LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 32/2008/2 Dnro LSY 2006 Y 72 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2008 ASIA Fortum Power and Heat Oy:n Kokkolan voimalaitoksen jäähdytysvedenottoa merestä koskeva vesilain mukainen lupahakemus, Kokkola LUVAN HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 FORTUM LAITOKSEN SIJAINTI Voimalaitos sijaitsee Kokkolan kaupungin Ykspihlajan kaupunginosassa suurteollisuusalueella Boliden Kokkola Oy:n omistamalla kiinteistöllä 272 41 1 4. Kiinteistö on vuokrattu luvan hakijalle 30.11.2041 asti. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastoon 30.12.2004. Samanaikaisesti on haettu ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa (vesitalousasian käsittely erotettu 14.3.2006) voimalaitoksen toiminnalle (Dnro LSY 2004 Y 375). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentti TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Länsi Suomen ympäristölupavirasto Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentti
2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Voimalaitoskiinteistöllä sijaitsevat vanha voimalaitosrakennus, kiertoleijukattilan kattilarakennus, hiilikenttä, turpeen vastaanottoasema varastosiiloineen ja kuljettimineen, muuntajia, kytkinkenttä, öljysäiliö ja lisävesisäiliöt. Voimalaitoksen lisäksi suurteollisuusalueella sijaitsevat muun muassa Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas oheistoimintoineen ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n kemikaalitehdas. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus Tekniset tiedot Voimalaitoksen toiminta on alkanut vuonna 1962, jolloin laitos oli Outokumpu Oy:n omistuksessa. Vuonna 1991 voimalaitos on siirtynyt Imatran Voima Oy:n omistukseen ja myöhemmin Fortum Power and Heat Oy:n omistukseen. Voimalaitoksella tuotetaan prosessihöyryä, kaukolämpöä ja sähköä. Prosessihöyrystä ja kaukolämmöstä lähialueen teollisuuslaitokset käyttävät suurimman osan. Voimalaitoksen energiantuotannon arvioidaan pysyvän samana tai kasvavan hieman. Laitoksella tuotetaan lämpöä ja sähköä yhdistetysti vastapainetuotantona. Sähköä voidaan tuottaa myös lauhdetuotantona. Kokkolan voimalaitoksen kattilat: Kattila Käyttöönottovuosi Polttoaineteho/ höyryteho MW Kattila C1 1962 50/44 Kattila C2 1962 50/44 Kattila C3 1968 165/142 Kattila C4 1988 200/180 Kattila C5 1994 109/97 Polttotapa 4 kpl höyryhajoitteisia polttimia 4 kpl höyryhajoitteisia polttimia 6 kpl painehajoitteisia polttimia 6 kpl höyryhajoitteisia polttimia Paineistamaton kiertoleijupeti Käyntiaika käyttöönoton alusta 31.12.2005 saakka (h) Käyntiaika vuosina 2000 2005 (h/a) 82 000 60 260 92 000 0 610 47 000 0 3 400 0 130 73 000 5 720 7 240 Prosessikuvaus Kattilat C1 C3 on poistettu käytöstä. Kyseisille kattiloille ei ole haettu enää lupaa. Palamisessa vapautuva lämpöenergia siirtyy kattiloiden putkistoissa virtaavaan veteen ja höyryyn. Korkeassa lämpötilassa ja paineessa
3 vesi höyrystyy ja höyry tulistuu, jonka jälkeen tulistunut höyry johdetaan kaikkien kattiloiden yhteiseen höyrytukkiin. Höyrytukista höyry voidaan johtaa laitoksen ajotavasta riippuen johonkin laitoksen turbiineista. Laitoksella on kolme turbiinia, joista kaksi on ainoastaan sähköntuotantoon soveltuvaa lauhdeturbiinia T1 ja T2 ja yksi yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon tarkoitettu vastapaineturbiini T3. Turbiini T1 on otettu käyttöön vuonna 1962, T2 vuonna 1968 ja T3 vuonna 1978. Tällä hetkellä käytetään turbiineja T2 ja T3. Turbiineissa osa höyryn lämpöenergiasta muuttuu liike energiaksi ja muutetaan generaattorilla sähköenergiaksi. Vastapaineturbiinista matalapaineinen höyry johdetaan kaukolämmönvaihtimiin, joissa höyryn lämpöenergia siirtyy kaukolämpöverkon kiertoveteen ja höyry lauhtuu vedeksi. Kaukolämpöverkon vesi lähtee laitokselta kaukolämpöasiakkaille ja palaa voimalaitokselle jäähtyneenä. Vastapaineturbiinin väliotosta otetaan myös prosessihöyryä. Vastapaineturbiinin kaukolämpöpiiriin