttama epävarmuus vastuuvelassa vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri vakuutusyhtiöiden välillä vakuutuskannan luonteesta riippuen. Kuvioissa 12 ja 13 esitetään ammattitautien ilmenemisvuosikohtainen lukumäärän sekä maksettujen ja vahinkokohtaisesti varattujen korvausten kumulatiivinen kehitys. Kuvioista voidaan nähdä, että vaikka suurin osa ammattitaudeista tulee tietoon ilmenemisvuonna ja sitä seuraavana vuonna, niin ammattitauteja todetaan myös pidemmän ajan kuluttua altistumisesta. Korvausmäärillä mitattuna merkittävimpiä ovat ilmenemisvuotta seuraavat kolme vuotta. Kuviossa 14 esitetään vielä ammattitautien erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien vahinkojen lukumäärät altistumisvuosikymmenittäin ja ilmenemisvuosittain. Kuviossa ovat mukana Taulukko 4. Tunnetut ammattitaudit (milj. euroa) ja erillisjärjestelyn osuus niistä prosentteina (VJ41a ja VJ41b) Ilmenemisvuosi Maksetut bruttovahinkokorvaukset Vahinkokohtaiset bruttovaraukset Yhteensä Vahinkojen lukumäärä 26 33,6 36,5 26,8 38, 6,4 37,2 3 72 14, 27 31,3 4,5 25,9 4,1 57,3 4,4 3 667 14,9 28 27,9 37,9 24,3 39,1 52,2 38,5 3 333 16, 29 21,5 42,6 19,9 44,5 41,4 43,5 2 694 17,9 21 23,6 41,6 23,4 5,6 47, 46,1 2 552 15,2 211 19,5 37,8 2,7 45,5 4,2 41,8 2 463 14,5 212 15,3 46,4 19,5 57,9 34,8 52,9 2 299 13,7 213 14,5 42,1 22,9 51,7 37,4 48, 2 288 15,2 214 7,1 37, 11,8 48, 18,8 43,9 2 116 15,8 215 1,7 31,5 2,4 57, 4, 46,6 1 2 15,3 Taulukko 5. Vuonna 215 ilmoitetut ammattitaudit ilmenemisvuosittain (lkm) Ilmenemisvuosi Ammattitaudit ilman erillisjärjestelyn piiriin kuuluvia Jakauma Erillisjärjestelyn piiriin kuuluvat ammattitaudit Jakauma Ammattitaudit yhteensä < 26 256 13 16 2 416 26 18 1 2 2 38 27 13 1 15 2 28 28 18 1 19 2 37 29 2 1 31 4 51 21-1 22 3 21 211 37 5 37 212 2 45 6 47 213 53 3 112 14 165 214 76 38 192 24 952 215 864 43 156 19 12 yhteensä 2 3 89 2 812
kannattavuudesta 26 215, tilastot 2.1.217 8 (9) Kuvio 12. Varsinainen bruttokorvausvastuu (VJ31) 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Vahvistetut eläkkeet, haittarahat ja lisät Keskeneräiset eläkkeet, haittarahat ja lisät Muut vahinkokohtaiset varaukset Ammattitautien erillisjärjetelyn piiriin kuuluvien tuntemattomien vahinkojen varaus Muut tunnetut ja tuntemattomat Poolivaraukset Osuus TVL:n korvausvastuusta Vahinkojen selvittelyvaraus Kuvio 14. Ammattitautien maksettujen ja vahinkokohtaisesti varattujen korvausten kumulatiivinen kehitys (VJ41a ja VJ41b) Tuhatta euroa 7 6 5 4 3 2 1 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 t t + 1 t + 2 t + 3 Ilmenemisvuosi (t) t + 4 t + 5 t + 6 t + 7 t + 8 t + 9 Kuvio 13. Ammattitautien lukumäärän kumulatiivinen kehitys (VJ41a ja VJ41b) Lukumäärä 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 t t + 1 t + 2 t + 3 Ilmenemisvuosi (t) t + 4 t + 5 t + 6 t + 7 t + 8 t + 9 Kuvio 15. Ammattitautien erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien vahinkojen kumulatiivinen ilmenemisvuosittainen kehitys (VJ42a) Vahinkojen lukumäärä 25 2 15 1 5 1959 196 1969 197 1979 198 1989 199 1999 2 29 21 26 27 28 29 Altistumisvuosikymmen Ilmenemisvuosi 21 211 212 213 214 215
