AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET

Samankaltaiset tiedostot
AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET

AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET

AURAJOKI-OHJELMA : TOIMENPITEET TEEMOITTAIN

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry

Aurajoki kartalle - jokitietoa jokaiselle

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Aurajokilaakson maisemanhoidon yleissuunnitelma

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Paikallistoimijan kokemuksia karttapalvelun tuottamisesta - Aurajoki kartalle -hanke

KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Saaristomeren biosfäärialue

KOKEMUKSIA KULTTUURI- YMPÄRISTÖOHJELMATYÖSTÄ SATAKUNNASSA

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Loimijoen vesienhoidon edistäminen

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille

Pidättäydytään lannoittamasta korkean ravinnetilan omaavia peltoja. Edistetään suojavyöhykkeiden toteuttamista

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Vesistövaikutusten arviointi

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014


Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

AURAJOEN SYVYYSKARTTA TURKU MARTINSILTA - HALISTENKOSKI

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

AURAJOKI viesti. Yhteistyöllä tuloksia Aurajoen kehittämistyössä

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maisema-alueet maankäytössä

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola /

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalousluonnon aarreaitat

AURAJOKILAAKSON MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Pienvedet Varsinais-Suomessa

Perinnebiotoopit ja hoidon rahoitus

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Transkriptio:

AURAJOKI -OHJELMA 2014-2020 TEEMAT JA TOIMENPITEET

Aurajokisäätiö aloitti vuonna 2013 työs tämään Aurajoen toimenpideohjelmaa. Työn päämääränä oli kirjata ylös Aurajoki-työn tavoitteita ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia joen hyväksi ja näin tuottaa työkalu kaikille jokiasioiden parissa työskenteleville tahoille ja alueen asukkaille. Ohjelma on jatkoa ja päivitys vuonna 2002 ilmestyneelle Aurajoen kehittämisohjelmalle. Varsinainen ohjelmatyöskentely aloitettiin tammikuussa 2013 ja se jatkui kevään 2013 mittaan ollen avointa kaikille kiinnostuneille. Aurajokisäätiö järjesti jokaisessa jokivarren kunnassa ja kaupungissa asukasillat, joissa käytiin läpi Aurajoki-asioita eri näkökulmista ja mietittiin ideoita tulevalle yhteistyölle ja toiminnalle. Ohjelmaa työstettiin myös eri teemojen pohjalta kootuissa työryhmissä ja Aurajokisäätiön hallituksessa. Aiheina olivat vesiensuojelu, virkistyskäyttö, kulttuuri, historia ja kulttuurimaisema, kalastus, ympäristökasvatus sekä maankäyttö ja asuminen. Tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltainen katsaus, joka ottaa huomioon joen kehittämisen eri osa-alueet. Toimenpideohjelman työstämisessä oli tärkeää myös arvioida edellisen, kymmenen vuotta vanhan ohjelman tavoitteiden toteutumista ja kartoittaa muutoksia, joita jokialueen olosuhteissa oli tapahtunut. Työryhmien pohdintojen, tupailtojen ja Aurajokisäätiön hallituksen työskentelyn tuloksena kirjattiin yhteiset ajatukset ja ehdotukset eri toimialoilta joen hyväksi tehtäviksi toimenpiteiksi. Käsillä oleva toimenpideohjelma julkistettiin loppuvuodesta 2013. Aurajoki-toimenpideohjelma on ajoitettu vuosiin 2014-2020, joka vastaa EU:n tulevaa ohjelmakautta ja useimpia eri paikallisten ja valtakunnallisten ohjelmien rytmitystä. Toimenpiteitä voidaan myös päivittää matkan varrella. Aurajoki-työhön voi tutustua Aurajokisäätiön nettisivuilla osoitteessa www.aurajoki.net. Tietoa saa myös säätiön toimistolta. Lämmin kiitos kaikille tähän asti mukana olleille! Työ Aurajoen hyväksi jatkuu!

