ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas petteri.taalas@fmi.fi



Samankaltaiset tiedostot
JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE MEAN (NCEP) 03/01/

ILMASTONMUUTOS; VIHER- HÖMPPÄÄ VAI TIETEEN VIIMEISIN SANA? Pääjohtaja Petteri Taalas

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

ILMASTONMUUTOS. Pääjohtaja Petteri Taalas

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Suomen muuttuva ilmasto

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

NATIONAL IPCC GROUP ACTION PLAN National research programme. Prof. Petteri Taalas Director General Finnish Meteorological Institute

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

SÄÄ-ILMASTO -ÄÄRI-ILMIÖT?

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

Ilmastonmuutos missä nyt menemme

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Ilmastonmuutokset skenaariot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Musta hiili arktisella alueella

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Ilmastonmuutos - missä mennään? Mihin tullaan?

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Nokia Oyj, useita johtotason tehtäviä, johtokunnan jäsen

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmastonmuutos ja työelämä

Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

Ilmastonmuutos on laajaa yleistä

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

IPCC:n 5. arviointiraportti: tieteellinen tausta ja yhteys ilmanlaatuun. Veli-Matti Kerminen University of Helsinki Department of Physics

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen esimerkkinä pääkaupunkiseutu. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY

Ilmastostrategiaseminaari Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos pohjoisessa

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Hiilidioksiditase IL:n ilmastomallinnuksessa. Tiina Markkanen, Jouni Susiluoto, Tuula Aalto, Petri Räisänen, Tea Thum, Heikki Järvinen

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

Savon ilmasto-ohjelma

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Valumavesien hallinta muuttuvassa ilmastossa

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Ilmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY Esko Kuusisto SYKE

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Transkriptio:

ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas petteri.taalas@fmi.fi 2009-11-23

PETTERI TAALAS? s.1961 Helsinki FT Meteorologiassa, Helsingin Yliopisto 1993, Dosentti. Kuopion YO 1997 Johtamiskoulutus: JOKO 1998 & 2004 Kauppakorkeakoulu, 1996 Leonardo da Vinci Univ., Pariisi Merisotakoulu 1981, Maanpuolustuskurssi 2003 Tutkimustyö ilmatieteen laitoksella 1986-, päästöjen leviäminen, otsoni- ja UVtutkimus, globaalimuutostutkimus, satelliittitutkimus, joista noin 50 peer-reviewed julkaisua Kymmenien Kv. & kotimaisten T & K hankkeiden johtaminen, rahoittajana SA, TEKES, EU, ESA & EUMETSAT Tutkimusprofessori/Ilmatieteen laitos 2000 Pääjohtaja 2002 Johtaja Maailman Ilmatieteen Järjestö (WMO), Geneve 2005-2007 EU:n ilmakehätieteiden tiedepaneeli, varapj. 1995-2003, IPCC:n Suomen delegaatti 2007-& Suomen IPCC-ryhmän pj. WMO:n hallintoneuvoston jäsen 2005-, EUMETSAT hallintoneuvoston varapj. 2007- Itä-Suomen yliopiston hallituksen pj. 2009- Suomalainen tiedeakatemia, jäsen 2009-2009-11-23 2

2009-11-23 3

Lämpötilan poikkeama ( C) LÄMPÖTILA SUOMESSA JA GLOBAALISTI 1847-2007 3 2 1 0-1 -2-3 -4 1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2009-11-23 4

CO 2 PITOISUUS KASVAA KAIKKIALLA MAAILMASSA FINNISH ARCTIC, PALLAS, 68 N Ilmastokoulutus 2009-11-23 5

2009-11-23 6

US$ bn SUURET LUONNONKATASTROFIT 1950 2008 Kokonaistappiot ja vakuutetut tappiot 200 150 100 50 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Overall losses (in 2008 values) Trend overall losses Insured losses (in 2008 values) Trend insured losses 2009-11-23 7

Number LUONNONKATASTROFIT 1980 2008 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Geophysical events (Earthquake, tsunami, volcanic eruption) Meteorological events (Storm) Hydrological events (Flood, mass movement) ----- Trend line 2009-11-23 8

IPCC, Hallitusten Välinen Ilmastopaneeli Perustettu 1979 WMO:n ja UNEP:n toimesta, 192 maata Arviointiraportit ilmaston menneestä ja tulevasta tilasta, vaikutuksista ja torjunnasta 1990, 1995, 2001 ja 2007 2007 kirjoittajina 1250 maailman johtavaa asiantuntijaa, arvioijana 2500 asiantuntijaa Koostuu yhteenvedosta kaikesta vertaisarvioidusta kirjallisuudesta sitten edellisen raportin Työ ja kirjoittajien valinta asiantuntijoiden käsissä, valinnat tieteellisen kompetenssin pohjalta Kolme laajaa tiederaporttia ja niistä tiivistetty Summary for Policymakers Viides arviointiraportti 2013, valmisteilla 2009-11-23 9