kannattavuudesta 26 215, tilastot 2.1.217 9 (9) sellaiset ammattitaudit, joista on maksettu korvauksia tai tehty varauksia vuonna 215. Kuviosta nähdään, että erillisjärjestelyä koskevia ammattitauti ilmoituksia on tehty erityisen runsaasti 198 ja 199-luvulla tapahtuneista altistuksista. Vakuutusyhtiö varautuu vastuuvelassaan etukäteen työtapaturmista ja ammattitaudeista tulevaisuudessa maksettaviin korvauksiin. Työtapaturmien ja tavanomaisten ammattitautien riskit voidaan yleensä arvioida kokemusperäisen tiedon perusteella. Sen sijaan riskin suuruuden arvioiminen on haasteellista sellaisten ammattitautien kohdalla, joissa taudin aiheuttaneesta altistuksesta taudin puhkeamiseen kuluu pitkä aika (latenssiaika). Esimerkiksi asbestin ja kemiallisten tekijöiden työssä aiheuttaman syövän latenssiaika voi olla jopa 15 3 vuotta. Erityisen vaikeaa vastuuvelan arviointi on sellaisten työelämässä mahdollisesti esiintyvien altisteiden aiheuttamissa ammattitaudeissa, joiden osalta syyseuraussuhdetta ei tällä hetkellä vielä edes tunneta. Pitkän latenssiajan ammattitautien korvauksiin liittyvän epävarmuuden vuoksi näihin liittyvät korvaukset on vuodesta 28 lähtien kustannettu vuosittain jakojärjestelmällä. Pitkän latenssiajan ammattitauteihin liittyvää tulevaa korvausvelvoitetta ei näin ollen enää varata vakuutusyhtiön vastuuvelkaan. Tämä koskee ammattitauteja, joissa altistuksesta, joka on voinut viimeksi aiheuttaa ammattitaudin, on taudin ilmetessä kulunut vähintään viisi vuotta, mutta ei kuitenkaan näistä ammattitaudeista johtuvia korvaustenhoitokuluja. Muutos koskee vain sellaisia ammattitauteja, joissa altistusta, joka on viimeksi voinut aiheuttaa ammattitaudin, on ollut 1.1.28 tai sen jälkeen. Tämä tulee ajan mittaan huomattavasti vähentämään ammattitauteihin varautumiseen liittyvää epävarmuutta. Vuodesta 212 alkaen myös kulut, jotka on korvattu tällaista ammattitautia epäiltäessä, kustannetaan jakojärjestelmän avulla. Tilastolähteet Selvityksessä olivat mukana lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavat suomalaiset vakuutusyhtiöt: Försäkringsaktiebolaget Alandia (Alandia), Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag 31.12.214 asti A-Vakuutus Oy (A-Vakuutus) Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia (Fennia) Folksam Vahinkovakuutus Oy (Folksam) If Vahinkovakuutusyhtiö Oy (If) LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö (LähiTapiola) Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö (Lähivakuutus), 31.12.212 asti Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö (Pohjantähti) Pohjola Vakuutus Oy (Pohjola), 4.4.216 OP Vakuutus Oy Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola (Tapiola), 31.12.212 asti Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva (Turva) Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö (Valio) Ålands Ömsesidiga Försäkringsbolag (Ålands) Sekä Eta-sivuliike: Tryg, Tryg Forsikring A/S Suomen sivuliike, 28 3.4.213