VESIENSUOJELU YMPÄRISTÖ Veden laatu on tärkeintä Aurajoki-alueen hyvinvoinnissa. Tällä hetkellä jokivesi määritellään välttäväksi. Joen hyvä ekologinen tila luo edellytyksiä joen muulle kehittämiselle ja käytölle. Aurajoen veden laadulla on edelleenkin merkittävä vaikutus myös Saaristomeren kuormitukseen ja tilaan. Aurajoen rooli Turun seudun raakavesilähteenä on muuttunut. Mitä muutos tuo tullessaan? Joen valuma-alueesta 40 % on peltoa. Maatalouden vesiensuojelu on tärkeää ja sille pitää myös luoda edellytyksiä. LISÄÄ TIETOA SEURANNALLA JA KARTOITUKSILLA Kokonaisvaltainen joen tilan arviointi: pääuomien lisäksi myös sivu-uomat otetaan tarkkailun ja toimenpiteiden kohteeksi Seurataan joen vedenlaatua säännöllisesti eri mittauspaikoista Seurataan ja tutkitaan Turun seudun vedenoton muutosten vaikutusta Aurajokeen Toteutetaan vedenlaadun riskikohteiden kartoitus Kattava kalasto- ja rapukartoitus VESIENSUOJELU OSAKSI VILJELIJÄN ARKEA Edistetään kevennettyjen muokkausmenetelmien ja suorakylvön käyttöönottoa maatiloilla Pidättäydytään lannoittamasta korkean ravinnetilan peltoja Edistetään kosteikkojen, laskeutusaltaiden, säätösalaojituksen ja muiden tehokkaiden, valumavesien viipymään ja ravinteiden pidättymiseen vaikuttavien vesiensuojelutoimien toteuttamista Järjestetään erityistukineuvoja keväisin antamaan erityisympäristötukiin ja maatalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin liittyvää tilakohtaista neuvontaa ja apua Tehostetaan lannan ja jätevesilietteen hyötykäyttöä VESIENSUOJELUN APUNA PADOT JA JÄTEVESIEN KUNNOLLINEN KÄSITTELY Käynnistetään Aurajoen vesistöalueen osa-alueilla toteutettavia hydrologisia kunnostustoimia, kuten patoja, pienten patoaltaiden ketjuja sekä kosteikkoja Tutkitaan mahdollisuuksia tasata veden korkeuden vaihteluja esimerkiksi pohjapatojen avulla Seurataan kunnostustoimien vaikutusta veden tilaan ja huolehditaan patoaltaiden huollosta. Tehostetaan haja-asutusalueiden jätevesien ja hulevesien käsittelyä

VIRKISTYSKÄYTTÖ KALASTUS ASUMINEN MAANKÄYTTÖ Yläjuoksun järvettömillä alueilla Aurajoki sivujokineen on lähes ainoa veteen liittyvä virkistyskohde. Virkistäytyminen joen äärellä on hyväksi ihmiselle, mutta myös joelle: se lisää mielenkiintoa joen suojelua kohtaan. Aurajokilaakso on historiallisesti kerroksinen monipuolinen asuinympäristö. Jokilaakson maankäytön suunnittelussa tulee huomioida ainutlaatuinen asuinseutu, kulttuuriarvot ja asukkaan näkökulma. Aurajoen kulttuurimaisema, rikas historia ja jokeen liittyvät virkistyskäyttömahdollisuudet ovat alueen vetovoimatekijöitä, joita voidaan hyödyntää myös matkailussa. Kansallismaisema ei tarkoita maiseman museoimista, vaan vanhan kulttuurimaiseman huomioon ottamista uudisrakentamisessa. ULKOILUA JOKIVARRESSA KAAVOITUKSELLA AURAJOELLE ARVOA JOKIVARREN ASUKKAAT MUKAAN SUUNNITTELUUN Ylläpidetään olemassa olevaa luontopolkuverkostoa Ylläpidetään olemassa olevaa melontareitistöä Riihikoskelta alajuoksulle Luodaan lisää mahdollisuuksia jokimelonnalle yläjuoksulla mm. tapahtumien ja kanoottivuokraustoiminnan kautta Keskitettyä tiedottamista virkistyskäytöstä Aurajoki-nettisivuilla Uusia ja uudelleen viritettyjä liikuntamahdollisuuksia: Aurajoki-pyöräily, -hiihto, -uinti yms. Virkistäytymispaikkoja jokivarteen: mahdollisuus onkia ja uida Uusia kulkureittejä: veneyhteyksiä ja hiihtoreittejä Virkistyskäytön edistäminen myös Maarian altaalla Matkailuyrittäjille yhteistä markkinointia Rakennetaan kalastuspaikka liikuntaesteisille Rakennetaan kalatie Savijoelle ja mahdollisesti myös muille nousuesteille, jokirapuistutuksia Yhtenäinen tarkastelu maankäytön suunnittelun ja olemassa olevan tilanteen osalta koko jokivarren alueelle Olemassa olevien maisemasuunnitelmien ja selvitysten hyödyntäminen maankäytössä ja kaavoituksessa Edistetään asukasosallistumista Aurajoen kulttuurimaiseman hoitoa koskevassa suunnittelussa Tehostetaan viranomaistahojen ja asukkaiden yhteistyötä suunnittelutyössä, viranomaistahot mukaan tupailtoihin Edistetään ympäristönhoitoa sisältäviä kyläsuunnitelmia Aurajoen kaavoituksesta ja maankäytöstä vaivattomasti saataville tietoa esim. Aurajoen nettisivuilla Aurajokisäätiölle asiantuntijarooli tai tarvittaessa asiantuntijoiden välittäminen maankäytön ja kaavoituksen tarpeisiin Aurajoen huomioiminen myös laajemmassa suunnittelutyössä, esimerkiksi maakuntakaavassa ja maaseutuohjelmissa