Ilmastoskeptisismi Vaihtoehtoilmastotiede Ainakin USA:n energiateollisuus tukenut Ei perustu tieteellisesti vertaisarvioituihin julkaisuihin, vaan väittämiin Debatti kiinnostavaa median kannalta Suomessa ei ilmakehän asiantuntijoita (mm. maantieteen, ympäristötieteen, geologian ja juridiikan koulutuksen omaavia henkilöitä) Väittämät elävät ajan funktiona, esim. auringon aktiivisuus tai nokipäästöt selittävät muutokset Toinen ääripää ympäristöfanatismi tai kauhukuvien maalailu 2009-11-23 10

ILMASTOA MUUTTANEET TEKIJÄT 2009-11-23 11

ERI PÄÄSTÖSKENAARIOT B2 on EU:n tavoite. 2000-2007 päästöt ylittäneet kaikki aiemmat arviot. Jos kehitys jatkuu edelleen, ilmastonmuutos etenee aiemmin arvioitua nopeammin. HAVAITTU KASVU 2000-2007 3.3 %/v 2009-11-23 12

ILMASTON LASKENTAMALLIT 2009-11-23 13

ILMASTOMALLIEN KEHITYS 1975 1985 1992 1997 2004/05 2009/11 Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Land surface Land surface Land surface Land surface Ocean & sea-ice Ocean & sea-ice Ocean & sea-ice Sulphate aerosol Sulphate aerosol Non-sulphate aerosol Land surface + land ice? New Ocean & sea-ice Sulphate aerosol Non-sulphate aerosol Carbon (+ N?) cycle Atmospheric chemistry Off-line models Ocean & sea-ice model Sulphur cycle model Land carbon cycle model Ocean carbon cycle model Non-sulphate aerosols Carbon cycle model Atmospheric chemistry Atmospheric chemistry 2009-11-23 14

2009-11-23 15

PÄÄSTÖJEN KEHITYS/GLOBAALI LÄMPENEMINEN 2009-11-23 16

LÄMPÖTILAN MUUTOS 2070 LASKETTUNA A2-PÄÄSTÖSKENAARIOLLE IPCC 2007 20 MALLIN YHDISTELMÄNÄ Arktinen alue lämpiää eniten maailmassa sateilyä heijastavan lumi- ja jääpeitteen sulamisen vuoksi. Arktinen alue lämpenee vähintään kaksi kertaa muuta maailmaa enemmän. 2009-11-23 17

Keskilämpötila A1B-päästöjen toteutuessa Havainnot v. 1971-2000 (25x25 km) v. 2010-2039 A1B (ns. delta-menetelmä) Päästöt 30 20 10 0 2000 2050 2100 http://ecad.knmi.nl/download/ensembles/ensembles.php 19 globaalin mallin keskiarvo 2009-11-23 18

Keskilämpötila A1B-päästöjen toteutuessa Havainnot v. 1971-2000 (25x25 km) v. 2040-2069 A1B (ns. delta-menetelmä) Päästöt 30 20 10 0 2000 2050 2100 http://ecad.knmi.nl/download/ensembles/ensembles.php 19 globaalin mallin keskiarvo 2009-11-23 19

Keskilämpötila A1B-päästöjen toteutuessa Havainnot v. 1971-2000 (25x25 km) v. 2070-2099 A1B (ns. delta-menetelmä) Päästöt 30 20 10 0 2000 2050 2100 http://ecad.knmi.nl/download/ensembles/ensembles.php 19 globaalin mallin keskiarvo 2009-11-23 20

LUMEN SULAMISPÄIVÄ 1980-2007 PÄIVÄ 1.1. ALKAEN 2009-11-23 21

(Gt C/vuosi) Syksyn ensimmäinen pakkanen lykkääntyy, kevään viimeinen aikaistuu 25-20 30 20 10 0 Päästöt 2000 2050 2100 25 30-25 20 Muutos (vrk) 7 mallin keskiarvona 2071-2100 mennessä A2-päästöskenaarion toteutuessa 2009-11-23 22