on kytkettynä 25 MW:n pintavesijäähdytin sekä 40 MW:n merivesijäähdytin. Lauhdeturbiinista höyry johdetaan suoraan lauhduttimeen. Kaukolämmönvaihtimissa ja lauhduttimessa syntyvä lauhde johdetaan takaisin syöttövesisäiliöihin ja edelleen uuteen kiertoon. Tuotanto Voimalaitoksen tuotantotiedot (GWh/a) vuosilta 2000 2005 sisältäen myös Boliden Kokkola Oy:n kattiloilla E1 ja E2 tuotetun energian: 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kaukolämpö 184 175 121 114 114 133 Höyry 280 318 280 229 225 218 Sähkö *) 73 (89) 113 (131) 139 (161) 166 (191) 138(159) 61(76) Yhteensä 537 606 540 508 476 411 *) nettosähköntuotanto, sulkeissa bruttosähköntuotanto Voimalaitoksen energiantuotannon arvioidaan pysyvän samana tai hieman kasvavan viime vuosien tasosta. Ennusteen mukaan lämmöntuotanto olisi tulevaisuudessa noin 400 450 GWh/a ja sähköntuotannon määrä noin 50 170 GWh/a tuotannon tarpeesta ja kannattavuudesta riippuen. Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus Voimalaitoksella käytetään sekä makeaa vettä että satama altaasta otettavaa merivettä. Laitoksen vedenkulutuksen arvioidaan pysyvän tulevaisuudessa nykyisellä tasolla.
4 Veden käyttö vuosina 2000 2005 (1 000 m 3 /a): 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Talousvesi 55 74 78 117 109 79 Ionivaihdettu vesi 17 31 65 33 22 10 Makea pintavesi jäähdytykseen 2 144 2 584 3 463 5 254 5 070 2 051 Merivesi jäähdytykseen 140 6 347 6 460 4 930 4 995 Voimalaitos ostaa makean jäähdytysveden, talousveden ja ionivaihdetun prosessiveden Boliden Kokkola Oy:ltä. Boliden Kokkola Oy ottaa makean raakaveden Öjanjärvestä. Voimalaitoksella makeaa vettä ei käsitellä itse lainkaan. Boliden Kokkola Oy:ltä ostettavia vesimääriä seurataan virtausmittareilla voimalaitoksella. Voimalaitoksella makeaa jäähdytysvettä käytetään turbiinien apulaitteiden jäähdyttimillä (pumput, öljynjäähdyttimet, generaattorinjäähdyttimet jne.), kattiloiden ja niiden apulaitteiden jäähdyttimillä, öljynjäähdyttimillä sekä kaukolämpöpiirin apujäähdytyksen pintavesilämmönvaihtimella ja 5,5 barin höyrytukin apulauhduttimella. Talousvettä käytetään muun muassa saniteettitiloissa ja erilaisissa pesuissa. Ionivaihdettua vettä käytetään prosessivetenä eli kattilavetenä vesihöyryprosessin suljetussa kierrossa. Uutta lisävettä tarvitaan pääasiassa siitä syystä, että teollisuuden käyttämä höyrymäärä joudutaan korvaamaan lisävedellä, koska lauhteet hyödynnetään teollisuuden prosesseissa eikä palauteta voimalaitokselle. Lisäksi pieniä määriä lisävettä tarvitaan muun muassa korvaamaan liiallisen suolaantumisen ehkäisemiseksi kierrosta poistettu vesi. Jäähdytykseen käytetään myös merivettä, joka otetaan Ykspihlajan syväsataman satama altaasta, Boliden Kokkola Oy:n omistamalta merialueelta, 272 41 1 1. Merivesi johdetaan vanhaan voimalaitosrakennukseen kahta putkea pitkin. Voimalaitoksella jäähdytysvesi käsitellään ainoastaan mekaanisesti (välppä ja ketjukorisuodatin) ennen käyttöä. Merivettä käytetään lauhdeturbiineilla lauhduttamiseen ja kaukolämpöpiirin apujäähdytyksen merivesilämmönvaihtimella. Lauhdeturbiinien käyttämä jäähdytysveden määrä arvioidaan pumppujen tuoton ja käyntiajan perusteella. Merivettä käytetään enintään noin 2 m 3 /s. Vaikutus pintavesiin ja kalatalouteen Vedenotolla ei ole ollut havaittavia vaikutuksia vesistöön eikä kalakantoihin.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 5 Tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Länsi Suomen ympäristölupaviraston ja Kokkolan kaupungin ilmoitustauluilla 14.6. 17.7.2007. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Keski Pohjanmaa ja Österbottningen nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Länsi Suomen ympäristölupavirastossa ja Kokkolan kaupunginkansliassa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Muistutukset Hakemuksen johdosta on pidetty neuvottelu 26.2.2008. Neuvottelussa olivat mukana edustajat Fortum Power and Heat Oy:stä, Kokkolan kaupungista, Länsi Suomen ympäristökeskuksesta ja Länsi Suomen ympäristölupavirastosta. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Kokkolan kaupungilta, Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Pohjanmaan TE keskukselta. Hakemuksesta annetuissa muistutuksissa on esitetty muun muassa seuraavaa: Länsi Suomen ympäristökeskuksen muistutuksessa on todettu muun muassa, että voimalaitos on ottanut merivettä samasta paikasta kauan eikä otosta ole havaittu mitään haittaa. Kokkolan kaupungin rakennus ja ympäristölautakunnan muistutuksessa on todettu muun muassa, että: 1) lupahakemus koskee vain veden johtamista voimalaitokselle ja asia olisi pitänyt käsitellä osana ympäristölupakokonaisuutta 2) jäähdytysveden johtamisen kanssa on ollut satunnaisesti ongelmia johtuen laivojen potkureiden aiheuttamasta pohjasedimenttien liikkeestä. Ongelmat on pystytty hoitamaan luvan hakijan ja Kokkolan sataman kesken, joten vedenottoa voidaan jatkaa. Pohjanmaan TE keskuksen muistutuksessa on todettu muun muassa, että luvan saajan on myös jatkossa tarkkailtava toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla.
Hakijan kuuleminen ja vastine 6 Hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista muistutuksista. Hakijan vastineessa todetaan, että hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnoissa esitettyyn. MERKINTÄ Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 4.6.2008 antanut päätöksen Nro 31/2008/2 Fortum Power and Heat Oy:n ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Kokkolan voimalaitoksen toimintaa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Länsi Suomen ympäristölupavirasto myöntää Fortum Power and Heat Oy:lle luvan veden johtamiseen käyttö ja jäähdytysvedeksi Kokkolan voimalaitokselle olemassa olevia ottorakenteita pitkin Boliden Kokkola Oy:n omistamaan kiinteistöön 272 41 1 4 kuuluvalta merialueelta (Liite 1.). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Vettä saa johtaa enintään noin 7 200 m 3 /h ja 2 m 3 /s. 2. Luvan saajan on pidettävä vedenottorakenteet kunnossa ja vedenottokohdan paikka on osoitettava rannalle sijoitettavalla taululla. 3. Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 4. Luvan saajan on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle voimalaitokselle johdetun veden määrä vuosittain voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen mukaisen raportoinnin yhteydessä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Perustelut Veden johtaminen on tarpeen Kokkolan voimalaitoksen käyttö ja jäähdytysvedeksi, eikä hanke sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua.
7 Vedenottorakennelma on vähäinen. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Lainkohdat Voimassaolo Vastaus Pohjois Pohjanmaan TE keskuksen vaatimukseen kalataloutta koskevasta tarkkailusta sisältyy Länsi Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätökseen Nro 31/2008/2. Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentti Vesilain 9 luvun 2 Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU Tämän päätöksen käsittelystä peritään maksua 980 euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) mukaisesti. Asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2007, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän lupa asian vireille tullessa voimassa olleen ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) liitteen 1 maksutaulukon alakohdan "pinta ja pohjaveden ottaminen yli 500 m 3 /d" mukaan käsittelystä perittävän maksun suuruus on 980 euroa.
MUUTOKSENHAKU 8 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet Liite 1. Kartta, voimalaitoksen ja sen vedenottopaikan sijainti Liite 2. Valitusosoitus Mika Seppälä Tapio Kovanen Seppo Aspelund Tero Mäkinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Tero Mäkinen. Asian on esitellyt Tero Mäkinen. TMä/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen LIITE 2 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.7.2008. Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.