KULTTUURI HISTORIA MAISEMA Aurajokilaakso on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista ja jokea myötäilevä Vanha Tampereentie-Turuntie on nimetty Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Aurajoen kulttuuriympäristö ja siihen liittyvät perinteet ovat siten merkittävä osa kansallista kulttuuriperintöä. Yhtä tärkeitä ne ovat kotipaikkana ja kotiseutuidentiteetin luojana. Jokilaakso ja sen kulttuurikohteet ovat aarreaitta, josta voi loputtomiin ammentaa esihistoriaa ja historiaa. Elävä maaseutu on kulttuurimaiseman säilymisen elinehto. Hoidetussa maisemassa näkyvät historian kerrokset ja luonnon monimuotoisuus. KULTTUURIYMPÄRISTÖ TUTUKSI, VAALITAAN MAISEMAA Hyödynnetään ja päivitetään olemassa olevia maisemanhoidon suunnitelmia ja selvityksiä Tuodaan esille ja hyödynnetään tuotettua karttapohjaista aineistoa Aurajoki-alueesta Jatketaan työtä Aurajoen maisematien (Varkaantie) ja sen kohteiden tunnettuuden edistämiseksi. Lisätään kulttuuriympäristöä koskevaa tiedotusta jokivarren asukkaille, järjestetään kulttuurikierroksia, kiertonäyttelyjä, kulttuuritapahtumia Edistetään kyläkohtaisten kulttuuriympäristösuunnitelmien tekemistä Edistetään asukasosallistumista Aurajoen kulttuurimaisemaa koskevassa suunnittelussa ja hoitotoiminnassa Edistetään perinnemaisemakohteiden hoitoa suunnitelmallisella hoito- ja ennallistamistyöllä Vaalitaan vanhaa rakennuskantaa ja suositaan kulttuurimaisemaan sopeutuvaa uudisrakentamista Edistetään kulttuuritutkimusta koskevia hankkeita ja opinnäytteitä jokialueella, eri tutkimusnäkökulmia jokeen, esim. etnoarkeologinen Mitoitetaan hakkuut ja peltojen metsitykset maisemaan sopiviksi, etenkin jokilaaksoa reunustavilla selännealueilla ja lakimetsissä Kiinnitetään huomiota maisemaa elävöittävien reunavyöhykkeiden, puuryhmien ja yksittäisten maisemapuiden hoitoon

YHTEISTYÖ TIEDOTTAMINEN Aurajoki on yhteinen jokemme! Aurajokea koskevalla aktiivisella tiedottamisella edistetään jokivarren asukkaiden tietoisuutta jokilaakson arvoista ja nostetaan näin kotiseudun arvostusta, mielenkiintoa joen suojelua kohtaan sekä edistetään jokialueen kehittämistä. Lapset ja nuoret tekevät tulevaisuudessa ympäristövalintoja: siksi he ovat keskeinen kohderyhmä Aurajoen ympäristökasvatustyössä. Eri toimijoiden välinen tiedottaminen lisää yhteistyötä ja vähentää päällekkäistä toimintaa. Aurajokisäätiön rooli on välittää asiantuntemusta ja olla tiedonvälittäjänä ja apuna joen hyväksi tehtävässä työssä. TIETOA KAIKKIEN SAATAVILLE Olemassa olevien Aurajokea koskevien suunnitelmien esille nostaminen Hankkeiden jälkiarviointi ja seuranta Aurajoki-nettisivuille kootaan keskitetysti jokivarren tietoa ja tapahtumia Otetaan huomioon eri kohderyhmät ja Aurajoen osa-alueet tiedottamisessa: kohdennettua tiedottamista esimerkiksi viranomaistahoille ja luottamushenkilöille, maataloustuottajille, yhdistyksille, asukkaille, kouluille ja päiväkoti-ikäisille Luodaan kattava yhdistys- ja toimijarekisteri Aurajoki-tiedottamista varten YHTEISTYÖLLÄ SAADAAN AIKAAN ENEMMÄN Kuntiin nimetään Aurajoki-yhteyshenkilöt Kehitetään talkootyötä mm. jokirantojen hoidossa ja kunnostuksissa: Aurajokisäätiö vastaa vakuutuksista ja lainaa työvälineitä Jokilaakson hyödyntäminen kouluopetuksessa: Museoiden yhteistyön kautta opetussuunnitelmat ja eri aikatasot koordinoidaan jokivarren kohteisiin Jokavuotinen Aurajoki-forum, seminaari oheistapahtumineen, jossa myös tilannekatsaus jokiasioihin Kuvat: Martti Komulainen Johannes Lahti Jukka Nyyssönen Sinikka Paulin Viri Teppo-Pärnä Aurajokisäätiö

MITEN SINÄ VOISIT OMALTA OSALTASI OLLA MUKANA AURAJOKI-TYÖSSÄ? Aurajoen valuma-alue Lisätietoja: Aurajoki-ohjelma 2014-2020 www.aurajoki.net Aurajoki-ohjelmatyö oli osa Aurajokisäätiön Aurajoen alkulähteiltä Saaristomerelle -hanketta, joka sai tukea Varsinais-Suomen liiton maakunnan kehittämisrahastosta ja Saaristomeren Suojelurahastolta. Aurajokisäätiö Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku +358 40 5537 409 +358 44 5537 408 info@aurajoki.net www.aurajoki.net