KESÄ 2003 2,3 C NORMAALIA LÄMPIMÄMPI KESKI- EUROOPASSA: 35 000 KUOLLUTTA, 10 M KATO 2009-11-23 23

Temperature anomaly (wrt 1961-90) C Euroopan 2003 kesälämpötilat: 2040 normaaleja, 2060 viileitä observations HadCM3 Medium-High (SRES A2) 2040s 2060s 2003 11/23/2009 DCR 24 2009-11-23 24

RANKKASATEIDEN JA KUIVUUUDEN KEHITYS 2080 2099 vs 1980 1999 A1B päästöskenaario 08.06. 2008 2009-11-23 2525

30 20 10 0 Monen mallin ka A2-päästöt 2000 2050 2100 Rankkasateet voimistuvat Suomessa Touko-syyskuun suurin vrk-sade: muutos (%) v. 1961-1990 => v. 2071-2100 - + 2009-11-23 26

m 3 /s VESIVOIMAPOTENTIAALIN MUUTOS Daily mean discharge from the land surface of Finland (m 3 /s) 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1 27 53 79 105 131 157 183 209 235 261 287 313 339 365 day of year control Echam/A2 Echam/B2 Hadley/A2 Hadley/B2 2009-11-23 27

METSÄPALORISKIPÄIVÄT (FFI 4) 2001 2025 2076 2100 RCA3-E-A2 simulation 2009-11-23 28

GRÖNLANNIN SULAMINEN 2009-11-23 29

JÄÄTIKÖIDEN MASSA (a) SULAMISEN VAIKUTUS MERIVEDEN KORKEUTEEN (b) 2009-11-23 3030

2009-11-23 31

Arktisen merijään kehitys? From L. Fortier, 2008) GIEC 2004 4 2007 2008 3 2 1 W. Maslowski et al., 2005 M. Holland et al., 2007 2080 0 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2009-11-23 32

TULVISTA KÄRSIVIEN IHMISTEN MÄÄRÄ 2050 Syynä meriveden pinnan nousu ja väestön kasvu (2.5ºC globaali lämpeneminen) 2009-11-23 33

EKOSYSTEEMI- MUUTOKSET 2000 => 2100 HadCM3, A2 == EI MERKITTÄVIÄ PÄÄSTÖRAJOITUKSIA ECHAM5 B1 == MERKITTÄVIÄ PÄÄSTÖRAJOITUKSIA Changes exceeding 20% of grid box IPCC WG2 Ch 4 2009-11-23 34

VAIKUTUKSET MAATALOUTEEN & METSIEN KASVUUN 2050 IPCC WG2 Ch 5 2009-11-23 35

METSIEN KASVU NYT JA TULEVAI- SUUDESSA (Source: Kellomäki et al., 2008) 2009-11-23 36

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SUOMEN KANNALTA Ilmastonmuutosta ei voida estää, se tulee etenemään ainakin 2060-luvulle asti, riski oletettua rajummasta muutoksesta olemassa Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen tarjoaa myös liiketoimintamahdollisuuksia Maataloustuotanto tehostuu, metsien kasvu kiihtyy, lämmitysenergian tarve vähenee, vesivoimaa lisää Maan kohoaminen ei välttämättä riitä kompensoimaan meriveden pinnan nousua Itämerellä, rannikkotulvat yleistyvät Päästörakenteen muutos vaikuttaa ilmanlaatuun Jos päästöjä ei rajoiteta, maataloudelle ja ihmiselämälle suotuisa maa-ala supistuu 100-200 vuoden aikajänteellä Yllätykset mahdollisia 2009-11-23 37

TURVALLISUUSPOLIITTISIA VAIKUTUKSIA Talous- ja turvallisuuspoliittisen intressin voimistuminen Arktisella alueella, jännityksen kasvu öljy- ja kaasuvarojen jakamiseen liittyen, meriliikenteen kasvu alueella Ravinnontuotannon häiriintyminen, jännitteet ravinnon saatavuuteen liittyen Niukkenevien vesivarojen käyttöön liittyvät jännitteet eri maiden välillä ja valtioiden sisällä (maatalous, teollisuus, juoma/käyttövesi) Tulvien ja meriveden pinnan nousun ja sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset ja inhimilliset katastrofit ja niiden seurannaisvaikutukset Köyhyyden, aliravitsemuksen ja pakolaisuuden lisääntyminen Radikalisoituminen ja poliittisten jännitteiden kasvu elinolosuhteiden huonontuessa 2009-11-23 38

ENERGIA 2000-2050 Shell 2008 2009-11-23 39

MAAPALLO MUUTOKSEN KOURISSA 2009-11-23 40

KIITOS 2009-11-23 41